{"id":10735,"date":"2020-10-23T08:40:03","date_gmt":"2020-10-23T05:40:03","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=10735"},"modified":"2020-10-23T07:56:21","modified_gmt":"2020-10-23T04:56:21","slug":"taideteosten-salaisuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/","title":{"rendered":"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa"},"content":{"rendered":"

Taideteoksissa on monesti salaper\u00e4isi\u00e4 yksityiskohtia, joita katsoja ei ensin\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 huomaa. Nyt paljastetaan salaisuuksia kuuluisista maalauksista.<\/p>\n

Taide inspiroi, liikuttaa ja antaa el\u00e4myksi\u00e4. Mutta ne eiv\u00e4t ole vain ”hienoja kuvia”, vaan k\u00e4tkev\u00e4t sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s arvoituksia ja piilomerkityksi\u00e4, joiden tajuaminen voi vied\u00e4 ankarasta tutkimisesta ja tulkintayrityksist\u00e4 huolimatta satoja vuosia.<\/p>\n

Tekniikoiden kehittyminen on auttanut siin\u00e4, ett\u00e4 maalauksia saadaan tutkittua kirjaimellisesti pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4, ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n usein v\u00e4rikerrosten alta on paljastunut vanhempi maalaus, jonka p\u00e4\u00e4lle taiteilija on uuden teoksensa luonut. N\u00e4m\u00e4 tapaukset Listafriikki<\/a> p\u00e4\u00e4tti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 listalta pois ja sen sijaan keskitty\u00e4 esittelem\u00e4\u00e4n sellaiset salaisuudet, jotka ovat suoraan silmien edess\u00e4. Hieman arvoituksellisina, mutta silti kaikkien n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis tunnettujen taideteosten arvoitukselliset salaisuudet ja piiloviestit.<\/p>\n

Perspektiivill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Google Cultural Institute | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4t<\/em><\/a> on Hans Holbein nuoremman<\/strong> vuonna 1533 tekem\u00e4 muotokuva kahdesta arvovaltaisesta miehest\u00e4. Heid\u00e4n v\u00e4liins\u00e4 lattialle on maalattu kummallinen, pitkulainen esine. Se ei n\u00e4yt\u00e4 kuuluvan kuvaan eik\u00e4 siit\u00e4 oikein saa mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Onko Holbeinilla lorahtanut maalia pitkin kangasta?<\/p>\n

Ei tokikaan (kuten jo ehk\u00e4 arvasit). Kuvassa on optinen illuusio, joka on tehty anamorfoosin eli v\u00e4\u00e4ristyneen perspektiivin avulla siten, ett\u00e4 katsojan pit\u00e4\u00e4 olla tietyss\u00e4 paikassa, jotta kuva n\u00e4kyy kuten on tarkoitettu.<\/p>\n

Ja tosiaan, kun kuvaa katsoo maalauksen oikealta puolelta alaviistoon, se paljastuukin olevan p\u00e4\u00e4kallo. (Toim. huom: Sen kyll\u00e4 saa n\u00e4kyviin, kun ruutua v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4ntelee k\u00e4siss\u00e4\u00e4n.)<\/p>\n

Taidehistorioitsijoiden mukaan maalaus on todenn\u00e4k\u00f6isesti suunniteltu ripustettavaksi portaikon viereiselle sein\u00e4lle, jolloin p\u00e4\u00e4kallo pompahtaisi esille tietyss\u00e4 kohtaa portaissa kulkiessa.<\/p>\n

Anatomian oppitunti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Aatamin luominen on varmasti kuuluisin Vatikaanissa sijaitsevan Sikstuksen kappelin katossa olevista freskoista. Vuonna 1505 juuri teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 valittu paavi Julius II<\/strong> tilasi kuvanveist\u00e4j\u00e4 ja taidemaalari Michelangelon<\/strong> rakentamaan n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n hautakammion itselleen. Ty\u00f6n piti olla valmis viidess\u00e4 vuodessa, mutta koska paavi keksi taiteilijalle kaikkia muita projekteja, ei hautaholvi ikin\u00e4 valmistunut. N\u00e4ihin muihin projekteihin kuului muun muassa Sikstuksen kappelin katon maalaaminen.<\/p>\n

Michelangelo ei erityisemmin pit\u00e4nyt Julius-paavista, mutta otti t\u00f6it\u00e4 kuuliaisesti vastaan. Kun vuorossa oli Aatamin luominen<\/em>, k\u00e4ytti taiteilija maalaamisen lis\u00e4ksi muutakin osaamistaan, sill\u00e4 h\u00e4n loi anatomisesti t\u00e4ydelliset ihmisen aivot<\/a> kappelin kattoon.<\/p>\n

Aivot voi n\u00e4hd\u00e4 Jumalan punaisessa viitassa. Kuvasta voi erottaa muun muassa nikamavaltion (vihre\u00e4 huivi), aivolis\u00e4kkeen (jalka huivin vasemmalla puolella) sek\u00e4 aivosillan ja ydinjatkeen (Jumalan alapuolella oleva enkeli). Viitan muodon keksi 1970-luvulla yhdysvaltalainen turisti, joka sattui olemaan neurokirurgi. Mies oli kertonut kuvan olleen kuin suoraan anatomian oppikirjasta.<\/p>\n

Michelangelo oli ty\u00f6skennellyt nuorempana firenzel\u00e4isen kirkon sairaalassa ja leikellyt ruumiita, mik\u00e4 oli auttanut h\u00e4nt\u00e4 suunnattomasti tulevassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 h\u00e4n ymm\u00e4rsi ja tunsi ihmisen anatomian \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyvin.\u00a0<\/p>\n

Aivojen maalaaminen on jakanut taidehistorioitsijoiden mielipiteit\u00e4: Toisten mielest\u00e4 aivot kuvaavat sit\u00e4, ett\u00e4 Jumala antaa Aatamille el\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tietoisuuden. Toisten mielest\u00e4 se oli n\u00e4p\u00e4ytys silloiselle paaville, joka ei erityisemmin ollut tieteen kannattaja.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4isen vaihtoehdon puolelle on helppo kallistua, kun miettii mit\u00e4 muuta Michelangelo Vatikaaniin maalasi. Siit\u00e4 kohta lis\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Angstinen enkeli<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten jo todettua, Michelangelon ainoa piilomerkityksellinen ty\u00f6 Sikstuksen kappelissa ei suinkaan ole Aatamin luominen<\/em>. Maalaukset vilisev\u00e4t viittauksia juutalaisten pyhiin teksteihin ja perinteisiin, mit\u00e4 ei katolisessa kirkossa oltaisi erityisen hyv\u00e4ll\u00e4 katsottu, jos joku olisi taiteilijan piiloviestit hoksannut.\u00a0<\/p>\n

Profeetta Sakarja<\/em> -niminen sein\u00e4maalaus on asteen verran rohkeampi tunteiden n\u00e4ytt\u00f6 paavia kohtaan. Maalauksessa kyseinen profeetta lukee kirjaa samalla kun kaksi enkeli\u00e4 katselee h\u00e4nen olkansa takaa. Kaikki hyvin viatonta t\u00e4h\u00e4n asti.<\/p>\n

Michelangelo kuitenkin maalasi profeetan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvoiltaan paavi Juliukselta, mik\u00e4 ei sek\u00e4\u00e4n viel\u00e4 soita h\u00e4lytyskelloja. Mutta kun toista kerubia katsoo l\u00e4hemmin, voi sen huomata pit\u00e4v\u00e4n k\u00e4tt\u00e4\u00e4n sopimattomassa asennossa – peukalo on ty\u00f6nnetty etu- ja keskisormen v\u00e4list\u00e4, mik\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vanha tapa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskaria.\u00a0<\/p>\n

Montako sananlaskua l\u00f6yd\u00e4t?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Alankokomaalaisen Pieter Bruegel vanhemman <\/strong>vuonna 1559 maalaama Flaamilaisia sananlaskuja<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli sata hollantilaista sanontaa<\/a>. Sanontoja ei tietenk\u00e4\u00e4n ole kirjoitettu, vaan ne esitell\u00e4\u00e4n toimintana. Monet maalauksen sananlaskuista ovat edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, yli 450 vuotta my\u00f6hemmin. Taiteilija halusi maalauksellaan kuvata rikasta kielt\u00e4, mutta toisaalta my\u00f6s sit\u00e4, miten hullunkurisia ja hassuja sanonnat<\/a> voivat olla.<\/p>\n

Vaikka kyseess\u00e4 on alankomaalaisen taiteilijan teos, voi sielt\u00e4 tarkalla silm\u00e4ll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 monia sananlaskuja, jotka toimivat suomeksikin. Nopealla silm\u00e4yksell\u00e4 hahmojen voi n\u00e4hd\u00e4 ”ly\u00f6v\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4 sein\u00e4\u00e4n”, ”uivan vastavirtaan”, ”juoksevan tuli h\u00e4nn\u00e4n alla” ja ”istuvan tulisilla hiilill\u00e4”. L\u00f6yd\u00e4tk\u00f6 sin\u00e4 kuvasta muita tuttuja sanontoja?<\/p>\n

Tuossa kyl\u00e4ss\u00e4 ei todella ole tyls\u00e4\u00e4!<\/p>\n

Piilossa viiniss\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Taiteilijanimell\u00e4 Caravaggio<\/strong> tunnetun Michelangelo Merisin<\/strong> 1590-luvun lopulla maalaamassa teoksessa on roomalainen viinin jumala Bacchus. Bacchuksen k\u00e4det ovat t\u00e4ynn\u00e4 sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja vieress\u00e4 viel\u00e4 odottelee yli puolillaan oleva karahvi.<\/p>\n

Jo vuonna 1922 taidepiireiss\u00e4 her\u00e4si ep\u00e4ilys siit\u00e4, ett\u00e4 maalauksessa saattaa olla piilotettuna toinenkin kuva. N\u00e4ytti aivan silt\u00e4, kuin viinikarahvissa olisi ihmishahmo<\/a>. Enemmist\u00f6n mielest\u00e4 kyse oli kuitenkin vain huonosti tehdyst\u00e4 entis\u00f6innist\u00e4<\/a>, eik\u00e4 asiasta k\u00e4yty sen enemp\u00e4\u00e4 v\u00e4ittely\u00e4. Hahmokin peittyi vuosien aikana lian alle eik\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 voinut n\u00e4hd\u00e4 paljaalla silm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Pikakelataan vuoteen 2009, kun museoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n viimeisen p\u00e4\u00e4lle hienoa tekniikkaa maalausten tutkimiseen.\u00a0<\/p>\n

Ja niinh\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi, ett\u00e4 karahvissa tosiaan oli ihmishahmo – nimitt\u00e4in taiteilija Caravaggio itse! Ei kuitenkaan hukuttamassa surujaan, vaan pensseli k\u00e4dess\u00e4\u00e4n maalauspuuhissa. Hieman huvittavakin omakuva paljastui infrapunareflektografialla, jolla saadaan n\u00e4kyviin eri maalikerrokset ja mahdolliset luonnostelmat maalauksen alla.<\/p>\n

Suhteellista juustoa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Fair use<\/a><\/p><\/div>\n

Yksi maailman tunnetuimpia surrealistisen taidesuuntauksen edustajia on espanjalainen Salvador Dal\u00ed<\/b>, jonka kuuluisinta teosta, Muiston pysyvyytt\u00e4<\/em>, yritettiin 1930-luvulla kovasti tulkita. Monet olivat t\u00e4ysin varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 maalaus on viittaus Albert Einsteinin<\/strong> yleiseen suhteellisuusteoriaan, jonka mukaan kahden kappaleen v\u00e4lill\u00e4 havaittu painovoima johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kappaleiden massat kaareuttavat aika-avaruutta. On siis hyvin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 joku voisi ajatella teorian toimineen inspiraationa sulaville kelloille.\u00a0<\/p>\n

No niinh\u00e4n asia ei taiteilijan itsens\u00e4 mukaan ollut.<\/p>\n

Kuullessaan taideasiantuntijoiden arvioita inspiraation l\u00e4hteest\u00e4, Dal\u00ed korjasi olettamukset nopeasti v\u00e4\u00e4riksi. Vaikka ty\u00f6ss\u00e4 kuvataankin ajan ja tilan suhteellisuutta ja muutosta, ei suhteellisuusteoria sin\u00e4ns\u00e4 motivoinut taiteilijaa pehmeiden kellojen maalaamiselle. Idean Dal\u00ed sai Camembert-juustosta<\/a>, jonka pehme\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n h\u00e4n oivallisesti ikuisti sulaviin kelloihinsa.<\/p>\n

Varjon salaisuudet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Englantilaisen John Everett Millaisin<\/strong> kuuluisin ty\u00f6 on Ofelia<\/em><\/a>, joka on kuvaus William Shakespearen<\/strong> Hamletista<\/em>. Nyt ei kuitenkaan puhuta Ofeliasta<\/em>, vaan Millaisin aiemmasta, vuonna 1848 valmistuneesta Isabellasta,\u00a0<\/em>josta tuli ainakin hetkellisesti vuonna 2012 taiteilijan tunnetuin maalaus.\u00a0<\/p>\n

My\u00f6s Isabella<\/em> perustuu toiseen taiteen kappaleeseen, nimitt\u00e4in Giovanni Boccaccion<\/strong> Decameron<\/em> -novellikokoelmaan. Sen verran tuosta kirjallisesta tuotoksesta, ett\u00e4 se on hyvin eroottinen teos, joten ei ole erityisen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maalauksessa on ”hienovarainen” seksuaalinen viesti.<\/p>\n

Kun maalausta oltiin valmistelemassa prerafaelittisen veljeskunnan taidetta esittelev\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyyn vuonna 2012, huomasi lontoolaisen Tate-museon kuraattori jotain, mik\u00e4 oli yli vuosisadan ajan j\u00e4\u00e4nyt vaille huomiota. Etualalla jalkaansa ojentavan miehen haarav\u00e4list\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulevan varjo<\/a>, joka erehdytt\u00e4v\u00e4sti muistuttaa penist\u00e4. Onko nostettu jalka peitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 erektiota? P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s kaatunut suolapurkki, josta varjon yli levittyv\u00e4 suola on asiantuntijoiden mukaan selv\u00e4 viittaus siemennesteeseen.<\/p>\n

Taidepiireiss\u00e4 oltiin ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten t\u00e4t\u00e4 yksityiskohtaa ei oltu aiemmin huomattu, sill\u00e4 se oli kyseiselle aikakaudelle merkitt\u00e4v\u00e4 kannanotto; viktoriaanisessa Englannissa ei oltu erityisen avoimia seksuaalisuuden suhteen. Tuolloin vain 19-vuotias Millais teki rohkean maalauksen, ja p\u00e4\u00e4si kuin koira ver\u00e4j\u00e4st\u00e4 n\u00e4p\u00e4ytt\u00e4en sievistelevi\u00e4 aikalaisiaan.<\/p>\n

Tosiel\u00e4m\u00e4n Da Vinci -koodi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Onko mik\u00e4\u00e4n muu maalaus aiheuttanut yht\u00e4 paljon spekulaatioita kuin Leonardo Da Vincin<\/strong> 1490 luvulla maalaama Viimeinen ehtoollinen<\/em>? No, ehk\u00e4 yksi toinen saman taiteilijan ty\u00f6… Da Vinci ei ollut ainoastaan taidemaalari, vaan keksij\u00e4, luonnontieteilij\u00e4, insin\u00f6\u00f6ri, kuvanveist\u00e4j\u00e4, muusikko, arkkitehti ja ties mit\u00e4 muuta. Todellinen monilahjakkuus siis!<\/p>\n

Viimeist\u00e4 ehtoollista on yritetty tulkita ja ylitulkita vuosisatojen ajan, mutta erityisesti Dan Drownin<\/strong> kirjoittaman Da Vinci -koodin j\u00e4lkeen maalauksessa on n\u00e4hty ties mink\u00e4laisia symboleita.\u00a0\u00a0<\/p>\n

Italialainen muusikko ja tietoteknikko Giovanni Maria Pala<\/strong> ilmoitti vuonna 2007 selvitt\u00e4neens\u00e4 tosiel\u00e4m\u00e4n Da Vinci -koodin. Viimeisess\u00e4 ehtoollisessa<\/em> on k\u00e4tkettyn\u00e4 kappale musiikkia<\/a>.<\/p>\n

Suuren renessanssimestarin ty\u00f6t ja el\u00e4m\u00e4 olivat kiehtoneet Palaa jo pitk\u00e4\u00e4n ja h\u00e4n oli aina leikitellyt idealla, ett\u00e4 maalauksesta voisi l\u00f6yty\u00e4 musiikkikappale. Sit\u00e4 h\u00e4n ei ollut odottanut, ett\u00e4 tulisi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kappaleen itse.<\/p>\n

H\u00e4nen huomionsa oli taideteosta tutkiessa kiinnittynyt p\u00f6yt\u00e4liinan vaaka- ja pystysuoriin viivoihin, ja erityisesti j\u00e4lkimm\u00e4isten sijainnista suhteessa p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 oleviin leipiin ja opetuslasten ja Jeesuksen k\u00e4siin. Kun nuotit lukee oikealta vasemmalle (joka on muuten se suunta, miten da Vinci kirjoitti), voidaan lyhyt s\u00e4vellys soittaa vaikkapa uruilla, jotka sopivat surumielisen s\u00e4keen tunnelmaan. Kappaleen voit kuunnella t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Ufoja vai enkeleit\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdess\u00e4 Firenzen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 museoista, Palazzo Vecchiossa, on monia mestariteoksia, mutta yksi niist\u00e4 kiehtoo erityisen paljon muitakin kuin taiteen yst\u00e4vi\u00e4. Maalaus on nimelt\u00e4\u00e4n Madonna ja Lapsi pyh\u00e4n Johanneksen kanssa,<\/em> eik\u00e4 siin\u00e4 1400-luvun teokseksi ole sin\u00e4ns\u00e4 mit\u00e4\u00e4n shokeeraavaa. Paitsi sitten, kun katsoo henkil\u00f6iden ohi taustalla n\u00e4kyv\u00e4lle taivaalle.\u00a0<\/p>\n

Italialaisen renessanssitaiteilijan Domenico Ghirlandaion\u00a0<\/strong>ty\u00f6n uskotaan joissain piireiss\u00e4 olevan viittaus UFO-havaintoihin<\/a>. Taustalla paimen koiransa kanssa t\u00e4hyilee kohti outoa, tummaa esinett\u00e4, joka l\u00e4helt\u00e4 katsottuna<\/a> kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maan ulkopuoliselta.\u00a0<\/p>\n

Toisten mielest\u00e4 maalauksen tuntematon esine viittaa Luukkaan evankeliumiin: ”Sill\u00e4 seudulla oli paimenia y\u00f6ll\u00e4 ulkona vartioimassa laumaansa.\u00a0<\/span><\/em>Yht\u00e4kki\u00e4 heid\u00e4n edess\u00e4\u00e4n seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ymp\u00e4r\u00f6i heid\u00e4t<\/em>.”\u00a0<\/span><\/p>\n

Katsontakanta ja mielipide riippuu kai siit\u00e4, mihin kukakin uskoo. Onneksi taiteessa on varaa erilaisille tulkinnoille.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":10776,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-10735","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto"],"yoast_head":"\nPiilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-10-23T05:40:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa\",\"datePublished\":\"2020-10-23T05:40:03+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/\"},\"wordCount\":1674,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yleistieto\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/\",\"name\":\"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-10-23T05:40:03+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/10\\\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Listafriikki esittelee nyt tunnettujen maalausten salaisuudet ja piilotetut viestit.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/taideteosten-salaisuudet\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa - Listafriikki.com","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-10-23T05:40:03+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"8 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa","datePublished":"2020-10-23T05:40:03+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/"},"wordCount":1674,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yleistieto"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/","name":"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-10-23T05:40:03+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Listafriikki esittelee nyt tunnettujen maalausten salaisuudet ja piilotetut viestit."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/taideteosten-salaisuudet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Piilotetut salaisuudet ja viestit tunnetuissa taideteoksissa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/aatami-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10735","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10735"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10735\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10786,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10735\/revisions\/10786"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10776"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10735"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10735"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10735"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}