{"id":13065,"date":"2020-12-09T15:36:52","date_gmt":"2020-12-09T13:36:52","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=13065"},"modified":"2025-08-28T17:41:59","modified_gmt":"2025-08-28T15:41:59","slug":"10-kummallista-tutkimusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/","title":{"rendered":"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta"},"content":{"rendered":"<p>Miljoonat tieteilij\u00e4t ymp\u00e4ri maailman yritt\u00e4v\u00e4t joka p\u00e4iv\u00e4 ratkaista ongelmia ja tutkia asioita, jotta ymm\u00e4rt\u00e4isimme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaamme paremmin. Mutta n\u00e4m\u00e4 kymmenen tutkimusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 kysymyksen: Miksi?<\/p>\r\n<p>No, kysymykseen saadaan kohta vastaus. Useimmiten kummalliselta kuulostava tutkimus onkin jollakin tavalla merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4kin listalla saamme todeta: ei aina. Se ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteiv\u00e4tk\u00f6 tutkimukset olisi kiinnostavia, p\u00e4in vastoin. Esimerkiksi jos olet miettinyt p\u00e4\u00e4si puhki sit\u00e4, onko uiminen hankalampaa siirapissa vai vedess\u00e4, niin kohta piinaa p\u00e4\u00e4ttyy ja saat tiet\u00e4\u00e4 vastauksen.<\/p>\r\n<p><a href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Listafriikki<\/a> ker\u00e4si vuosien varrelta eriskummallisia tieteellisi\u00e4 tutkimuksia, jotka todistavat ainakin sen, ett\u00e4 ikin\u00e4 ei voi tiet\u00e4\u00e4 tai oppia liikaa!<\/p>\r\n<h2>Onko naisilla kiima-aika?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13076\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13076\" class=\"wp-image-13076 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/tipit-unsplash.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/tipit-unsplash.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/tipit-unsplash.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/tipit-unsplash.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/tipit-unsplash.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13076\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/unsplash.com\/@walkingondream?utm_source=unsplash&amp;utm_medium=referral&amp;utm_content=creditCopyText\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Olga DeLawrence | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Yleisen k\u00e4sityksen mukaan naaraspuolisilla ihmisill\u00e4, toisin kuin useimmilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4, ei en\u00e4\u00e4 ole niin sanottua kiima-aikaa. New Mexicon yliopiston tutkijat halusivat kuitenkin laittaa t\u00e4m\u00e4n teorian testiin ja ottivat tutkimuskohteekseen sylitanssijat.<\/p>\r\n<p>Evoluutiopsykologi <strong>Geoffrey Millerin<\/strong> johtama tutkijaryhm\u00e4 v\u00e4rv\u00e4si kokeeseen 18 ammattilaista, joiden tuli 60 p\u00e4iv\u00e4n ajalta kirjata tarkasti yl\u00f6s kuukautiskiertonsa vaiheet, tekem\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6vuorot ja saatujen tippien m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n<p>Vuonna 2007 <em>Evolution and Human Behaviour<\/em> -lehdess\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/abs\/pii\/S1090513807000694\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">julkaistu tutkimus<\/a> totesi, ett\u00e4 kuukautiskierron vaiheella tosiaankin oli merkityst\u00e4 tippien saamiseen. Kuukautisten aikana tippi\u00e4 tuli viiden tunnin ty\u00f6vuoron aikana keskim\u00e4\u00e4rin 185 dollaria, juuri ennen niiden alkamista juomarahaa kertyi 260 dollaria ja ovulaation aikana (eli silloin, kun munasolu irtoaa ja todenn\u00e4k\u00f6isyys tulla raskaaksi on suurin) irtosi tippi\u00e4 335 dollaria.<\/p>\r\n<p>Tutkijoiden mukaan t\u00e4m\u00e4 oli &#8221;<em>ensimm\u00e4inen selv\u00e4 todiste siit\u00e4, ett\u00e4 modernilla naisella tosiaankin on kiima-aika, jolla on suuri evolutiivinen ja my\u00f6s kansantaloudellinen merkitys<\/em>&#8221;.<\/p>\r\n<h2>Wasabi on loistava palovaroitin<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13083\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13083\" class=\"wp-image-13083 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/wasabi-wikimedia.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/wasabi-wikimedia.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/wasabi-wikimedia.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/wasabi-wikimedia.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/wasabi-wikimedia.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13083\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Compare_Hikimi_Wasabi_Color_And_Taste.jpg\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: MIURA, Yuji<\/a> | <a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by-sa\/4.0\/deed.en\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Wasabi eli maustekrassi on t\u00e4rke\u00e4 japanilaisen keitti\u00f6n maustekasvi, jonka varren polttava maku on tuttu kaikille <em>oikeaa<\/em> wasabia sy\u00f6neille. Limakalvoja \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4t \u00f6ljyt saavat tulisuutensa isotiosyanaateista, joiden aiheuttama polte on kuitenkin melko lyhytaikainen.<\/p>\r\n<p>Japanilaisen Shigan yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen tutkijat yhdess\u00e4 hajuvesivalmistaja Seemsin kanssa valmistivat wasabista vuonna 2008 jotain aivan muuta kuin sushia.<\/p>\r\n<p>Apulaisprofessori <strong>Makoto Imai<\/strong> kehitti ty\u00f6ryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa <a href=\"https:\/\/www.reuters.com\/article\/us-japan-wasabi-idUST29421020080318\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">palovaroittimen, joka savua havaitessaan suihkuttaa ilmaan isotiosyanaatteja eli synteettist\u00e4 wasabin tuoksua<\/a>. Nyt varmasti her\u00e4\u00e4 kysymys, ett\u00e4 miksi. No siksi, ett\u00e4 korvia s\u00e4rkev\u00e4 palovaroittimen \u00e4\u00e4ni on t\u00e4ysin turha, jos henkil\u00f6 on kovin huonokuuloinen tai t\u00e4ysin kuuro.<\/p>\r\n<p>Tutkijat testasivat my\u00f6s muita kasveja, kuten laventelia ja piparminttua, mutta mik\u00e4\u00e4n muu ei osoittautunut yht\u00e4 tehokkaaksi her\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi kuin wasabi. Yht\u00e4 lukuunottamatta kaikki 14 kokeeseen osallistunutta, joista kuuroja oli nelj\u00e4, her\u00e4si kahden minuutin sis\u00e4ll\u00e4 pist\u00e4v\u00e4\u00e4n wasabin tuoksuun. Se yksi, joka nukkui sike\u00e4sti voimakkaasta hajusta huolimatta, k\u00e4rsi tukkoisesta nen\u00e4st\u00e4.<\/p>\r\n<h2>Miten vapauttaa penis turvallisesti vetoketjun v\u00e4list\u00e4?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13077\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13077\" class=\"wp-image-13077 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/vetoketju-pixabay.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/vetoketju-pixabay.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/vetoketju-pixabay.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/vetoketju-pixabay.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/vetoketju-pixabay.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13077\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/pixabay.com\/users\/fotocitizen-397314\/?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=574008\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Jorge Guillen | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n<p><em>Sekaisin Marista<\/em> on vuonna 1998 ensi-iltansa saanut komedia, jossa <strong>Ben Stillerin<\/strong> esitt\u00e4m\u00e4lle hahmolle k\u00e4y teini-ik\u00e4isen\u00e4 k\u00f6pel\u00f6sti. H\u00e4n vet\u00e4\u00e4 housujensa vetoketjun kiinni sen verran huolimattomasti ja vauhdilla, ett\u00e4 hampaiden v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 ik\u00e4v\u00e4sti jotain sinne kuulumatonta.<\/p>\r\n<p>Kyseisenlainen tapaturma ei ole vain elokuvaa, vaan n\u00e4in voi k\u00e4yd\u00e4 ja on k\u00e4ynyt ilmeisen monesti, sill\u00e4 newdelhil\u00e4isen Charak Palikan sairaalan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri <strong>Satish Chandra Mishra<\/strong> paljasti intialaisessa lastenl\u00e4\u00e4ketieteeseen erikoistuneessa julkaisussa &#8221;turvallisen ja kivuttoman tavan vapauttaa penis vetoketjun v\u00e4list\u00e4&#8221;.<\/p>\r\n<p>Mishra oli tutkinut asiaa ja tullut siihen tulokseen, ett\u00e4 operaatioon aiemmin k\u00e4ytetyt v\u00e4lineet &#8211; luu- tai sivuleikkurit &#8211; usein vain pahensivat tilannetta, ja joissakin tapauksissa ymp\u00e4rileikkaus on ollut ainoa vaihtoehto tukalan tilanteen ratkaisussa.<\/p>\r\n<p>Mishra esitt\u00e4\u00e4 artikkelissaan esinahan vapauttamiseen &#8221;<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/16585821\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">nopean, yksinkertaisen ja ei-traumaattisen<\/a>&#8221; tavan, jossa vetoketjua puristetaan sivusuunnassa pihdeill\u00e4. Toivon syd\u00e4meni pohjasta, ett\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse pist\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 neuvoa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n!<\/p>\r\n<h2>Torakka v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 zombiksi muuttumisen karatepotkulla<\/h2>\r\n<p><iframe src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Rt8XoT2-qwQ\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><\/iframe><\/p>\r\n<p>Vanderbiltin yliopiston biologien tutkimuskohteena oli pitk\u00e4\u00e4n ollut sokeritorakka ja sen verivihollinen, julma saalistaja <em>Ampulex compressa &#8211;<\/em>loispisti\u00e4inen. Ensin n\u00e4m\u00e4 loispisti\u00e4iset halvaannuttavat torakan ja pist\u00e4v\u00e4t sitten suoraan sen aivoihin myrkyllisi\u00e4 neurotoksiineja, jotka lamauttavat hy\u00f6nteisen hermoston.<\/p>\r\n<p>Torakasta tulee zombimainen orja, josta loispisti\u00e4inen ensin imee verta, ja sen j\u00e4lkeen ohjailee sit\u00e4 tuntosarvista kiinni pit\u00e4en t\u00e4ysin oman mielens\u00e4 mukaan. Pisti\u00e4inen munii munansakin torakan p\u00e4\u00e4lle, jotta j\u00e4lkel\u00e4isill\u00e4 on heti syntyess\u00e4\u00e4n ravintoa nen\u00e4n edess\u00e4.<\/p>\r\n<p><strong>Ken Catanian<\/strong> johtama tutkimusryhm\u00e4 kuvasi vuonna 2018 pisti\u00e4isten ja torakoiden v\u00e4lisi\u00e4 kohtaamisia n\u00e4hd\u00e4kseen, mit\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4ysvaiheessa tarkalleen ottaen tapahtuu. Moninkertaisesti hidastettu tallenne paljasti tutkijoille jotain odottamatonta: torakasta kuoriutui uhattuna kunnon karateka. Noin puolessa yhteenotoista torakka p\u00e4\u00e4si karkuun <a href=\"https:\/\/www.livescience.com\/63980-roach-kicks-prevent-zombification.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">potkaisemalla loispisti\u00e4ist\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n<\/a>.\u00a0<\/p>\r\n<p>Ne torakat, jotka onnistuivat karkottamaan hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4n, olivat useimmiten vanhempia yksil\u00f6it\u00e4. Joten hy\u00f6nteismaailman herra Miyagit s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t varmalta kuolemalta i\u00e4n tuoman kokemuksen ansiosta. Danielit sen sijaan p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t zombeiksi, potkivat ne miten kovasti tahansa.<\/p>\r\n<h2>Toimiiko ulosteesta tehty veitsi?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13097\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13097\" class=\"wp-image-13097 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/veitsi-pixabay.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/veitsi-pixabay.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/veitsi-pixabay.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/veitsi-pixabay.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/veitsi-pixabay.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13097\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/pixabay.com\/users\/moritz320-1260270\/?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=2082848\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Inuiittien kansanperinteess\u00e4 on tarina miehest\u00e4, joka valmisti omasta j\u00e4\u00e4tyneest\u00e4 ulosteestaan veitsen. Mies teroitti puukon syljell\u00e4\u00e4n, ja k\u00e4ytti sen j\u00e4lkeen v\u00e4linett\u00e4 koiran tappamiseen ja paloitteluun. Luista h\u00e4n teki reen, jonka kanssa h\u00e4n katosi er\u00e4maan pimeyteen kaivettuaan ensin itsens\u00e4 samaisella veitsell\u00e4 ulos lumesta ja j\u00e4\u00e4st\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n<p>Siit\u00e4 l\u00e4htien, kun antropologit ensimm\u00e4isen kerran 1990-luvulla tulivat tietoisiksi t\u00e4st\u00e4 tarinasta, joka kertojien mukaan on tositapahtuma, on se jostain syyst\u00e4 aiheuttanut suurta kiehtomusta akateemisissa piireiss\u00e4.<\/p>\r\n<p>Ohiolaisen Kent Staten yliopiston tutkijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t vuonna 2019 ottaa h\u00e4rk\u00e4\u00e4 sarvista kiinni ja selvitt\u00e4\u00e4, olisiko kyseisen v\u00e4lineen valmistaminen mahdollista.<\/p>\r\n<p><strong>Metin Eren<\/strong>, joka oli aikoinaan kiinnostunut antropologiasta inuiittimiehen uskomattoman tarinan ansiosta, omaksui reiluksi viikoksi inuiittien proteiinipitoisen ruokavalion. Ulosten\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4ttiin pitkin viikkoa ja materiaalista muovailtiin veitsi\u00e4 joko k\u00e4sin tai muotteja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen veitset upotettiin kuivaj\u00e4\u00e4h\u00e4n, jotta niist\u00e4 tuli mahdollisimman kylmi\u00e4 ja kovia.\u00a0<\/p>\r\n<p>Sitten koitti tutkimuksen j\u00e4nnitt\u00e4vin vaihe: <a href=\"https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/pii\/S2352409X19305371?via%3Dihub\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Pystyyk\u00f6 ulosteesta valmistetulla veitsell\u00e4 leikkaamaan el\u00e4imen nahkaa tai j\u00e4nteit\u00e4<\/a>? No ei pystynyt. Veitset alkoivat vain sulamaan ja j\u00e4ttiv\u00e4t pelkki\u00e4 rantuja muuten vahingoittumattomina s\u00e4ilyneisiin vuotiin. Koe tehtiin my\u00f6s perinteist\u00e4 l\u00e4nsimaalaista ruokavaliota noudattavan tutkijan ulosteilla, mutta tulokset olivat yht\u00e4 surkeat.<\/p>\r\n<h2>Miten spagetin saa katkaistua kahteen osaan?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13078\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13078\" class=\"wp-image-13078 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/spagetti-pixabay.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/spagetti-pixabay.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/spagetti-pixabay.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/spagetti-pixabay.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/spagetti-pixabay.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13078\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/pixabay.com\/users\/eliassch-3372715\/?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=2003086\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Kun spagetin p\u00e4ist\u00e4 ottaa kiinni ja alkaa taivuttamaan sit\u00e4 poikki, ei se katkea ikin\u00e4 kahtena palana. Keskelt\u00e4 napsahtaa irti yleisimmin yksi pieni pala, joskus parikin. Mutta miksi?<\/p>\r\n<p>Ranskalaisfyysikot selvittiv\u00e4t mysteerin syyn vuonna 2005 <a href=\"https:\/\/journals.aps.org\/prl\/abstract\/10.1103\/PhysRevLett.95.095505\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">julkaisemassaan tutkimuksessa<\/a>. Kun kuivaa spagettia taivuttaa, katkeaa se ensiksi paikasta, jossa se on kaikkein kaareutunein. Katkeamisen synnytt\u00e4m\u00e4 voima l\u00e4hett\u00e4\u00e4 aaltoja spagettia pitkin, mik\u00e4 sitten aiheuttaa toisen tai useamman katkeamisen.<\/p>\r\n<p>Massachusetts Institute of Technology -yliopiston professorin <strong>J\u00f6rn Dunkelin<\/strong> soveltavan matematiikan kurssilla vuonna 2018 olleet opiskelijat eiv\u00e4t kuitenkaan tyytyneet toteamukseen, ett\u00e4 spagettia ei voisi katkaista kahteen osaan, vaan <a href=\"https:\/\/insidescience.org\/news\/scientists-crack-spaghetti-snapping-mystery\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">halusivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavan onnistua puolittamisessa<\/a>.<\/p>\r\n<p>Ja hupsis, kyll\u00e4h\u00e4n se onnistui. Spagettia pit\u00e4\u00e4 vain yksinkertaisesti kiert\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 360 astetta, ja sitten hitaasti taittaa, jolloin se napsahtaa n\u00e4tisti kahtia. Barilla-merkkisell\u00e4 spagetilla tehdyn tutkimuksen tulos on merkityksellinen esimerkiksi hiilinanoputkien ja solujen tukirangan mikrotubulusten parissa ty\u00f6skenteleville.<\/p>\r\n<p>Kannattaa kokeilla itse! Listafriikki testasi ja katkaisi kotilaboratoriossaan noin kolmekymment\u00e4 spagettia, ja lopputulos oli hyvin yksiselitteinen: spagetin paloja tulee l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n ymp\u00e4ri keitti\u00f6t\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ensi vuoden puolellakin.<\/p>\r\n<h2 class=\"p1\">Miksi Godzilla kasvaa jokaisen elokuvan my\u00f6t\u00e4?<span class=\"Apple-converted-space\"> \u00a0<\/span><\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13074\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13074\" class=\"wp-image-13074 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/godzilla-pixabay.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/godzilla-pixabay.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/godzilla-pixabay.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/godzilla-pixabay.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/godzilla-pixabay.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13074\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/pixabay.com\/users\/_freakwave_-12222786\/?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=4887416\">Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n<p class=\"p3\">Dartmouth College -yliopiston antropologian professorin <strong>Nathaniel Dominyn<\/strong> johdolla vuonna 2019 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa selvitettiin fiktiivisen elokuvahirvi\u00f6 Godzillan kasvutahtia.<\/p>\r\n<p class=\"p3\">Kun Godzilla ensimm\u00e4isen kerran 1950-luvulla n\u00e4ytt\u00e4ytyi valkokankaalla, oli sill\u00e4 mittaa huimat 50 metri\u00e4. Vuoden 2019 elokuvassa Godzilla oli jo 120 metri\u00e4 pitk\u00e4. Aikamoinen kasvupyr\u00e4hdys siis.<\/p>\r\n<p class=\"p3\">Tutkimuksessa pohdittiin useampia mahdollisia syit\u00e4 kasvupyr\u00e4hdyksen takana, sill\u00e4 vuosien mittaan hirvi\u00f6 on vaikuttanut kasvavan l\u00e4hes jokaisen elokuvan my\u00f6t\u00e4. Tutkijat tulivat siihen tulokseen, ett\u00e4 Godzillan koko on verrannollinen ihmisten yleismaailmalliseen ahdistukseen. Likainen politiikkapeli, ymp\u00e4rist\u00f6n tila ja ihmisten henkil\u00f6kohtaiset ongelmat pit\u00e4v\u00e4t stressitason jatkuvasti tapissaan ja Godzillan kasvamassa. Godzilla on metafora ihmiskunnan yhteisille ongelmille, kuten ilmastonmuutokselle ja terrorismille.<\/p>\r\n<p class=\"p3\">Kun hirvi\u00f6 on v\u00e4lill\u00e4 ollut suurempi ja taas pienempi, ovat vaihtelut olleet tutkijoiden mukaan hyvin selitett\u00e4viss\u00e4 maailman silloisella tilalla. Koko on korreloinut havaittavissa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s sen kanssa, miten paljon Yhdysvaltain puolustusvoimat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet rahaa joukkojensa vahvistamiseen.<\/p>\r\n<p class=\"p3\">Mink\u00e4h\u00e4n kokoinen vuoden 2020 Godzilla olisi!?<\/p>\r\n<h2>Onko siirapissa hankalampi uida kuin vedess\u00e4?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13080\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13080\" class=\"wp-image-13080 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/siirappi-pixabay.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/siirappi-pixabay.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/siirappi-pixabay.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/siirappi-pixabay.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/siirappi-pixabay.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13080\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/pixabay.com\/users\/stevepb-282134\/?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=1006972\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Onko siirapissa hankalampi uida kuin vedess\u00e4? Onpas h\u00f6lm\u00f6 kysymys. T\u00e4ytyyk\u00f6 sit\u00e4 muka oikeasti tutkia, kun vastaus tuntuu niin \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4. Mutta tiede ei turvaudu olettamuksiin, joten kysymykseen on saatava luotettava vastaus.<\/p>\r\n<p>Minnesotan yliopiston kemiantekniikan professori <strong>Edward Cussler<\/strong> ja h\u00e4nen opiskelijansa <strong>Brian Gettelfinger<\/strong> alkoivat vuonna 2004 suunnittelemaan massiiviset j\u00e4rjestelyt vaativaa koetta. Gettelfingeri\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yksinkertaiselta vaikuttava dilemma oli mietitytt\u00e4nyt jo pitk\u00e4\u00e4n; h\u00e4n oli kilpauimari, joka oli t\u00e4p\u00e4r\u00e4sti menett\u00e4nyt kisapaikan samaisena vuotena j\u00e4rjestettyihin Ateenan kes\u00e4olympialaisiin. Ei ihme, ett\u00e4 mieless\u00e4 py\u00f6ri t\u00e4llaisia omituisuuksia.<\/p>\r\n<p>Tutkimuksen hankalimmaksi vaiheeksi osoittautui lupien hakeminen: kaksikko tarvitsi kokeeseensa 22 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 eri viranomaisilta, sill\u00e4 yleisen uima-altaan t\u00e4ytt\u00e4minen paksulla guarkumilla, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ruoan sakeuttamisaineena, ei ollutkaan aivan l\u00e4pihuutojuttu.\u00a0<\/p>\r\n<p>Helpoin vaihe tutkimuksessa oli osallistujien l\u00f6yt\u00e4minen. Ilmeisesti r\u00e4k\u00e4\u00e4 muistuttavassa aineessa uiminen on monen salainen haave. Kuusitoista koehenkil\u00f6\u00e4 k\u00e4vi uimassa niin vedess\u00e4 kuin guarkumissa, ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, <a href=\"https:\/\/www.nature.com\/news\/2004\/040920\/full\/news040920-2.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">kierrosajoissa ei ollut tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa<\/a>.\u00a0<\/p>\r\n<p>Syyksi todettiin se, ett\u00e4 vaikka vett\u00e4 tuplaten paksumpi guarkumi aiheuttaa uimarille enemm\u00e4n vastusta, auttaa se toisaalta lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in kohdistuvaa liikevoimaa, kun uimari ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 k\u00e4dell\u00e4 tihe\u00e4mp\u00e4\u00e4 nestett\u00e4 vastaan. Vedess\u00e4 ja siirapissa uiminen on siis yht\u00e4 helppoa. Tai vaikeaa.<\/p>\r\n<h2>Onko Loch Nessin hirvi\u00f6 olemassa?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13084\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13084\" class=\"wp-image-13084 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13084\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/cs.wikipedia.org\/wiki\/Wikipedista:StaraBlazkova\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Stara Blazkova<\/a> | <a href=\"https:\/\/creativecommons.org\/licenses\/by-sa\/3.0\/deed.en\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Tutkijat joutuvat jatkuvasti kamppailemaan rahoituksesta, mik\u00e4 johtaa valitettavasti siihen, ett\u00e4 mediaseksikk\u00e4\u00e4t aiheet saavat julkisuutta ja sen avulla tukirahoja helpommin.<\/p>\r\n<p>Uusiseelantilaisen Otagon yliopiston tutkijat onnistuivat vuonna 2018 nerokkaalla tavalla kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 typer\u00e4\u00e4 systeemi\u00e4. Geneetikko <strong>Neil Gemmelin<\/strong> johtama tutkijaryhm\u00e4 halusi selvitt\u00e4\u00e4 jonkun vesist\u00f6n kaiken eli\u00f6st\u00f6n. Se tapahtuu ottamalla kohteesta eri aikoina satoja n\u00e4ytteit\u00e4 ja analysoimalla niist\u00e4 kaiken perint\u00f6aineksen.\u00a0<\/p>\r\n<p>Gemmel otti ty\u00f6ryhmineen kohteeksi Skotlannissa sijaitsevan Loch Nessin j\u00e4rven, jota on tutun tarinan mukaan yli tuhannen vuoden ajan asuttanut pelottava ja mystinen merihirvi\u00f6. Tutkimusta markkinoitiin ajatuksella, ett\u00e4 nyt <a href=\"https:\/\/www.livescience.com\/loch-ness-monster-dna-study.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">selvitet\u00e4\u00e4n, l\u00f6ytyyk\u00f6 j\u00e4rvest\u00e4 merkkej\u00e4 hirvi\u00f6st\u00e4<\/a>.<\/p>\r\n<p>N\u00e4ytteiss\u00e4 ei kuitenkaan ollut yhdenk\u00e4\u00e4n matelijan DNA:ta. Loch Nessiss\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n havaittu j\u00e4ttil\u00e4issampia tai haita, mutta ankeriaita sit\u00e4kin enemm\u00e4n; jokaisessa yli 250 n\u00e4ytteess\u00e4 oli ankeriaan perint\u00f6ainesta. Gemmel on kertonut, ett\u00e4 saapuessaan tutkimuskohteeseen ryhm\u00e4 sai kuulla kahdesta edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehdyst\u00e4 silminn\u00e4kij\u00e4havainnosta, joten he olivat rient\u00e4neet ensimm\u00e4isen\u00e4 ottamaan n\u00e4ytteet havaintopaikalta. Mutta ei j\u00e4lke\u00e4k\u00e4\u00e4n hirvi\u00f6st\u00e4.<\/p>\r\n<p>Gemmel on saanut tutkimukselleen paljon n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4 avoimesti k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 Loch Nessin hirvi\u00f6t\u00e4 t\u00e4ysin surutta hyv\u00e4kseen, sill\u00e4 yhden vesialueen koko eli\u00f6st\u00f6n selvitt\u00e4minen ei aiheena ehk\u00e4 muuten niin kiinnosta suurta yleis\u00f6\u00e4. H\u00e4n on kertonut haastattelussa, ett\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa tokikaan ole uskonut merihirvi\u00f6n olemassaoloon, mutta sanoi samaan hengenvetoon, ett\u00e4 &#8221;eik\u00f6 olisi aivan mielet\u00f6nt\u00e4, jos olisin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4&#8221;.<\/p>\r\n<h2>Mik\u00e4 on paras tapa k\u00e4vell\u00e4 kahvikupin kanssa l\u00e4ikytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 juomaa?<\/h2>\r\n<div id=\"attachment_13082\" style=\"width: 1010px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-13082\" class=\"wp-image-13082 size-full\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/kahvi-unsplash.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/kahvi-unsplash.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/kahvi-unsplash.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/kahvi-unsplash.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/kahvi-unsplash.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><p id=\"caption-attachment-13082\" class=\"wp-caption-text\"><a href=\"https:\/\/unsplash.com\/@tabithabrooke\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Kuva: Tabitha Turner | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\r\n<p>Jokainen meist\u00e4 on varmasti joskus k\u00e4velless\u00e4\u00e4n l\u00e4ikytt\u00e4nyt mukistaan kahvia lattialle ja rinnuksille.<\/p>\r\n<p>Korean Minjok Leadership Academy -sis\u00e4oppilaitoksessa opiskellut Han Ji-won oli lukioik\u00e4inen, kun h\u00e4n vuonna 2016 tutki kahvin l\u00e4ikytt\u00e4mist\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isell\u00e4 hartaudella ja monella erilaisella koeasetelmalla.\u00a0<\/p>\r\n<p>Hanin tutkimuksessa vertailtiin erilaisia astioita ja k\u00e4velytyylej\u00e4 optimaaliseen ja ennenkaikkea siistiin kahvikupin kanssa kulkemiseen. <em>Achievement in the Life Sciences<\/em> -lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in monimutkaista kielt\u00e4, tieteellisi\u00e4 termej\u00e4 ja perusteellisia diagrammeja selitett\u00e4ess\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.sciencedirect.com\/science\/article\/pii\/S2078152015300377#bfn0030\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">fysiikkaa kahvin l\u00e4ikkymisen takana<\/a>.<\/p>\r\n<p>Ty\u00f6l\u00e4\u00e4n ja monivaiheisen kokeen j\u00e4lkeen Han tuli siihen tulokseen, ett\u00e4 kupista on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni sen suuaukon ymp\u00e4rilt\u00e4. Ja se k\u00e4velytyyli&#8230; Kahvia l\u00e4ikkyy kaikkein v\u00e4hiten silloin, jos kulkee takaperin. Han kuitenkin mainitsee artikkelissaan, ett\u00e4 takaperin k\u00e4velyyn liittyy muita uhkia, kuten ty\u00f6paikalla kollegaan t\u00f6rm\u00e4\u00e4minen tai ulkona kiveen kompastuminen, jotka kummatkin johtavat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kahvin l\u00e4ikkymiseen.<\/p>\r\n<p>\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f <em>Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4<\/em> \u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f\u00a0<em>tai somekanavissamme aiotko alkaa k\u00e4velem\u00e4\u00e4n kahvikupin kanssa takaperin. Listafriikin toimitus ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa poikkeuksellisesti l\u00e4hde suorittamaan koetta.\u00a0<\/em><\/p>\r\n\r\n\r\n\r\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&nbsp;<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&nbsp;<\/p>","protected":false},"author":2,"featured_media":13084,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-13065","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Kummalliselta kuulostava tutkimuskin on usein merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla saamme todeta: ei aina. Kiinnostavia ne kuitenkin ovat!\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kummalliselta kuulostava tutkimuskin on usein merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla saamme todeta: ei aina. Kiinnostavia ne kuitenkin ovat!\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-12-09T13:36:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-08-28T15:41:59+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta\",\"datePublished\":\"2020-12-09T13:36:52+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-28T15:41:59+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/\"},\"wordCount\":2080,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Tiede\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/\",\"name\":\"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-12-09T13:36:52+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-28T15:41:59+00:00\",\"description\":\"Kummalliselta kuulostava tutkimuskin on usein merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla saamme todeta: ei aina. Kiinnostavia ne kuitenkin ovat!\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Tieteellinen tutkimus h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja kummastuttaa - t\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 kokeita ja tuloksia.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-kummallista-tutkimusta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta","description":"Kummalliselta kuulostava tutkimuskin on usein merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla saamme todeta: ei aina. Kiinnostavia ne kuitenkin ovat!","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta","og_description":"Kummalliselta kuulostava tutkimuskin on usein merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla saamme todeta: ei aina. Kiinnostavia ne kuitenkin ovat!","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-12-09T13:36:52+00:00","article_modified_time":"2025-08-28T15:41:59+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"13 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta","datePublished":"2020-12-09T13:36:52+00:00","dateModified":"2025-08-28T15:41:59+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/"},"wordCount":2080,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Tiede"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/","name":"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-12-09T13:36:52+00:00","dateModified":"2025-08-28T15:41:59+00:00","description":"Kummalliselta kuulostava tutkimuskin on usein merkitt\u00e4v\u00e4, mutta kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla saamme todeta: ei aina. Kiinnostavia ne kuitenkin ovat!","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Tieteellinen tutkimus h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja kummastuttaa - t\u00e4ss\u00e4 eritt\u00e4in h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4 kokeita ja tuloksia."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-kummallista-tutkimusta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"10 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen eriskummallista tieteellist\u00e4 tutkimusta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/lochnesshirvio-wikimedia.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13065"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13065\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31942,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13065\/revisions\/31942"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13084"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}