{"id":11799,"date":"2020-11-15T11:30:25","date_gmt":"2020-11-15T08:30:25","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=11799"},"modified":"2020-11-15T07:45:12","modified_gmt":"2020-11-15T04:45:12","slug":"10-random-faktaa-vol-3","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/","title":{"rendered":"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3"},"content":{"rendered":"

Nyt on taas tullut aika lis\u00e4t\u00e4 kaikkien meid\u00e4n tiet\u00e4mykseemme 10 random faktaa, joilla on n\u00e4pp\u00e4r\u00e4 aloittaa keskustelu vaikkapa hississ\u00e4 ventovieraan kanssa.<\/p>\n

Aina silloin t\u00e4ll\u00f6in listoja tehdess\u00e4 ja netti\u00e4 selatessa tulee vastaan hauskoja, kiinnostavia tai k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 faktoja, jotka olisi kivaa jakaa lukijoille, mutta ne ovat sen verran irrallisia, tai ”randomeita”, ettei niist\u00e4 saa aikaan j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 listaa. Siksi on kiva v\u00e4lill\u00e4 koota kasaan satunnaisia faktoja, jotka joku voisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ”turhaksi tiedoksi”. Mutta Listafriikki<\/a> on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tieto ei ole turhaa, joten t\u00e4ss\u00e4 siis 10 random faktaa, joita ilman on vaikea uskoa kenenk\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4n t\u00e4ysipainoista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 voit k\u00e4yd\u00e4 lukemassa my\u00f6s aiemmat listat:<\/p>\n

10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi<\/a>
10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 2<\/a><\/p>\n

Kun internet tarjoilee parastaan – VIIKSIKUPPI!<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Auckland Museum<\/a> | CC BY 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Tied\u00e4tteh\u00e4n, kun netiss\u00e4 joskus t\u00f6rm\u00e4\u00e4 ”faktoihin”, joiden voi heti ensisilm\u00e4yksell\u00e4 todeta olevan potaskaa. T\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun n\u00e4in kuvan 1800-luvulla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleesta viiksikupista<\/a>, niin mieless\u00e4 k\u00e4vi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on vitsi ja hupikaupoissa nyky\u00e4\u00e4n myyt\u00e4v\u00e4 esine. Mutta suureksi ilokseni huomasin, ett\u00e4 tosiaan, viktoriaanisesta Englannista muualle Eurooppaan levinnyt viiksikuppi on ollut totisinta totta ja tarpeellinen k\u00e4ytt\u00f6esine.<\/p>\n

Tuolloin oli muodikasta, ett\u00e4 miehet vahasivat viiksens\u00e4 prameaan malliin. Kuuma tee tai kahvi olisi sulattanut vahan ja sotkenut herrojen taidokkaasti muotoillut viikset. Kupissa oli niin sanottu viiksisilta, joka suojasi karvoitusta juomalta. Kuppeja valmistettiin eri kokoisia ja mallisia, joista oli helppo hankkia omiin viiksiin parhaiten sopiva malli.<\/p>\n

Kanada ja Tanska sotivat t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Toubletap<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 kaukana pohjoisessa, Gr\u00f6nlannin ja Kanadan v\u00e4liss\u00e4 sijaitsee 1,3 neli\u00f6kilometrin kokoinen Hansinsaari, jolla Tanska ja Kanada ovat sotineet viimeiset 30 vuotta? No, nyt tied\u00e4t. Saaressa ei ole mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 – se on asumaton, eik\u00e4 siell\u00e4 ole arvokkaita luonnonvaroja, mutta silti kaksi maata taistelee sen omistuksesta.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisen lain mukaan valtio voi vaatia mink\u00e4 tahansa alueen omistusta, kunhan tuo sijaitsee alle 19 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 maan rannikosta. M\u00e4\u00e4ritetty et\u00e4isyys on mahdollistanut sek\u00e4 Kanadalle ett\u00e4 Tanskalle Hansinsaaren valloitusoikeuden.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt sota ei onneksi ole verinen. Sit\u00e4 kutsutaan viskisodaksi<\/a>. Aina, kun Tanskan armeijan joukot k\u00e4yv\u00e4t saarella, j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t he j\u00e4lkeens\u00e4 maansa lipun sek\u00e4 pullollisen akvaviittia tai konjakkia. Kun kanadalaiset k\u00e4yv\u00e4t Hansinsaarella, nappaavat he ”vihollisen” tervehdyksen mukaansa, ly\u00f6v\u00e4t oman lippunsa kallioon ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pullollisen viski\u00e4 odottamaan Tanskan seuraavaa vierailua.<\/p>\n

Munakoiso on munakoiso hyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Horticulturalist RJ<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Munakoisoa on viljelty Aasiassa jo tuhansien vuosien ajan, mutta Eurooppaan tuo vihannes (virallisesti hedelm\u00e4) p\u00e4\u00e4tyi joskus 700-luvulla. Ensimm\u00e4iset uusiin maisemiin tuodut lajikkeet olivat sellaisia, joissa kasvaa valkoiset hedelm\u00e4t. Oltiin aika kaukana niist\u00e4 pitkulaisista, tumman violeteista vihanneksista, joita kauppojen hevi-osastoilla on tarjolla.\u00a0<\/p>\n

Valkoisen lajikkeen hedelm\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erehdytt\u00e4v\u00e4sti kananmunilta. Oma puutarhapalsta voi ly\u00f6d\u00e4 ohikulkijat \u00e4llik\u00e4lle, sill\u00e4 munakoisokasvi<\/a> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liioittelematta silt\u00e4, kuin se kasvattaisi munia. Siksip\u00e4 aubergine<\/em>-kasvia alettiin briteiss\u00e4 kutsumaan nimell\u00e4 <\/a>eggplant<\/a>,<\/em> ja nimi omaksuttiin kaiken v\u00e4risille munakoisoille. Sielt\u00e4 se levisi muihin kieliin, ja kuten arvata saattoi, my\u00f6s suomen kieleen.<\/p>\n

Sittemmin viaton munakoiso on saanut emojin<\/a> kautta aivan uuden merkityksen, ja se on ollut v\u00e4lill\u00e4 jopa kielletty Instagramissa.\u00a0<\/p>\n

Kuuro Beethoven kuuli l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Joseph Karl Stieler l Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1770 syntynyt saksalainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4 ja pianisti Ludwig van Beethoven<\/strong> on yksi maailman tunnetuimmista klassisen musiikin, tai mink\u00e4 tahansa musiikin, s\u00e4velt\u00e4jist\u00e4.\u00a0<\/p>\n

1800-luvun vaihteessa Beethoven alkoi suureksi kauhukseen menett\u00e4\u00e4 hiljalleen kuuloaan, mink\u00e4 syyksi on arveltu niin kuppaa kuin lyijyll\u00e4 makeutettua viini\u00e4kin. Lopulta l\u00e4hes t\u00e4yteen kuurouteen johtanut tila oli todenn\u00e4k\u00f6isesti viruksen aiheuttaman korvatulehduksen seurausta<\/a>. Oli syy mik\u00e4 tahansa, Beethoven kykeni kuuroudestaan huolimatta s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja soittamaan ilmi\u00f6m\u00e4isesti.<\/p>\n

Beethoven huomasi, ett\u00e4 jos h\u00e4n puri metallisauvaa, joka oli yhteydess\u00e4 soittamaansa pianoon, pystyi h\u00e4n kuulemaan musiikin. Ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan luujohtumiseksi. Beethovenin tapauksessa pianon l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t v\u00e4r\u00e4htelyt v\u00e4littyiv\u00e4t kallon luiden kautta suoraan sis\u00e4korvaan, jolloin v\u00e4likappaleena ei tarvittu t\u00e4rykalvoa tai kuuloluita.\u00a0<\/p>\n

Hukkuminen on aavikolla yleisempi kuolinsyy kuin nestehukka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Aavikosta tulee mieleen kuiva ja kuuma paikka. Kuitenkin vain toinen mielikuva on oikea, sill\u00e4 virallisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan aavikko on paikka, jossa sataa vuosittain alle 250 millimetri\u00e4. Se voi olla vett\u00e4 tai lunta. Etel\u00e4manner on siis maailman suurin aavikko<\/a>. T\u00e4m\u00e4 fakta auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 maapallon aavikoilla kuolee enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 hukkumisen kuin nestehukan seurauksena<\/a>.<\/p>\n

Mutta samaa p\u00e4tee kaikilla aavikoilla – my\u00f6s kuumilla hiekka-aavikoilla, kuten Saharassa! Autiomaassa risteilee lukuisia puroja ja joenuomia, jotka ovat suurimman osan vuodesta tyhjill\u00e4\u00e4n. Mutta sitten kun aavikolla sataa, niin siell\u00e4 sataa kunnolla. Koska sade on harvinainen ilmi\u00f6, ei autiomaassa ole samanlaista vett\u00e4 imev\u00e4\u00e4 maaper\u00e4\u00e4 kuin muualla, joten hiekka muuttuu nopeasti muistuttamaan upottavaa juoksuhiekkaa. Joten rajuilman aiheuttamat tulvat eiv\u00e4t ole ainoa vaara – hukkua voi my\u00f6s hiekkaan!<\/p>\n

Oliivi pois salaatista – 40 000 dollarin s\u00e4\u00e4st\u00f6<\/h2>\n
\"\"

Kuva: The HK Photo Company | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

”Penniss\u00e4 on miljoonan alku<\/em>.”. ”Pienist\u00e4 puroista kasvaa suuri joki.<\/em>”. N\u00e4m\u00e4 sananlaskutkin sen kertovat: pienikin s\u00e4\u00e4st\u00e4minen johtaa lopulta suureen summaan. Mutta jos et ota sanontoja todesta (tai halua uskoa kaikenlaisiin asiantuntijoihin ja el\u00e4m\u00e4ntapaoppaisiin), niin vakuuttaisiko muutama esimerkki lentoyhti\u00f6ist\u00e4?\u00a0<\/p>\n

Vuonna 1987 American Airlinesin silloinen p\u00e4\u00e4johtaja Robert Crandall<\/strong> mietti henkil\u00f6kunnan kanssa keinoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kustannuksia ja samaan aikaan lis\u00e4t\u00e4 tehokkuutta. Crandall itse pisti raporteista merkille, ett\u00e4 matkustajat kyll\u00e4 s\u00f6iv\u00e4t ilmaiseksi tarjottavan salaatin, mutta monet j\u00e4ttiv\u00e4t oliivit lautaselle. Niinp\u00e4 johtaja Crandall teki laskelmia, ja tuli siihen tulokseen, ett\u00e4 yhden oliivin j\u00e4tt\u00e4minen annoksesta pois<\/a> tuottaisi suuret s\u00e4\u00e4st\u00f6t, mutta asiakkaat eiv\u00e4t huomaisi eroa. Tulos? American Airlines s\u00e4\u00e4sti yhden oliivin v\u00e4hent\u00e4misell\u00e4 40 000 dollaria vuodessa.<\/p>\n

Toinen esimerkki tulee niin ik\u00e4\u00e4n amerikkalaisesta lent\u00f6yhti\u00f6st\u00e4: Southwest Airlines p\u00e4\u00e4tti vuonna 1994 matkustamohenkil\u00f6kunnan ehdotuksesta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 painamatta yhti\u00f6n logon roskapusseihin. Vuosittainen s\u00e4\u00e4st\u00f6 oli noin 300 000 dollaria.<\/p>\n

Mount Everestin korkeutta viilattiin kansalle sopivammaksi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

K\u00e4yt\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 kohtaa brittil\u00e4isi\u00e4 mittayksik\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 muuten t\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4. Mutta sen verran sanottakoon, ett\u00e4 Mount Everest<\/a> on 8 848 metri\u00e4 (29 029 jalkaa) korkea. Ja sitten siirryt\u00e4\u00e4n kokonaan jalkoihin.<\/p>\n

Maailman korkeimman vuoren tarkkaa korkeutta on yritetty selvitt\u00e4\u00e4 vuodesta 1715 saakka. Joskus ty\u00f6t\u00e4 haittasivat hankalat olosuhteet ja toisinaan hutiloiden tehdyt mittaukset, jotka eiv\u00e4t ottaneet huomioon esimerkiksi valon taittumista.<\/p>\n

Vasta vuonna 1852 intialainen matemaatikko Radhanath Sikdar<\/strong> julisti laskujensa j\u00e4lkeen Mount Everestin maailman korkeimmaksi vuoreksi. Sikdar k\u00e4ytti trigonometrisiss\u00e4 laskutoimituksissaan aiemman maanmittaajan James Nicholsonin<\/strong> dataa, ja tuloksia tarkastettiin ja varmistettiin usean vuoden ajan, kunnes viimein vuonna 1856 tieto uudesta ”maailmankatosta” oli virallista.\u00a0<\/p>\n

Yhdistyneen kuningaskunnan kartoittajakenraali Andrew Waugh<\/strong> oli tarkastuksen ja virallisen tiedotteen antaja: Mount Everestin korkeudeksi ilmoitettiin 29 002 jalkaa. Se oli kuitenkin 2 jalkaa enemm\u00e4n, kuin mihin Sikdar oli laskuissaan p\u00e4\u00e4tynyt<\/a>. Waugh ajatteli, ettei kukaan uskoisi vuoren olevan tasan 29 000 jalkaa, joten todellista korkeutta venytettiin realistisemman kuuloisemmaksi ja ihmisille mieleisemm\u00e4ksi. Waugh’ta onkin joskus kutsuttu leikkis\u00e4sti ”ensimm\u00e4iseksi ihmiseksi, joka laittoi kaksi jalkaa Mount Everestin huipulle”. Sittemmin vuoren korkeus on saatu nykyteknologialla korjattua viel\u00e4kin korkeammaksi.<\/p>\n

Ihminen on el\u00e4inmaailman paras kest\u00e4vyysjuoksija<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka oikeastaan mik\u00e4 tahansa el\u00e4in juoksee nopeampaa kuin ihminen, ei meit\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla p\u00e4ihit\u00e4 juuri mik\u00e4\u00e4n<\/a>. Sprintiss\u00e4 j\u00e4\u00e4mme jalkoihin, mutta maratonilla pieksemme l\u00e4hes kaikki.<\/p>\n

Nykyihminen (Homo sapiens<\/em>) on ensimm\u00e4inen todellinen juoksukone, vaikka esi-is\u00e4mme ovatkin jo pari miljoonaa vuotta sitten osanneet juosta kahdella jalalla. Nykyihminen alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 riistan hankinnassa v\u00e4sytysmets\u00e4styst\u00e4, joka on harvinainen tapa hankkia ravintoa<\/a> – meid\u00e4n lis\u00e4ksemme vain harvat el\u00e4imet, kuten susi, savannikoira ja t\u00e4pl\u00e4hyeen\u00e4 pystyv\u00e4t v\u00e4sytt\u00e4m\u00e4\u00e4n saaliinsa jahtaamalla.<\/p>\n

Juokseminen kuluttaa paljon energiaa ja nostaa siten ruumiin l\u00e4mp\u00f6tilaa. Ihmisen karvattomuus ja kyky hikoilla ovat antaneet meille etuly\u00f6ntiaseman moniin muihin verrattuna. Muut el\u00e4imet joutuvat s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n sis\u00e4ist\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaansa aktiivisesti esimerkiksi l\u00e4\u00e4h\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai py\u00f6rim\u00e4ll\u00e4 mudassa, mutta ihminen voi paahtaa menem\u00e4\u00e4n useita tunteja pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4. Oikein kuumana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihminen voisi voittaa maratonilla hevosen!<\/p>\n

V\u00e4sytysmets\u00e4stys on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 muutamassa maailman kolkassa. Muun muassa Kalaharin autiomaassa el\u00e4v\u00e4 sani-kansa mets\u00e4st\u00e4\u00e4 riistansa edelleen juoksemalla ne uuvuksiin.<\/p>\n

Mik\u00e4 on metri?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Adriano Gadini | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Monille mittayksik\u00f6ille<\/a> on jokin j\u00e4rkev\u00e4 peruste. Jalka on l\u00e4ht\u00f6isin merkkihenkil\u00f6n jalan pituudesta, kilo on yhden vesilitran massa ja tuuma tulee alunperin peukalon nikaman pituudesta. Mutta metri, sep\u00e4 ei haluakaan leikki\u00e4 reilusti.\u00a0<\/p>\n

Metri\u00e4<\/a> k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4isen kerran Ranskassa vuonna 1799. Tavoitteena oli luoda desimaalipohjainen pituuden mittayksikk\u00f6, niin kutsuttu yleinen mitta<\/em>. Virallisesti metriksi m\u00e4\u00e4riteltiin platinan ja iridiumin sekoituksesta tehdyn palkin mitta. Ja tuo mitta oli yksi kymmenesmiljoonasosa p\u00e4iv\u00e4ntasaajan ja pohjoisnavan v\u00e4lisest\u00e4 et\u00e4isyydest\u00e4. N\u00e4in tuoksi et\u00e4isyydeksi saatiin mukava tasaluku, 10 000 kilometri\u00e4. Samalla maapallon ymp\u00e4rysmitaksi p\u00e4iv\u00e4ntasaajan kohdalla saatiin 40 000 kilometri\u00e4.<\/p>\n

Mittauksissa ei kuitenkaan oltu otettu huomioon sit\u00e4, ett\u00e4 maapallo ei ole t\u00e4ysin py\u00f6re\u00e4, vaan hieman navoiltaan litistynyt, joten alkuper\u00e4inen prototyyppi j\u00e4i karvan verran liian lyhyeksi. P\u00e4iv\u00e4ntasaaja onkin 40 075 kilometrin pituinen.<\/p>\n

My\u00f6hemmin m\u00e4\u00e4rityst\u00e4 on viilattu ja metrist\u00e4 on tehty uusi prototyyppi, jossa platinan ja iridiumin sekoituksesta tehdyss\u00e4 palkissa on viivat, joiden v\u00e4linen et\u00e4isyys on veden j\u00e4\u00e4tymispisteess\u00e4 eli 0 celsiusasteessa yhden metrin.<\/p>\n

Olisiko meille t\u00e4n\u00e4\u00e4n riitt\u00e4nyt ihan vain tieto siit\u00e4, ett\u00e4 metri on metri!?<\/p>\n

Kieli on selv\u00e4nn\u00e4kij\u00e4. Tai tuntija.<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nicole Elliott | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n lista todelliseen loppukevennykseen. Tai se voi olla my\u00f6s ahdistuksen aiheuttaja, riippuen n\u00e4k\u00f6kannasta ja lukijan seuraavista liikkeist\u00e4.<\/p>\n

Kieli<\/a> tiet\u00e4\u00e4, milt\u00e4 kaikki tuntuu, vaikka et siis olisi koskaan nuollut kyseisi\u00e4 kohteita. Mieti vaikka tennispalloa, ripsiv\u00e4riharjaa tai p\u00f6yd\u00e4njalkaa. Tied\u00e4t tasan tarkkaan, milt\u00e4 niiden pinta tuntuu kieless\u00e4. Listafriikki ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tuomitse ket\u00e4\u00e4n, jolla mahdollisesti on kokemusta edell\u00e4 mainittujen esineiden nuolemisesta, mutta suurimmalla osalla ei varmaankaan ole. Mutta vain ajatus niiden nuolemisesta riitt\u00e4\u00e4 kielelle. T\u00e4m\u00e4n testaaminen ei voisi olla helpompaa: katsele vain ymp\u00e4rillesi ja nuole mieless\u00e4si n\u00e4kemi\u00e4si asioita.<\/p>\n

Seuraavan kerran, kun joku pyyt\u00e4\u00e4 tunnustelemaan esimerkiksi villapaitaansa – ”kokeile, miten ihanaa materiaalia t\u00e4m\u00e4 on!<\/em>” – voit pit\u00e4\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 ja sanoa, ettei sinun tarvitse koskea, sill\u00e4 olit jo miettinyt milt\u00e4 sen nuoleminen tuntuu.\u00a0<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 fakta kannattaa ehdottomasti kertoa jossain suljetussa tilassa t\u00e4ysin oudoille ihmisille!<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f tai somekanavissamme opitko t\u00e4n\u00e4\u00e4n jotain uutta. Ja jos olet selvitt\u00e4nyt, milt\u00e4 s\u00e4lekaihtimet tuntuvat kielell\u00e4, niin raportointi on enemm\u00e4n kuin toivottua!<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":11849,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-11799","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto"],"yoast_head":"\n10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3 - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3 - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-11-15T08:30:25+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3\",\"datePublished\":\"2020-11-15T08:30:25+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/\"},\"wordCount\":1844,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yleistieto\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/\",\"name\":\"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3 - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-11-15T08:30:25+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/11\\\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"The girl and the boy looked surprised\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/10-random-faktaa-vol-3\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3 - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3 - Listafriikki.com","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-11-15T08:30:25+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"9 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3","datePublished":"2020-11-15T08:30:25+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/"},"wordCount":1844,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yleistieto"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/","name":"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3 - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-11-15T08:30:25+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"The girl and the boy looked surprised"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/10-random-faktaa-vol-3\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"10 random faktaa, joita et aiemmin tiennyt tarvitsevasi vol. 3"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/sarjakuva.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11799"}],"version-history":[{"count":40,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11850,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11799\/revisions\/11850"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}