Oudoimmat
10 kylmäveristä murhaajaa, jotka osallistuivat uhriensa etsintöihin
Murhaajat tekevät normaalisti kaikkensa välttääkseen kiinnijäämisen. Mutta jotkut vievät teeskentelyn aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin: he osallistuvat itse murhaamiensa ihmisten etsintöihin.
Tällä kertaa Listafriikki esittelee kymmenen tosielämän tapausta, joissa murhaaja on liittynyt etsintäpartioon, harhauttanut poliisia ja jopa lohduttanut epätoivoisia omaisia. Mukana on myös järkyttävä suomalainen tapaus.
Miten ihminen pystyy etsimään uhriaan muiden mukana, vaikka tietää tasan tarkkaan, mitä tälle on tapahtunut? Ja kuinka pitkälle murhaajat ovat olleet valmiita menemään pitääkseen kulissinsa pystyssä?
10. Olaf C. – Murhaaja etsi ystäväänsä, jonka ruumista ei ole koskaan löydetty
Marraskuussa 2016 saksalainen Daniel Matysik lähti kahden tuttavansa kanssa automatkalle. Hän ei koskaan palannut kotiin. Huolestuneet vanhemmat ja ystävät käynnistivät laajat etsinnät, joihin osallistui myös Danielin pitkäaikainen ystävä, matematiikanopettaja Olaf C. (Saksassa rikoksista tuomittujen nimet julkaistaan usein vain osittain tiukan yksityisyydensuojan vuoksi. Siksi Olafin sukunimestä on kerrottu vain ensimmäinen kirjain.)
Olaf tiesi kuitenkin tarkalleen, mitä Danielille oli tapahtunut, sillä hän oli itse ampunut ystäväänsä takaraivoon. Toinen matkaseuralainen, Robert S., huolehti ruumiin hävittämisestä. Olaf puolestaan osallistui etsintöihin ja esitti erilaisia teorioita ystävänsä katoamisesta. Hän vihjaili muun muassa itsemurhan mahdollisuudesta ja johti näin etsijöitä harhaan.
Vuonna 2020 Olaf meni poliisin puheille ja kertoi murhasta, mutta syytti siitä Robertia. Tämä puolestaan vieritti syyn Olafin niskoille. Maaliskuussa 2025 molemmat tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Murhan motiivi jäi lopulta epäselväksi. Oikeus piti mahdollisena, että murha liittyi epäonnistuneeseen sieppausyritykseen tai oli jopa harjoittelua myöhempää sieppausta varten.
Robert kertoi paloitelleensa ruumiin, sijoittaneensa ruumiinosat ämpäreihin ja valaneensa niiden ympärille betonia. Oman kertomuksensa mukaan hän upotti ämpärit Starnberginjärveen. Poliisi teki järvellä peräti 180 sukellusta, mutta löysi vain yhden tyhjän ämpärin.
Danielin ruumista ei ole laajoista etsinnöistä huolimatta löydetty.
9. Russell Bishop – Murhaaja lähti etsimään kahta pikkutyttöä koiransa kanssa
Lokakuussa 1986 yhdeksänvuotiaat Nicola Fellows ja Karen Hadaway katosivat leikkiessään kotinsa lähellä Englannin Brightonissa. Tyttöjen etsintöihin osallistui myös 20-vuotias Russell Bishop, joka tunsi molempien perheet. Hän toi mukanaan Misty-koiransa ja yritti saada sen jäljittämään tyttöjä heidän vaatteidensa hajun perusteella.
Bishop kuitenkin tiesi tyttöjen kohtalon. Hän oli houkutellut heidät läheiseen metsään, käyttänyt heitä seksuaalisesti hyväkseen ja kuristanut heidät. Etsintöjen aikana Bishop käyttäytyi epäilyttävästi. Hän esimerkiksi kertoi poliisille pelkäävänsä, että häntä syytettäisiin murhista, jos hän löytäisi tyttöjen ruumiit.
Tyttöjen ruumiit löydettiin seuraavana iltapäivänä. Bishop pidätettiin, mutta vuonna 1987 hänet vapautettiin syytteistä.
Ratkaisevassa asemassa oli sininen collegepaita, jonka poliisi oli yhdistänyt murhiin. Bishopin tyttöystävä Jennifer Johnson oli aluksi sanonut paidan kuuluvan Bishopille, mutta perui myöhemmin kertomuksensa ja valehteli oikeudessa. Valamiehistö ei pitänyt näyttöä riittävänä.
Vapaaksi jäänyt Bishop sieppasi vuonna 1990 seitsenvuotiaan tytön, käytti tätä seksuaalisesti hyväkseen ja yritti murhata hänet. Tyttö jäi kuitenkin henkiin, ja Bishop tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Nicola ja Karen saivat oikeutta vasta vuonna 2018, kun uudet DNA-tutkimukset auttoivat osoittamaan Bishopin syyllisyyden. Hän tuomittiin molemmista murhista elinkautiseen, yli 32 vuotta tekojen jälkeen.
Myös Johnson joutui lopulta vastuuseen valheistaan. Hänet tuomittiin vuonna 2021 kuudeksi vuodeksi vankeuteen väärästä valasta ja oikeuskäsittelyn estämisestä.
Bishop kuoli vankilassa vuonna 2022.
8. Quatavia Givens – Äitipuoli etsi nelivuotiasta, jonka oli itse surmannut
Lokakuussa 2018 nelivuotias Darnell Gray katosi kotoaan Yhdysvaltain Missourissa. Pojasta oli huolehtimassa hänen isänsä tyttöystävä, Quatavia Givens, joka ilmoitti poliisille Darnellin kadonneen yön aikana. Givensin mukaan talosta oli hävinnyt myös pojan reppu, kaksi mehupurkkia ja keksejä.
Katoaminen käynnisti laajat etsinnät, joihin Givens osallistui tarmokkaasti itsekin. Hän kulki muiden vapaaehtoisten mukana pitkin asuinalueita ja huusi Darnellin nimeä. Nainen esiintyi myös televisiossa itkuisena ja kertoi haluavansa vain löytää pojan hengissä ja hyväkuntoisena.
Darnell ei kuitenkaan ollut karannut mihinkään. Medialle murtunutta näytellyt Givens oli pahoinpidellyt ja tukahduttanut lapsen sekä piilottanut tämän ruumiin matkalaukkuun.
Viisi päivää katoamisilmoituksen jälkeen Darnellin ruumis löydettiin metsäalueelta. Givens pidätettiin seuraavana päivänä.
Etsintöihin osallistuneet vapaaehtoiset järkyttyivät kuullessaan totuuden. Eräs heistä muisteli myöhemmin, kuinka vakuuttavasti Givens oli esittänyt huolestunutta äitipuolta.
Oikeusprosessi kesti lähes kahdeksan vuotta. Toukokuussa 2026 Givens tunnusti syyllisyytensä toisen asteen murhaan, lapsen pahoinpitelyyn ja hautarauhan rikkomiseen. Hän sai elinkautisen vankeustuomion, josta voi kuitenkin päästä ehdonalaiseen aikaisintaan noin 30 vuoden kuluttua.
7. Andrew Garforth – Etsi murhaamaansa tyttöä ja söi tämän perheen luona
Elokuun 19. päivänä vuonna 1992 yhdeksänvuotias Ebony Simpson katosi noustuaan koulubussista Bargossa, Australiassa. Isoveljen piti olla pysäkillä vastassa, mutta tämän oma linja-auto oli myöhässä. Koska veljeä ei näkynyt, oli Ebony todennäköisesti päättänyt kävellä kotiin. Matka oli varsin lyhyt ja kovin tuttu. Koti oli jo näkyvissä, kun Ebonyn viereen pysähtyi auto.
Andrew Garforth nousi autosta, sieppasi pienen Ebonyn ja heitti tämän auton takaluukkuun. Sitten Garforth ajoi syrjäiselle padolle, sitoi uhrinsa nilkat ja ranteet rautatalangalla, pahoinpiteli, raiskasi, täytti tytön repun kivillä ja lopulta heitti tämän järveen.
Tytön katoaminen käynnisti valtavat etsinnät, joihin osallistui yli 300 ihmistä. Yksi vapaaehtoisista oli Garforth itse. Ebonyn äiti Christine Simpson muisteli vuosia myöhemmin järkyttyneenä, kuinka hänen tyttärensä murhaaja oli pyrkinyt perheen lähelle. Mies kävi heidän kotipihallaan ja osallistui tarmokkaasti etsintöihin. Perhe oli jopa tarjonnut ruokaa miehelle, joka tiesi koko ajan, missä Ebony oli.
Poliisi pääsi Garforthin jäljille silminnäkijähavaintojen perusteella. Kuulusteluissa mies tunnusti tekonsa nopeasti ja johdatti poliisit padolle, josta Ebonyn ruumis löydettiin kaksi päivää katoamisen jälkeen.
Vuonna 1993 Garforth, joka ei kuulusteluissa eikä oikeuskäsittelyn aikaan esittänyt minkäänlaista katumusta, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ilman mahdollisuutta ehdonalaiseen vapautumiseen.
6. Shelia Eddy – Murhasi parhaan ystävänsä ja auttoi tämän perhettä etsinnöissä
Heinäkuussa 2012 yhdysvaltalainen 16-vuotias Skylar Neese hiipi yöllä ulos kotinsa ikkunasta ja lähti ajelulle parhaiden ystäviensä, Shelia Eddyn ja Rachel Shoafin, kanssa. Skylar ei tiennyt, että ystävykset olivat suunnitelleet hänen murhaansa jo kuukausia.
Tytöt ajoivat syrjäiselle metsäalueelle, jossa Shelia ja Rachel puukottivat Skylarin raa’asti kuoliaaksi ja piilottivat ruumiin oksien alle.
Seuraavana päivänä Shelia kertoi Skylarin vanhemmille, että ystävykset olivat käyneet autoajelulla ja jättäneet tytön takaisin kotiin.
Shelia osallistui Skylarin etsintöihin, jakoi katoamisilmoituksia ja piti tiiviisti yhteyttä tämän vanhempiin. Hän soitteli Skylarin isälle lähes päivittäin kysellen poliisitutkinnan etenemisestä ja julkaisi sosiaalisessa mediassa huolestuneita viestejä kadonneesta ystävästään.
Tammikuussa 2013 Rachelin mielenterveys järkkyi ja hän joutui psykiatriseen hoitolaitokseen. Heti sairaalasta kotiuduttuaan hän marssi poliisin puheille tunnustamaan murhan ja paljastamaan ruumiin sijainnin.
Murhan motiivi oli järkyttävän arkinen. Rachelin mukaan tytöt eivät yksinkertaisesti enää pitäneet Skylarista eivätkä halunneet olla tämän ystäviä.
Vuonna 2014 myös Shelia tunnusti syyllisyytensä murhaan ja sai elinkautisen vankeustuomion. Rachel tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen.
5. Dzmitry Tsiakuchau – Murhasi ystävänsä ja lohdutti tämän äitiä
Marraskuussa 2013 kotkalainen 18-vuotias Ville Syrjäkari katosi oltuaan ajelulla ystävänsä Dzmitry Tsiakuchaun kanssa. Tsiakuchau kertoi poliisille, että kaksikolle oli tullut riitaa ja hän oli jättänyt Villen tienvarteen.
Todellisuudessa Tsiakuchau oli puukottanut ystäväänsä 13 kertaa ylävartaloon ja piilottanut ruumiin metsään. Teon taustalla oli mustasukkaisuus. Tsiakuchaun suhde tyttöystäväänsä oli päättynyt, ja hän uskoi Villen olevan syyllinen eroon.
Katoaminen käynnisti laajat etsinnät, mutta Tsiakuchaun valheellisen kertomuksen vuoksi Villeä etsittiin lähes viikon ajan väärältä alueelta. Murhaaja osallistui etsintöihin itsekin.
Järkyttävää oli myös Tsiakuchaun käytös Villen omaisia kohtaan. Hän kävi perheen kotona, lohdutti Villen murtunutta äitiä ja esitti huolestunutta. Oikeudenkäynnissä äiti kertoi kokeneensa tämän erityisen traumaattisena.
Villen ruumis löytyi lopulta noin viikon kuluttua katoamisesta. Tsiakuchau myönsi kuulusteluissa aiheuttaneensa ystävänsä kuoleman.
Syyskuussa 2014 Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi Tsiakuchaun kymmeneksi vuodeksi vankeuteen taposta. Itä-Suomen hovioikeus kuitenkin muutti tuomion huhtikuussa 2015 murhaksi ja langetti miehelle elinkautisen vankeusrangaistuksen. Hovioikeuden mukaan teko oli vakaasti harkittu ja erityisen raaka.
4. Luke Mitchell – Löysi murhatun tyttöystävänsä ruumiin etsintäpartion mukana
Kesäkuussa 2003 skotlantilainen 14-vuotias Jodi Jones lähti kotoaan tapaamaan poikaystäväänsä Luke Mitchelliä. Jodi ei kuitenkaan koskaan saapunut poikaystävänsä luo, mutta ei myöskään palannut kotiin.
Huolestuneet omaiset lähtivät etsimään tyttöä läheiseltä metsäpolulta. Jodin äiti soitti Mitchellille, joka lähti mukaan etsintöihin koiransa kanssa. Etsintöjen aikana Mitchell suuntasi päättäväisesti kivimuurissa olevaa aukkoa kohti. Muurin takaa löytyi Jodin raa’asti puukotettu ruumis.
Mitchell väitti koiransa johdattaneen hänet löytöpaikalle. Jodin omaisten mukaan koira ei kuitenkaan ollut reagoinut mitenkään erityisesti, vaan Mitchell oli suunnannut suoraan ruumiin luo.
Poliisin epäilykset kohdistuivat Mitchelliin, jonka kertomuksissa havaittiin ristiriitaisuuksia. Alibi oli hatara, sillä veljen kertomus Mitchellin liikkeistä tuona iltana poikkesi tämän omasta versiosta. Mitchellin äiti suolsi kuulusteluissa valheita poikaansa suojellen. Lisäksi Mitchellin kyseisenä päivänä käyttämä takki ja mukanaan kantama puukko olivat selittämättömästi kadonneet. Silminnäkijä puolestaan kertoi nähneensä Mitchelliä muistuttavan pojan Jodin seurassa lähellä murhapaikkaa.
Tammikuussa 2005 Mitchell tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Tapaus on herättänyt paljon keskustelua, sillä murhapaikalta ei löytynyt Mitchellin syyllisyyttä osoittavaa DNA-näyttöä eikä murha-asetta koskaan löydetty. Tuomio perustui pelkkiin aihetodisteisiin, joskin varsin vahvoihin sellaisiin. Mitchell on kiistänyt syyllisyytensä alusta lähtien ja yrittänyt saada tuomiotaan kumotuksi.
3. Don Steven McDougal – Murhasi ystäväperheen tyttären
Helmikuussa 2024 yhdysvaltalainen 11-vuotias Audrii Cunningham katosi koulumatkalla Teksasissa. Tytön oli määrä saada kyyti bussipysäkille perheen ystävältä Don Steven McDougalilta, joka asui asuntovaunussa perheen tontilla.
Kun Audrii ei saapunut kouluun, käynnistyivät laajat etsinnät. Myös McDougal osallistui niihin. Hän kierteli naapurustossa koputtelemassa oviin ja kyselemässä, oliko kukaan nähnyt tyttöä.
Viisi päivää katoamisen jälkeen tytön ruumis löytyi joesta. Hänet oli sidottu köydellä suureen kiveen, ja kuolinsyyksi todettiin päähän kohdistunut isku. Poliisi pääsi McDougalin jäljille muun muassa puhelintietojen ja valvontakamerakuvien avulla. Lisäksi hänen autostaan löytyi köyttä, joka muistutti tytön ruumiin sitomiseen käytettyä köyttä.
Tapauksesta paljastui myöhemmin erityisen järkyttävä yksityiskohta. McDougal oli tuomittu jo aiemmin lapseen kohdistuneesta rikoksesta, mutta hänen nimeään ei ollut seksuaalirikollisten rekisterissä. Audriin perhe oli tarkistanut rekisterin ennen kuin antoi miehen asua tontillaan.
Tammikuussa 2025 McDougal tunnusti Audriin sieppauksen ja murhan, ja hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Tapauksen seurauksena Teksasissa säädettiin vuonna 2025 Audriin mukaan nimetty laki, joka velvoittaa aiempaa useammat lapsiin kohdistuneista rikoksista tuomitut rekisteröitymään seksuaalirikollisiksi.
2. Ian Huntley – Murhasi kaksi pikkutyttöä ja auttoi poliisia etsimään heitä
Elokuussa 2002 Englannin Sohamissa katosivat 10-vuotiaat ystävykset Holly Wells ja Jessica Chapman. Tytöt olivat lähteneet kävelylle, mutta eivät koskaan palanneet kotiin. Katoaminen käynnisti valtavat etsinnät, joihin osallistui poliisin lisäksi suuri joukko paikallisia asukkaita.
Etsintöihin liittyi myös läheisen koulun vahtimestari Ian Huntley.
Huntley auttoi poliisia etsimään tyttöjä koulun alueelta ja vaikutti niin avuliaalta, että eräs poliisi kertoi myöhemmin oikeudessa olleensa hänen yhteistyöstään erityisen kiitollinen. Yhden varastorakennuksen kohdalla Huntley kuitenkin väitti, ettei hänellä ollut siihen avaimia.
Kun poliisi myöhemmin tutki rakennuksen, sen sisältä löytyi tyttöjen osittain poltettuja vaatteita. Rakennuksen avaimet löytyivät Huntleyn kotoa.
Huntley antoi myös lukuisia haastatteluja, joissa hän esiintyi järkyttyneenä katoamisesta. Hän kertoi nähneensä tytöt katoamispäivänä ja ihmetteli toimittajille, kuinka kaksi lasta saattoi kadota jäljettömiin. Huntleysta tuli etsintöjen aikana niin näkyvä hahmo, että häntä nimitettiin Sohamin kaupungin epäviralliseksi tiedottajaksi.
Lähes kaksi viikkoa katoamisen jälkeen tyttöjen ruumiit löytyivät ojasta noin 20 kilometrin päästä Sohamista. Huntley pidätettiin samana päivänä. Hän oli houkutellut tytöt kotiinsa ja murhannut heidät siellä todennäköisesti tukahduttamalla. Huntley oli myös yrittänyt hävittää todisteita polttamalla tyttöjen ruumiita.
Joulukuussa 2003 Huntley tuomittiin kahdesta murhasta elinkautiseen vankeuteen.
1. Darren Vickers – Murhasi pikkupojan ja ystävystyi tämän vanhempien kanssa
Toukokuussa 1997 englantilainen 8-vuotias Jamie Lavis katosi vietettyään päivän bussinkuljettaja Darren Vickersin seurassa Manchesterissa. Pojalla oli vapaapäivä koulusta, ja hän oli ajellut tuntikausia Vickersin bussissa. Kuljettaja oli antanut Jamien leikkiä rahastuslaitteella, vaihtaa bussin linjanumeroita ja istua ohjaamossa.
Työvuoronsa päätyttyä Vickers vei pojan mukanaan. Jamie ei enää koskaan palannut kotiin.
Katoamisen jälkeen Vickers ilmoittautui poliisille ja kertoi nähneensä pojan bussissaan. Hän ryhtyi myös innokkaasti auttamaan Jamien etsinnöissä ja ystävystyi tämän vanhempien kanssa.
Vickersin toiminta meni kuitenkin paljon tavallista auttamista pidemmälle. Hän antoi televisiohaastatteluja, lohdutti vanhempia ja alkoi käytännössä ohjailla perheen toimintaa. Mies hankki radiovastaanottimen, jolla hän pystyi kuuntelemaan poliisien viestintää ja seuraamaan sekä etsintöjen että tutkinnan etenemistä. Näin hän sai tietää mahdollisista havainnoista ja johtolangoista, ja kiiruhti Jamien äidin kanssa paikalle – joskus jopa ennen poliiseja.
Vickersin osallistuminen etsintöihin alkoi saada suorastaan pakkomielteisiä piirteitä. Hän laiminlöi oman perheensä ja menetti työnsä. Hän jopa asui jonkin aikaa Lavisin perheen luona.
Jamien vanhemmat luottivat Vickersiin niin vahvasti, että puolustivat häntä, vaikka poliisi alkoi epäillä miestä.
Viisi kuukautta katoamisen jälkeen metsästä löytyi Jamien vaatteita ja ruumiinosia. Kaikkia jäännöksiä ei koskaan löydetty.
Huhtikuussa 1999 Vickers tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Jamien sieppauksesta ja murhasta. Vasta tuomionsa jälkeen hän tunnusti myös käyttäneensä poikaa seksuaalisesti hyväkseen.
Lue myös: