Tietosuojamurrot ovat nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 valitettava ilmi\u00f6.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4mme muuttuu p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 yh\u00e4 voimakkaammin digitaaliseksi ja sen seurauksena henkil\u00f6kohtaiset tietomme ovat tietyll\u00e4 tapaa jatkuvasti potentiaalisen uhan alla. Siten yritysten tietosuoja onkin yksi nykyp\u00e4iv\u00e4n t\u00e4rkeimmist\u00e4 asioista, ja jos siit\u00e4 tingit\u00e4\u00e4n, jokainen meist\u00e4 on vaarassa.<\/p>\n
Kun t\u00e4h\u00e4n kaikkeen edell\u00e4 mainittuun yhdistet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6tietojemme taloudellinen arvo, meist\u00e4 jokainen on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kyberrikollisten<\/a> armoilla.<\/p>\n Seuraavassa Listafriikki<\/a> k\u00e4sittelee maailman pahimmat tietosuojamurrot ja tietovuodot: jokaista listan kohtaa yhdist\u00e4\u00e4 joko hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi joutuneiden yritysten heikko tietoturva, totaalinen huolimattomuus ja\/tai asialla olevat mestarilliset hakkerit.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Maailman historian 10 pahinta tietovuotoa -lista aloitetaan l\u00e4helt\u00e4 piti -tilanteella, joka olisi voinut johtaa useiden satojen miljoonien ihmisten tietojen p\u00e4\u00e4tymiseen v\u00e4\u00e4riin k\u00e4siin.<\/p>\n Yhteis\u00f6- ja mikroblogipalvelu Twitter joutui vuoden 2018 toukokuussa todella kovaan paikkaan. Yritys oli huomannut omissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4\u00e4n ”bugin” eli toisin sanoen ohjelmointivirheen, jonka seurauksena joidenkin palvelun k\u00e4ytt\u00e4jien tiedot olivat p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4ysin suojaamattomaan tekstitiedostoon yrityksen sis\u00e4isess\u00e4 verkossa ja olivat siten kaikkien yritysten ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tiedot eiv\u00e4t olleet k\u00e4yneet l\u00e4pi niin sanottua pilkkomisprosessia, jolla tekstin\u00e4 olleet k\u00e4ytt\u00e4jien tiedot oltaisiin suojattu tietyn algoritmin kautta.<\/p>\n Twitter huomasi kyseisen ongelman onneksi aikaisessa vaiheessa ja siten yhdenk\u00e4\u00e4n palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tiedot eiv\u00e4t levinneet rikollisten k\u00e4siin – palvelu sai nopeista toimistaan<\/a> ja siit\u00e4, miten he ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ongelmatilanteen hoitivat, paljon kiitosta – mutta t\u00e4llainen vakava virhe olisi mahdollistanut laajan ihmisten tietojen v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksen, mik\u00e4li bugi olisi j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta pidemm\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n Twitterin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t selvisiv\u00e4t puhtaasti sill\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n tarvitsi ainoastaan vaihtaa salasanansa palvelussa. Kyseess\u00e4 oli varotoimenpide, johon Twitter kehotti jokaista palvelunsa 330 miljoonaa silloista k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 turvautuvan. Kyseess\u00e4 ei kuitenkaan suinkaan ole ensimm\u00e4inen kerta, kun Twitter on t\u00e4llaisen tilanteen edess\u00e4: esimerkiksi vuonna 2016<\/a> Twitter-k\u00e4ytt\u00e4jien hakkeroituja tietoja, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnuksia, salasanoja, s\u00e4hk\u00f6postiosoitteita ja joissain tapauksissa my\u00f6s toissijaisia s\u00e4hk\u00f6postiosoitteita, myytiin niin sanotussa pime\u00e4ss\u00e4 netiss\u00e4. Yritys on ollut my\u00f6s ihmisille l\u00e4hetett\u00e4vien huijausviestien<\/a> uhrina, viimeksi t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kun yritys varastoi kaikki tietonsa niin sanotulle julkiselle serverille, johon kuka tahansa voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi, voisi sit\u00e4 verrata siihen, ett\u00e4 paikallisen hotellin ty\u00f6ntekij\u00e4 j\u00e4tt\u00e4isi asiakkaidensa kaikki tiedot paljastavan kansion auki vastaanotossa sijaitsevalle ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lleen, poistuisi kahvitauolle ja kirjoittaisi kansion p\u00e4\u00e4lle lapun ”kurkkaa ihmeess\u00e4”; oikeastaan ainoa ero on se, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Exactisin tapauksessa<\/a> kyseess\u00e4 olivat muutamien satunnaisten asiakkaiden sijaan 340 miljoonan ihmisen\/yrityksen tiedot.<\/p>\n Exactis j\u00e4tti suojaamatta l\u00e4hestulkoon jokaisen yhdysvaltalaisen kaikkein henkil\u00f6kohtaisimmat tiedot ja asia paljastui kes\u00e4kuussa 2018: maksutietoja ja sosiaaliturvatunnuksia n\u00e4m\u00e4 tiedot eiv\u00e4t sent\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4neet, mutta mukaan mahtui kaikkien mahdollisten perustietojen ohella my\u00f6s tietoja muun muassa ihmisten kiinnostusten kohteista, harrastuksista ja esimerkiksi heid\u00e4n lastensa i\u00e4t. N\u00e4ist\u00e4 340 miljoonasta uhrista noin kaksi kolmasosaa oli yksityishenkil\u00f6it\u00e4 ja loput yrityksi\u00e4. Vaikka tiedossa ei ole, p\u00e4\u00e4tyik\u00f6 n\u00e4it\u00e4 tietoja<\/a> hakkereiden ja rikollisten k\u00e4siin, olivat ne \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen helposti kenen tahansa saatavilla.<\/p>\n Mutta mik\u00e4 sitten on Exactis ja miten ihmeess\u00e4 se on p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4siksi t\u00e4llaiseen tietom\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ihmisist\u00e4?<\/p>\n Kyseess\u00e4 on dataa talteen ker\u00e4\u00e4v\u00e4 yritys, joka pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n noin 3,5 miljardin ihmisen\/yrityksen tietoja; yrityst\u00e4 kutsutaan sanoilla ”universaali datavarasto”. Se ker\u00e4\u00e4 datan lukuisilla eri verkkosivustoilla olevien niin sanottujen Cookie-tiedostojen kautta, ja t\u00e4t\u00e4 dataa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kohdennettuun mainostamiseen.<\/p>\n Alustavien arvioiden mukaan Exactiksen uskottiin k\u00e4rsiv\u00e4n t\u00e4st\u00e4 karmaisevasta huolimattomuudestaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 500 miljoonan dollarin eli noin 423 miljoonan euron tappiot, mutta todellisuudessa yritykselle koituvien kulujen uskotaan nousevan tuota kyseist\u00e4 summaa korkeammiksi, kun kaikki vahingonkorvausvaateet on k\u00e4sitelty ja sakot maksettu.<\/p>\n Ihmisist\u00e4 ja yrityksist\u00e4 ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 data on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n arvokasta ja t\u00e4m\u00e4n alan osalta liikevaihto nousi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vuosien 2011-2017 v\u00e4lisen\u00e4 aikana noin 6,43 miljardista eurosta 29,61 miljardiin euroon. Joidenkin arvioiden mukaan vuonna 2027 liikevaihto tulee olemaan noin 87 miljardia euroa.<\/p>\n Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Vuonna 2013 internet-yhteis\u00f6 MySpace<\/a> joutui ven\u00e4l\u00e4isen hakkerin kohteeksi. T\u00e4m\u00e4 hakkeri p\u00e4\u00e4si MySpacen k\u00e4ytt\u00e4jien kohdalla k\u00e4siksi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tileihin liittyviin tietoihin, kuten nimiin, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4nimiin ja syntym\u00e4aikoihin. T\u00e4m\u00e4 tietomurto tapahtui siis vuonna 2013, ennen MySpacen mittavia p\u00e4ivityksi\u00e4 alustalleen, mutta syyst\u00e4 tai toisesta asiasta kerrottiin julkisesti vasta vuonna 2016. Tapahtuneen paljastaminen n\u00e4in pahalla viiveell\u00e4 mahdollisti puolestaan sen, ett\u00e4 ihmisten MySpace-tilit ja niihin liittyv\u00e4t tiedot saattoivat olla v\u00e4\u00e4riss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4 jopa kolmen vuoden ajan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 MySpaceen kohdistunut tietomurto ei ollut palvelun k\u00e4ytt\u00e4jien kohdalla ongelmallinen itsess\u00e4\u00e4n kyseisen alustan osalta, sill\u00e4 MySpacen huippuvuodet ajoittuivat 2000-luvun alkupuolelle, mutta uhkaavan siit\u00e4 teki sen sijaan se tosiasia, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saattoivat hyvinkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samoja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4nimi\u00e4 ja salasanoja muilla sivustoilla, ollen siten potentiaalisia ehdokkaita identiteettivarkauksille<\/a>, joissa siis ihmisen henkil\u00f6llisyys varastetaan ja sit\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rikollisten keskuudessa omien etujen ajamiseksi.<\/p>\n MySpacen omistava Time Inc -yritys kertoi vuonna 2013 ep\u00e4ilev\u00e4ns\u00e4, ett\u00e4 palveluun iskenyt hakkeri on lempinimell\u00e4 ”Peace” tunnettu henkil\u00f6, joka oli my\u00f6s Tumblr-palvelun hakkeroinnin taustalla: n\u00e4m\u00e4 kaksi hakkerointia kun ovat l\u00e4hestulkoon identtisi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Hakkerilla uskotaan olleen p\u00e4\u00e4sy jopa 360 miljoonan<\/a> k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tiliin.<\/p>\n Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Aikuisten deittauspalvelu- ja viihdesivustokokonaisuus The FriendFinder Network, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa alastomia Striptease-esityksi\u00e4 ja kutsuu itse\u00e4\u00e4n maailman suurimmaksi ”seksi- ja parinvaihtoyhteis\u00f6ksi”, joutui tietomurron<\/a> kohteeksi lokakuussa 2016. Kyseinen yritys oli kuitenkin isoilta osin itse syyp\u00e4\u00e4, tai ennemminkin mahdollistaja, t\u00e4lle katastrofille, sill\u00e4 The FriendFinder Network k\u00e4ytti asiakkaidensa tietojen salaukseen todella heikkoa SHA-1-pilkkomisalgoritmia, jonka murtaminen oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen helppoa.<\/p>\n Siin\u00e4 vaiheessa, kun tietomurron kokonaisuus oltiin saatu analysoitua kuukautta my\u00f6hemmin, per\u00e4ti 99 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4jien salasanoista oltiin saatu jo selville. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 412,2 miljoonan asiakkaan tilit, tiedot sek\u00e4 tunnukset – yhteens\u00e4 20 vuoden ajalta – olivat hakkereiden hallussa, ja kuten varmasti jokainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, tiedot olivat melkoisen arkaluonteisia, koska kyseiset palvelut liittyiv\u00e4t ihmisten parisuhde- ja intiimiel\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kaiken kukkuraksi hakkerit saivat k\u00e4siins\u00e4 my\u00f6s 15 miljoonan poistetun tilin tiedot.<\/p>\n Entist\u00e4 pahemmaksi t\u00e4m\u00e4n valitettavan tositarinan tekee se, ettei The FriendFinder Network ollut ottanut mit\u00e4\u00e4n opiksi edellisest\u00e4, toukokuussa 2015<\/a> tapahtuneesta tietosuojamurrosta, jossa hakkerit saivat k\u00e4siins\u00e4 3,5 miljoonan ihmisen tiedot: tietyll\u00e4 tapaa t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen tietomurto oli pahempi, sill\u00e4 hakkerit saivat tietoa avioliiton ulkopuolisista suhteista, seksuaalisista mielihaluista ja tehdyist\u00e4 ostoksista.<\/p>\n The FriendFinder Networkin, joka ei ole julkisesti kommentoinut tapahtunutta, totaalisen huolimattomasta toiminnasta kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 yritys ei itse asiassa huomannut omatoimisesti t\u00e4t\u00e4 tuoreinta tietosuojamurtoa, vaan sen havaitsi turvallisuustutkija, joka tunnetaan kutsumanimell\u00e4 ”Revolver”; pian yhteydenottoja alkoi tulla my\u00f6s muualta. Kaikkein k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min seikka t\u00e4ss\u00e4 kaikessa oli se, ett\u00e4 Revolver varoitti yrityst\u00e4<\/a> massiivisesta tietosuoja-ongelmasta nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuin hakkerointi tapahtui; tapahtunut olisi siis ollut estett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Marriott International osti vuonna 2015 Starwood Hotels & Resorts<\/a> -ketjun. Tietyll\u00e4 tapaa tuo hankinta k\u00e4vi todella kalliiksi, eik\u00e4 nyt ole kyse kyseisen ketjun hankintahinnasta, sill\u00e4 hyvin tarkkaan kolme vuotta my\u00f6hemmin Marriott tiedotti<\/a> hakkereiden saaneen k\u00e4siins\u00e4 per\u00e4ti 500 miljoonan Starwoodin asiakkaan tiedot. Starwood oli joutunut hakkereiden kohteeksi jo vuonna 2014 eli kaksi vuotta aiemmin kuin n\u00e4m\u00e4 kaksi hotelliketjua yhdistyiv\u00e4t, ja hakkerit pysyiv\u00e4t hotellin j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 nelj\u00e4n vuoden ajan, kunnes vuonna 2018 heid\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olonsa havaittiin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tietosuojamurto oli todella vakava, sill\u00e4 se mahdollisti identiteettivarkaudet todella isolla k\u00e4dell\u00e4: hakkerit saivat tietoon ketjun asiakkaiden nimet, yhteystiedot, passien numerot, Starwood-asiakasnumerot, matkatiedot ja muuta henkil\u00f6kohtaista informaatiota. Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki, sill\u00e4 Marriottin arvioiden mukaan per\u00e4ti 100 miljoonan asiakkaan kohdalla luotto- ja pankkikorttitiedot varastettiin niin ik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kyse ei ollut mill\u00e4\u00e4n muotoa siit\u00e4, ett\u00e4 Marriottin tietoturvaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 olisi ollut ongelmia, sill\u00e4 New York Timesin<\/em><\/a> mukaan t\u00e4m\u00e4n hakkerointi-iskun taustalla oli Kiinan tiedustelupalvelu, joka pyrki saamaan tietoa Yhdysvaltain kansalaisista. Toisin sanoen asialla olivat sellaiset hakkerit, ett\u00e4 tietosuojamurron est\u00e4minen olisi ollut l\u00e4hestulkoon mahdotonta; kun hakkerit ovat riitt\u00e4v\u00e4n osaavia, he usein saavat, mit\u00e4 he haluavat.<\/p>\n Mik\u00e4li New York Timesin<\/em> tiedot Kiinan osallisuudesta pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, kyseess\u00e4 olisi kaikkien aikojen suurin kansallisvaltion tekem\u00e4 tietosuojamurto.<\/p>\n Kuva: Gordon Johnson | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kun puhutaan yksinomaan digitaalisessa maailmassa operoivasta Facebookin kokoisesta j\u00e4ttim\u00e4isest\u00e4 yrityksest\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 ja hengitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4\u00e4n\/k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 voisi kuvitella, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4jien henkil\u00f6kohtaisten tietojen turvaaminen olisi viety niin pitk\u00e4lle sek\u00e4 yrityksen itsens\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s niin sanottujen kolmansien osapuolten osalta, etteiv\u00e4t tietoturvavuodot olisi mahdollisia. N\u00e4in ei kuitenkaan ollut ja viime vuosien aikana paljon negatiivista julkisuutta saaneen Facebookin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tietoja<\/a> p\u00e4\u00e4tyi suojaamattomana julkiseen internetiin vuonna 2019 ja kuka tiet\u00e4\u00e4, miten pitk\u00e4\u00e4n ne todellisuudessa olivat jo olleet jokaisen ulottuvilla.<\/p>\n Tarjolla oli kaiken kaikkiaan 540 miljoonan Facebook-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tiedot. Meksikosta l\u00e4ht\u00f6isin oleva Cultura Colectiva niin sanotusti tarjoili jokaisen ulottuville k\u00e4ytt\u00e4jien kommentit, tykk\u00e4ykset, muut reaktiot, nimet, Facebook ID:t ja monet muut arvokkaat tiedot; kaiken kaikkiaan t\u00e4m\u00e4n tietopaketin koko oli 146 gigabitti\u00e4.<\/p>\n Toinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tiedoista \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huonosti huolehtinut taho oli applikaatio nimelt\u00e4 At The Pool, jonka kautta julkisesti saatavilla olivat Facebook-k\u00e4ytt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4-ID:t, k\u00e4ytt\u00e4jien kaverit, valokuvat ja sijaintitiedot. Lis\u00e4ksi my\u00f6s 22 000 Facebook-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n salasanat olivat suojaamatta. Itse applikaatio oli lopetettu jo vuonna 2014 eli viisi vuotta ennen t\u00e4t\u00e4 tietovuotoa, mutta tiedot olivat j\u00e4\u00e4neet kaikkien ulottuville.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 kahta applikaatiota yhdisti se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 Facebook-k\u00e4ytt\u00e4jien tiedot sijaitsivat Amazonin pilvipalvelussa.<\/p>\n UpGuard<\/a> oli ollut kyseisen tietoturvauhan osalta yhteydess\u00e4 sek\u00e4 Cultura Colectivaan ett\u00e4 Amazoniin jo vuoden 2019 tammikuussa, mutta yhteydenottoon reagoitiin vasta huhtikuussa, kun mediayhti\u00f6 Bloomberg oli hakenut artikkeliinsa kommentteja Facebookilta.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n First American Financial Corporationin tietovuoto<\/a> j\u00e4risytti lukuisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Digitaaliseen muotoon siirretyt tiedostot asiakkaista p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t julkisiksi ja niihin p\u00e4\u00e4si k\u00e4siksi kuka tahansa, jolla on nettiselain – oli sitten kyse, mist\u00e4 tahansa laitteesta. Eiv\u00e4tk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tarjolla olleet tiedot olleet mit\u00e4 tahansa tietoja, sill\u00e4 tiedostoista l\u00f6ytyi asiakkaiden tilinumeroita ja tiliotteita, sosiaaliturvatunnuksia, pankkisiirtoihin liittyvi\u00e4 kuitteja, velka- ja verotietoja sek\u00e4 kuvia ajokorteista: toisin sanoen kyse oli jokaisen identiteettivarkaan unelmapaketista.<\/p>\n Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tietovuodossa ollut kyse mist\u00e4\u00e4n pienest\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ihmisi\u00e4, vaan tarjolla oli yhteens\u00e4 885 miljoonaa arkaluontoista tiedostoa, alkaen vuodesta 2003. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen kuka tahansa, joka tiesi verkko-osoitteen edes yhteen n\u00e4ist\u00e4 dokumenteista, p\u00e4\u00e4si k\u00e4siksi kaikkiin muihin tiedostoihin vain verkko-osoitteessa ollutta numerosarjaa muuttamalla. Tiedostojen katseluun ei liittynyt mink\u00e4\u00e4nlaista tunnistautumista: esimerkiksi jokaisella s\u00e4hk\u00f6postitse First American Financial Corporationilta t\u00e4llaisen dokumentin vastaanottaneella henkil\u00f6ll\u00e4 oli p\u00e4\u00e4sy n\u00e4ihin tiedostoihin tuota aiemmin mainittua numerosarjaa muuttamalla – jo pelkk\u00e4 yhden numeron vaihtaminen riitti.<\/p>\n Itse tietovuoto tuli julki toukokuussa 2019. N\u00e4iden tietojen suojaus oli kuitenkin heikkoa jo vuonna 2014 suoritetusta ohjelmistop\u00e4ivityksest\u00e4 l\u00e4htien. First American Financial Corporationin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 kertoo se, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran ongelma tunnistettiin jo joulukuussa 2018, mutta yritys mahdollisti kenen tahansa p\u00e4\u00e4syn n\u00e4ihin tiedostoihin viel\u00e4 puolen vuoden ajan; tietovuotoon tartuttiin kiinni vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun er\u00e4s kyberturvallisuuteen erikoistunut toimittaja nosti asian julkisesti esille.<\/p>\n First American Financial Corporation on kiinteist\u00f6alalla operoiva yhti\u00f6, joka tarjoaa muun muassa taloudellista turvaa kiinteist\u00f6n ostajille ja myyjille vakuutusten muodossa sek\u00e4 auttaa asuntolainojen neuvotteluissa, ollen omalla sektorillaan Yhdysvaltain suurin tekij\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Vuonna 2018 julkisuuteen kantautui uutinen, ett\u00e4 per\u00e4ti 1,1 miljardin Intian kansalaisen tiedot olisivat ostettavissa netist\u00e4: kuka tahansa yksityishenkil\u00f6 tai mik\u00e4 tahansa taho pystyi ostamaan n\u00e4m\u00e4 tiedot itselleen.<\/p>\n Intiassa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4, johon k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin sanottua Aadhar-numeroa<\/a>. Se on jokaisen maan kansalaisen uniikki 12 numeron numerosarja ja sill\u00e4 siis p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi omiin henkil\u00f6tietoihin. N\u00e4ihin henkil\u00f6tietoihin kuuluvat muun muassa nimi, osoite, s\u00e4hk\u00f6postiosoite, puhelinnumero ja valokuva. Intian valtion mukaan tietovuodossa oli tarjolla ”vain” n\u00e4m\u00e4 tiedot, mutta se voitaneen kyseenalaistaa – on nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 samassa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ovat my\u00f6s kansalaisten biometriset tiedot, joihin kuuluvat\u00a0fyysiset mitat, erityispiirteet, valokuvat, sormenj\u00e4ljet, verkkokalvoskannaukset ja paljon muuta.<\/p>\n Mutta oli sitten mukana biometrisi\u00e4 tietoja tai ei, ainakin perustiedot olivat myynniss\u00e4 WhatsAppissa ja niist\u00e4 t\u00e4ytyi pulittaa ainoastaan noin kuusi euroa. Lis\u00e4ksi kaupan oli useiden l\u00e4hteiden mukaan my\u00f6s p\u00e4\u00e4sy ohjelmaan, jolla pystyy luomaan itselleen Aadhar-kortin. Aadhar-korttia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n maassa muun muassa \u00e4\u00e4nestyksiss\u00e4, terveydenhuollossa, talousasioiden hoitamisessa, puhelinliittymien avaamisessa ja erilaisten palveluiden, kuten Uberin, Amazonin ja Airbnb:n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Intian valtio ei ollut n\u00e4hnyt juurikaan vaivaa kansalaisten tietojen turvaamisessa, eik\u00e4 kyseess\u00e4 ole suinkaan ensimm\u00e4inen kerta, kun valtion toimet ovat Aadhar-numeron osalta kyseenalaistettuina.<\/p>\n Kuva: Muhammad Ribkhan | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Verifications.io aiheutti valtaisaa huolta ihmisille, kun kyseisen palvelun tietoturva paljastui olevan hoidettu niin huolimattomasti, ett\u00e4 kenen tahansa otettavissa oli 763 miljoonan ihmisen tiedot. Vaikka tuo luku esitet\u00e4\u00e4n usein virallisena tietona t\u00e4m\u00e4n tietovuodon laajuuden suhteen, julkaisi talouslehti Forbes<\/em><\/a>\u00a0artikkelin, jossa selvi\u00e4\u00e4 todellisen luvun olleen yli 2 miljardia. Koska tuo luku on tullut luotettavalta taholta, me k\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sit\u00e4 tuon aiemmin mainitun 763 miljoonan sijaan.<\/p>\n Vyyhti paljastui, kun turvallisuustutkija Bob Diachenko<\/strong> l\u00f6ysi verkosta suojaamattoman MongoDB-tietokannan. Tuo tietokanta sis\u00e4lsi l\u00e4hes kaikkien yli 2 miljardin ihmisen kohdalla k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n laajan tietopaketin, johon kuuluivat vahvistetut s\u00e4hk\u00f6postiosoitteet, puhelinnumerot, Facebook, Instagram- ja LinkedIn-palvelujen tilitiedot, yritysten nimet ja liikevaihdot sek\u00e4 yksil\u00f6iden luottoluokitukset ja velkatiedot, jotka sis\u00e4lsiv\u00e4t muun muassa velkam\u00e4\u00e4r\u00e4n ja veloitettavat korkoprosentit.<\/p>\n Diachenkon tutkimukset johdattivat h\u00e4net nimell\u00e4 Verifications.io kulkeneen yrityksen luo. Muut yritykset tarvitsevat Verifications.io:ta silloin, kun he haluavat poistaa passiiviset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t uutiskirje-listaltaan. Yritys X l\u00e4hett\u00e4\u00e4 Verifications.io:lle valtaisan listan s\u00e4hk\u00f6postiosoitteita, jotka Verifications.io:n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vahvistaa.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 tietovuoto tapahtui helmikuussa 2019, joten kyse on varsin tuoreesta tapauksesta.<\/p>\n10. Twitter<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/twitter-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
9. Exactis<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/data-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
8. MySpace<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/hakkeri-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
7. The FriendFinder Network<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/onlinedeitti-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
6. Marriott International<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/luottokortti-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
5. Facebook<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/verkosto-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
4. First American Financial Corp.<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/kauppa-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
3. Aadhar<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/sormenjalki-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
2. Verifications.io<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/uutiskirja-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
1. Yahoo<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/yahoo-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")