Elämäntapa
”Kypsää on, voitte kääntää puolta” – tunnettujen henkilöiden kuuluisia viimeisiä sanoja
Nyt listataan kuuluisia viimeisiä sanoja. Siis ihan oikeita sellaisia; ei sketsisarja Mankelin vitsejä. Mukaan mahtuu tunnettuja tieteilijöitä, taiteilijoita ja muita merkkihenkilöitä kotimaasta ja muualta.
Viimeiset sanat ovat aina kiehtoneet ihmisiä, siksi aiheesta on kirjoitettu lukematon määrä kirjoja. Jotain perinpohjaisen kiinnostavaa tuossa viimeisessä hetkessä on; ihan kuin se summaisi henkilön elämän jotenkin yhteen. Mutta eiväthän muutamat sanat kuoleman hetkellä paljasta henkilöstä mitään, mutta jotain mystistä niissä on.
Vuosien tai vuosisatojen aikana tunnettujen henkilöiden viimeiset sanat ovat muuttaneet muotoaan ja ehkä eläneet omaa elämäänsä kertojalta toiselle. Listafriikki yritti parhaansa mukaan selvittää tämän listan lausahdusten todenperäisyyttä, mutta usein totuutta on vaikea erottaa legendasta. Ja aina ei edes tarvitse.
Tässä siis liuta kuuluisia viimeisiä sanoja; liikuttavia, vihaisia, rakastavia ja kyllä, myös ratkiriemukkaita!
Papin kanssa juttusilla
Kun ranskalainen valistusfilosofi Voltaire teki kuolemaa Pariisissa vuonna 1778 oli hänen vuoteensa vierelle tuotu pappi suorittamaan viimeistä voitelua. Voltaire oli muiden ajamiensa asioiden ohella äänekäs kirkon arvostelija ja nimitti papistoa moneen otteeseen typeräksi. Kun pappi käski kuolevaa Voltairea kieltämään Saatanan, jotta pääsisi taivaaseen, vastasi filosofi näin: ”Noh noh, hyvä mies, nyt ei ole aika hankkia vihamiehiä”.
Säveltäjä Jean-Philippe Rameau makasi kuolinvuoteellaan Pariisissa syyskuussa 1764. Pappi oli tullut vieraisille ja lauloi Rameun toiveesta virsiä. Laulanta ei viimeisistä sanoista päätelleen miellyttänyt aikansa merkittävintä ranskalaista säveltäjää: ”Mitä helvettiä sinä yrität laulaa, pappi? Olet todella epävireinen.”.
Amerikkalainen näytelmäkirjailija Wilson Mizner on töidensä sijaan ehkä parhaiten tunnettu kuolemattomista lausahduksistaan, joista kuuluisin on ”ole ihmisille ystävällinen, kun olet matkalla ylös, sillä kohtaat ne samat henkilöt, kun olet matkalla alas”. Nuo eivät kuitenkaan olleet vuonna 1933 kuolleen miehen viimeiset sanat. Kuolinvuoteella maatessaan häntä tapaamaan oli kutsuttu pappi, joka sanoi: ”Haluat varmasti puhua kanssani”. Siihen Mizner kommentoi: ”Miksi minun pitäisi puhua sinulle? Olen juuri keskustellut pomosi kanssa.”.
Asian ytimessä
Ranskalainen lääkäri Michel de Nostredame tunnetaan paremmin ennustajana nimeltään Nostradamus. Heinäkuun 1. päivän iltana vuonna 1566 hän lausui: ”Huomenna, auringonnousun aikaan, en enää ole täällä”. Nostradamus kuoli tuona yönä nukkuessaan, joten ainakin yksi hänen ennustuksistaan osui täysin nappiin.
Kirjailija Jane Austen oli sairastanut viimeiset kaksi elinvuottaan ja heinäkuussa 1817 hän makasi tuskissaan sängyssä. Austen odotti tulevaa kuolemaa. Kun hänen sisarensa kysyi, olisiko Austen vielä halunnut jotain, oli vastaus synkkä: ”En halua mitään muuta kuin kuolla”. Toiveen toteutumista ei kauaa tarvinnut odottaa.
Englantilainen ohjaajalegenda Alfred Hitchcock menehtyi kotonaan Los Angelesissa huhtikuussa 1980. Hänen viimeiset sanansa olivat kuin elokuvasta, herran tyyliin sopivasti: ”Kukaan ei voi koskaan tietää loppuratkaisua. Täytyy kuolla, jotta saa selville, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Joskin katolisilla on siitä ajatuksensa.”.
Englantilainen kirurgi Joseph Henry Green kuoli ystävänsä ja oppilaansa John Simonin seurassa kotonaan vuonna 1863. Simonin mukaan Green oli sängyssä maatessaan tarkistanut oman pulssinsa ja hänen viimeiset sanansa olivat ”se pysähtyi”.
Juuri ennen teloitusta
Ei ole kovinkaan montaa hetkeä, joissa viimeisten sanojen tiedetään jo etukäteen olevan ne viimeiset sanat. Mutta teloitus on yksi tällainen tilanne, jolloin myös usein ennen tuomion täytäntöönpanoa kysytään, että onko teloitettavalla viimeisiä sanoja.
Yhdysvaltalainen kaksoismurhaaja James French viihdytti teloitustaan seuraamaan tulleita lehdistön edustajia käyttämällä viimeiset sanansa vitsikkäästi. Sähkötuoliin matkalla ollut French huikkasi toimittajille: ”Hei jätkät” Miltäs tämä kuulostaa huomisen pääotsikoksi? ’French fries’.” French fries tarkoittaa ranskanperunoita, mutta teloitettavan sanaleikki tarkoittaa myös, että ’French käristyy’.
Ranskan kuningatar Marie-Antoinette tuomittiin lokakuussa 1793 kuolemaan maanpetoksesta syytettynä. Mestauslavalla ollessaan Marie-Antoinette lausui viimeiset sanansa ”anteeksi, monsieur, en tehnyt sitä tarkoituksella”. Sanat oli kohdistettu giljotiinia operoivalle pyövelille, jonka varpaille kansan vihaama kuningatar vahingossa astui.
Vuonna 1930 kuolemantuomion saanut moninkertainen sarjamurhaaja Carl Panzram tulistui pyövelille hirttolavalla, kun häneltä tiedusteltiin olisiko vielä jotain sanottavaa: ”Kyllä – vauhtia senkin indianalainen paskiainen. Minä olisi tappanut ainakin kymmenen ihmistä tässä ajassa, jonka sinä olet käyttänyt jahkailuun!”.
Maaliskuussa 1960 murhaaja James W. Rogers marssitettiin teloitusryhmän eteen ammuttavaksi. Rogersilta kysyttiin, olisiko hänellä viimeistä toivetta. ”Tuokaa minulle luotiliivi”, vastasi mies viimeisenä toiveenaan ja samalla viimeisinä sanoinaan.
Viimeiset sanat rakkaimmille
Täydellisessä maailmassa jokainen saisi sanoa viimeisinä sanoinaan jotain kaunista rakkaimmilleen. Tässä muutama, joka on siinä onnistunut – vaikka toiset myös hieman kyseenalaisesti.
Sherlock Holmesin luonut kirjailija Arthur Conan Doyle menehtyi 71-vuotiaana omassa puutarhassaan vuonna 1930. Hän ilmeisesti tunsi loppunsa tulevan, sillä Doyle kääntyi kohti Jean-vaimoaan ja sanoi ”olet mielettömän ihana”, minkä jälkeen hän piteli rintaansa ja menehtyi sydänkohtaukseen.
Australialainen säveltäjä Percy Grainger ei ilmeisesti liiemmin nauttinut muiden ihmisten seurasta, sillä kuolinvuoteellaan vuonna 1961 hän sanoi vaimolleen Ellalle näin: ”Sinä olet ainoa, josta pidän.”. Se on todellista rakkautta!
Graingerin kanssa samoilla linjoilla oli yhdysvaltalainen koomikko W. C. Fields, joka menehtyi vuonna 1946 vuosikymmeniä kestäneen alkoholin ongelmakäytön seurauksena. Hänen viimeiset sanansa oli osoitettu pitkäaikaiselle kumppanille Carlotta Montille: ”Jumala kirotkoon koko helvetin maailman ja kaikki sen ihmiset, paitsi sinut Carlotta.”.
Tyylilleen uskollisena
Kommunismin perustajana pidetty saksalainen yhteiskuntafilosofi Karl Marx kuoli pitkän sairastelun jälkeen kotonaan Lontoossa vuonna 1883. Tarinan mukaan hän kohdisti sanansa hoitajalle, joka kyseli josko miehellä olisi jotain viimeisiä sanoja: ”Mene pois ja jätä minut rauhaan. Viimeiset sanat ovat hölmöille, jotka eivät ole sanoneet tarpeeksi.”. Marx ilmeisesti koki sanoneensa tarpeeksi.
Sadan vuoden iässä keuhkokuumeeseen vuonna 2003 menehtynyt Bob Hope oli kokonaisvaltainen viihdyttäjä, jonka jaksoi naurattaa läheisiään loppuun saakka. ”Yllättäkää minut”, oli Hopen vastaus, kun perhe tiedusteli mieheltä, mihin tämä haluaisi tulla haudatuksi.
Pankkiiri ja teollisuuspohatta Richard B. Mellon ja hänen veljensä Andrew leikkivät hippaa suurin piirtein seitsemän vuosikymmenen ajan. Kun Richard oli vuonna 1933 kuolemaisillaan, kutsui hän veljensä luokseen ja kuiskasi tälle: ”Last tag” eli viimeinen hippa. Andrew jäi ikuiseksi hipaksi.
Jazzmuusikko ja maailman parhaana rumpalina pidetty Buddy Rich menehtyi vuonna 1987 sydänkohtaukseen aivoleikkauksen yhteydessä. Ennen leikkausta sairaanhoitaja oli kysynyt Richiltä, että onko mitään, mitä tämä ei kestä ”is there anything you can’t take?” – viitaten luonnollisesti lääkeaineisiin. Siihen Rich vastasi: ”Jep, kantrimusiikkia.”.
Vuonna 1988 syöpään menehtynyt Richard Feynman oli Nobel-voittaja ja yksi 1900-luvun merkittävimmistä fyysikoista. Feynman oli työnsä lisäksi tunnettu omalaatuisesta ja erikoisesta luonteestaan, joka kuului myös hänen viimeisissä sanoissaan: ”Olisi hirvittävää kuolla kahdesti – tämä kuoleminen on niin tylsää.”.
Ranskalainen kieliopin tutkimukseen erikoistunut lingvisti Dominique Bouhours piti oikeanlaisesta kielestä kiinni vielä viimeisillä hetkillään. Vuonna 1702 Bouhours lausui kuolinvuoteellaan varsin osuvasti: ”Olen kuolemassa tai tulen kuolemaan: kumpikin ilmaisu on oikein.”.
Voiko viimeisille sanoille nauraa?
Espanjalainen Pyhä Lauri (tai Pyhä Laurentius) oli 200-luvulla elänyt Rooman kirkon diakoni, joka koki marttyyrikuoleman jaettuaan seurakunnan varat keisarin sijaan köyhille. Keisari ei tietenkään ollut mielissään, joten hän määräsi Laurentiuksen poltettavaksi. Monissa Laurentiusta kuvaavissa maalauksissa ja veistoksissa hänellä on kädessään halsteri, varrellinen grillausväline, jonka kahden metalliritilän välissä on helppo kypsentää vaikka kokonainen kala. Tällaisessa halsterissa, vain suuremmassa, laitettiin Laurentius itsekin roviolle. Mies pysyi kovana ja legendan mukaan vitsaili vielä lieskojen keskeltä: ”Kypsää on, voitte kääntää puolta.”. Pyhä Lauri on muun muassa kokkien, grillaajien ja koomikoiden suojeluspyhimys.
Vercellin kreivitär Louise-Marie-Thérèse de Saint Maurice päästi kuolinvuoteellaan mojovan pierun ja kommentoi läsnäolijoiden huvitukseksi: ”Hyvä. Nainen, joka pystyy pieremään, ei ole kuollut.”.
Venetsialainen tutkimusmatkailija Marco Polo on tunnettu villistä matkakertomuksestaan Marco Polon matkat, joka kuvaa hänen itsensä sekä isänsä ja setänsä kauppamatkaa silkkitietä pitkin Kiinaan. Polo pääsi Aasian matkalla tutustumaan paikkoihin, joissa kukaan eurooppalainen ei ennemmin ollut käynyt. Kuollessaan vuonna 1324 Polo sanoi: ”En ole kertonut puoliakaan siitä, mitä näin.”. Miten koukuttava cliffhanger!? Valitettavasti emme saaneet tarinalle jatkoa seuraavalla tuotantokaudella…
Italialainen Leonardo da Vinci oli kiistatta yleisnero, jota pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista taidemaalareista. Hänen keksintönsä ja tutkimuksensa sekä vaikutuksensa tieteen, taiteen ja tekniikan aloilla etsii vertaistaan. Da Vinci oli monilahjakkuudessaan ainutlaatuinen. Siksi hänen viimeiset sanansa saavat huvittuneeksi ja pyöräyttämään silmiä: ”Olen loukannut Jumalaa ja ihmiskuntaa, koska työni ei koskaan ollut tarpeeksi korkealaatuista.”.
Tunnettujen suomalaisten kuuluisia viimeisiä sanoja
Otetaan kansainvälisten merkkihenkilöiden lisäksi mukaan myös muutaman suomalaislegendan viimeisiä sanoja.
Laulaja, lauluntekijä, runoilija ja kirjailija – näitä ja paljon muuta oli vuonna 2006 menehtynyt Juice Leskinen. Leskisellä oli viimeisinä elinvuosinaan vakavia terveysongelmia ja hän kärsi muun muassa maksakirroosista ja munuaisten vajaatoiminnasta, jotka epäilemättä olivat tulosta runsaasta alkoholin käytöstä ja ketjussa polttamisesta. Leskinen oli jättänyt syksyllä dialyysihoidot kesken, joten tilan heikkeneminen oli jokseenkin odotettavissa; ehkä taiteilija tiesi sen itsekin.
Kun Leskistä marraskuun 24. päivänä haettiin ambulanssilla sairaalaan, oli hän jo tajunnan rajamailla ja kykeni sanomaan enää yhden lauseen. Hän katsoi vaimoaan Saria ja pyysi: ”Anna viiniä.”. Ensihoitajat kielsivät ja ambulanssissa Leskinen menetti tajuntansa eikä enää herännyt.
Juha Vainio, laulaja ja lauluntekijä, menehtyi häntä lapsuudesta saakka vaivanneeseen sydänvikaan. Lokakuun 29. päivänä vuonna 1990 Pirkko-vaimo heräsi keskellä yötä miehensä huutoon: tämä oli saanut sydänkohtauksen. Paikalle oli hälytetty lääkäri, mutta mitään ei ollut tehtävissä. Pirkko oli tietenkin hädissään ja piti kuolevaa aviomiestään sylissään. Juha Vainion viimeiset sanat olivat ”ei saa hermostua”.
Laulaja Topi Sorsakoski menehtyi keuhkosyöpään elokuun 13. päivänä vuonna 2011. Edellisenä iltana ambulanssi oli hakenut miehen sairaalaan pahojen hengitysvaikeuksien vuoksi eikä paluuta enää ollut. Koko perhe kokoontui Heli-vaimon johdolla sairaalasängyn äärelle. Sorsakoski sanoi viimeiset sanansa, vain hetki ennen kuolemaansa, vieressä olevalle vaimolleen: ”Nukutaan vielä vähän, nukutaanhan.”.
Lue myös: