{"id":10346,"date":"2020-10-16T09:35:38","date_gmt":"2020-10-16T06:35:38","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=10346"},"modified":"2020-10-16T17:21:31","modified_gmt":"2020-10-16T14:21:31","slug":"10-kylmaverista-naisvakoojaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-kylmaverista-naisvakoojaa\/","title":{"rendered":"10 tosiel\u00e4m\u00e4n James Bondia – jos Bond olisi naisvakooja"},"content":{"rendered":"

Sana vakooja tuo ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen jonkun James Bond -tyyppisen miehen. Mutta historia tuntee lukuisia kylm\u00e4verisi\u00e4 naisvakoojia ja t\u00e4ss\u00e4 heist\u00e4 kymmenen.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 kekseli\u00e4\u00e4t ja taitavat naisvakoojat ovat p\u00e4rj\u00e4nneet vakoiluteht\u00e4viss\u00e4 eiv\u00e4t vain \u00e4lyns\u00e4 vaan my\u00f6s ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ansiosta. Heit\u00e4 on sukupuolensa takia aliarvioitu, mutta rohkeutensa ja nokkeluutensa ansiosta he ovat j\u00e4\u00e4neet historiankirjoihin yht\u00e4lailla kuin miespuoliset kollegansa.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> siirtyy siis pidemmitt\u00e4 puheitta kymmenen naisvakoojan el\u00e4m\u00e4ntarinoihin, joista jokaisesta kuuluisi tehd\u00e4 elokuva!\u00a0<\/p>\n

Ana Montes<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Federal Bureau of Investigation<\/a> | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kun Yhdysvalloissa elettiin syyskuuta 2001, kaikkein suurin puheenaihe oli 9\/11 eli maassa syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtuneet terrori-iskut. Samoihin aikoihin Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI<\/a> pid\u00e4tti kaikessa hiljaisuudessa maan sotilastiedustelupalvelu DIA:ssa ty\u00f6skennelleen Ana Montesin<\/strong>.<\/p>\n

Montes ei liittynyt mill\u00e4\u00e4n tavoin terrori-iskuihin, mutta h\u00e4nen pid\u00e4tt\u00e4miseen oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aihetta: tuolloin 44-vuotias Montes oli nimitt\u00e4in toiminut sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin vakoojana Kuuban valtiolle. Montes oli DIA:n hierarkiassa sen verran korkeassa asemassa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli p\u00e4\u00e4sy useisiin arkaluontoisiin tiedostoihin; h\u00e4n muun muassa tiesi etuk\u00e4teen Yhdysvaltain tulevasta hy\u00f6kk\u00e4yksest\u00e4 Afganistaniin.<\/p>\n

Montesin kohdalla omalla tavallaan ironista oli se, ett\u00e4 h\u00e4n oli DIA:ssa nimenomaan Kuubaan erikoistunut johtava analyytikko; h\u00e4n siis vakoili maalle, joka DIA:ssa oli h\u00e4nen erikoisalaansa.<\/p>\n

Mutta miten ihmeess\u00e4 sitten L\u00e4nsi-Saksassa syntynyt ja espanjalaiset juuret omaava Montes oikein p\u00e4\u00e4tyi ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Kuuban vakoojana – etenkin, kun h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli toiminut Yhdysvaltain armeijan palveluksessa, tarkemmin sanottuna armeijan l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4, L\u00e4nsi-Saksassa?<\/p>\n

Vuonna 1984 Montes aloitti Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6n palveluksessa. Samaan aikaan h\u00e4n kritisoi avoimesti sit\u00e4, miten Yhdysvallat kohteli Keski-Amerikan valtioita. H\u00e4nen kannanottonsa noteerattiin ja Kuubassa todettiin, ett\u00e4 Montes saattaisi olla valmis auttamaan heit\u00e4. N\u00e4in my\u00f6s k\u00e4vi, sill\u00e4 Montes suostui auttamaan Kuubaa, toimimalla heid\u00e4n vakoojanaan. Montes tiedosti, ett\u00e4 h\u00e4nen t\u00e4ytyy p\u00e4\u00e4st\u00e4 tietoja saadakseen vastuullisempiin teht\u00e4viin ja niinp\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti ty\u00f6hakemuksen DIA:lle, Pentagoniin. H\u00e4n sai hakemansa ty\u00f6paikan vuonna 1985 ja tuossa vaiheessa h\u00e4nest\u00e4 tuli Kuuban virallinen vakooja.<\/p>\n

Montesin j\u00e4ljille oli l\u00e4hes mahdotonta p\u00e4\u00e4st\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa varastanut mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kemi\u00e4\u00e4n tiedostoja, vaan sen sijaan painoi ne kaikki tiukasti muistiinsa, n\u00e4pytteli p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n olleet tiedot tietokoneelle ja toimitti ne muistilevykkeen muodossa k\u00e4sittelij\u00e4lleen.<\/p>\n

Montesin mielipiteet her\u00e4ttiv\u00e4t huolta Yhdysvaltain viranomaisissa, mutta heill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n perusteita ajatella, ett\u00e4 Montes toimisi vakoojana. Vuonna 1996 nimet\u00f6n kollega sai kuitenkin tuntemuksen, ett\u00e4 Montes saattaisi olla Kuuban tiedustelupalvelun vaikutuksen alainen ja kiinnij\u00e4\u00e4minen l\u00e4hti k\u00e4yntiin tuosta hetkest\u00e4. Montesia kuulusteltiin, mutta h\u00e4n kiisti kaiken. Nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin eli vuonna 2000 kuulustelijalle selvisi, ett\u00e4 FBI yritti j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 Yhdysvalloista Kuuban valtiolle toiminutta vakoojaa. Kuulustelija ilmoitti asiasta FBI:lle, tuossa vaiheessa Montesin kaikkia toimia alettiin seurata ja lopulta tutkimukset johtivat siihen lopputulokseen, ett\u00e4 he pystyiv\u00e4t sataprosenttisella varmuudella toteamaan Montesin olevan juuri t\u00e4m\u00e4 etsinn\u00e4ss\u00e4 ollut vakooja. FBI ei kuitenkaan toiminut heti, vaan he halusivat saada kiinni my\u00f6s Montesin k\u00e4sittelij\u00e4n. Pid\u00e4tys kuitenkin suoritettiin, kun Montes oli siirtym\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Yhdysvaltain sotasuunnitelmien pariin ja n\u00e4in ei luonnollisestikaan haluttu k\u00e4yv\u00e4n.<\/p>\n

Lopulta Montes, joka ei saanut Kuuban valtiota mit\u00e4\u00e4n muita korvauksia kuin vakoojan ty\u00f6h\u00f6n liittyneet menoer\u00e4t, my\u00f6nsi vuonna 2002, ett\u00e4 h\u00e4n oli paljastanut nelj\u00e4n Kuubassa ty\u00f6skennelleen yhdysvaltalaisen vakoojan henkil\u00f6llisyydet Kuuban valtiolle. Oikeudessa h\u00e4net tuomittiin 25 vuoden vankeusrangaistukseen.<\/p>\n

Belle Boyd<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1844 syntynyt Belle Boyd<\/strong> ryhtyi Yhdysvaltain sis\u00e4llissodan aikana konfederaation vakoojaksi virginialaisessa kotikaupungissaan Martinsburgissa. Kaikki k\u00e4vi kuin vahingossa.<\/p>\n

Vuonna 1861 unionin joukot valtasivat Martinsburgin ja yrittiv\u00e4t ripustaa lippunsa Boydin perheen talon sein\u00e4lle. Kun Boyd \u00e4itins\u00e4 kanssa teki vastarintaa, alkoi yksi sotilas solvaamaan \u00e4iti\u00e4, mist\u00e4 vain 16-vuotias neiti tulistui. H\u00e4n haki aseen ja ampui kotiinsa tunkeutuneen sotilaan.\u00a0<\/p>\n

Boydin toiminta julistettiin itsepuolustukseksi, mutta h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tarkkaan seurantaan. Viatonta ulkomuotoaan hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en Boyd onki varomattomilta unionin sotilailta arvokasta tietoa<\/a> sek\u00e4 suoraan ett\u00e4 uskaliaasti paikallisen hotellin sein\u00e4\u00e4n tekem\u00e4ns\u00e4 rei\u00e4n kautta salakuunnellen. H\u00e4n kuljetti vihollislinjojen l\u00e4pi konfederaation komentajille viestej\u00e4 unionin joukkojen liikkeist\u00e4 ja suunnitelmista, k\u00e4ytt\u00e4en v\u00e4\u00e4rennettyj\u00e4 henkil\u00f6papereita.<\/p>\n

Boydin antamat tiedot olivat oleellisessa osassa useissa konfederaation voittoihin johtaneissa taisteluissa, ja h\u00e4nelle my\u00f6nnettiinkin ansiomerkki pelottomasta toiminnastaan. Boyd pid\u00e4tettiin kahdesti, mutta p\u00e4\u00e4si molemmilla kerroilla p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4 ensin vanginvaihdon ansiosta ja toisella kerralla vakavan sairastumisen vuoksi.<\/p>\n

Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Boyd asui hetken aikaa Englannissa, ja siell\u00e4 ollessaan kirjoitti kirjan sis\u00e4llissodan aikaisista toimistaan ja ryhtyi n\u00e4yttelij\u00e4ksi. Boyd palasi lopulta Yhdysvaltoihin luodakseen kotimaassaankin uraa n\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4, mutta koska se ei ottanut tuulta alleen ja varat olivat v\u00e4hiss\u00e4, oli pakko keksi\u00e4 jotain muuta. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti alkaa kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri maata ja puhumaan ajastaan konfederaation vakoojana. Boyd menehtyi kesken er\u00e4\u00e4n kiertueen vuonna 1900.<\/p>\n

Anna Chapman<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: TechCrunch | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Seuraatko sin\u00e4 Suomessakin suosittua ”The Americans” -televisiosarjaa? Mik\u00e4li vastasit edell\u00e4 olevaan kysymykseen ”kyll\u00e4”, t\u00e4m\u00e4 listan kohta on ehdottomasti sinulle. Mutta miksi? Koska t\u00e4m\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n vakoojana Yhdysvalloissa toimineen Anna Chapmanin<\/strong> tarina kertoo juuri siit\u00e4 tavasta, jolla Ven\u00e4j\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt vakoilemaan Yhdysvaltoja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4.<\/p>\n

Loppuvuodesta 2010 Yhdysvallat pid\u00e4tti maassa toimineet kymmenen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 vakoojaa. Yksi heist\u00e4 oli Anna Chapman, joka ty\u00f6skenteli New Yorkista k\u00e4sin, toimien Manhattanilla kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kymmenen vakoojaa olivat soluttautuneet Yhdysvaltoihin ja he eliv\u00e4t ulosp\u00e4in hyvin tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Todellisuus oli kuitenkin paljon pintaa syvemm\u00e4ll\u00e4 ja n\u00e4iden kymmenen vakoojan toiminnasta kertoo paljon se, ett\u00e4 he saivat nimityksen ”The Illegals” (suomeksi ”laittomat”). Kun heid\u00e4t otettiin kiinni, oli kyseess\u00e4 suurin paljastunut vieraan maan vakoojajoukko Yhdysvalloissa sitten Kylm\u00e4n sodan.<\/p>\n

Monet ovat ihmetelleet, miten n\u00e4iden vahvalla Ven\u00e4j\u00e4n aksentilla englantia puhuneiden, mutta samaan aikaan yhdysvaltalaisia esitt\u00e4neiden kymmenen vakoojan tarinat oikein ”ostettiin” ilman kyseenalaistusta. Chapmanin kohdalla paljon vaikutti varmasti se, ett\u00e4 h\u00e4n oli mennyt naimisiin isobritannialaisen miehen kanssa ja saanut sit\u00e4 kautta englanninkielisen sukunimen sek\u00e4 Iso-Britannian passin. FBI tosin v\u00e4itt\u00e4\u00e4 seuranneen ja tarkkailleen Chapmania siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien, kun nainen astui Yhdysvaltain maaper\u00e4lle.<\/p>\n

Chapman ja n\u00e4m\u00e4 yhdeks\u00e4n muuta ”laitonta” j\u00e4iv\u00e4t kiinni, kun FBI:n agentti esitti Chapmanille onnistuneesti ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n konsulaatille. H\u00e4n ojensi Chapmanille v\u00e4\u00e4rennetyn passin, jonka h\u00e4n pyysi toimittamaan niin ik\u00e4\u00e4n laittomien joukkoon kuuluneelle toiselle naisvakoojalle. Samalla agentti tallensi keskustelun. Chapman teki ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4, matkasi Brooklyniin ja osti itselleen puhelinliittym\u00e4n nimell\u00e4 Irine Krutsov. Osoitteekseen Chapman oli kirjoittunut 99 Fake Street (suomeksi Feikkikatu 99). FBI seurasi h\u00e4nt\u00e4, ja kun Chapman huolimattomuuttaan nakkasi puhelinliittym\u00e4\u00e4n liittyneen allekirjoitetun sopimuspaperin roskakoriin, FBI otti tuon talteen ja sen my\u00f6t\u00e4 heill\u00e4 oli kaikki tarvittava Chapmanin pid\u00e4tt\u00e4miseen h\u00e4net ”pitk\u00e4aikaisista peiteteht\u00e4vist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n valtiolle Yhdysvalloissa” . Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4net pid\u00e4tettiin, kun h\u00e4n ojensi FBI:lta saamansa v\u00e4\u00e4rennetyn passin eteenp\u00e4in; siit\u00e4 k\u00e4ynnistyi my\u00f6s muiden laittomien pid\u00e4tykset.<\/p>\n

Vaan, miten Chapman sai k\u00e4siins\u00e4 tietoja, jotka kiinnostivat Ven\u00e4j\u00e4n valtiota niin paljon, ett\u00e4 joka keskiviikko<\/a> h\u00e4n luovutti saamansa tiedot Moskovan Kremliin? N\u00e4iden kymmenen vakoojan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli soluttautua tiettyihin piireihin ja luoda kontakteja akateemikkoihin, teollisuudenharjoittajiin ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin. Chapman p\u00e4\u00e4si n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 kiinteist\u00f6nv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 korkean luokan vieraita sis\u00e4lt\u00e4neisiin juhliin, sit\u00e4 kautta eritt\u00e4in salaisiin tapaamisiin ymp\u00e4ri Manhattania ja n\u00e4in ollen oikeisiin piireihin. Vakoojaksi h\u00e4net oltiin valittu h\u00e4nen ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 vuoksi, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli kyky vietell\u00e4 vastakkaisen sukupuolen edustajia. H\u00e4n sai ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 avulla tapaamansa ihmiset joko lipsauttamaan salaisuuksia tai heid\u00e4t sellaiseen asemaan, jossa h\u00e4n kykeni kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n heit\u00e4.<\/p>\n

Chapman ja yhdeks\u00e4n muuta ven\u00e4l\u00e4isvakojaa eiv\u00e4t joutuneet kuitenkaan j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n istumaan Yhdysvaltoihin vankilaan, vaan he olivat osa It\u00e4vallassa, wienil\u00e4isell\u00e4 lentokent\u00e4ll\u00e4, tapahtunutta Ven\u00e4j\u00e4n ja Yhdysvaltain v\u00e4list\u00e4 vakoojavaihtoa, jossa Yhdysvallat sai takaisin ainakin nelj\u00e4 omaa vakoojaansa – vastineena siit\u00e4, ett\u00e4 he palauttivat n\u00e4m\u00e4 laittomat takaisin Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Chapman on suoranaisen kansallissankarin asemassa, mist\u00e4 kertoo muun muassa Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 levi\u00e4v\u00e4 t-paita, joka on mukaelma Che Guevaran<\/strong> kuuluisasta kuvasta; oleellinen ero on siin\u00e4, ett\u00e4 Guevaran kasvojen paikalla on Chapmanin kasvot<\/a>. Ven\u00e4j\u00e4lle palattuaan Chapman on muun muassa kosinut Edward Snowdenia<\/strong><\/a>, joka vuonna 2013 paljasti Yhdysvaltain joukkovalvontaan liittyvi\u00e4 salaisia asiakirjoja ja pakeni sittemmin juuri Ven\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n

Josephine Baker<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jack de Nijs<\/a> | CC0<\/a><\/p><\/div>\n

St. Louisissa, Yhdysvalloissa, vuonna 1906 syntyneell\u00e4 Josephine Bakerilla<\/strong><\/a> ei ollut helppo lapsuus: h\u00e4n j\u00e4tti koulun kesken ja joutui vain 12-vuotiaana asumaan kadulle, jossa h\u00e4n el\u00e4tti itsens\u00e4 tanssimalla ja laulamalla. Siit\u00e4 l\u00e4hti kuitenkin liikkeelle menestyksek\u00e4s esiintyj\u00e4nura, joka vei h\u00e4myisist\u00e4 baareista Broadwayn parrasvalojen kautta Pariisin teattereihin.<\/p>\n

1920-luvulla Baker viihdytti ranskalaisia laulaen, tanssien ja sketsej\u00e4 heitellen. Eksoottinen ulkon\u00e4k\u00f6 ja pelkk\u00e4\u00e4n sulkahameeseen pukeutuminen nostivat Bakerin nopeasti yhdeksi suosituimmista ja parhaiten palkatuimmista esiintyjist\u00e4<\/a>, joka vietti aikaa muun muassa Ernest Hemingwayn<\/strong> ja Pablo Picasson<\/strong> kanssa.<\/p>\n

Kun toinen maailmansota puhkesi, halusi Ranskan kansalaisuuden saanut Baker tehd\u00e4 kaikkensa auttaakseen uutta kotimaataan. H\u00e4n ty\u00f6skenteli Punaiselle Ristille ambulanssinkuljettajana ja jatkoi my\u00f6s esiintymist\u00e4. Viihdetaiteilijana Baker p\u00e4\u00e4si melko vapaasti matkustelemaan erityisesti sodan alkuvaiheessa neutraaleina pysytelleiss\u00e4 maissa.\u00a0<\/p>\n

Kaiken viihdytt\u00e4misen keskell\u00e4 Baker oli kuitenkin jotain muutakin, nimitt\u00e4in Ranskan vastarintaliikkeen j\u00e4sen. Esiintymismatkoillaan h\u00e4n salakuljetti n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 musteella nuottilehti\u00f6\u00f6n kirjoitettuja tietoja saksalaisten lentokentist\u00e4, satamista ja joukkojen keskittymist\u00e4 l\u00e4ntisess\u00e4 Ranskassa. H\u00e4n my\u00f6s kuljetti viestej\u00e4 neulottuna alusvaatteisiinsa luottaen siihen, ett\u00e4 julkkisasema s\u00e4\u00e4st\u00e4isi h\u00e4net perinpohjaisilta ruumiintarkastuksilta. Taktiikka toimi.<\/p>\n

Sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kunniamerkein palkittu Baker adoptoi 12 lasta, omien sanojensa mukaan ”sateenkaariheimon”, ja palasi esiintymislavoille viihdytt\u00e4en ihmisi\u00e4 vuoden 1975 kuolemaansa saakka.<\/p>\n

Noor Inayat Khan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Noor Inayat Khan<\/strong><\/a> syntyi vuonna 1914 Moskovassa, josta h\u00e4nen perheens\u00e4 muutti ensimm\u00e4isen maailmansodan alettua Lontooseen tyt\u00f6n ollessa vain muutaman kuukauden ik\u00e4inen. My\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4 Khan opiskeli ja ty\u00f6skenteli Pariisissa lastenkirjailijana ja oli aatteiltaan eritt\u00e4in sodanvastainen, joten hyppy yhdeksi toisen maailmansodan kovimmista naisvakoojista oli melkoinen.<\/p>\n

Intialaiset juuret omannut Khan pakeni takaisin Lontooseen, kun Saksa kes\u00e4ll\u00e4 1940 miehitti Pariisin. H\u00e4n liittyi ilmavoimiin ja h\u00e4net koulutettiin osaksi vapaaehtoisista agenteista koostunutta Special Operations Executive\u00a0(SOE) -yksikk\u00f6\u00e4. SOE-agenttien ura tai elinajanodote ei ollut pitk\u00e4, sill\u00e4 salaisissa ja uskaliaissa teht\u00e4viss\u00e4 vihollismaaper\u00e4ll\u00e4 toimineet vakoojat selvisiv\u00e4t yleens\u00e4 vain viikkoja j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiinni. Khan, ensimm\u00e4inen naispuolinen radio-operaattori, liittyi Madeleine-koodinimell\u00e4 ranskalaisen Prosper-vastarintaliikkeen joukkoihin, jossa ep\u00e4iltiin h\u00e4nen kykyj\u00e4\u00e4n selvit\u00e4 vaativassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n

Khan tietenkin osoitti ep\u00e4ilykset v\u00e4\u00e4riksi. Vaikka h\u00e4nen verkostonsa Ranskassa pieneni agentti toisensa j\u00e4lkeen (muut j\u00e4iv\u00e4t kiinni Saksan salaiselle valtionpoliisille, Gestapolle), v\u00e4ltti Khan pid\u00e4tyksen kolmen kuukauden ajan siirtyen jatkuvasti paikasta toiseen, pit\u00e4en koko ajan yll\u00e4 kommunikaatioyhteytt\u00e4 Lontooseen.<\/p>\n

Khan j\u00e4i kiinni vasta silloin, kun joku ranskalaisista yhteyshenkil\u00f6ist\u00e4 petti ja paljasti h\u00e4net Gestapolle. K\u00e4ytt\u00e4en Khanilta takavarikoimiaan dokumentteja ja salaisia koodeja Gestapo huijasi brittej\u00e4 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 agentteja, jotka joutuivat heti maahan tullessaan natsien kiinniottamiksi.<\/p>\n

Khan piti vankina ollessaan suunsa supussa eik\u00e4 eristysselliin ketjuissa lukitseminen tai jatkuva kidutus saaneet h\u00e4nt\u00e4 paljastamaan mit\u00e4\u00e4n tietoja. Vaikka h\u00e4n p\u00e4\u00e4si kertaalleen pakenemaankin vankilasta, saatiin h\u00e4net kiinni ja yhdess\u00e4 kolmen muun SOE:n naisvakoojan kanssa Khan teloitettiin Dachaun keskitysleirill\u00e4 13. syyskuuta vuonna 1944.\u00a0<\/p>\n

Kuolemansa j\u00e4lkeen h\u00e4nelle on my\u00f6nnetty lukuisia kunniamerkkej\u00e4<\/a> sek\u00e4 Isossa-Britanniassa ett\u00e4 Ranskassa. Syksyll\u00e4 2020 elokuvateattereihin tuleva A Call to Spy<\/em> -elokuva kertoo kolmen naisvakoojan – Khanin, listan seuraavassa kohdassa esitelt\u00e4v\u00e4n Virginia Hallin<\/strong>, ja\u00a0Vera Atkinsin<\/strong> – edesottamuksista toisessa maailmansodassa.<\/p>\n

Virginia Hall<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jeffrey W. Bass | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvaltalainen Virginia Hall<\/strong> syntyi vuonna 1906 varakkaaseen baltimorelaiseen perheeseen, eik\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 odotettu mit\u00e4\u00e4n muuta, kuin p\u00e4\u00e4semist\u00e4 hyviin naimisiin. Hall oli kuitenkin itse eri mielt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

H\u00e4n opiskeli kieli\u00e4 sek\u00e4 kotimaassaan ett\u00e4 Euroopassa, ja p\u00e4\u00e4tyi virkailijaksi Yhdysvaltain Turkin-suurl\u00e4hetyst\u00f6\u00f6n. Siell\u00e4 lintumets\u00e4ll\u00e4 ollessaan h\u00e4n ampui itse\u00e4\u00e4n vahingossa jalkaan niin ett\u00e4 raaja piti amputoida. Hall sai puujalan ja ontui koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Ulkoministeri\u00f6 hylk\u00e4si Hallin lukuisat hakemukset diplomaatin virkaan vedoten vammaan, vaikka nainen itse veikkasi syyn olevan h\u00e4nen sukupuolensa. Olihan maan presidenttikin, Franklin D. Roosevelt<\/strong>, py\u00f6r\u00e4tuolissa.<\/p>\n

Hall j\u00e4tti ty\u00f6ns\u00e4 suurl\u00e4hetyst\u00f6n toimistoapulaisena ja muutti Ranskaan, jossa ajoi ambulanssia toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Kun Ranska antautui Saksalle, pakeni Hall Isoon-Britanniaan, miss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en oltiin hyvinkin kiinnostuneita h\u00e4nen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n kent\u00e4ll\u00e4. Hall rekrytoitiin osaksi brittien Special Operations Executive -yksikk\u00f6\u00e4, ja h\u00e4net l\u00e4hetettiin takaisin Ranskaan, Lyoniin, miss\u00e4 h\u00e4n esitti New York Post<\/em> -lehden toimittajaa. Se mahdollisti ihmisten haastattelun ja koodeja t\u00e4ynn\u00e4 vilisevien ”artikkeleiden” kirjoittamisen. H\u00e4n oli uraauurtava vakooja, jonka avustuksella Ranskasta l\u00e4hti niin informaatiota kuin karanneita vankejakin ja h\u00e4nen kauttaan maahan saatiin lis\u00e4\u00e4 vakoojia ja tarvikkeita.\u00a0<\/span><\/p>\n

Hallista tuli etsint\u00e4kuulutettu, ”vihollisen vaarallisin vakooja”, ja Gestapon virkailijan Klaus Barbien<\/strong>, joka Lyonin teurastajanakin tunnettiin, tiedet\u00e4\u00e4n sanoneen: ”Antaisin mit\u00e4 tahansa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseni k\u00e4siksi siihen ontuvaan lutkaan<\/em>.” Kun tilanne Hallin ymp\u00e4rill\u00e4 alkoi kiristy\u00e4, h\u00e4n pakeni k\u00e4vellen (puujalkansa kanssa) Pyreneiden l\u00e4pi Espanjaan ja sielt\u00e4 laivalla Englantiin. Sota ei kuitenkaan ollut ohi, ja koska brittien mielest\u00e4 Hallin oli liian vaarallista palata kent\u00e4lle, liittyi h\u00e4n osaksi Yhdysvaltojen tiedustelupalvelua.<\/p>\n

Suunta oli takaisin Ranskaan, mutta sill\u00e4 kertaa valeasu oli vanha, harmaahiuksinen maalaisakka. Hall toimi radio-operaattorina, seuraten tiiviisti saksalaisten sotilastiedustelua, ja organisoi tarvikkeiden pudotuksia vastarinnan joukoille, jotka r\u00e4j\u00e4ytteliv\u00e4t siltoja ja saksalaisten kuljetuksia.<\/p>\n

Sodan j\u00e4lkeen Hall oli ensimm\u00e4isi\u00e4 naispuolisia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka palkattiin uuteen, vuonna 1947 perustettuun virastoon, keskustiedustelupalvelu CIA:hin.\u00a0<\/p>\n

Ursula Kuczynski<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: ITV News | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Koti\u00e4iti, kirjailija, Agentti Sonja ja Stalinin paras vakooja. N\u00e4ill\u00e4 termeill\u00e4 voi kuvailla vuonna 1907 Saksassa juutalaisperheeseen syntynytt\u00e4 Ursula Kuczynskia<\/strong>, joka antautui jo nuorella i\u00e4ll\u00e4 kommunismiaatteelle.<\/p>\n

Kiinaan vuonna 1930 miehens\u00e4 kanssa muuttanut Kuczynski rekrytoitiin Neuvostoliiton sotilastiedustelupalvelu GRU:hun koodinimell\u00e4 agentti Sonja ja h\u00e4n matkusti useiden kuukausien mittaisille koulutusjaksoille Moskovaan, jossa h\u00e4nest\u00e4 koulittiin maailmanluokan vakooja<\/a>. Jossain vaiheessa Kuczynski joutui l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n pienen poikansa miehens\u00e4 vanhempien luo T\u0161ekkoslovakiaan, koska tuore \u00e4iti pelk\u00e4si poikansa p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n suustaan ven\u00e4j\u00e4nkielisi\u00e4 sanoja ja paljastavan peitetarinan hiljaisesta koti\u00e4idist\u00e4.<\/p>\n

Kun teht\u00e4v\u00e4t Japanin miehitt\u00e4mill\u00e4 kiinalaisalueilla p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t, muutti Kuczynski Sveitsiin, jossa h\u00e4n toisen maailmansodan alkaessa ty\u00f6skenteli radio-operaattorina ja v\u00e4litti viestej\u00e4 Moskovaan. Lis\u00e4ksi Kuczynski rekrytoi uusia agentteja soluttautumaan Saksaan.<\/p>\n

L\u00e4hes koko 1940-luvun Kuczynski asui pieness\u00e4 englantilaisessa Kidlingtonin kaupungissa uuden brittiaviomiehens\u00e4 (my\u00f6s GRU:n agentti) sek\u00e4 lastensa kanssa. Kidlington valikoitui asuinpaikaksi, koska se oli l\u00e4hell\u00e4 Yhdistyneen kuningaskunnan ydintutkimuskeskusta ja salaisen palvelun, MI5:n, p\u00e4\u00e4majaa. H\u00e4n rakensi asuntoonsa radiovastaanottimen ja -l\u00e4hettimen, jotka olivat kiellettyj\u00e4 sodan aikana, ja onnistui ujuttamaan kontaktejaan niin brittien ilmavoimiin, salaiseen palveluun kuin Yhdysvaltain sodanaikaiseen, CIA:ta edelt\u00e4neeseen, tiedustelupalveluun.\u00a0<\/p>\n

Samaan aikaan, kun Kuczynski hoiti puutarhaansa ja laittoi perheelleen ruokaa, v\u00e4litti h\u00e4n v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 tietoja Moskovaan. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi projektiksi muodostui Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Kanadan ydinaseohjelman, Manhattan-projektin, tietojen v\u00e4litt\u00e4minen Neuvostoliittoon. Kuuluisan ydinasevakoojan Klaus Fuchsin<\/strong> ker\u00e4\u00e4mien tietojen v\u00e4litt\u00e4minen Moskovaan edisti Neuvostoliiton atomipommin kehitysty\u00f6t\u00e4 vuosilla.\u00a0<\/p>\n

Kuczynskia kuulusteltiin muutamaan otteeseen kommunismiaatteensa vuoksi, mutta hyvin tavalliselta vaikuttanut perheen\u00e4iti<\/a> pysyi hiljaa. Vasta vuonna 1949 Fuchsin j\u00e4\u00e4ty\u00e4 kiinni ja paljastettua agentti Sonjan henkil\u00f6llisyyden, nainen joutui pakenemaan It\u00e4-Berliiniin, ja aloittamaan uuden uran kirjoittamalla lastenkirjoja Ruth Werner -nimell\u00e4. Kuczynski menehtyi Berliiniss\u00e4 vuonna 2000.\u00a0<\/p>\n

Melita Norwood<\/h2>\n