{"id":1051,"date":"2020-01-11T11:00:18","date_gmt":"2020-01-11T09:00:18","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=1051"},"modified":"2020-02-05T12:42:51","modified_gmt":"2020-02-05T10:42:51","slug":"10-faktaa-ilmastonmuutos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

Ilmastonmuutos on t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama<\/strong> sen sanoi: ”Voit sivuuttaa faktat, mutta et voi kiist\u00e4\u00e4 niit\u00e4.”<\/p>\n

”Ilma on sen verran kylm\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4nnekin kaivattaisiin hieman sit\u00e4 ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4!”<\/p>\n

Ilmastonmuutos tuntuu olevan edelleen osalle ihmisist\u00e4 uskonasia, vaikka kyse on puhtaasti tieteellisist\u00e4 faktoista, jotka on havaittavissa my\u00f6s paljaalla ihmissilm\u00e4ll\u00e4. Itse asiassa voittoa tavoittelemattoman Ymp\u00e4rist\u00f6n puolustusrahaston, EDF:n<\/a>, mukaan 97 prosenttia tutkijoista uskoo ilmastonmuutoksen olevan tosiasia ja ennen kaikkea ihmisen aiheuttama.<\/p>\n

Toisin kuin monilla muilla tieteenaloilla, ilmastonmuutokseen liittyvi\u00e4 tutkimuksia ei yritet\u00e4 peitell\u00e4. Kaikkein merkitt\u00e4vimm\u00e4t ilmastonmuutosta tutkivat instituutiot tutkivat maapallon kokemia muutoksia perusteellisesti, tutkimusten edetess\u00e4 niit\u00e4 arvioivat ulkopuoliset asiantuntijat useissa eri tutkimusvaiheissa ja valtaosa valmistuneista tutkimuksista julkaistaan jokaiselle luettavaksi. Lis\u00e4ksi useat aiheeseen liittyv\u00e4t tutkimukset toteutetaan vapaaehtoisvoimin: esimerkiksi kansallisen ilmastoraportin (NCA) kirjoittaneet tutkijat eiv\u00e4t saaneet mink\u00e4\u00e4nlaista taloudellista kompensaatiota ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Seuraavassa Listafriikki.com<\/a> kertoo kymmenen kiistatonta faktaa ilmastonmuutoksesta, jotka toivon mukaan auttavat ep\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 on korkea aika my\u00f6nt\u00e4\u00e4 tosiasiat.<\/p>\n

Normaalisti me iskisimme t\u00e4llaisen artikkelin Tiede-kategoriaan, mutta nyt tehd\u00e4\u00e4n poikkeus ja laitetaan t\u00e4m\u00e4 Yleistieto-kategoriaan: jokaisen nimitt\u00e4in tulisi tiet\u00e4\u00e4 ja tunnustaa ilmastonmuutos faktana<\/a> sek\u00e4 ennen kaikkea perehty\u00e4 siihen vaikuttaakseen omalla tavallaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.<\/p>\n

Maita katoaa kartalta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thiago Japyassu | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuulostaako sinusta utopistiselta, ett\u00e4 maa joutuu vaihtamaan p\u00e4\u00e4kaupunkiaan, koska nykyinen on p\u00e4\u00e4tym\u00e4ss\u00e4 vedenpinnan alapuolelle? Ent\u00e4 se, ett\u00e4 pieni\u00e4 saaria katoaa koko ajan kartalta ja t\u00e4m\u00e4 tulee olemaan aivan l\u00e4hitulevaisuudessa my\u00f6s joidenkin saarivaltioiden kohtalo?<\/p>\n

Kuulosti edell\u00e4 mainitut kysymykset sitten utopialta tai eiv\u00e4t, ne ovat totisinta totta. Viime vuoden huhtikuussa Indonesian presidentti Joko Widodo<\/strong><\/a> teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siirt\u00e4\u00e4 maan p\u00e4\u00e4kaupungin, sill\u00e4 10 miljoonan asukkaan nykyinen p\u00e4\u00e4kaupunki Jakarta vajoaa vedenpinnan alapuolelle 25 senttimetrin vuosivauhtia. Tyynenmeren saarista puolestaan ainakin kahdeksan katosi kartalta viimeisen vuosisadan aikana, vajottuaan merenpinnan alapuolelle, ja yleisen\u00e4 pelkona on, ett\u00e4 seuraavana vuorossa ovat Tuvalun, Kiribatin ja Marshallinsaarien kaltaiset saarivaltiot.<\/p>\n

Merenpinta nousee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kolmen millimetrin vuosivauhtia ja syy t\u00e4lle on varsin yksinkertainen: vesi laajenee l\u00e4mmetess\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 taas johtaa merenpinnan nousemiseen. Eik\u00e4 kyse ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n saarivaltioista, vaan joidenkin ennusteiden mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa 30 kaupunkia saattaa hautautua veden alle vuoteen 2060 menness\u00e4, mukaan lukien turistien suosima Miami Beach.<\/p>\n

El\u00e4inlajeja kuolee sukupuuttoon hurjaa vauhtia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Miksi eri el\u00e4inlajit vaihtavat turkkinsa v\u00e4ri\u00e4 eri vuodenaikojen v\u00e4lill\u00e4? Suojautuakseen petoel\u00e4imilt\u00e4. Vaan mit\u00e4 tapahtuu, kun esimerkiksi j\u00e4nis on vaihtanut kes\u00e4turkkinsa talviturkkiin, mutta yht\u00e4l\u00f6st\u00e4 puuttuu lumi?<\/p>\n

Vuosien 1970 ja 2014 v\u00e4lill\u00e4 on ehtinyt tapahtua historian saatossa merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita, niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa, mutta mit\u00e4 tuo aikav\u00e4li tarkoitti maapallolla el\u00e4ville el\u00e4inlajeille? Yksinkertaisesti sanottuna – ei hirve\u00e4n hyv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 per\u00e4ti 60 prosenttia<\/a> el\u00e4inlajeista kuoli hieman yli 40 vuoden aikana sukupuuttoon ja Yhdistyneiden kansakuntien tukemien tutkijoiden tekem\u00e4n raportin mukaan ilmastonmuutos on todella iso vaikuttava tekij\u00e4: el\u00e4inlajit eiv\u00e4t yksinkertaisesti ehdi sopeutua niihin muutoksiin, joita maapallolla tapahtuu ilmastonmuutoksen seurauksena.<\/p>\n

Jokainen voi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 katsoa my\u00f6s Australian suuntaan. Maassa riehuu sen historian pahimmat maastopalot, mink\u00e4 seurauksena noin puolen miljardin el\u00e4imen uskotaan kuolleen. Esimerkiksi puolet terveest\u00e4 koalakannasta on menehtynyt palojen seurauksena, mutta palot ei ole t\u00e4lle lajille ainoa uhka; koalojen dieetti on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkka, sill\u00e4 laji saa valtaosan ravinnostaan Eukalyptuspuun lehdist\u00e4. Yh\u00e4 kasvavien hiilidioksiditasojen seurauksena vaikuttavat lehtien ravintopitoisuuksiin laskevasti ja koala on yksi lajeista, joiden uskotaan olevan tulevaisuudessa sukupuuton partaalla<\/a> ilmastonmuutoksen seurauksena.<\/p>\n

Ilmassa on enemm\u00e4n hiilidioksidia kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Zima Nade\u017eda | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4 oleva hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on korkeimmillaan 3 miljoonaan vuoteen eli lukemat ovat luonnollisesti korkeampia kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Mielenkiintoinen yht\u00e4l\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut ajan saatossa tasaiseen tahtiin siit\u00e4 l\u00e4htien, kun ihminen alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kivihiilt\u00e4 teollisen vallankumouksen k\u00e4ynnistyess\u00e4 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Mutta mit\u00e4 sitten liika hiilidioksidi ilmakeh\u00e4ss\u00e4 tekee? Se johtaa kasvihuoneilmi\u00f6n voimistumiseen ja siten vaikuttaa konkreettisesti maapallon l\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n koe, jossa me leikimme ilmakeh\u00e4n kanssa. Tulokset ovat olleet jo pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4, mutta niihin ei ole reagoitu riitt\u00e4viss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Onkin p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li emme tee nopeasti jotain, uusia ja entist\u00e4 vakavampia varoitusmerkkej\u00e4 on luvassa.<\/p>\n

Maapallon luonnonvarat loppuvat pahasti kesken<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kun otat tarpeettoman pitk\u00e4n suihkun, p\u00e4\u00e4t\u00e4t heitt\u00e4\u00e4 yhden roskan auton ikkunasta ulos tai n\u00e4et tehtaan savupiipun tupruttavan saasteita ilmaan, oletko koskaan pys\u00e4htynyt miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 se tarkoittaa maapallon ja sit\u00e4 kautta ihmisten hyvinvoinnin osalta? On nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 maapallo kykenee tuottamaan vuodessa vain rajallisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n luonnonvaroja ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kulutamme niit\u00e4 paljon kovempaa vauhtia kuin luonnonvaroja on tarjolla.<\/p>\n

Nykymenolla ihmisten itsest\u00e4\u00e4nselvin\u00e4 pit\u00e4m\u00e4t luonnonvarat, kuten esimerkiksi puhdas makea juomavesi, muuttuvat ylellisyydeksi, sill\u00e4 n\u00e4iden varojen liikakulutus on karannut t\u00e4ysin k\u00e4sist\u00e4 ja tahti vain kovenee. Vuonna 1999 symbolinen p\u00e4iv\u00e4 sille, kun kuluvan vuoden luonnonvarat oli k\u00e4ytetty loppuun oli 29. syyskuuta; vuonna 2019 tuo p\u00e4iv\u00e4 oli 29. hein\u00e4kuuta. Suurimpia ongelmia ovat metsien liikahakkuu, maaper\u00e4n eroosio, liikakalastus ja ilmakeh\u00e4\u00e4n kertyv\u00e4 hiilidioksidin m\u00e4\u00e4r\u00e4. N\u00e4m\u00e4 taas johtavat ilmaston l\u00e4mpenemiseen ja sit\u00e4 kautta kuivuuteen, maastopaloihin ja muihin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiin s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ihin.<\/p>\n

Amazonin sademets\u00e4\u00e4 kutsutaan maailman keuhkoiksi eli kyseess\u00e4 on elint\u00e4rke\u00e4 alue ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n olemassaololle. Jokainen voikin mietti\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kahta karmeaa tilastofaktaa ja niiden merkityst\u00e4: maapallon trooppiset mets\u00e4t kutistuvat 30 jalkapallokent\u00e4n minuuttivauhdilla ja nykyisin per\u00e4ti 11 prosenttia maapallon hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tulee nimenomaan n\u00e4ilt\u00e4 trooppisilta mets\u00e4alueilta, kiitos jatkuvien hakkuiden. Tuo prosenttiosuus on yht\u00e4 korkea kuin kaikkien maailman autojen ja kuorma-autojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t yhteens\u00e4.<\/p>\n

Luonnonkatastrofit moninkertaistuneet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Maastopalo. Maanj\u00e4ristys. Hirmumyrsky. Tulivuorenpurkaus. Tulva. Uutistulva erilaisista luonnonkatastrofeista on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 niin valtava, ettei sit\u00e4 voi olla huomaamatta, vaikka ei mik\u00e4\u00e4n uutisten suurkuluttaja olisikaan. Luonnonkatastrofien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo karua kielt\u00e4\u00e4n siit\u00e4, millaisen tilaan ihminen on t\u00e4m\u00e4n planeettamme ajanut.<\/p>\n

Vuosien 1980 ja 2004 v\u00e4lill\u00e4 tulvien sek\u00e4 rankkasateiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 nelinkertaistui. \u00c4\u00e4rimm\u00e4iset l\u00e4mp\u00f6tilat, kuivuus ja maastopalot puolestaan yli kaksinkertaistuivat viimeisten 40 vuoden aikana. Ilmastonmuutokseen erikoistunut Carbon Brief<\/a> -sivusto ker\u00e4si talteen datan 230 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6st\u00e4, viimeisten 20 vuoden ajalta, ja tutki ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutusta niihin. Tutkimuksen lopputuloksena oli se, ett\u00e4 ihminen oli vaikuttanut n\u00e4iden ilmi\u00f6iden todenn\u00e4k\u00f6isyyteen ja vakavuuteen per\u00e4ti 68 prosentissa tapauksista.<\/p>\n

18 kuumimmasta vuodesta 17 on koettu 2000-luvulla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ajatuksen tasolla on hienoa, kun Suomessakin on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kunnon l\u00e4mpimi\u00e4 kesi\u00e4, mutta maapallon kannalta se on todella huono juttu – se, kun on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vakava oire ilmastonmuutoksesta. Jos viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kyseenalaistat ilmastonmuutoksen, niin miten selit\u00e4t sen, ett\u00e4 maailmanhistorian 18 kuumimmasta kalenterivuodesta yht\u00e4 vaille jokainen on koettu 2000-luvulla? Niin sanotun rekordin rikkoo siis yksi vuosi ja sekin on niukin naukin 2000-luvun ulkopuolelta, kyseisen vuoden ollessa 1998.<\/p>\n

Tietenkin joku vetoaa l\u00e4mp\u00f6tilojen osalta siihen, kun ikkunasta pihalle katsoessa maa on valkoisena, mutta t\u00e4ss\u00e4 tuleekin osata erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: s\u00e4\u00e4 ja ilmasto. S\u00e4\u00e4 vaihtelee p\u00e4ivitt\u00e4in, ilmastoa tarkastellaan pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vaikka siis t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme edelleen kylmiin p\u00e4iviin, viikkoihin ja kenties jopa kuukausiin, se ei tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 ilmasto olisi l\u00e4mpenem\u00e4ss\u00e4 maailmanlaajuisesti. Suomessa tullaan siis my\u00f6s jatkossa kokemaan talvi, mutta enn\u00e4tyksellisen alhaisista l\u00e4mp\u00f6tiloista tulee aiempaa harvinaisempia.<\/p>\n

Merien happamoituminen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ilmastonmuutos vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti paitsi merivesien l\u00e4mpenemiseen ja nousuun, my\u00f6s niiden happamoitumiseen. Teollisen vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 merivesien happamuus on kasvanut 30 prosentilla. T\u00e4m\u00e4 johtuu puhtaasti ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyvist\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 se mik\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy yl\u00f6s, p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s alas. Merien pintakerrokseen p\u00e4\u00e4tyy nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2 miljardia tonnia hiilidioksidia – joka vuosi.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merien happamoituminen sitten tarkoittaa? Koska elinolosuhteet merenel\u00e4ville muuttuvat, sek\u00e4 kalalajeja, pieneli\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 simpukkael\u00e4imi\u00e4 kuolee sukupuuttoon ja ennen kaikkea monien ekosysteemin kannalta elint\u00e4rkeiden organismien toiminta on uhan alla. T\u00e4llaisia organismeja ovat muun muassa koralliriutat, jotka paitsi tuottavat ihmisille ravintoa ja erilaisia ainesosia l\u00e4\u00e4kkeisiin, my\u00f6s heikent\u00e4v\u00e4t aaltojen<\/a> voimakkuutta esimerkiksi tsunamien ja myrskyjen aikaan, v\u00e4hent\u00e4en maalla tapahtuvaa tuhoa.<\/p>\n

Ilmasto l\u00e4mpenee j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4n paljon nopeammin kuin koskaan aiemmin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gundula Vogel | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Maapallo on noin 4,5 miljardia vuotta vanha planeetta, joten on t\u00e4ysin normaalia, ett\u00e4 ilmastossa on tapahtunut historian saatossa paljon muutoksia.<\/p>\n

Monet ilmastodenialistit kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t edell\u00e4 mainittua perusteena sille, etteiv\u00e4t nykyiset muutokset johtuisi ihmisten aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta, vaan selittyv\u00e4t yksinkertaisesti yhdell\u00e4 luonnollisella muutoksella lis\u00e4\u00e4 maailmanhistoriassa. Ongelmana t\u00e4ss\u00e4 selityksess\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 luonnolliset muutokset tapahtuvat normaalisti satojentuhansien vuosien aikana, kun taas nyt n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 olevien muutosten kohdalla puhutaan ainoastaan vuosikymmenist\u00e4 eli muutamista kymmenist\u00e4 vuosista.<\/p>\n

Mik\u00e4 on siis ainoa erottava tekij\u00e4, verrattuna n\u00e4ihin maapallon aiemmin kokemiin luonnollisiin ilmastollisiin muutoksiin, tuon nopeuden ohella? Ihminen, ja vain ja ainoastaan meid\u00e4n ihmisten takia olemme todistamassa t\u00e4t\u00e4 j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4n nopeaa muutosta.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tikk\u00f6 sulaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Rolf Johansson | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Antarktiksen ja Gr\u00f6nlannin j\u00e4\u00e4massat pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n niin paljon vett\u00e4, ett\u00e4 niiden sulaessa merenpinta<\/a> nousisi maailmanlaajuisesti 65 metri\u00e4; t\u00e4m\u00e4n faktan j\u00e4lkeen tuskin kenenk\u00e4\u00e4n tarvitsee en\u00e4\u00e4 ihmetell\u00e4, miksi napaj\u00e4iden sulaminen on niin vakava asia ja miksi siit\u00e4 puhutaan jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

Mutta kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n merenpinnan radikaalista noususta, vaan my\u00f6s j\u00e4\u00e4n sulamisen muista vaikutuksista. Napaj\u00e4iden sulaminen nimitt\u00e4in vaikuttaa merivirtoihin, suihkuvirtaukseen ja s\u00e4\u00e4tilojen muodostumiseen maapallolla. J\u00e4\u00e4n muodossa oleva vesi heijastaa per\u00e4ti 85 prosenttia auringonvalosta takaisin sinne, mist\u00e4 se on tullutkin, kun taas sulan veden heijastuskyky on ainoastaan seitsem\u00e4n prosenttia. Kun siis sula vesi imee valtaosan auringonvalosta, eik\u00e4 heijasta sit\u00e4 juurikaan takaisin, tarkoittaa t\u00e4m\u00e4 meriveden l\u00e4mpenemist\u00e4 ja siten kokonaisvaltaista ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n

Mutta millaista vauhtia n\u00e4m\u00e4 napaj\u00e4\u00e4t sitten oikein sulavat? Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuosien 2012-17 aikana sulamisnopeus on kolminkertaistunut: ennen vuotta 2012 napaj\u00e4\u00e4 suli tasaisesti vuodessa 76 miljardia tonnia – vuoden 2012-17 v\u00e4lisen\u00e4 aikana tuo vuotuinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kohosi 219 miljardiin tonniin.<\/p>\n

Napaj\u00e4iden sulamisen vaikutukset ovat niin massiiviset, ett\u00e4 siit\u00e4 Listafriikki<\/a> tulee varmasti tulevaisuudessa julkaisemaan t\u00e4ysin oman listansa.<\/p>\n

Lumipeite v\u00e4hentynyt pohjoisella pallonpuoliskolla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Noah Newbauer | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Allekirjoittaneena voin todeta, ett\u00e4 muuttaessani Turkuun vuonna 2007 talvet olivat talvia ja muuttaessani pois 11 vuotta my\u00f6hemmin muutos oli ollut radikaali. Tuollaisen 11 vuoden aikajaksolla ei pit\u00e4isi tapahtua mink\u00e4\u00e4nlaisia muutoksia, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on ajallisesti maapallon mittapuulla kuin silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys, jonka aikana ei pit\u00e4isi tapahtua mit\u00e4\u00e4n dramaattista. Mutta ilmastonmuutos on tehnyt totuudesta toisenlaisen.<\/p>\n

Yhdysvaltain Ilmailu- ja avaruushallintovirasto Nasa kertoo satelliittikuviin perustuen lumipeitteen m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyneen pohjoisella pallonpuoliskolla. T\u00e4m\u00e4 on luonnollisesti j\u00e4lleen yksi huolestuttava merkki lis\u00e4\u00e4, sill\u00e4 lumi kykenee heijastamaan auringons\u00e4teilyst\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 prosenttia ja jopa 90 prosenttia takaisin, jolloin l\u00e4mp\u00f6tilat eiv\u00e4t nouse; mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n lumipeitett\u00e4, sit\u00e4 nopeampi ilmastonmuutos.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2642\u00a0Uskotko sin\u00e4 ilmastonmuutokseen vai kuulutko sen kielt\u00e4jien joukkoon? Pelottaako sinua tulevaisuus?! Kerro vastauksesi kommenttikent\u00e4ss\u00e4 tai somekanavissamme<\/em>\u00a0\u2b07\u2b07<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ilmastonmuutos on t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama sen sanoi: ”Voit sivuuttaa faktat, mutta et voi kiist\u00e4\u00e4 niit\u00e4.” ”Ilma on sen verran kylm\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4nnekin kaivattaisiin hieman sit\u00e4 ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4!” Ilmastonmuutos tuntuu olevan edelleen osalle ihmisist\u00e4 uskonasia, vaikka kyse on puhtaasti tieteellisist\u00e4 faktoista, jotka on havaittavissa my\u00f6s paljaalla ihmissilm\u00e4ll\u00e4. Itse asiassa voittoa tavoittelemattoman Ymp\u00e4rist\u00f6n puolustusrahaston, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":1077,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-1051","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto"],"yoast_head":"\nIlmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4 - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4 - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ilmastonmuutos on t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama sen sanoi: ”Voit sivuuttaa faktat, mutta et voi kiist\u00e4\u00e4 niit\u00e4.” ”Ilma on sen verran kylm\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4nnekin kaivattaisiin hieman sit\u00e4 ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4!” Ilmastonmuutos tuntuu olevan edelleen osalle ihmisist\u00e4 uskonasia, vaikka kyse on puhtaasti tieteellisist\u00e4 faktoista, jotka on havaittavissa my\u00f6s paljaalla ihmissilm\u00e4ll\u00e4. Itse asiassa voittoa tavoittelemattoman Ymp\u00e4rist\u00f6n puolustusrahaston, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-01-11T09:00:18+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-02-05T10:42:51+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@OllonqvistMarko\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\"},\"headline\":\"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4\",\"datePublished\":\"2020-01-11T09:00:18+00:00\",\"dateModified\":\"2020-02-05T10:42:51+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/\"},\"wordCount\":1881,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yleistieto\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/\",\"name\":\"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4 - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-01-11T09:00:18+00:00\",\"dateModified\":\"2020-02-05T10:42:51+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Ilmastonmuutos on aito uhka, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n uskonasia. Seuraavassa Listafriikki k\u00e4y l\u00e4pi 10 faktaa, jota denialistit eiv\u00e4t voi kielt\u00e4\u00e4.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-faktaa-ilmastonmuutos\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\",\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Marko Ollonqvist\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/OllonqvistMarko\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/marko-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4 - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4 - Listafriikki.com","og_description":"Ilmastonmuutos on t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuten Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama sen sanoi: ”Voit sivuuttaa faktat, mutta et voi kiist\u00e4\u00e4 niit\u00e4.” ”Ilma on sen verran kylm\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4nnekin kaivattaisiin hieman sit\u00e4 ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4!” Ilmastonmuutos tuntuu olevan edelleen osalle ihmisist\u00e4 uskonasia, vaikka kyse on puhtaasti tieteellisist\u00e4 faktoista, jotka on havaittavissa my\u00f6s paljaalla ihmissilm\u00e4ll\u00e4. Itse asiassa voittoa tavoittelemattoman Ymp\u00e4rist\u00f6n puolustusrahaston, […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-01-11T09:00:18+00:00","article_modified_time":"2020-02-05T10:42:51+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Marko Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@OllonqvistMarko","twitter_misc":{"Written by":"Marko Ollonqvist","Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/"},"author":{"name":"Marko Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6"},"headline":"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4","datePublished":"2020-01-11T09:00:18+00:00","dateModified":"2020-02-05T10:42:51+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/"},"wordCount":1881,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yleistieto"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/","name":"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4 - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-01-11T09:00:18+00:00","dateModified":"2020-02-05T10:42:51+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Ilmastonmuutos on aito uhka, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n uskonasia. Seuraavassa Listafriikki k\u00e4y l\u00e4pi 10 faktaa, jota denialistit eiv\u00e4t voi kielt\u00e4\u00e4."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-faktaa-ilmastonmuutos\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6","name":"Marko Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","caption":"Marko Ollonqvist"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/OllonqvistMarko"],"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/marko-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/maailmanloppu_pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1051","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1051"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1051\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1822,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1051\/revisions\/1822"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1077"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1051"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1051"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1051"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}