{"id":10676,"date":"2020-10-22T11:21:20","date_gmt":"2020-10-22T08:21:20","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=10676"},"modified":"2026-01-07T22:02:55","modified_gmt":"2026-01-07T20:02:55","slug":"10-tulevaisuuden-ruokaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/","title":{"rendered":"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"

Seh\u00e4n ei ole mik\u00e4\u00e4n salaisuus tai yll\u00e4tys, ett\u00e4 ruoantuotanto tulee tulevina vuosina olemaan suuri ongelma. T\u00e4ss\u00e4 vaihtoehtoja siihen, mit\u00e4 tulevaisuuden ruoka tulee olemaan.<\/p>\r\n

Tavallaan tulevaisuus on jo t\u00e4\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 teknologia ja osaaminen kaikkiin listalla esitelt\u00e4viin ruokiin ja ruoanvalmistustapoihin on ihmisell\u00e4 hallussa. Ainakin viel\u00e4 niiden tuominen valtavirran markkinoille taitaa tyss\u00e4t\u00e4 rahaan tai sitten suuren yleis\u00f6n vastustukseen. Mutta toisaalta ainahan sit\u00e4 on kaikkeen uuteen suhtauduttu varauksella, joten odotellaan rauhassa jokunen vuosi, niin n\u00e4m\u00e4kin nyt erikoiselta tuntuvat ratkaisut voivat olla uusi normaali.\u00a0<\/p>\r\n

T\u00e4ss\u00e4 siis 10 esimerkki\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 tulevaisuuden ruoka todenn\u00e4k\u00f6isesti tulee olemaan. Tai oikeastaan yhdeks\u00e4n, sill\u00e4 viimeisen\u00e4 kohtana on\u00a0 ultimaattinen kauhukuva siit\u00e4, mihin tehotuotanto voisi pahimmillaan johtaa. Listafriikki<\/a> ainakin s\u00f6isi p\u00e4iv\u00e4n jokaisella aterialla paljon mieluummin paahdettuja hein\u00e4sirkkoja kera ihmisten ulosteesta tehdyn tahnan, kuin kahleissa ja ilman aivoja kasvatettuja kanoja.<\/p>\r\n

Hy\u00f6nteiset<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Bugsolutely<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Aloitetaan tulevaisuuden ruoka -lista hy\u00f6nteisill\u00e4, sill\u00e4 ne ovat nyt jo jonkun vuoden tehneet kovasti tuloaan. Hy\u00f6nteisi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vastauksena alati kasvavaan ongelmaan eli siihen, miten jatkuvasti kasvava v\u00e4est\u00f6 saadaan ruokittua, kun resurssit muun lihan kasvatukselle v\u00e4henev\u00e4t. Hy\u00f6nteisten ja erityisesti sirkkojen kasvatus nimitt\u00e4in on ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ajatellen ylivoimaisesti kest\u00e4vin tapa tuottaa lihaa.<\/p>\r\n

Hy\u00f6nteisiss\u00e4 on runsaasti proteiinia, hyv\u00e4 rasvahappokoostumus, runsaasti vitamiineja, rautaa ja muita mineraaleja. Ei siis ole kumma, ett\u00e4 maailmanlaajuisesti 2 miljardia ihmist\u00e4, joista suurin osa Aasiassa ja Afrikassa, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isen\u00e4 ravintonaan. Se on hieman vajaa nelj\u00e4sosa koko maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\r\n

Hy\u00f6nteisi\u00e4 on jo kaupoissa tarjolla muun muassa proteiinipatukoina, jauhoina, myslein\u00e4 ja v\u00e4lipaloiksi tai naposteluun tarkoitettuina snackseina. Sirkkafarmejakin<\/a> Suomessa on useita kymmeni\u00e4. Valitettavasti suurella kohulla ja median\u00e4kyvyydell\u00e4 kauppojen hyllyille muutama vuosi sitten tulleiden hy\u00f6nteisten menekki ei ole ollut ollenkaan odotetunlaista. Mutta eik\u00f6h\u00e4n fakta vain ole se, ett\u00e4 jossain vaiheessa lautasmallissa tulee olemaan pysyv\u00e4 paikka hy\u00f6nteisproteiinille.\u00a0<\/p>\r\n

Makua musiikilla<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Oxfordin yliopistossa vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan \u00e4\u00e4ni vaikuttaa siihen, miten maistamme<\/a>. Korkeat \u00e4\u00e4net saavat ruoan maistumaan makeammalta ja matalat tuovat ruokaan karvaan maun. Tutkimuksessa maisteltiin toffeeta, ja kesken\u00e4\u00e4n erilaista musiikkia kuunnelleet koehenkil\u00f6t kokivat my\u00f6s t\u00e4ysin erilaisen makuel\u00e4myksen.<\/p>\r\n

Ja mit\u00e4s merkityst\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 sitten on? Muuta kuin se, ett\u00e4 tulos on supermielenkiintoinen.<\/p>\r\n

No, jos ruoasta voi saada musiikin avulla makeampaa, voi siit\u00e4 tehd\u00e4 terveellisemp\u00e4\u00e4 sokerin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Maku ei kuitenkaan k\u00e4rsi.<\/p>\r\n

\u00c4\u00e4nen vaikutusta makuaistiin on jo kokeiltu ihan tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4, nimitt\u00e4in englantilaisen huippukokin Heston Blumenthalin<\/strong> kuuluisassa The Fat Duck -ravintolassa. Kun merenel\u00e4vi\u00e4 sy\u00f6neille asiakkaille soitettiin taustamusiikkina rauhoittavia meren \u00e4\u00e4ni\u00e4, kertoivat he ruokansa maistuneen voimakkaammalta ja suolaisemmalta<\/a> kuin normaalisti.<\/p>\r\n

N\u00e4emmek\u00f6 tulevaisuudessa ruokapakkauksia, joissa ainesosaluettelon lopussa on QR-koodi, jonka kautta voi ladata kyseisen elintarvikkeen makua lis\u00e4\u00e4v\u00e4n soittolistan?<\/p>\r\n

Pakkauksista puheen ollen…<\/p>\r\n

Sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t pakkaukset<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Matthew Gollop | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Muovi, yksi maapallon ja sen eli\u00f6iden suurimmista vihollisista. Viime vuosien pahin kirosana (ennen vuotta 2020) on ollut mikromuovi, jota p\u00e4\u00e4ttyy vesist\u00f6jen kautta el\u00e4inten, my\u00f6s ihmisten, elimist\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n

Ratkaisuna ruokapakkauksista syntyv\u00e4\u00e4n j\u00e4tteeseen ovat maatuvat tai jopa sy\u00f6t\u00e4v\u00e4t k\u00e4\u00e4reet. Ruotsalainen Tomorrow Machine<\/a> -yhti\u00f6 on valmistanut karamellisoidusta sokerista ja vahasta tehtyj\u00e4 ruoka\u00f6ljypurkkeja, lev\u00e4st\u00e4 valmistettuja pakkauksia smoothieille ja muille j\u00e4\u00e4kaapissa s\u00e4ilytett\u00e4ville nesteille sek\u00e4 mehil\u00e4isvahasta tehtyj\u00e4 pakkauksia kuiva-aineille. Pakkausmateriaalit on suunniteltu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n niin kauan kuin niiden sis\u00e4lt\u00f6kin, ja ne hajoavat luonnollisesti.<\/p>\r\n

Markkinoilla on my\u00f6s t\u00e4ysin sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4, vehn\u00e4leseist\u00e4 valmistettuja ruokailuv\u00e4lineit\u00e4 ja samalla lailla ateriaksi kelpaavia, sienimateriaalista tehtyj\u00e4 kulhoja. N\u00e4m\u00e4 antavat aivan uuden merkityksen fraasille ”sy\u00f6d\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 tyhj\u00e4ksi”!<\/p>\r\n

Lontoolainen NOTPLA on kehitt\u00e4nyt merilev\u00e4st\u00e4 sy\u00f6t\u00e4v\u00e4n vesipullon<\/a>, tai paremminkin pallon. Useita innovaatiopalkintoja voittaneen yrityksen on tarkoitus olla vaihtoehto muovipulloille, joita p\u00e4\u00e4tyy vuosittain maailman meriin yli miljardi kappaletta. Pakkaus toimii my\u00f6s muille juomille sek\u00e4 kastikkeille ja toivottavasti jossain vaiheessa my\u00f6s kosmetiikalle.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n

3D-tulostin kokkaa<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Libraries Taskforce<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa kyseess\u00e4 ei ole ratkaisu maailman ruokatuotannon ongelmiin, sill\u00e4 3D-tulostamisessa tarvitaan raaka-aineita. Mutta tekniikka tulee silti olemaan tulevaisuudessa ihmisten tapa valmistaa aterioita. Ehk\u00e4 meill\u00e4 kaikilla, tai ainakin seuraavilla sukupolvilla, on joskus oma printteri keitti\u00f6tasolla. Voisiko ruoanlaitto olla helpompaa!?<\/p>\r\n

3D-tulostettua ruokaa on jo tarjolla tekniikkaan erikoistuneissa ravintoloissa<\/a>, joissa koneet luovat lautasille uskomattomia taideteoksia. Menetelm\u00e4 toimii niin, ett\u00e4 tulostimessa on useita pursottimia, joista ruokamassa tulee ulos haluttuun muotoon ohjelmoidun mallin mukaisesti. Tulostuksen j\u00e4lkeen massa on kuitenkin ”valmistettava”; keitt\u00e4mist\u00e4 tai paahtamista markkinoilla olevat laitteet eiv\u00e4t (viel\u00e4) tee.\u00a0<\/p>\r\n

Suomessa Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksella ruokaa printtaavia 3D-tulostimia on kehitetty jo vuosien ajan<\/a>. Realistisena tavoitteena on luoda laite, jolla ruoan ravintoainesis\u00e4lt\u00f6\u00e4 voidaan helposti muokata halutunlaiseksi. Tekniikalla voitaisiin auttaa ylipainoisia ja toisaalta anoreksiaa sairastavia, kun ateriaan voidaan lis\u00e4t\u00e4 ruokahalua tyydytt\u00e4vi\u00e4 raaka-aineita ilman suuria annoksia tai lis\u00e4t\u00e4 vaikkapa hedelm\u00e4salaatin kalorim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 huomattavasti. Konetekniikan professori Jouni Partasen<\/strong> mukaan Aalto-yliopistolla on jo prototyyppej\u00e4 t\u00e4llaisista tulostimista.\u00a0<\/p>\r\n

Partasen mukaan my\u00f6s ik\u00e4ihmiset ovat erinomainen kohderyhm\u00e4, sill\u00e4 monissa vanhainkodeissa kamppaillaan jatkuvasti sen kanssa, miten pieniruokaisille vanhuksille pystytt\u00e4isiin tarjoamaan tarpeeksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ravintoaineita, erityisesti proteiinia ja vitamiineja.\u00a0<\/p>\r\n

Nyt kuluttajien en\u00e4\u00e4 t\u00e4ytyy tottua ajatukseen tulostetusta ruoasta. Ei, se ei ole kaikesta tekniikasta huolimatta keinotekoista, vaan tuoretta ja terveellist\u00e4 ruokaa.<\/p>\r\n

Laboratoriossa kasvatettu liha<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: World Economic Forum<\/a> | CC BY 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Lihaa maultaan ja koostumukseltaan j\u00e4ljittelev\u00e4t, kasviproteiineista valmistetut tuotteet ovat rymin\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4neet kauppojen hyllyj\u00e4 aivan parin viime vuoden ajan. Impossible Foods<\/a> tekee tuotteistaan ”lihaisia” kasveista eristetyll\u00e4 ja hiivan avulla kasvatetulla hemiproteiinilla. Beyond Meatin<\/a> burgereista jopa tihkuu ”verta”, mik\u00e4 on saatu aikaan punajuurimehulla.\u00a0<\/p>\r\n

Vaikka kasviproteiineista valmistetut lihankorvikkeet ovat t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, voidaan kaupoissa hyvinkin pian n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s lihaa, joka on keinotekoista, mutta silti lihaa. Kyseess\u00e4 on nimitt\u00e4in laboratoriossa kasvatettu liha. Positiivisia puolia perinteiseen lihantuotantoon verrattuna ovat huomattavasti v\u00e4h\u00e4isempi energian, viljelysmaan ja veden tarve sek\u00e4 pienemm\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t.\u00a0<\/p>\r\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valmistus on viel\u00e4 melko kallista, joskin eteenp\u00e4in ollaan tultu vuodesta 2013, jolloin ensimm\u00e4inen, hollantilaisen biotekniikkayrityksen Mosa Meatin<\/a> petrimaljalla kasvatettu jauhelihapihvi (yll\u00e4olevassa kuvassa) maksoi vaivaiset 250 000 euroa.<\/p>\r\n

Nyt sek\u00e4 Mosa Meat ett\u00e4 muut biotekniikka-alan yritykset uskovat laboratoriolihatuotteiden olevan jopa jo ensi vuonna (2021) kuluttajien saatavilla ja esimerkiksi yksi lampaanlihapihvi voisi irrota noin kympill\u00e4. Hinta laskee tietenkin sit\u00e4 mukaa, kun tuotantoa saadaan laajennettua.<\/p>\r\n

Labraliha n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja maistuu t\u00e4ysin lihalta, mutta suurin ongelma kehitysty\u00f6ss\u00e4 on ollut sienim\u00e4inen koostumus, jota koemaistajat ovat vierastaneet. Ilmeisesti siin\u00e4kin suhteessa ollaan otettu harppauksia eteenp\u00e4in. Laboratoriossa kasvatetun lihan erinomaisena puolena on my\u00f6s se, ett\u00e4 sen rasvakoostumusta voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4, joten punainen liha ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohta olekaan (ainakaan siin\u00e4 mieless\u00e4) niin ep\u00e4terveellist\u00e4.<\/p>\r\n

Ravintoaineet laastarin kautta<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY 2.5<\/a><\/p><\/div>\r\n

Laastareiden kautta ihmisen elimist\u00f6\u00f6n on toimitettu l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 jo ties kuinka kauan, mutta mit\u00e4 muuta niill\u00e4 voidaan siirt\u00e4\u00e4 verenkiertoon? Kolmen ruokalajin illallinen, vai? Ei sent\u00e4\u00e4n, mutta ravintoaineita kyll\u00e4kin.<\/p>\r\n

Yhdysvaltain puolustusministeri\u00f6n alaisuudessa on ohjelma, jossa tutkitaan sotilaiden ravitsemusta ja miten sit\u00e4 voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4. Combat Feeding Directorate on vienyt l\u00e4\u00e4kelaastarit astetta pidemm\u00e4lle ja alkanut kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mikrosirullista laastaria<\/a>, joka lukee elimist\u00f6n tilaa ja vapauttaa verenkiertoon sopivan m\u00e4\u00e4r\u00e4n vitamiineja ja muita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 hivenaineita. Jos esimerkiksi lihakset ovat j\u00e4nnittyneet ja kipe\u00e4t, solahtaa laastarista annos magnesiumia.<\/p>\r\n

Laastari on suunniteltu nimenomaan tulevaisuutta ajatellen, jolloin sotilaat joutuvat olemaan suojapuvuissa ja eristetyiss\u00e4 ajoneuvoissa pitk\u00e4n aikaa ilman mahdollisuutta s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseen ruokailuun. Kuten jo sanottua, laastari ei korvaa ateriaa, mutta auttaa ohjelman johtajan Gerald Darschin<\/strong><\/a> mukaan sotilaita selvi\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraavalle aterialle. Laastarin kautta voisi saada my\u00f6s piristysruiskeena annoksen kofeiinia.<\/p>\r\n

Puolustusministeri\u00f6n mukaan my\u00f6s tietyiss\u00e4 siviiliammateissa kuten kaivoksissa tai avaruudessa ty\u00f6skenteleville laastarista olisi apua, kun mahdollisuutta kunnolliseen ateriaan ei aina ole.<\/p>\r\n

Yksil\u00f6idyt ruokavaliot 2.0<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Charles Deluvio | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n

Otsikossa lukee yksil\u00f6idut ruokavaliot<\/a> 2.0 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 ihmisille suunnitellaan nytkin jo hyvin tarkasti henkil\u00f6kohtaisia ruokavalioita riippuen muun muassa i\u00e4st\u00e4, terveydentilasta, aktiivisuudesta ja kehonkoostumuksesta.\u00a0<\/p>\r\n

Tulevaisuudessa suunnittelu menee viel\u00e4kin yksil\u00f6llisemm\u00e4ksi. Todenn\u00e4k\u00f6isesti hyvin pian meid\u00e4n jokaisen koko perim\u00e4 on selvill\u00e4, mihin liittyy monenlaisia uhkakuviakin, mutta ei menn\u00e4 niihin nyt, vaan pysyt\u00e4\u00e4n mahdollisuuksissa. Yksi suuri positiivinen asia on se, ett\u00e4 terveydenhoitoa voidaan personoida ja alttiudet tietyille sairauksille selvitt\u00e4\u00e4 ja mahdollisuuksien mukaan est\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n

Toinen etu on siin\u00e4, ett\u00e4 DNA:sta saadun tiedon avulla voimme saada selville, mitk\u00e4 ruoka-aineet kullekin meist\u00e4 sopivat: mitk\u00e4 auttavat nukkumaan paremmin tai ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n tehokkaammin, ja mit\u00e4 kenenkin tulisi ehdottomasti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 voidakseen paremmin. Keitti\u00f6ss\u00e4 oleva tietokone seuraa p\u00e4ivitt\u00e4in kehon hyvinvointia ja kertoo, mit\u00e4 milloinkin on syyt\u00e4 suuhunsa pist\u00e4\u00e4. Vitamiinien ja hivenaineiden riitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 saannista ei tarvitse itse huolehtia, sill\u00e4 informaatio v\u00e4littyy 3D-tulostimelle, joka laittaa lautaselle jokaiselle perheenj\u00e4senelle yksil\u00f6llisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyn annoksen.<\/p>\r\n

Tulevaisuudessa kaupassa k\u00e4yminenkin tulee muuttumaan: En\u00e4\u00e4 ei marssita mehuhyllylle ja valita sielt\u00e4 mieleist\u00e4 tuotetta, vaan robotti skannaa asiakkaan tiedot t\u00e4m\u00e4n kasvoilta ja valmistaa juuri sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tarvittavat ravintoaineet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n mehun. Tietyille ruoka-aineille allergisten ei tarvi syyn\u00e4t\u00e4 ainesosia, teko\u00e4ly<\/a> pit\u00e4\u00e4 huolen siit\u00e4, ett\u00e4 kauppakassiin ei p\u00e4\u00e4dy mit\u00e4\u00e4n sopimatonta.<\/p>\r\n

Ihmisen j\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Tristanb<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

T\u00e4t\u00e4 olet odottanut alusta asti, eik\u00f6 vaan?\u00a0<\/p>\r\n

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on jo kehitt\u00e4nyt Kansainv\u00e4lisell\u00e4 avaruusasemalla, ISS:ll\u00e4, k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan systeemin, jolla nestem\u00e4isist\u00e4 ihmisen j\u00e4tteist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n suodattamalla puhdasta juomavett\u00e4. Kiinte\u00e4t j\u00e4tteet vapautetaan avaruuteen. Vedenpuhdistus<\/a> ja kierr\u00e4tt\u00e4minen ei sin\u00e4ns\u00e4 ole uusi juttu, mutta ent\u00e4s sen toisen tavaran hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\r\n

Tulevaisuuden pitk\u00e4t avaruusmatkat ja mahdollisesti uuden planeetan asuttaminen vaativat resursseja, eik\u00e4 kaikkea ravintoa voida mitenk\u00e4\u00e4n kuljettaa, sill\u00e4 se veisi liikaa tilaa ja polttoainetta. Toisaalta ihmiset tuottavat orgaanista tavaraa jatkuvasti, ja siit\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 eroon. Joten mik\u00e4 neuvoksi?<\/p>\r\n

Penn State -yliopiston tutkijat ovat kehitt\u00e4neet menetelm\u00e4n, jossa ulostetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tietyll\u00e4 bakteerikannalla. Bakteerit hajottavat j\u00e4t\u00f6kset niin, ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 proteiini- ja rasvarikasta massaa. Iso osa hiilest\u00e4 ja typest\u00e4 saadaan n\u00e4in uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tuo tahna on t\u00e4ysin sy\u00f6m\u00e4kelpoista<\/a> ja muistuttaa tutkimusryhm\u00e4n johtajan Christopher House<\/strong> mukaan hieman australialaista Vegemite-levitett\u00e4 (yll\u00e4olevassa kuvassa). Bon app\u00e9tit!<\/p>\r\n

Levien kanssa kimppaan<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Jos olet k\u00e4ytt\u00e4nyt klorellaa tai spirulinaa, noita viime vuosina hiteiksi nousseita superruokajauheita, olet tutustunut levien ihmeelliseen maailmaan. (Todellisuudessa klorella ja spirulina ovat bakteereita, vaikka niist\u00e4 levin\u00e4 puhutaankin.) Ja tottakai kaikki sushin yst\u00e4v\u00e4t ovat nauttineet ihan oikeaa lev\u00e4\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Ihmiset ovat k\u00e4ytt\u00e4neet levi\u00e4 ravinnokseen vuosituhansien ajan, joten sin\u00e4ns\u00e4 kyse ei tosiaankaan ole mist\u00e4\u00e4n uudesta ilmi\u00f6st\u00e4. Useimmissa leviss\u00e4 on runsaasti hyvi\u00e4 rasvoja ja niiden aminohappokoostumus on eli\u00f6kunnan parhaimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Keksij\u00e4t Michael Burton<\/strong> ja Michiko Nitta<\/strong>, jotka ovat erikoistuneet taiteen, tieteen ja teknologian yhdistelemiseen sek\u00e4 ihmisen evoluution tutkimiseen tulevaisuuden maailmassa, ovat ehdottaneet yhteisty\u00f6t\u00e4 levien kanssa. Heid\u00e4n hieman ep\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisess\u00e4 mallissaan ihminen kasvattaisi omat lev\u00e4ns\u00e4 hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityiseen maskiin<\/a>, joka on putkien kautta yhteydess\u00e4 lev\u00e4tankkiin. N\u00e4in ihminen tarjoaisi leville energiantuotantoon tarvittavan hiilidioksidin. Sill\u00e4 kaikki ravintohan saa alkunsa fotosynteesist\u00e4, johon tarvitaan vain valoa ja hiilidioksidia.\u00a0<\/p>\r\n

Hieman pidemm\u00e4lle symbioottista ihmisen ja lev\u00e4n suhdetta on vienyt meribiologi Chuck Fisher<\/strong>, joka vuonna 2012 heitti ilmoille ajatuksen ihon alle istutetuista levist\u00e4<\/a>, jotka tuottaisivat ravinnon suoraan elimist\u00f6\u00f6mme. Lev\u00e4t el\u00e4isiv\u00e4t l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja tuottaisivat ravintoa l\u00e4pi vuoden, kunhan auringonvaloa vain on saatavilla.<\/p>\r\n

Mahdotonta?<\/p>\r\n

Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, sill\u00e4 el\u00e4inmaailmasta tunnetaan esimerkiksi salamanteri<\/a> ja merietana<\/a>, koralleja unohtamatta, jotka el\u00e4v\u00e4t symbioosissa levien kanssa ja saavat ravintonsa niilt\u00e4. Salamantereilla lev\u00e4t kulkeutuvat munassa kehittyv\u00e4n el\u00e4imen solujen sis\u00e4\u00e4n, joten ne ovat elinik\u00e4isesti yht\u00e4.<\/p>\r\n

Voisiko levist\u00e4 todella tulla tulevaisuudessa osa ihmist\u00e4? Menee hieman scifin puolelle, mutta kuka tiet\u00e4\u00e4. Ei muutama vuosikymmen sitten varmasti osattu uneksiakaan laboratoriossa kasvatetuista hampurilaisista.<\/p>\r\n

P\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kanat – provosointia ja uhkakuvia<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Andreas G\u00f6llner | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Englantilaisen Royal College of Art -yliopiston arkkitehtiopiskelija Andre Ford<\/strong> loi vuonna 2012 installaation<\/a>, jolla h\u00e4n otti voimakkaasti kantaa broilerin tehotuotantoon. Erityisesti suurissa kasvattamoissa kanoilla on surkeat oltavat, eik\u00e4 broilerin muutaman viikon kest\u00e4v\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ole juurikaan muuta kuin k\u00e4rsimyst\u00e4.<\/p>\r\n

Radikaaliin ehdotukseensa tulevaisuuden kasvatuksesta Ford p\u00e4\u00e4tyi kahdesta syyst\u00e4: Ihmiskunta tarvitsee jatkuvasti enemm\u00e4n lihaa ja tehotuotannossa olevien kanojen hyvinvointia parannettava. J\u00e4lkimm\u00e4inen toteutuu Fordin suunnitelmassa siten, ett\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin tiedottomia. Ensimm\u00e4iseen olemmekin jo t\u00e4ll\u00e4 listalla l\u00f6yt\u00e4neet monia hyvi\u00e4 ratkaisuja ja vaihtoehtoja.<\/p>\r\n

Fordin menetelm\u00e4ss\u00e4 kanoilta poistetaan aivokuori, jotta ne eiv\u00e4t tied\u00e4 tai tunne mit\u00e4\u00e4n. Kasvun ja elintoimintojen yll\u00e4pit\u00e4miseksi kanojen aivorunko s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ja liikuntakyvytt\u00f6miksi tehdyille linnuille annetaan s\u00e4hk\u00f6iskuja, joilla lihasten kasvua saadaan stimuloitua. El\u00e4imi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vieri vieress\u00e4 olevissa kapseleissa ja niit\u00e4 ruokitaan letkuilla<\/a>. My\u00f6s happi tulee putken kautta.\u00a0<\/p>\r\n

Kuten taiteilija on itsekin sanonut, on h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 tarkoituksella provosoiva. Kaikkia ideasta j\u00e4rkyttyneit\u00e4 Ford on kehottanut tutustumaan t\u00e4m\u00e4n hetkisiin broilerin tehotuotannon menetelmiin ja miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ratkaisu olisi el\u00e4imen kannalta lopulta inhimillisin.<\/p>\r\n

”P\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kanat” -projekti ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun joku on ehdottanut \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 keinoa kanojen hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseksi. Purdue yliopiston filosofin Paul Thompsonin<\/strong> mukaan kanat pit\u00e4isi tehd\u00e4 sokeiksi heti synnytty\u00e4\u00e4n<\/a>, sill\u00e4 tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 vahingossa sokeutuneet kanat eiv\u00e4t stressaannu ahtaissa olosuhteissa samalla lailla kuin n\u00e4kev\u00e4t lajitoverinsa. Vaikka useimpien mielest\u00e4 kanojen sokeuttaminen kuulostaa el\u00e4inr\u00e4\u00e4kk\u00e4ykselt\u00e4, olisi se Thompsonin mielest\u00e4 inhimillisempi ratkaisu.<\/p>\r\n

Ehk\u00e4 on sittenkin syyt\u00e4 suunnata katseet sinne labrapihveihin ja vitamiinilaastareihin, haukata haarukkaa, laittaa musat kaakkoon ja kurkata varoiksi vessanp\u00f6ntt\u00f6\u00f6n.<\/p>\r\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f tai somekanavissamme, mit\u00e4 mietteit\u00e4 tulevaisuuden ruoat sinussa aiheuttivat.<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n

 <\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

 <\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":10687,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[387,375,37,386],"class_list":["post-10676","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta","tag-muovi","tag-ruoka","tag-tiede","tag-tulevaisuus"],"yoast_head":"\n10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n? - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n? - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\" \" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-10-22T08:21:20+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-01-07T20:02:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n?\",\"datePublished\":\"2020-10-22T08:21:20+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-07T20:02:55+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/\"},\"wordCount\":2349,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"keywords\":[\"muovi\",\"ruoka\",\"Tiede\",\"tulevaisuus\"],\"articleSection\":[\"Yhteiskunta\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/\",\"name\":\"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n? - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-10-22T08:21:20+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-07T20:02:55+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Millaista on tulevaisuuden ruoka? Tuohon kysymykseen Listafriikki yritt\u00e4\u00e4 parhaansa mukaan vastata.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/10-tulevaisuuden-ruokaa\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n? - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n? - Listafriikki.com","og_description":" ","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-10-22T08:21:20+00:00","article_modified_time":"2026-01-07T20:02:55+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"12 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n?","datePublished":"2020-10-22T08:21:20+00:00","dateModified":"2026-01-07T20:02:55+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/"},"wordCount":2349,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","keywords":["muovi","ruoka","Tiede","tulevaisuus"],"articleSection":["Yhteiskunta"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/","name":"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n? - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-10-22T08:21:20+00:00","dateModified":"2026-01-07T20:02:55+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Millaista on tulevaisuuden ruoka? Tuohon kysymykseen Listafriikki yritt\u00e4\u00e4 parhaansa mukaan vastata."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/10-tulevaisuuden-ruokaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/labraliha-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10676"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10676\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31776,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10676\/revisions\/31776"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10687"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}