Vanhin ihminen Afrikan ulkopuolella<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/leuka-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nTel Avivin yliopiston arkeologiryhm\u00e4 oli vuonna 2002 tekem\u00e4ss\u00e4 kaivauksia israelilaisella Karmel-vuorella ja tarkemmin sen Misliya-luolalla. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kentt\u00e4t\u00f6iss\u00e4 mukana ollut opiskelija kaivoi maasta esiin ihmisen leukaluun, jossa oli kiinni useita hampaita.\u00a0<\/p>\n
Tieto l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4 ja sen merkityksest\u00e4 julkaistiin vasta vuonna 2018<\/a>, sill\u00e4 se oli vaatinut laajamittaiset tutkimukset. Leukaluu oli ensin kohdannut tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 paljon ep\u00e4ilyksi\u00e4 ja vaatinut vuosien vakuuttelut siit\u00e4, ett\u00e4 i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritys todella piti paikkansa. Luu l\u00e4hti maailmankiertueelle, jonka aikana monet asiantuntijat tekiv\u00e4t sille omia tutkimuksiaan<\/a> huipputeknologiaa k\u00e4ytt\u00e4en, ja kaikki tulivat samaan lopputulokseen – kyseess\u00e4 todella oli nykyihmisen, Homo sapiens<\/em>, leukaluu.<\/p>\nH\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 varsin mit\u00e4\u00e4nsanomattomassa luun kappaleessa oli sen ik\u00e4. Eri tieteenalojen tutkijat analysoivat luolan maaper\u00e4\u00e4, sielt\u00e4 l\u00f6ytyneit\u00e4 el\u00e4inten j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, nuotiopaikkoja, ty\u00f6kaluja ja tietenkin leukaluuta itse\u00e4\u00e4n, ja tulivat siihen lopputulokseen, ett\u00e4 ihminen oli ollut luolassa noin 177 000 vuotta sitten.<\/p>\n
Sensaatiomaista tuloksista teki se, ett\u00e4 ihmisen oli aiemman tutkimustiedon perusteella uskottu l\u00e4hteneen Afrikasta suunnilleen 120 000 vuotta sitten. Luolan l\u00f6yd\u00f6kset todistivat sen, ett\u00e4 muuttoliike oli alkanut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 000 vuotta oletettua aiemmin. Arkeologit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t harvoin superlatiiveja, mutta t\u00e4m\u00e4n fossiilin voidaan sanoa olevan varhaisin Afrikan ulkopuolelta l\u00f6ydetty nykyihminen.<\/p>\n
Viikinkiaikaa edelt\u00e4v\u00e4 miekka<\/h2>\n
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Tel Avivin yliopiston arkeologiryhm\u00e4 oli vuonna 2002 tekem\u00e4ss\u00e4 kaivauksia israelilaisella Karmel-vuorella ja tarkemmin sen Misliya-luolalla. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kentt\u00e4t\u00f6iss\u00e4 mukana ollut opiskelija kaivoi maasta esiin ihmisen leukaluun, jossa oli kiinni useita hampaita.\u00a0<\/p>\n Tieto l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4 ja sen merkityksest\u00e4 julkaistiin vasta vuonna 2018<\/a>, sill\u00e4 se oli vaatinut laajamittaiset tutkimukset. Leukaluu oli ensin kohdannut tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4 paljon ep\u00e4ilyksi\u00e4 ja vaatinut vuosien vakuuttelut siit\u00e4, ett\u00e4 i\u00e4nm\u00e4\u00e4ritys todella piti paikkansa. Luu l\u00e4hti maailmankiertueelle, jonka aikana monet asiantuntijat tekiv\u00e4t sille omia tutkimuksiaan<\/a> huipputeknologiaa k\u00e4ytt\u00e4en, ja kaikki tulivat samaan lopputulokseen – kyseess\u00e4 todella oli nykyihmisen, Homo sapiens<\/em>, leukaluu.<\/p>\n H\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 varsin mit\u00e4\u00e4nsanomattomassa luun kappaleessa oli sen ik\u00e4. Eri tieteenalojen tutkijat analysoivat luolan maaper\u00e4\u00e4, sielt\u00e4 l\u00f6ytyneit\u00e4 el\u00e4inten j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, nuotiopaikkoja, ty\u00f6kaluja ja tietenkin leukaluuta itse\u00e4\u00e4n, ja tulivat siihen lopputulokseen, ett\u00e4 ihminen oli ollut luolassa noin 177 000 vuotta sitten.<\/p>\n Sensaatiomaista tuloksista teki se, ett\u00e4 ihmisen oli aiemman tutkimustiedon perusteella uskottu l\u00e4hteneen Afrikasta suunnilleen 120 000 vuotta sitten. Luolan l\u00f6yd\u00f6kset todistivat sen, ett\u00e4 muuttoliike oli alkanut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 000 vuotta oletettua aiemmin. Arkeologit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t harvoin superlatiiveja, mutta t\u00e4m\u00e4n fossiilin voidaan sanoa olevan varhaisin Afrikan ulkopuolelta l\u00f6ydetty nykyihminen.<\/p>\nViikinkiaikaa edelt\u00e4v\u00e4 miekka<\/h2>\n