T\u00e4m\u00e4 lista ei kuitenkaan syvenny v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niihin Suomen historian merkitt\u00e4vimpiin tapahtumiin – sellainen lista on tulossa viel\u00e4 itsen\u00e4isyysp\u00e4iv\u00e4n kunniaksi – vaan nyt me siirr\u00e4mme katseemme hieman erikoisempiin tapahtumiin, joita meid\u00e4n kauniin maamme eli Suomen historia pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Listafriikki<\/a> esitt\u00e4\u00e4: 10 erikoista faktaa Suomen historiasta!<\/p>\n Etusivulla n\u00e4kyv\u00e4 artikkelikuva: Merja Partanen | Pixabay<\/a><\/p>\n Kuva: Ars Universitaria 1640\u20131990: Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Vuonna 1806 syntynyt kirjailija, filosofi ja valtiomies J. V. Snellman<\/strong> oli yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvulla. Fennomania oli kansallisen her\u00e4\u00e4misen liike, jonka pyrkimyksen\u00e4 oli muun muassa saattaa suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan Suomessa.<\/p>\n Jo ennen 1900-luvun vaihdetta monet Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla toimineen Suomalainen nuija -yhdistyksen j\u00e4senet suomalaistivat nimi\u00e4\u00e4n. Tyypillisesti nimen vaihtaminen ajoittui vappuun, mutta vuonna 1906 nimien suomalaistaminen<\/a> p\u00e4\u00e4tettiin Kotikielen seuran organisoimana yhdist\u00e4\u00e4 Snellmanin syntym\u00e4n satavuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4n, toukokuun 12. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Silloin noin 25 000 suomalaista vaihtoi sukunimens\u00e4 julistaakseen ja juhliakseen suomenmielisyytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Sukunimi valittiin joko suomalaisista mallisukunimist\u00e4 kootusta nimilistasta tai sitten ruotsinkieliset nimet suomennettiin suoraan. Mallinimien listalla oli paljon nen-p\u00e4\u00e4tteisi\u00e4 nimi\u00e4, ja niist\u00e4 tuli niin suosittuja, ett\u00e4 jossain vaiheessa esitettiin toive, ettei niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 otettaisi.<\/p>\n Vuoteen 1907 menness\u00e4 32 469 suomalaista oli ottanut uuden sukunimen, mutta todellisuudessa luku oli moninkertainen, sill\u00e4 usein vain perheen is\u00e4 ilmoitti nimen suomalaistamisesta. N\u00e4in ollen uuden sukunimen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottaneita oli jopa 100 000.<\/p>\n Kuva: Alexandr Bormotin | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Suomen historia pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n aikakaudet sek\u00e4 Ruotsin ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallan alaisina ja my\u00f6s Helsingin syntytarina liittyy juuri t\u00e4h\u00e4n aiheeseen.<\/p>\n Kun Ruotsi h\u00e4visi Suomen sodan 1800-luvun alkupuolella, siirtyi Suomi Ven\u00e4j\u00e4n vallan alle. Ven\u00e4j\u00e4 my\u00f6nsi Suomelle autonomian eli maastamme tuli Suomen suurruhtinaskunta, joka oli osaa Ven\u00e4j\u00e4n keisarikuntaa. N\u00e4iden muutosten my\u00f6t\u00e4 Helsingist\u00e4 tuli Suomen suurruhtinaskunnan p\u00e4\u00e4kaupunki vuonna 1812 ja Suomen tasavallan p\u00e4\u00e4kaupunki Helsingist\u00e4 tuli vuonna 1917, kun Suomi itsen\u00e4istyi.<\/p>\n Joku voisi ajatella, asiaa sen enemp\u00e4\u00e4 miettim\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 Helsinki on Helsinki ja aina ollut sit\u00e4. Todellisuudessa Helsinki oli kuitenkin aikanaan Koskelan keskiaikainen kyl\u00e4 eli meininki Keh\u00e4 III:n sis\u00e4puolella ei ole aikanaan eronnut Keh\u00e4 III:n ulkopuolella olevasta Suomesta.<\/p>\n Helsinki perustettiin vuonna 1550<\/a>, Kustaa Vaasan<\/strong> toimesta, ja se siis korvasi Koskelan kyl\u00e4n. Kyse oli er\u00e4\u00e4nlaisesta ”nokan koputtelusta” Ruotsin ja Saksan v\u00e4lill\u00e4, sill\u00e4 Suomenlahden etel\u00e4puolella sijaitseva Tallinna oli saksalaisten hallussa. Kun Helsinki oli perustettu, jostain t\u00e4ytyi luonnollisesti l\u00f6yty\u00e4 asukkaat ja ketk\u00e4 tahansa eiv\u00e4t kelvanneet: niinp\u00e4 Porvoossa, Raumalla, Tammisaaressa ja Ulvilassa asuneet porvarit m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin muuttamaan Helsinkiin.<\/p>\n Joten Porvoo, Rauma, Tammisaari ja Ulvila ohoi! Te voitte t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien kutsua Helsinki\u00e4 esimerkiksi Pikku-Raumana, riippuen tietenkin siit\u00e4, miss\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 paikasta satutte asumaan.<\/p>\n My\u00f6hemmin, Ruotsin vallattua Pohjois-Viron ja Tallinnan, kilpa-asetelma Tallinnan suuntaan poistui. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa Ruotsissa huomattiin, ettei Helsingin maantieteellinen sijainti ollut kovinkaan hyv\u00e4, etenk\u00e4\u00e4n merenkulun ja kaupank\u00e4ynnin n\u00e4k\u00f6kulmasta, joten vanha kaupunki j\u00e4tettiin tyhjilleen ja Helsinki ik\u00e4\u00e4n kuin siirrettiin Vironniemeen, nykyisen Kruununhaan ja Senaatintorin l\u00e4heisyyteen.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Koko Eurooppaan ja lopulta Pohjois-Amerikkaan levinneet noitavainot<\/a> saivat alkunsa vuonna 1484 paavi Innocentius VIII:n<\/strong> antamasta bullasta ”Summis desiderantes affectibus<\/em>”. Tuossa virkakirjelm\u00e4ss\u00e4 noituutta ei en\u00e4\u00e4 luokiteltu pakanauskonnoksi, vaan se julistettiin saatananpalvonnaksi ja sit\u00e4 kautta noitien polttaminen roviolla tuli hyv\u00e4ksytyksi.<\/p>\n Suomeen noitavainojen pahin hysteria<\/a> levisi suhteellisen my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta 1600-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, jolloin satoja ihmisi\u00e4 vangittiin ja tuomittiin noituuden harjoittamisesta. Joitakin my\u00f6s teloitettiin, mutta kuolemantuomiot olivat muuhun Eurooppaan n\u00e4hden harvassa. Meill\u00e4 paniikki ei ollut kirkon aiheuttamaa, vaan noitavainoja lietsoivat tavalliset ihmiset levittelem\u00e4ll\u00e4 huhuja ja valheita.<\/p>\n Mutta l\u00f6ytyy meilt\u00e4kin roviolla polttamista. Suomen historian viimeinen noitana poltettu henkil\u00f6 oli vuonna 1643 (eli ennen pahimman hysterian alkamista) hirtetty ja sitten lieskoihin heitetty Antti Lieroinen<\/strong><\/a>. Vastoin yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4, suurin osa suomalaisista noidista oli miehi\u00e4.<\/p>\n Lieroinen oli kotoisin Leppienj\u00e4rven kyl\u00e4st\u00e4, Savosta, ja h\u00e4net tunnettiin kyvyst\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4\u00e4 varkauksia ja hankkimaan varastettu omaisuus takaisin. H\u00e4n kertoi saavansa tietonsa enneunistaan, eik\u00e4 Lieroinen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ep\u00e4r\u00f6inyt p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 varasta p\u00e4ivilt\u00e4\u00e4n, omien sanojensa mukaan h\u00e4n ”merkitsi varkaan<\/em>”. T\u00e4m\u00e4 ominaisuus johti lopulta miehen vangitsemiseen ja rikossyytteeseen.<\/p>\n Kuolemantuottamusten ja noituuden lis\u00e4ksi Lieroisen ep\u00e4iltiin tehneen aviorikoksen naimisissa olleen naisen kanssa, eik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ollut n\u00e4kynyt vuosikausiin kirkossa. Niinp\u00e4 mies sai syytteet ja lopulta Turun hovioikeudessa tuomion taposta, huoruudesta ja noituudesta. N\u00e4ist\u00e4 kolmesta rikoksesta h\u00e4net tuomittiin kuolemaan ja poltettavaksi roviolla ruovetel\u00e4isess\u00e4 paikassa, joka tunnetaan edelleen Lieransaarena.<\/p>\n Kuva: Jukka Heinovirta | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Mit\u00e4 olisikaan Suomen historia ilman set\u00e4miehi\u00e4?!<\/p>\n Vuonna 1670 Suomessa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n niin sanottu lohkomiskieltos\u00e4\u00e4nn\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 perheen vanhin poika peri itselleen kotitilan vanhemmiltaan. Toisin sanoen kotitilan lohkominen perheen poikien kesken kiellettiin, ja koska perheess\u00e4 oli usein monta lasta, tarkoitti se sit\u00e4, ettei muille pojille j\u00e4\u00e4nyt vanhemmiltaan k\u00e4teen niin sanotusti mit\u00e4\u00e4n eli he j\u00e4iv\u00e4t ilman taloa ja viljelysmaata.<\/p>\n Kun l\u00e4ht\u00f6kohdat olivat n\u00e4m\u00e4 ja raha oli tiukassa, ei perheiden nuoremmilla pojilla ollut realistisia mahdollisuuksia l\u00e4hte\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4 taikomaan itselleen omaa tilaa. Niinp\u00e4 he asettuivat asumaan kotitilalleen niin sanotuiksi set\u00e4miehiksi.<\/p>\n Tilattomina miehin\u00e4 n\u00e4m\u00e4 set\u00e4miehet j\u00e4iv\u00e4t yksin, mit\u00e4 tuli parisuhderintamaan, ja se johti Suomessa yleiseen naimattomuuteen. Se, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 set\u00e4mies-termi on saanut t\u00e4m\u00e4n asiayhteyden kohdalla alkunsa, on mysteeri, mutta loogisen p\u00e4\u00e4ttelyn kautta voisi todeta, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 naimattomat nuoremmat veljet olivat yleisesti ottaen my\u00f6s lapsettomia ja sit\u00e4 kautta heist\u00e4 tuli ainoastaan seti\u00e4 sisarustensa lapsille.<\/p>\n Kuva: Karolina Grabowska | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kahvi tuli Suomeen jo 1700-luvun alussa, mutta se ei ollut v\u00e4lit\u00f6n hitti. Aluksi sit\u00e4 k\u00e4ytettiin l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4, mutta se ei t\u00e4ss\u00e4 suhteessa kyennyt syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n paloviinaa. Nautintoaineena (varmasti paloviinan rinnalla) kahvi nousi suunnattomaan suosioon ennen vuosisadan puoliv\u00e4li\u00e4.<\/p>\n Vuonna 1746 kahvi oli jo niin ”ongelmainen” tuote, ett\u00e4 Ruotsin (ja samalla siis Suomen) l\u00e4\u00e4kint\u00e4toimen keskusvirasto julkaisi varoituskirjoituksen sen v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kymmenen vuotta my\u00f6hemmin kahvin, kuten monien muidenkin ylellisyystavaroiden, maahantuonti ja k\u00e4ytt\u00f6 kiellettiin valtiontalouden heikentyess\u00e4. Kahvikielto oli pakko kumota vuonna 1761, koska kansa oli tyytym\u00e4t\u00f6n ja valvonta liki mahdotonta.<\/p>\n Mutta eip\u00e4 aikaakaan, kun vuonna 1766 kahvi kiellettiin ylellisyysasetuksessa uudelleen, mutta sit\u00e4 tuotiin maahan salaa eik\u00e4 juontia vain mill\u00e4\u00e4n saatu estetty\u00e4. Kahvi sallittiin taas vuonna 1770.<\/p>\n Vuonna 1794 ylellisyysasetusta kiristettiin j\u00e4lleen ja kahvi oli kieltolistalla. Monissa paikoissa vietettiin surujuhlia ”kahvin hautajaiset” -teemalla. Kieltoa kesti kaksi vuotta, mutta se oli kumottava vuonna 1796, koska ilmiannoista, kotitarkastuksista ja rangaistuksista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kansakunta h\u00f6rppi menem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Nelj\u00e4s ja viimein yritys saattaa suomalaiset pois kahvikoukusta tapahtui vuonna 1799. Kielto kumottiin t\u00e4ysin mahdottomana vuonna 1802. Sen j\u00e4lkeen kukaan ei ole en\u00e4\u00e4 yritt\u00e4nyt riist\u00e4\u00e4 kahvia kansakunnalta, joka on vuodesta toiseen maailman suurin kyseisen nautintoaineen kuluttaja<\/a>.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Suomessa on ajettu kautta aikojen oikealla puolen tiet\u00e4, eik\u00f6 totta? Seh\u00e4n on se yleinen tapa liikkua erilaisilla kulkuneuvoilla ja vain muutama maa, kuten Iso-Britannia, muodostavat typer\u00e4n poikkeuksen t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n No, ei aivan niink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vuonna 1998<\/a> Englannissa sijaitsevassa Swindonissa tehtyjen kaivausten my\u00f6t\u00e4 selvisi, ett\u00e4 Rooman valtakunnan aikana liikenne oli vasemmanpuoleista, ja itse asiassa niin on ollut historian saatossa lukuisissa maissa, my\u00f6s Suomessa. Kuten me tied\u00e4mme, Suomi oli aikanaan Ruotsin vallan alla, ja koska l\u00e4nsinaapurissamme liikenne oli vasemmanpuoleista, sit\u00e4 se oli my\u00f6s Suomessa. Toki vuonna 1718 Kaarle XII<\/strong> muutti liikenteen Ruotsissa oikeanpuoleiseksi ja t\u00e4m\u00e4 lakimuutos kosketti totta kai my\u00f6s Suomea, mutta ihmiset eiv\u00e4t juurikaan t\u00e4st\u00e4 laista piitanneet ja ajaminen jatkui tien vasemmalla puolen.<\/p>\n Tilanne muuttui konkreettisesti vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun Suomen historiaan kirjoitettiin uusi luku maamme siirtyess\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n vallan alle. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 nimitt\u00e4in liikenne oli oikeanpuoleista, ja kun Ven\u00e4j\u00e4n joukkoja saapui Suomeen, he v\u00e4h\u00e4t v\u00e4littiv\u00e4t Suomen tavoista. Toki my\u00f6s Suomessa ajettiin vanhojen kaavojen mukaisesti, ja jos sit\u00e4 t\u00e4ytyi k\u00e4yd\u00e4 py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 it\u00e4rajan toisella puolen, rajalle saavuttaessa auto vain ohjattiin vasemmalle kaistalle. Lopulta, vuonna 1858, Aleksanteri II<\/strong> p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 my\u00f6s Suomen liikenteest\u00e4 oikeanpuoleista ja siit\u00e4 l\u00e4htien Suomessa on ajettu, kuten me nykyisin ajamme.<\/p>\n Kuva: Marko Ollonqvist<\/p><\/div>\n Toinen maailmansota vaikutti luonnollisesti koko maailman tilanteeseen ja muun muassa talous otti kovaa iskua. Suomi kuului sodan j\u00e4lkeen niihin lukuisiin maihin, joissa inflaatiota eli rahan ostovoiman heikkenemist\u00e4 pyrittiin hillitsem\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 setelien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Uudenvuodeny\u00f6n\u00e4 1946 Suomessa alkoi tapahtua erikoisia asioita, sill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleita seteleit\u00e4 alettiin leikata keskelt\u00e4 kahtia. Jos sinulla oli esimerkiksi 500 markan seteli taskussasi, oli sen arvo pudonnut yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 250 markkaan ja t\u00e4st\u00e4 nimenomaisesta syyst\u00e4 se tuli leikata keskelt\u00e4 kahtia. Setelin leikkaamisen j\u00e4lkeen ainoastaan setelin vasen puoli toimi maksuv\u00e4lineen\u00e4 ja oikeanpuoleisesta palasta tuli vain pelkk\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 paperia. Leikkaustoimenpide koski 500, 1 000 ja 5 000 markan seteleit\u00e4.<\/p>\n Suomen Moneta<\/a> kertoo, ettei setelien leikkaamisen ainoa tarkoitusper\u00e4 ollut vain inflaation hillitseminen, vaan my\u00f6s verotuksessa salatun omaisuuden selvitt\u00e4minen:<\/p>\n ”Seteleiden leikkaamisen tarkoituksena oli paitsi hillit\u00e4 inflaatiota, my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4 verotuksessa salattua omaisuutta. Toimenpiteen my\u00f6t\u00e4 haluttiin my\u00f6s tiet\u00e4\u00e4, kuinka paljon saksalaiset olivat kenties vieneet suomalaisrahoja mukanaan poistuessaan Lapin sodan aikaan maasta. Villeimm\u00e4t huhut kertoivat, ett\u00e4 saksalaiset olisivat jopa v\u00e4\u00e4rent\u00e4neet suomalaisrahaa, mutta asialle ei l\u00f6ydetty todisteita.<\/em><\/p>\n Asiaa koskeva lakiesitys hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa 21. joulukuuta 1945. Asetus seteleiden leikkaamisen toimeenpanosta annettiin vuoden viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kyseess\u00e4 ei suinkaan ollut ainutlaatuinen tapaus \u2013 rahojen leikkaamista oli kokeiltu Kreikassa vuonna 1922. My\u00f6s Norjassa ja Tanskassa oli leikattu seteleit\u00e4 vuonna 1945.”<\/em><\/p>\n Suomalaiset keksiv\u00e4t kuitenkin keinon v\u00e4ltty\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 setelin arvon puolittumiselta, tai ainakin osa suomalaisista: koska kyseinen toimenpide kosketti vain konkreettista k\u00e4teist\u00e4 rahaa, jonot ennen tuota vuoden 1946 uudenvuodeny\u00f6t\u00e4 pankkeihin olivat melkoiset, sill\u00e4 ihmiset tulivat tallettamaan k\u00e4teisen rahansa pankkitileilleen. Jonot olivat hurjan mittaisia ja pankin ty\u00f6ntekij\u00e4t l\u00e4hestulkoon uivat rahassa, tai paremminkin sanottuna seteleiss\u00e4. Toki monikaan ei tiennyt etuk\u00e4teen setelien arvon puolittumisesta, mik\u00e4 luonnollisesti aiheutti harmitusta kansalaisten keskuudessa.<\/p>\n Maaliskuussa 1946 Suomessa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uudet setelit, jolloin n\u00e4m\u00e4 vanhojen setelien puolikkaat tuli k\u00e4yd\u00e4 vaihtamassa uusiin seteleihin.<\/p>\n Kuva: James Chan | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n P\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 juhlitaan joka puolella maailmaa samaan aikaan, vaikka ajankohta vaihtelee vuodesta toiseen; joskus se on maaliskuussa ja joskus huhtikuussa. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous m\u00e4\u00e4r\u00e4si p\u00e4\u00e4si\u00e4isen paikaksi kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4ntasauksen j\u00e4lkeist\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 kuuta seuraavan sunnuntain, joka asettuu v\u00e4lille 22.3.\u201325.4.<\/p>\n Ruotsissa ja Suomessa juhlittiin p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 1800-luvun ensimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla monta kertaa kalenterimuutosten<\/a> vuoksi muuta Eurooppaa j\u00e4ljess\u00e4. Ruotsissa ja Suomessa siirryttiin vuonna 1753 juliaanisesta kalenterista parannettuun kalenteriin, joka erosi muualla L\u00e4nsi-Euroopassa k\u00e4ytetyst\u00e4 gregoriaanisesta kalenterista nimenomaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ajankohdan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytymisen mukaan.<\/p>\n Kun Suomi liitettiin vuonna 1809 osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ei meill\u00e4 kuitenkaan palattu takaisin juliaaniseen kalenteriin. Yleens\u00e4 parannetun kalenterin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen osui samalle viikonlopulle kuin maissa, joissa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 gregoriaaninen kalenteri, mutta poikkeuksena olivat vuodet 1818, 1825, 1829 ja 1845.<\/p>\n Vuonna 1818 Suomi ja Ruotsi olivat ainoat maat, jotka viettiv\u00e4t p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4<\/a> eri aikaan muiden kanssa, mutta pian sen j\u00e4lkeen Ruotsi siirtyi kokonaan gregoriaaniseen kalenteriin. Vuosina 1825 ja 1829 parannetun kalenterin p\u00e4\u00e4si\u00e4inen osui yhteen juliaanisen kanssa.<\/p>\n Mutta sitten tuli vuosi 1845, jolloin puoli maailmaa (gregoriaaninen kalenteri) juhli p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 23. maaliskuuta ja toinen puolisko (juliaaninen kalenteri) rauhoittui p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viettoon 27. huhtikuuta. Suomi, ainoana maana koko maailmassa, vietti ylh\u00e4isess\u00e4 yksin\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 maaliskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Yhden autonomisen suuriruhtinaskunnan erilaisuus her\u00e4tti jopa kansainv\u00e4list\u00e4 huomiota, ja hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 seuraavan kerran, kun mahdollisuus poikkeavaan p\u00e4\u00e4si\u00e4iseen olisi koittanut vuonna 1869, oli Suomessa jo siirrytty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n gregoriaanista kalenteria.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public domain<\/a><\/p><\/div>\n Suomen historiassa merkitt\u00e4vin luku valokuvauksen osalta lienee vuodelta 1842.<\/p>\n Tarkalleen ottaen marraskuun 3. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vuonna 1842, Suomi ja t\u00e4ss\u00e4 kohtaa Turku on nimitt\u00e4in ikuistettu ensimm\u00e4isen kerran valokuvaan. Tuo valokuva<\/a> otettiin Turussa sijaitsevalta Uudenmaankadulta; valitettavasti kyseist\u00e4 taloa, jonka l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Henrik Cajander<\/strong> ikuisti kameralleen, ei ole en\u00e4\u00e4 olemassa, sill\u00e4 1960-luvulla lukuisat Turun kauniit vanhat talot purettiin ja tilalle rakennettiin betonisia tyls\u00e4hk\u00f6j\u00e4 rakennuksia.<\/p>\n Toki se on mahdollista, ettei Cajanderin ottama valokuva ole Suomen historian ensimm\u00e4inen valokuva, joskin tuohon aikaan kyseess\u00e4 ei ollut mik\u00e4\u00e4n yleinen harrastus, mutta se on vanhin historian saatossa s\u00e4ilynyt valokuva Suomesta: ik\u00e4\u00e4 valokuvalla on hieman yli 178 vuotta.<\/p>\n Valokuvassa esiintyv\u00e4 rakennus kantoi nime\u00e4 Nobelin talo ja taustalla komeilee, ainakin varmasti jokaiselle turkulaiselle tuttu, Turun tuomiokirkko. Kuvan ottamiseen on k\u00e4ytetty daguerrotypia-menetelm\u00e4\u00e4, joka oli 1830-luvulla keksitty valokuvausmenetelm\u00e4<\/a>, joka oli erityisesti taiteilijoiden suosiossa.<\/p>\n Kuva: Museovirasto<\/a> | CC BY 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Tied\u00e4tk\u00f6, keit\u00e4 ovat olleet mets\u00e4suomalaiset?<\/p>\n 1500-luvun lopulta alkaen erityisesti Savosta ja Pohjois-H\u00e4meest\u00e4 muutti Ruotsin ja Norjan asuttamattomiin metsiin paljon siirtolaisia uudisviljelij\u00f6iksi. Muuttoliikkeen syyst\u00e4 ei olla aivan varmoja, mutta sotien, esimerkiksi talvella 1596\u20131597 k\u00e4ydyn nuijasodan, ja sit\u00e4 seuranneen n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n arvellaan olleen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 massamuuton taustalla.<\/p>\n V\u00e4lit ruotsalaisten kanssa olivat kuitenkin nihke\u00e4t ja vuonna 1639 kuningatar Katariina<\/strong> m\u00e4\u00e4r\u00e4si vangittavaksi kaikki luvattomat mets\u00e4suomalaiset ja samaan syssyyn heid\u00e4n omaisuutensa oli poltettava. Tilanne vain kiristyi, ja vuonna 1641 mets\u00e4suomalaisia alettiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikkaan Uuden-Ruotsin siirtokuntaan nykyisten Pennsylvanian, Delawaren ja New Jerseyn osavaltioiden alueelle.<\/p>\n Mets\u00e4suomalaiset painuivat vanhassa kotimaassakin unholaan pitkiksi ajoiksi, kunnes 1800-luvulla Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori Carl Axel Gottlund <\/b>rupesi tekem\u00e4\u00e4n kansasta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta. Viel\u00e4 tuolloin mets\u00e4suomalaisia oli Ruotsissa noin 50 000. V\u00e4ki kuitenkin sekoittui hiljalleen kantaruotsalaisiin ja viimeinen hyvin suomea osannut mets\u00e4suomalainen Karl Persson<\/strong> kuoli vuonna 1969. Nyky\u00e4\u00e4n mets\u00e4suomalaisista muistuttavat l\u00e4hinn\u00e4 suomalaista alkuper\u00e4\u00e4 olevat paikannimet.<\/p>\n Yksi tunnetuimppia mets\u00e4suomalaisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 on Ruotsin prinssi Daniel<\/strong>, jonka is\u00e4 Olle Westling<\/strong> oli vuonna 2014 Helsingiss\u00e4 avaamassa Kansallismuseon mets\u00e4suomalaisista kertovaa n\u00e4yttely\u00e4<\/a>. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 puoleinen suku on alunperin Rautalammilta, josta l\u00e4hti suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 mets\u00e4suomalaisiksi.<\/p>\nSukunimien joukkosuomalaistaminen vuonna 1906<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/snellman.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Helsinki ei ole ollut aina Helsinki<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/helsinki-unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Noitana roviolla<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/rovio.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Set\u00e4miehet kotitalossa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/maatila-unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kahvi on kielletty nelj\u00e4 kertaa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/kahvi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Liikenne Suomessa muuttui vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleiseksi<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/liikenne-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Setelit leikattiin kahtia rahan arvon alennuttua<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/seteli-sakset-marko-ollonqvist.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Suomi oli p\u00e4\u00e4si\u00e4isen juhlinnassa erilainen nuori<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/poske.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ensimm\u00e4inen suomalainen valokuva<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/henrik-cajander-turku-wikimedia-commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Mets\u00e4suomalaiset<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/metassuomalaiset.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")