Kenties me tulemmekin kertomaan heist\u00e4 enemm\u00e4n mahdollisen kakkososan muodossa, mutta nyt me keskitymme n\u00e4iden seuraavien kymmenen uskomattoman urheilijan comeback-tarinaan uraa uhanneiden k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ja karmaisevien loukkaantumisten ja\/tai sairastumisten j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Seuraavassa siis Listafriikki<\/a> esittelee 10 urheilijan uskomattomat comeback-tarinat!<\/p>\n Kuva: Frankie Fouganthin<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Alppihiiht\u00e4j\u00e4 Lindsey Vonn<\/strong> p\u00e4\u00e4tti upean ja menestyksekk\u00e4\u00e4n uransa vuonna 2019. Ura p\u00e4\u00e4ttyi loukkaantumisten sanelemana, sill\u00e4 h\u00e4n olisi edelleen halunnut jatkaa uraansa, mutta samalla tulevaisuus huoletti arkiel\u00e4m\u00e4n osalta. Toisaalta Vonnin upea ura sai komean kruunun, kun h\u00e4n sijoittui Ruotsissa k\u00e4ydyiss\u00e4 MM-kisoissa naisten sy\u00f6ksylaskussa kolmanneksi ja h\u00e4nelle mitalin k\u00e4vi ojentamassa alppilegenda Ingemar Stenmark<\/strong>, jonka voittoenn\u00e4tyst\u00e4 Vonn oli jahdannut.<\/p>\n Vonnin ura olisi voinut kuitenkin p\u00e4\u00e4tty\u00e4 jo paljon ennemmin, sill\u00e4 h\u00e4n koki huippuvaarallisessa lajissaan useita todella vakavia loukkaantumisia, joihin kuuluivat murtunut nilkka, murtumia k\u00e4siss\u00e4, aivot\u00e4r\u00e4hdyksi\u00e4, repe\u00e4mi\u00e4 polvien sivu- ja ristisiteiss\u00e4 sek\u00e4 paljon muuta, unohtamatta sormen viilt\u00e4nytt\u00e4 samppanjapulloa<\/a>. N\u00e4ist\u00e4 vammoista useat vaativat leikkaushoitoa ja h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4i v\u00e4liin useita arvokisoja, kuten vuoden 2014 olympialaiset Sotshissa. Lis\u00e4ksi vuonna 2006, Torinon olympialaisissa, h\u00e4net jouduttiin kuljettamaan helikopterilla sairaalaan, kun h\u00e4n laski ulos radalta, mutta siit\u00e4 huolimatta h\u00e4n oli vain paria p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin takaisin rinteess\u00e4.<\/p>\n Vaikka alppilajeissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paljon loukkaantumisia ja lajin ammattilaiset kykenev\u00e4t palaamaan takaisin rinteisiin, on t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, miten Vonn kykeni palaamaan nimenomaan huipulle kerta toisensa j\u00e4lkeen. Paljon h\u00e4nen uskomattomasta periksiantamattomuudestaan ja taistelutahdostaan kertookin se, ett\u00e4 vuoden 2017 MM-kisoissa, ja Pyeongchangin olympialaisissa vuonna 2018, h\u00e4n nousi lajissaan historian vanhimmaksi MM- ja olympiamitalistiksi naislaskijoiden osalta.<\/p>\n J\u00e4\u00e4kiekkoilija PK Subbanin<\/strong> kanssa naimisissa oleva ja hiljattain 36 vuotta t\u00e4ytt\u00e4nyt Vonn voitti alppiurallaan 82 osakilpailua ja nelj\u00e4sti maailmancupin kokonaiskilpailun, kaksi MM-kultaa ja yhteens\u00e4 kahdeksan MM-mitalia sek\u00e4 yhden olympiakullan ja yhteens\u00e4 kolme olympiamitalia.<\/p>\n Vonn on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esimerkillinen urheilija, eik\u00e4 vain siksi, ettei h\u00e4n koskaan antanut periksi, vaan my\u00f6s sen takia, ett\u00e4 h\u00e4n osasi lopettaa omin ehdoin siin\u00e4 vaiheessa, kun h\u00e4n viel\u00e4 kykenee el\u00e4m\u00e4\u00e4n normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4 rinteiden ulkopuolella.<\/p>\n Kuva: David Mark | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Yhdysvaltalainen Tiger Woods<\/strong> on ollut jo vuosikymmenien ajan golfin huipulla, h\u00e4n on yksi historian suurimmista golf-legendoista ja h\u00e4n taistelee edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kisavoitoista lajinsa absoluuttisella huipulla.<\/p>\n Aikanaan Woods oli kertakaikkisen ylivoimainen urheilija miesten golf-kiertueella, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 pystynyt pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kukaan tai mik\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t edes loukkaantumiset. Kaksi viikkoa ennen vuoden 2008 avointa Yhdysvaltain mestaruusturnausta, US Openia, Woodsilla todettiin kaksi s\u00e4\u00e4riluun rasitusmurtumaa, eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki – h\u00e4n oli nimitt\u00e4in pelannut edelliset kymmenen kuukautta nivelsiteen repe\u00e4m\u00e4 polvessaan. Luonnollisesti l\u00e4\u00e4k\u00e4rit sanoivat, ettei h\u00e4nest\u00e4 ole pelaamaan turnauksessa, mutta Woods oli eri mielt\u00e4: h\u00e4n ei edes pohtinut itselleen niin t\u00e4rke\u00e4n turnauksen v\u00e4liin j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 pelkk\u00e4 turnaukseen osallistuminen, vaan voittaminen. Ja kuinka ollakaan, Woods voitti tuon US Openin uusintakierroksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Juuri ennen 2010-luvulle siirtymist\u00e4, Woods oli poissa pelikentilt\u00e4 viiden kuukauden ajan avio-ongelmien vuoksi. H\u00e4n vajosi piikkipaikalta maailmanlistan 58. sijalle vuoden 2011 loppuun menness\u00e4, mutta sen j\u00e4lkeen k\u00e4ynnistyi j\u00e4lleen aiemmilta vuosilta tuttu dominointi. Maaliskuussa 2013 h\u00e4n palasi takaisin maailmanlistan ykk\u00f6seksi, pit\u00e4en piikkipaikan hallussaan seuraavan reippaan vuoden ajan.<\/p>\n Vaan seuraavana vuonna Woodsista ei en\u00e4\u00e4 ollut uhmaamaan loukkaantumisia. Ongelmia aiheutti erityisesti selk\u00e4<\/a>, joka leikattiin vuosien 2014-17 v\u00e4lisen\u00e4 aikana per\u00e4ti nelj\u00e4 kertaa. Uran piti olla ohi, ja vaikka se ei olisi ollutkaan, ei h\u00e4nen pit\u00e4nyt miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 olla kykenev\u00e4inen palaamaan en\u00e4\u00e4 golfin huipulle; my\u00f6s tulokset osoittivat siihen suuntaan ja h\u00e4n putosi miesten PGA-kiertueen maailmanlistalla sijalle 1 199. Mutta kuinka ollakaan, Woods itse oli eri mielt\u00e4 menestysmahdollisuuksistaan, vaikka lopettaminen k\u00e4vikin mieless\u00e4. Vuonna 2018 h\u00e4nen uusi nousunsa k\u00e4ynnistyi oikein toden teolla ja sen j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 piakkoin 45 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 yhdysvaltalainen palasi takaisin turnausvoittajaksi, useampaan otteeseen, vaikka elokuussa 2019 h\u00e4n k\u00e4vi j\u00e4lleen kerran puukon alla – t\u00e4ll\u00e4 kertaa puhdistamassa rustovammaista polveaan.<\/p>\n Woods on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 urheilija, joka siviiliel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 t\u00f6rtt\u00f6ilyist\u00e4 huolimatta on huikea esimerkki nimenomaan urheilijana siit\u00e4, miten kaikki – mukaan lukien ne uskomattomat comeback-tarinat – ovat mahdollisia ja h\u00e4n toimii n\u00e4ilt\u00e4 osin esimerkkin\u00e4 edelleen, ammattilaisuran jatkuessa.<\/p>\n Kuva: Marko Ollonqvist<\/p><\/div>\n Jalkapalloilija Santi Cazorla<\/strong> p\u00e4\u00e4tti vuonna 2008 l\u00e4hte\u00e4 hakemaan uudenlaisia haasteita uralleen, kun h\u00e4n siirtyi kotimaastaan Espanjasta pelaamaan Britteinsaarille ja lontoolaisen Arsenalin paitaan. H\u00e4nest\u00e4 tuli nopeasti yksi uuden seuransa avainpelaajista ja yksi Valioliigan parhaista keskikentt\u00e4pelaajista.<\/p>\n Marraskuussa 2015 Cazorla koki polvivamman, joka piti h\u00e4net sivussa pelikentilt\u00e4 puolisen vuotta, mutta takaisin palatessaan h\u00e4n oli oma entinen itsens\u00e4. Lokakuussa 2016 kaikki kuitenkin muuttui. Cazorla loukkasi akillesj\u00e4nteens\u00e4 Mestarien liigan ottelussa ja siit\u00e4 k\u00e4ynnistyi sellainen painajainen, ettei paremmasta v\u00e4li\u00e4. Kun fysikaalinen hoito ei tehonnut, joutui espanjalainen hakemaan apua leikkausp\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Tuossa leikkauksessa h\u00e4nen jalkaansa p\u00e4\u00e4tyi bakteeri, joka aiheutti sellaisen tulehduksen, ett\u00e4 pahimmillaan Cazorla oli vaarassa menett\u00e4\u00e4 koko jalkansa. Ja tulihan jalkaan leikkausp\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s toinen bakteeri.<\/p>\n Jalkaan tulleet tulehdukset s\u00f6iv\u00e4t kymmenen sentti\u00e4 h\u00e4nen jalkansa j\u00e4nteest\u00e4 ja samaan aikaan luu muuttui ”vetel\u00e4ksi”. Cazorla itse kertoi, ett\u00e4 luuta painaessa sormet meniv\u00e4t siit\u00e4 l\u00e4vitse. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit Lontoossa eiv\u00e4t antaneet Cazorlalle mit\u00e4\u00e4n toiveita paluusta jalkapallokentille. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti hakeutua hoitoon kotimaahansa Espanjaan ja siell\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n tiimi, joka jaksoi kaikesta huolimatta uskoa siihen, ett\u00e4 paluu pelikentille olisi viel\u00e4 mahdollinen.<\/p>\n Ja niinh\u00e4n siin\u00e4 k\u00e4vi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pieni ja pippurinen espanjalaistaituri palasi takaisin virallisiin otteluihin 636 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4neen tauon, lukuisten leikkausten, ihosiirtojen ja kaiken muun j\u00e4lkeen. Paluu tapahtui espanjalaisen Villarrealin paidassa, jossa h\u00e4n aikanaan aloitti urheilu-uransa, siis ammattilaisena. Cazorla palasi huipulle, ollen vastoin kaikkia todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4 yksi koko Espanjan p\u00e4\u00e4sarjan, La Ligan, parhaista keskikentt\u00e4pelaajista. Erinomaiset otteet johtivat puolestaan paluuseen Espanjan maajoukkueeseen<\/a>, mik\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin kruunasi t\u00e4m\u00e4n uskomattoman comeback-tarinan. Jos siis haluat hakea inspiraatiota urheilijasta, joka kykeni murskaamaan h\u00e4nelle annetut todenn\u00e4k\u00f6isyydet, Santi Cazorla on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sellainen.<\/p>\n Nykyisin Cazorla pelaa qatarilaisessa Al Saddissa, johon h\u00e4n siirtyi\u00a0 aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna, enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4\u00e4hdyttelem\u00e4\u00e4n uraansa.<\/p>\n Kuva: Claude Brochu<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n J\u00e4\u00e4kiekossa pelaajien luistimien ter\u00e4t ovat ter\u00e4vi\u00e4 kuin veitsi. T\u00e4m\u00e4n sai kokea karmivalla tavalla maalivahti Clint Malarchuk<\/strong>, joka pelasi maailman kovimpana j\u00e4\u00e4kiekkosarjana yleisesti ottaen pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 NHL:ss\u00e4 vuodet 1981-1996. H\u00e4nen uransa ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4 olisi voinut kuitenkin p\u00e4\u00e4tty\u00e4 jo maaliskuisena iltana vuonna 1989, kun Malarchukin edustama Buffalo Sabres is\u00e4nn\u00f6i St. Louis Bluesia runkosarjaottelussa. Er\u00e4\u00e4n pelitilanteen aikana Sabresin Uwe Krupp<\/strong> ja Bluesin Steve Tuttle<\/strong> lensiv\u00e4t rajusti Malarchukin vartioimalle maalille. Tuossa ryt\u00e4k\u00e4ss\u00e4 Tuttlen luistin osui Malarchukia suoraan kaulaan sill\u00e4 seurauksella, ett\u00e4 kanadalaismaalivahdin ulompi kaulavaltimo ja osittain my\u00f6s kaulalaskimo leikkautuivat auki.<\/p>\n Tilanne kaukalossa oli kaoottinen, sill\u00e4 Malarchukin henki oli uhan alla. Fanit katsomossa py\u00f6rtyiliv\u00e4t, kaksi sai syd\u00e4nkohtauksen ja osa pelaajista oksensi j\u00e4\u00e4ll\u00e4. Verta roiskusi ymp\u00e4riins\u00e4, Malarchuk menetti sit\u00e4 kaiken kaikkiaan 1,5 litraa, ja todenn\u00e4k\u00f6isyydet alkoivat olla selviytymist\u00e4 vastaan: ”Olin varma, ett\u00e4 kuolen. Ainoa huolenaiheeni oli se, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sen pois j\u00e4\u00e4lt\u00e4, ettei televisiosta ottelua katsoneen \u00e4itini tarvitse n\u00e4hd\u00e4, miten vuodan kuiviin j\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kuolen”<\/em>, Malarchuk kommentoi tuota pelottavaa hetke\u00e4 vuonna 2008 ESPN<\/em><\/a>:lle, kun Florida Panthersin Richard Zednik<\/strong> oli joutunut Olli Jokisen<\/strong> luistimesta kaulaan tulleen viillon uhriksi; my\u00f6s Zednik selvisi tilanteesta hengiss\u00e4.<\/p>\n Nykyisin 59-vuotiaan Malarchukin k\u00e4y kiitt\u00e4minen siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on edelleen hengiss\u00e4 Sabresin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 tuolloin toiminutta Jim Pizzutellia<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 Vietnamin sodassa l\u00e4\u00e4kint\u00e4miehen\u00e4 toiminut veteraani rynt\u00e4si vauhdilla kaukaloon, h\u00e4n oli Malarchukin luona vain 14 sekuntia onnettomuuden tapahtumisen j\u00e4lkeen ja h\u00e4n sai pys\u00e4ytetty\u00e4 verenvuodon siksi aikaa, ett\u00e4 kaula saatiin ommeltua umpeen; mik\u00e4li Malarchukin sisempi kaulavaltimo olisi niin ik\u00e4\u00e4n auennut, h\u00e4n tuskin olisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n T\u00e4llaisen tapahtuman j\u00e4lkeen voisi kuvitella, ett\u00e4 urheilijalla on fyysisten vammojen lis\u00e4ksi niin syv\u00e4t henkiset arvet, ettei paluu kaukaloon ole ainakaan ihan heti mieless\u00e4, jos ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ollenkaan. Malarchuk kuitenkin tarttui niin sanotusti h\u00e4rk\u00e4\u00e4 sarvista kiinni: h\u00e4n puhui lehdist\u00f6lle seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sairaalassa, sit\u00e4 seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n k\u00e4vi k\u00e4velem\u00e4ss\u00e4 tapahtumapaikalla eli maalivahdin alueella, nelj\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tapahtuneen j\u00e4lkeen h\u00e4n palasi takaisin j\u00e4\u00e4lle, 300 tikin ”komistaessa” h\u00e4nen kaulaansa, jossa oli kaiken kaikkiaan yli 15 senttimetrin kokoinen haava, ja kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tapahtuneen j\u00e4lkeen h\u00e4n pelasi NHL-ottelussa Quebec Nordiquesia vastaan: ”Jos putoaa hevosen sel\u00e4st\u00e4, sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 nousta uudelleen satulaan”<\/em>, Malarchuk on my\u00f6hemmin muistellut asiaa Bleacher Reportille<\/em><\/a>.<\/p>\n 19 vuotta tuon tapahtuneen j\u00e4lkeen Malarchuk yritti riist\u00e4\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n hengen, alkoholismista, posttraumaattisesta stressih\u00e4iri\u00f6st\u00e4 ja pakko-oireista k\u00e4rsiess\u00e4\u00e4n, vaimonsa silmien edess\u00e4. H\u00e4n ampui itse\u00e4\u00e4n kiv\u00e4\u00e4rill\u00e4 leuan kohdasta p\u00e4\u00e4h\u00e4n, mutta selvisi my\u00f6s tuosta. Kyseisen onnettomuuden j\u00e4lkeen h\u00e4n vietti seuraavat kuusi kuukautta kuntoutuksessa. Nykyisin Malarchukilla on kaikki hyvin ja h\u00e4n on sittemmin kertonut henkil\u00f6kohtaisten ongelmiensa johtuneen todenn\u00e4k\u00f6isesti San Diegon pelivuosina ”saamastaan” antipsykoottisesta l\u00e4\u00e4kkeest\u00e4<\/a>.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Serena Williams<\/strong> on kaikkien aikojen paras naispelaaja – kenties jopa koko lajinsa kaikkien aikojen pelaaja – mit\u00e4 tenniskentill\u00e4 on koskaan n\u00e4hty. Williams on voittanut urallaan huimat 73 naisten WTA-kiertueen turnausta, 23 Grand Slam -titteli\u00e4 ja olympiakultaa. H\u00e4n on edelleen, 39 vuoden i\u00e4ss\u00e4, maailmanlistan sijalla kymmenen ja yksi kiertueen parhaista pelaajista. H\u00e4n nousi kaikkien aikojen eniten Grand Slam -mestaruuksia voittaneeksi pelaajaksi, kun h\u00e4n kaatoi vuoden 2017 Australian avoimen tennisturnauksen finaalissa siskonsa Venus Williamsin<\/strong>.<\/p>\n Williamsin uskomattomat saavutukset ovat viel\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4, kun ottaa huomioon h\u00e4nen loukkaantumishistoriansa – t\u00e4m\u00e4 kaiken n\u00e4hnyt, kokenut ja voittanut yhdysvaltalaisurheilija, kun on k\u00e4rsinyt enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4pi koko pitk\u00e4n uransa polvi- ja olkap\u00e4\u00e4ongelmista.<\/p>\n Kaikkein uskomattomin tarina osuu kuitenkin vuoden 2017 loppuun. Williams synnytti tuolloin ensimm\u00e4isen lapsensa, Olympian (kutsumanimi), ja h\u00e4n oli menehty\u00e4 synnytykseen<\/a>. Williamsilla todettiin ensiksi kesken synnytyksen keuhkoveritulppa ja synnytyksen j\u00e4lkeen toinen keuhkoveritulppa. H\u00e4n kuitenkin selviytyi synnytyksest\u00e4 sek\u00e4 sen j\u00e4lkeen ilmenneist\u00e4 ongelmista hengiss\u00e4, mutta joutui viett\u00e4m\u00e4\u00e4n per\u00e4ti kuusi viikkoa vuodepotilaana.<\/p>\n Koska Serena Williamsilla oli synnytyksen aikaan ik\u00e4\u00e4 36 vuotta, mik\u00e4 on jo itsess\u00e4\u00e4n paljon huippu-urheilijalle, tuskin kukaan uskoi h\u00e4nen palaavan en\u00e4\u00e4 takaisin huipulle. Mutta mit\u00e4 viel\u00e4 – sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on esiintynyt nelj\u00e4 kertaa Grand Slam -finaalissa ja t\u00e4n\u00e4 vuonna, elo- ja syyskuun vaihteessa, h\u00e4n eteni US Openissa (Grand Slam -turnaus) semifinaaleihin saakka.<\/p>\n Kuva: Rick Dikeman<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n Kaikkien aikojen parhaisiin j\u00e4\u00e4kiekkoilijoihin lukeutuvalla Mario Lemieux’lla<\/strong> ja kaikkien aikojen parhaisiin suomalaiskiekkoilijoihin kuuluvalla Saku Koivulla<\/strong> on yksi yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n, pelipaikan ohella: he molemmat ovat sel\u00e4tt\u00e4neet imusolmukesy\u00f6v\u00e4n ja palanneet sen j\u00e4lkeen takaisin lajinsa absoluuttiselle huipulle eli NHL:\u00e4\u00e4n. Syy sille, miksi Lemieux l\u00f6ytyy t\u00e4lt\u00e4 Listafriikki.com:n listalta ja Koivua ei, liittyy siihen, ett\u00e4 Lemieux k\u00e4rsi isoilta osin koko ammattilaisuransa ajan (1984-2006) my\u00f6s kroonisesta selk\u00e4ongelmasta.<\/p>\n Lemieux oli jo nuorena urheilijana todellinen superlupaus, itse asiassa niin kova, ett\u00e4 NHL-seura Montreal Canadiensin omistaja suunnitteli t\u00e4m\u00e4n kanadalaiskeskushy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n junioriseuran ostamista vain saadakseen houkuteltua h\u00e4net luomaan NHL-uransa nimenomaan Montrealiin. T\u00e4m\u00e4 ajatus j\u00e4i kuitenkin konkretisoitumatta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolle ja Lemieux p\u00e4\u00e4tyi edustamaan koko NHL-uransa ajan yht\u00e4 ja samaa seuraa, Pittsburgh Penguinsia, jossa h\u00e4nest\u00e4 tuli kenties viel\u00e4 parempi pelaaja kuin kukaan oli osannut odottaa.<\/p>\n Nykyisin Penguinsin omistava Lemieux ei kuitenkaan koskaan p\u00e4\u00e4ssyt helpolla j\u00e4\u00e4kiekkoilijana. Vuonna 1990 h\u00e4nen sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n todettiin v\u00e4lilevypullistuma ja tarkemmissa tutkimuksissa paljastui, ett\u00e4 h\u00e4n k\u00e4rsi harvinaisesta luutulehduksesta<\/a>, joka usein rampauttaa uhrinsa: tuo tulehdus vahingoittaa nimenomaan selk\u00e4rangasta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 luustoa. Sairaudestaan huolimatta h\u00e4n kykeni jatkamaan huipulla, yhten\u00e4 NHL:n parhaista pelaajista, joskin h\u00e4n joutui viett\u00e4\u00e4 valtaosan kaudesta 1990-91 katsomon puolella.<\/p>\n Kausi 1993-94 k\u00e4ynnistyi Lemieux’n osalta huikealla tavalla ja h\u00e4nell\u00e4 oli mahdollisuus ylt\u00e4\u00e4 Wayne Gretzkyn<\/strong> asettamiin ja rikkomattomina pidettyihin yhden kauden maali- ja piste-enn\u00e4tyksiin. Tammikuussa 1994 h\u00e4n kertoi kuitenkin shokeeraavan uutisen: h\u00e4nell\u00e4 oli todettu Hodgkinin lymfooma eli imusolmukkeissa oleva sy\u00f6p\u00e4. H\u00e4n oli poissa kaukalosta kaksi kuukautta putkeen, ja kun h\u00e4n palasi tositoimiin vierasottelussa verivihollisena tunnettua Philadelphia Flyersia vastaan, teki h\u00e4n tehopisteet 1+1 ja sai niin sanotun standing ovationin Flyers-faneilta, mik\u00e4 oli jotain t\u00e4ysin ainutlaatuista.<\/p>\n Kausien 1993-95 aikana Lemieux pelasi yhteens\u00e4 vain 22 ottelua, saadessaan sy\u00f6p\u00e4hoitoja, ja kun siit\u00e4 selvittiin, selk\u00e4ongelmat pahenivat, vaativat leikkaushoitoa ja rajoittivat h\u00e4nen pelaamistaan. Mutta aina, kun ”Super Mario” hypp\u00e4si kaukaloon, oli h\u00e4n kaikesta huolimatta se sama supert\u00e4hti, joka h\u00e4n oli aina ollut.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1997 Lemieux ilmoitti pelaajauransa p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 ja osti konkurssin partaalla olleen Pittsburgh Penguinsin itselleen. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti palata takaisin kaukaloon kolmen el\u00e4kkeell\u00e4 vietetyn kauden j\u00e4lkeen vuonna 2000. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa ”tavallinen kuolevainen” olisi ollut eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jaloissa kaukalossa, mutta ei Lemieux: h\u00e4n teki seuraavien nelj\u00e4n kauden aikana pelaamissaan 144 runkosarjaottelussa 70 maalia ja antoi 137 maaliin johtanutta sy\u00f6tt\u00f6\u00e4. Pudotuspeleiss\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4si pelaamaan paluukaudellaan 18 ottelun verran tehoin 6+11=17. Vuonna 2004-05 NHL oli ty\u00f6sulussa eli koko kausi j\u00e4i pelaamatta ja pelaamatta oli my\u00f6s Lemieux. H\u00e4n palasi kaukaloon viel\u00e4 kaudeksi 2005-06, pelaten 26 ottelua ja ker\u00e4ten niiss\u00e4 22 tehopistett\u00e4.<\/p>\n Lemieux on siis eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin suorituksiin urheilija voi kyet\u00e4 valtavien vaikeuksien keskell\u00e4. Nykyisin 55-vuotias Lemieux pelasi NHL-urallaan<\/a> yhteens\u00e4 915 runkosarjaottelua, tehden niiss\u00e4 690 maalia ja 1 723 tehopistett\u00e4.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Kun puhutaan amerikkalaisen jalkapallon ja lajin eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovimman sarjan, NFL:n, kaikkien aikojen parhaista pelinrakentajista, vuonna 2015 uransa lopettanut Peyton Manning<\/strong> kuuluu eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n keskusteluun. Vuosina 1998-2011 Indianapolis Coltsia ja 2012-16 Denver Broncosia edustanut yhdysvaltalainen voitti pelaajaurallaan kahdesti NFL:n mestaruuden Super Bowlin, k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n henkil\u00f6kohtaisia palkintoja ja rikkoi useita sarjan enn\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n Ennen kauden 2011 alkua, Manningin peliuran jatkuminen oli isosti uhan alla. H\u00e4nelle suoritettiin alasel\u00e4n luudutusleikkaus, ja kun puhutaan eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maailman fyysisimpiin lajeihin lukeutuvasta amerikkalaisesta jalkapallosta, ei ollut ihme, ett\u00e4 lopettaminen oli niin sanotusti p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4; h\u00e4n ei pystynyt leikkauksen j\u00e4lkeen heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n palloa kymment\u00e4 metri\u00e4 pidemm\u00e4lle. Manning ei kuitenkaan antanut periksi, vaan h\u00e4n k\u00e4vi l\u00e4pi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen rankan kuntoutusprosessin. H\u00e4n ei pelannut viimeisell\u00e4 Colts-kaudellaan ainoatakaan ottelua ja h\u00e4nen merkityksest\u00e4\u00e4n joukkueelleen kertoo se, ett\u00e4 Colts voitti 16 pelaamastaan ottelusta ainoastaan kaksi.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Manning j\u00e4i ilman jatkosopimustarjousta Coltsissa ja n\u00e4in ollen h\u00e4n oli vapaa etsim\u00e4\u00e4n itselleen uuden seuran. Denver Broncos p\u00e4\u00e4tti ottaa riskin ja tarjota kokonaisen vuoden sivussa olleelle 36-vuotiaalle konkarille sopimuksen. Monikaan ei uskonut, ett\u00e4 Manningista olisi en\u00e4\u00e4 palaamaan takaisin vanhalle huipputasolleen. Alku Denveriss\u00e4 olikin hieman ailahtelevainen, mutta kuinka ollakaan, h\u00e4n l\u00f6ysi nopeasti entisen tasonsa ja h\u00e4nest\u00e4 tuli todellinen supervahvistus Broncosille.<\/p>\n Manningin huikea comeback sai huipennuksensa h\u00e4nen viimeisell\u00e4 kaudellaan, kun Broncos voitti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 Super Bowlin. Manning ilmoitti tuon ottelun j\u00e4lkeen siirtyv\u00e4ns\u00e4 el\u00e4kkeelle, joten h\u00e4n poistui pelikentilt\u00e4 takavasemmalle ollessaan viel\u00e4 huipulla.<\/p>\n Mielet\u00f6n tarina.<\/p>\n Kuva: Dick DeMarsico | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Ben Hogan<\/strong> pelasi golfia lajinsa huipulla, PGA-kiertueella, vuosien 1930-1971 v\u00e4lisen ajan. H\u00e4n voitti kaiken kaikkiaan 64 PGA Tourin kilpailua, mik\u00e4 on edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 lajin historiassa nelj\u00e4nneksi eniten. Masters-turnausten voittoa, jotka ovat golfissa niit\u00e4 kaikkein arvostetuimpia, h\u00e4n juhli urallaan yhdeks\u00e4n kertaa.<\/p>\n Vuonna 1949 Hogan oli uransa huipulla ja h\u00e4n tuntui marssivan kilpailu toisensa per\u00e4\u00e4n voitosta voittoon tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin k\u00e4rkisijoille. H\u00e4n oli sijoittunut juuri Phoenix Openissa toiseksi ja oli ajamassa turnauksesta kotiin. Ilma oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sumuinen. Kesken matkan vastaan tuli linja-auto, joka oli l\u00e4htenyt ohittamaan edell\u00e4 olevaa autoa ja ajoi siten vastaantulevien kaistalla. Kun vaimonsa kanssa matkassa ollut Hogan huomasi linja-auton, tuossa vaiheessa oli jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4. H\u00e4n ajoi suoraan linja-auton keulaan, ja vaikka he molemmat selvisiv\u00e4t hengiss\u00e4, j\u00e4lki oli hurjaa. Hoganilla murtui kolarissa solisluu, useita kylkiluita, nilkka ja h\u00e4nen lantion alueella oli todella paha murtuma. Lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 todettiin kasvo- ja silm\u00e4vammoja sek\u00e4 pehmytkudosvammoja vasemmassa jalassa.<\/p>\n Kun otetaan huomioon, millaista aikaa tuolloin elettiin, terveydenhuolto ja l\u00e4\u00e4ketiede olivat todella kaukana siit\u00e4, mit\u00e4 ne ovat nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kaiken j\u00e4rjen mukaan Hoganin ei olisi tullut en\u00e4\u00e4 ikin\u00e4 pysty\u00e4 pelaamaan golfia huipulla tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n – etenk\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n joutui odottamaan puolitoista tuntia ennen kuin ambulanssi ilmestyi onnettomuuspaikalle. Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki: l\u00e4\u00e4k\u00e4rit pelk\u00e4siv\u00e4t h\u00e4nen menett\u00e4v\u00e4n liikuntakykyns\u00e4.<\/p>\n Hogania eiv\u00e4t kuitenkaan l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden n\u00e4kemykset kiinnostaneet, vaan h\u00e4n palasi itselleen niin rakkaan golfin pariin vuonna 1953 eli nelj\u00e4 vuotta onnettomuuden j\u00e4lkeen. Eik\u00e4 vain palannut, vaan h\u00e4n nousi uudelleen huipulle, voittaen paluuvuotenaan kolme Masters-tason kilpailua<\/a>; tuohon saavutukseen on ylt\u00e4nyt vain yksi muu pelaaja maailmassa, niin ik\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 listalla oleva Tiger Woods.<\/p>\n Kuva: Gillfoto<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n Formula 1 -sarjaa kutsutaan ja on aina kutsuttu autourheilun kuninkuusluokaksi. Viime vuonna, 70 vuoden i\u00e4ss\u00e4, menehtynyt Niki Lauda<\/strong> voitti F1-urallaan kolme maailmanmestaruutta (1975, 1977, 1984) ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 lajinsa suurimmista legendoista.<\/p>\n Lauda olisi saattanut kuitenkin olla Formula 1:ss\u00e4 nelinkertainen maailmanmestari, sill\u00e4 h\u00e4n oli kaudella 1976 taistelemassa tiukasti toisesta per\u00e4tt\u00e4isest\u00e4 tittelist\u00e4\u00e4n. Kauden kymmenes osakilpailu ajettiin Saksassa, N\u00fcrgburgringin radalla. Lauda oli viikkoa ennen kilpailua yritt\u00e4nyt saada sarjan kuljettajat boikotoimaan<\/a> kilpailua radan useiden turvallisuusongelmien vuoksi. N\u00e4ihin turvallisuusongelmiin lukeutuivat muun muassa palomiesten ja paloturvallisuusvarusteiden puute ja\/tai vajavaisuus. Muut kuljettajat eiv\u00e4t kuitenkaan tarttuneet kiinni Laudan ehdotukseen ja niinp\u00e4 tuo kilpailu ajettiin t\u00e4ysin normaalisti.<\/p>\n Lauda ajoi kilpailun toisella kierroksella radalla olleeseen pieneen kuoppaan ja menetti autonsa hallinnan. H\u00e4n ajoi ulos radalta, kimposi sein\u00e4st\u00e4 takaisin radalle ja toinen auto osui Laudan autoon. Laudan auto syttyi liekkeihin ja h\u00e4n j\u00e4i jumiin autonsa sis\u00e4\u00e4n, auton ollessa tulessa. Muun muassa valtaosa h\u00e4nen kasvoistaan oli ehtinyt palaa ja h\u00e4n oli hengitt\u00e4nyt myrkyllisi\u00e4 kaasuja, jotka vahingoittivat h\u00e4nen keuhkojaan ja vertaan, ennen kuin muut onnettomuuspaikalle pys\u00e4htyneet kuljettajat saivat revitty\u00e4 h\u00e4net ulos palavasta autosta.<\/p>\n Kun Lauda vietiin sairaalahoitoon, h\u00e4n vajosi sis\u00e4isen verenvuodon seurauksena koomaan. Seuraavat p\u00e4iv\u00e4t olivat pelkk\u00e4\u00e4 selviytymistaistelua, mutta h\u00e4n selvisi kuin selvisikin t\u00e4st\u00e4 karmaisevasta onnettomuudesta hengiss\u00e4. Vaikka h\u00e4nen palovammansa olivat todella pahoja, muun muassa h\u00e4nen toinen korvansa oli palanut l\u00e4hes kokonaan, h\u00e4n palasi takaisin kilparadoille vain 43 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 onnettomuuden j\u00e4lkeen ajetussa Italian GP:ss\u00e4. Tuon onnettomuuden j\u00e4lkeen Lauda voitti siis viel\u00e4 kaksi maailmanmestaruutta, kunnes h\u00e4n lopetti kilpauransa vuonna 1985.<\/p>\n Maailma oli menett\u00e4\u00e4 yhden huikean urheilijan aivan liian ennenaikaisesti, koska kukaan ei suostunut kuuntelemaan h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n N\u00fcrgburgringin turvallisuudesta. Onneksi n\u00e4in ei kuitenkaan k\u00e4ynyt, vaan h\u00e4n teki todellisen comebackin pikatahdilla lajinsa huipulle.<\/p>\nLindsey Vonn<\/span><\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/lindsey-vonn-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Tiger Woods<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/tiger-woods-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Santi Cazorla<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/santi-cazorla-1.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Clint Malarchuk<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/clint-malarchuk-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Serena Williams<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/serena-williams-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Mario Lemieux<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/mario-lemieux-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Peyton Manning<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/peyton-manning-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ben Hogan<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/ben-hogan-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Niki Lauda<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/niki-lauda-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Greg LeMond<\/strong><\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/greg-lemond-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")