{"id":13121,"date":"2020-12-10T18:38:52","date_gmt":"2020-12-10T16:38:52","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=13121"},"modified":"2020-12-10T19:12:37","modified_gmt":"2020-12-10T17:12:37","slug":"paakaupungit-faktoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/","title":{"rendered":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja"},"content":{"rendered":"

Luuletko tuntevasi hyvin eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit? Homma meneekin hieman hankalaksi siin\u00e4 vaiheessa, kun jollakin maalla on kaksi tai jopa kolme p\u00e4\u00e4kaupunkia!<\/p>\n

Vaikka virallisesti (l\u00e4hes) jokaisella maalla on vain yksi p\u00e4\u00e4kaupunki, ei asia ole aivan niin yksinkertainen. Listafriikki<\/a> k\u00e4y t\u00e4ll\u00e4 listalla l\u00e4pi maita, joissa on syyst\u00e4 tai toisesta useampia p\u00e4\u00e4kaupunkeja. Mukana listalla on my\u00f6s erikoisia tarinoita siit\u00e4, miten jotkin p\u00e4\u00e4kaupungit ovat syntyneet – toiset on rakennettu varta vasten joko kompromissina tai maanpuolustuksellisista syist\u00e4 sopivalle sijainnille.<\/p>\n

Bolivia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dan Lundberg<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Bolivian p\u00e4\u00e4kaupunki? La Paz, eik\u00e4 totta? Maailman korkeimmalla, yli 3,5 kilometriss\u00e4, sijaitseva p\u00e4\u00e4kaupunki. Ei ole niin yksinkertaista. Bolivialla on nimitt\u00e4in t\u00e4ysin virallisesti kaksi p\u00e4\u00e4kaupunkia<\/a>: La Paz ja Sucre.<\/p>\n

Hallinto on jaettu noiden kahden kaupungin v\u00e4lille: Perustuslaillinen p\u00e4\u00e4kaupunki on Sucre, jossa sijaitsee maan korkein oikeus. Hallitus taas pit\u00e4\u00e4 majaansa La Pazissa. Jako juontaa juurensa 1800-luvun lopulle, jolloin konservatiivinen ja liberaalinen puolue kamppailivat poliittisesta vallasta.<\/p>\n

Vuoden 1825 itsen\u00e4istymisest\u00e4 saakka p\u00e4\u00e4kaupunkina toimineen Sucren hopeakaivosten omistajat kannattivat konservatiiveja ja La Pazin tinakaivosten omistajat liberaaleja. Kun liberaalit nousivat valtaan vuonna 1899, halusivat he siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin La Paziin. Puolueet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kuitenkin harvinaislaatuiseen sopimukseen ja p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kompromissina jakamaan hallintoa kahden kaupungin kesken.<\/p>\n

Mutta jos tietovisassa kysytt\u00e4isiin Bolivian p\u00e4\u00e4kaupunkia, ja vain yksi vastaus hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, on oikea valinta yksiselitteisesti Sucre.<\/p>\n

Alankomaat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Netiss\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 hurja huhu, jonka mukaan kaikki hollantilaiset eiv\u00e4t itsek\u00e4\u00e4n tied\u00e4, mik\u00e4 heid\u00e4n maansa p\u00e4\u00e4kaupunki on. Ep\u00e4ilen t\u00e4t\u00e4 kyll\u00e4 vahvasti. Taitaa olla keksitty tarina, jolla on haluttu selitell\u00e4 sit\u00e4, jos itse vahingossa veikkaa Alankomaiden p\u00e4\u00e4kaupungiksi Haagia.<\/p>\n

Sekaannus on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 vaikka Amsterdam on maan talouden ja kulttuurin keskus, sijaitsevat Haagissa kaikki ne tahot, joilla on hallinnollista merkityst\u00e4<\/a>: siell\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t majaansa hallitus, parlamentti, korkein oikeus, kuningashuone ja muiden maiden suurl\u00e4hetyst\u00f6t. Haagissa on my\u00f6s Kansainv\u00e4linen rikostuomioistuin.<\/p>\n

Kun Alankomaiden kuningaskunta, johon Belgia ja Luxemburg liitettiin, itsen\u00e4istyi Ranskasta vuonna 1815, vaihdeltiin p\u00e4\u00e4kaupunkia kahden vuoden sykleiss\u00e4 Amsterdamin ja Brysselin v\u00e4lill\u00e4. Se oli kompromissi, sill\u00e4 Belgiassa ei pidetty ajatuksesta, ett\u00e4 virallinen p\u00e4\u00e4kaupunki olisi Alankomaiden p\u00e4\u00e4kaupunkina vuodesta 1588 saakka toiminut Haag. Kuningaskunnan hallinnollinen keskus pysyi kuitenkin siell\u00e4. Kun Belgia vuonna 1830 irrottautui omaksi kuningaskunnakseen, p\u00e4\u00e4tettiin Alankomaissa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Amsterdamissa, mutta pit\u00e4\u00e4 kaikki toiminnot Haagissa.<\/p>\n

Viel\u00e4 loppuun hauska fakta: Virallisesti Amsterdam julistettiin p\u00e4\u00e4kaupungiksi vasta vuonna 1983 perustuslain uudistuksen yhteydess\u00e4. Silloin lakiin lis\u00e4ttiin ensimm\u00e4isen kerran maininta ”hallitsijan kruunajaiset tulee j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Amsterdamissa<\/em>”. Sit\u00e4 ennen noita kahta sanaa ei oltu perustuslaissa kirjoitettu samaan yhteyteen.<\/p>\n

Yhdysvallat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvaltojen p\u00e4\u00e4kaupunki on Washington D.C., mutta niin ei ole ollut aina. Maan itsen\u00e4isyysjulistus allekirjoitettiin Philadelphiassa, joka oli my\u00f6s ensimm\u00e4inen p\u00e4\u00e4kaupunki ja pitk\u00e4\u00e4n maan suurin kaupunki. Ennen vuoden 1776 itsen\u00e4istymist\u00e4 Philadelphia oli koko brittil\u00e4isen imperiumin toiseksi suurin ja merkitt\u00e4vin kaupunki Lontoon j\u00e4lkeen; se oli hyvien kulkuyhteyksien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 pohjoiseen ett\u00e4 etel\u00e4\u00e4n ja toimi l\u00e4ntisen Atlantin kaupank\u00e4ynnin keskuksena.<\/p>\n

Miksi p\u00e4\u00e4kaupunki sitten p\u00e4\u00e4tettiin perustaa muualle? Se oli hyv\u00e4 veli -verkoston politikointia parhaimmillaan<\/a>. Philadelphiassa oltiin vahvasti orjuuden lakkauttamisen puolella, joten sis\u00e4isten konfliktien pelossa muutoksella haluttiin lepytell\u00e4 niit\u00e4 osavaltioita, jotka suhtautuivat orjuuteen my\u00f6t\u00e4mielisesti.<\/p>\n

Kongressi p\u00e4\u00e4tti hein\u00e4kuussa 1790, ett\u00e4 uusi hallinnollinen keskus perustetaan t\u00e4ysin uuteen paikkaa, ei mihink\u00e4\u00e4n vanhaan kaupunkiin. Vaikutusvaltaisissa asemissa oli miehi\u00e4, esimerkiksi presidentti George Washington<\/strong>, ja my\u00f6hemmin presidenteiksi itsekin nousseet Thomas Jefferson<\/strong> ja James Madison<\/strong>, jotka olivat kotoisin Virginian osavaltiosta, ja he lobbasivat synnyinseutuaan voimakkaasti. Niinp\u00e4 Virginian ja Marylandin rajalle suunniteltiin 10 x 10 mailin kokoinen alue, jolle uusi, presidentin\u00a0mukaan nimetty p\u00e4\u00e4kaupunki tulisi nousemaan.<\/p>\n

Philadelphialle annettiin kuitenkin viel\u00e4 kymmenen vuotta aikaa osoittaa oma p\u00e4tevyytens\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunkina, mutta se kampanja suli totaalisesti vuonna 1793, kun ankara keltakuume-epidemia piinasi kaupunkia kuukausitolkulla. Vaikka Pennsylvanian osavaltio tarjosi presidentti Washingtonille ja h\u00e4nen seuraajakseen valitulle John Adamsille<\/strong> asuinpaikaksi luksuskartanoita, ei houkuttelu tehonnut.<\/p>\n

Toukokuussa 1800 kongressi siirtyi Potomac-joen rannalle perustettuun Washingtoniin, ja presidentti Adams muutti Valkoiseen taloon saman vuoden marraskuussa.<\/p>\n

Australia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Canberra on esimerkki p\u00e4\u00e4kaupungista, joka rakennettiin nimenomaan yht\u00e4 tarkoitusta varten: olemaan p\u00e4\u00e4kaupunki.\u00a0<\/p>\n

Kun Australian kuusi brittil\u00e4ist\u00e4 siirtokuntaa – Uusi Etel\u00e4-Wales, Victoria, L\u00e4nsi-Australia, Tasmania, Queensland ja Etel\u00e4-Australia – perustivat vuonna 1901 oman liittovaltionsa, alkoi kamppailu siit\u00e4, tulisiko p\u00e4\u00e4kaupungiksi Sydney vai Melbourne. Ettei tuore liittovaltio hajoaisi samantien, p\u00e4\u00e4dyttiin kompromissiratkaisuun: rakennetaan uusi kaupunki<\/a> johonkin siihen v\u00e4lille.<\/p>\n

Itsen\u00e4isen Australian perustuslaissa m\u00e4\u00e4riteltiin, ett\u00e4 maan p\u00e4\u00e4kaupungin tulisi sijaita Uudessa Etel\u00e4-Walesissa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 160 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sydneyst\u00e4, mutta ei kuitenkaan liian l\u00e4hell\u00e4 Melbournea. Sitten vain etsim\u00e4\u00e4n!<\/p>\n

Siit\u00e4 tuore hallitus oli yht\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin oli oltava sis\u00e4maassa, sill\u00e4 rannikolla se olisi liian haavoittuvainen ja altis hy\u00f6kk\u00e4yksille. Komissaari Alexander Oliver<\/strong> pistettiin tutkimusmatkalle kartoittamaan osavaltiota ja etsim\u00e4\u00e4n sopivaa paikkaa. H\u00e4nelle t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 kriteerin\u00e4 oli se, ett\u00e4 ilmasto ei saa olla liian l\u00e4mmin ja kostea, sill\u00e4 se lis\u00e4si kulkutautien riski\u00e4; rannikkokaupungeissa k\u00e4rsittiin juuri tuolloin valtoimenaan levi\u00e4v\u00e4st\u00e4 lavantautiepidemiasta.<\/p>\n

Siksip\u00e4 vuonna 1913 p\u00e4\u00e4kaupungin paikaksi valikoitui Canberra, joka oli tuolloin vain pieni kyl\u00e4pahanen. Siell\u00e4 k\u00e4y talvisin Australian Alpeilta tuleva viile\u00e4 puhuri, ja silloin sen ilmasto on Australian mittapuulla j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4. Pakkasaamut eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n erityinen tapahtuma. Nykyp\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t varmasti kiroavat edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n!<\/p>\n

Etel\u00e4-Afrikka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jos Bolivian kaksi p\u00e4\u00e4kaupunkia h\u00e4mment\u00e4v\u00e4t, niin mites suu pannaan, kun Etel\u00e4-Afrikalla niit\u00e4 on kolme<\/a>. Hallinto on jaettu kolmeen kaupunkiin vallan kolmijaon mukaisesti: Bloemfonteinissa sijaitsee korkein hallinto-oikeus, Kapkaupungissa lakias\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 kansalliskokous (National Assembly<\/em>) ja Pretoriassa hallitus presidentin johdolla.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 korruptiosyytteiss\u00e4 rypev\u00e4, Etel\u00e4-Afrikan presidentin virasta vuonna 2018 eronnut Jacob Zuma<\/strong> kritisoi kaudellaan voimakkaasti hallinnon jakamista useampaan paikkaan. Zuman mielest\u00e4 hallituksen virkamiesten sahaaminen eri puolilla maata sijaitsevien Pretorian ja Kapkaupungin v\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 kahden asunnon, kahden auton jne. yll\u00e4pito, olivat tarpeeton kustannus. Mutta ainakin viel\u00e4 Etel\u00e4-Afrikassa menn\u00e4\u00e4n kolmella virallisella p\u00e4\u00e4kaupungilla.<\/p>\n

Brasilia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Arturdiasr<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Brasiliassa p\u00e4\u00e4kaupunki<\/a> on vaihtanut paikkaa muutamiakin kertoja. Ensimm\u00e4iseksi p\u00e4\u00e4kaupungiksi portugalilaiset siirtomaaherrat valitsivat vuonna 1549 Salvadorin, joka toimi pitk\u00e4\u00e4n orjakaupan ja sokeriruo’on viennin keskuksena.\u00a0<\/p>\n

Vuonna 1763 p\u00e4\u00e4kaupunki ja siirtomaahallinto p\u00e4\u00e4tettiin siirt\u00e4\u00e4 etel\u00e4mm\u00e4ksi, alati kasvavaan Rio de Janeiroon. Rion hallinnolliset huippuvuodet osuvat 1800-luvun alkuun, jolloin suuri joukko portugalilaisia, kuningasperhe mukaan lukien, muutti Brasiliaan Napoleonin sotia pakoon. Vuosina 1808-1821 Rio de Janeiro oli virallisesti Portugalin p\u00e4\u00e4kaupunki – se oli eurooppalainen p\u00e4\u00e4kaupunki Euroopan ulkopuolella.<\/p>\n

Brasilia itsen\u00e4istyi vuonna 1822, ja pian sen j\u00e4lkeen alettiin j\u00e4lleen miettim\u00e4\u00e4n, pit\u00e4isik\u00f6 p\u00e4\u00e4kaupunki olla jossain muualla – Rio alkoi olla ylikansoitettu (kasvu ei ole koskaan pys\u00e4htynyt). Lis\u00e4ksi hallituksen mielest\u00e4 rantakaupungit olivat liian helppoja kohteita merelt\u00e4 tuleville hy\u00f6kk\u00e4yksille. Ongelmana vain oli se, ett\u00e4 sis\u00e4maa oli suurimmaksi osaksi melko tutkimatonta.<\/p>\n

Pohdinnassa meni ”jonkun aikaa”, mutta vuonna 1956 sis\u00e4maahan p\u00e4\u00e4tettiin rakentaa tyhj\u00e4st\u00e4 arkkitehtien L\u00facio Costan<\/strong> ja Oscar Niemeyerin<\/strong> suunnitelman mukaan uusi p\u00e4\u00e4kaupunki, Bras\u00edlia. Kokonaisen kaupungin rakennusty\u00f6t kestiv\u00e4t k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti vain 41 kuukautta, ja huhtikuussa 1960 Bras\u00edlia vihittiin virallisesti p\u00e4\u00e4kaupungiksi.\u00a0<\/p>\n

Honduras<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Vincent Croos | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Honduras on ainutlaatuinen tapaus monip\u00e4\u00e4kaupunkisten maiden joukossa. Maan perustuslaissa on s\u00e4\u00e4detty, ett\u00e4 Hondurasin p\u00e4\u00e4kaupunki on alue, johon kuuluvat Tegucigalpan ja Comayag\u00fcelan kaupungit.<\/p>\n

Comayag\u00fcela oli Hondurasin p\u00e4\u00e4kaupunki vuoden 1821 itsen\u00e4istymisest\u00e4 l\u00e4htien, mutta joutui luopumaan asemastaan vuonna 1880, kun presidentti Marco Aurelio Soto<\/strong> halusi olla l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 Tegucigalpan l\u00e4heisyydess\u00e4 toimivaa kaivosyrityst\u00e4, johon h\u00e4nell\u00e4 oli vahva taloudellinen ja poliittinen side.<\/p>\n

Niinp\u00e4 Tegucigalpasta tuli ainoa p\u00e4\u00e4kaupunki vuoden 1937 perustuslakimuutokseen saakka, jolloin vanhaa p\u00e4\u00e4kaupunkia alettiin j\u00e4lleen pit\u00e4\u00e4 uuden kanssa samalla viivalla.<\/p>\n

Vuonna 1982, kun Hondurasin nykyinen perustuslaki tuli voimaan, m\u00e4\u00e4riteltiin p\u00e4\u00e4kaupungiksi keskusalueen piirikunta<\/a>, ei siis yksitt\u00e4ist\u00e4 kaupunkia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 Tegucigalpa ett\u00e4 Comayag\u00fcela ovat virallisia p\u00e4\u00e4kaupunkeja, sill\u00e4 ne yhdess\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t kyseisen kunnan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungin viitta kuuluu kuitenkin Tegucigalpalle.<\/p>\n

Norja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oslo on vuosisatojen aikana kokenut kovia: se on palanut poroksi ja vaihtanut nime\u00e4\u00e4nkin muutamaan otteeseen<\/a>.\u00a0<\/p>\n

Vuoden 1300 paikkeilla Norjan kuningas Haakon V Maununpoika<\/strong> nimesi Oslon maan p\u00e4\u00e4kaupungiksi. Sen asema aleni ja vaikutusvalta v\u00e4heni kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti vuoden 1397 j\u00e4lkeen, kun Norja ja Tanska muodostivat kuningaskuntien liiton ja hallitsijana toimi j\u00e4lkimm\u00e4isen maan kruunup\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Bj\u00f8rvikan poukaman it\u00e4puolelle keskittynyt Oslo tuhoutui l\u00e4hes totaalisesti vuoden 1624 tulipalossa, ja silloinen hallitsija, Tanskan Kristian IV<\/strong>, p\u00e4\u00e4tti rakentaa kaupungin keskustan uudelleen, mutta hieman l\u00e4hemm\u00e4ksi Akershusin linnaa. Samalla h\u00e4n tietysti nimesi kaupungin itsens\u00e4 mukaan Christianiaksi.\u00a0<\/p>\n

Napoleonin sotien seurauksena Tanska joutui luopumaan Norjan hallinnasta, ja Norjasta tuli vuonna 1814 itsen\u00e4inen kuningaskunta, joka kuitenkin muodosti liiton Ruotsin kanssa. Samana vuonna s\u00e4\u00e4dettiin maan oma perustuslaki ja Christianiasta tuli virallisesti p\u00e4\u00e4kaupunki. Kaupunki kasvoi seuraavina vuosikymmenin\u00e4 kovaa vauhtia; osittain senkin takia, ett\u00e4 siihen liitettiin ymp\u00e4r\u00f6ivi\u00e4 alueita. K\u00f6yh\u00e4 ja l\u00e4hes unohdettu Oslo oli yksi niist\u00e4. Vuodesta 1877 eteenp\u00e4in kaupungin nimi kirjoitettiin muodossa Kristiania. Liitto Ruotsin kanssa hajotettiin sopuisasti vuonna 1905.<\/p>\n

Vuonna 1925 t\u00e4ysin itsen\u00e4inen Norja p\u00e4\u00e4tti vaihtaa p\u00e4\u00e4kaupunkinsa nimen. Viittaus vieraan maan hallitsijaan ei kuulostanut hyv\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 uutta nime\u00e4 tarvinnut kauaa mietti\u00e4. Oslo oli alunperinkin ollut Oslo.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4<\/em> \u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f\u00a0tai somekanavissamme opitko t\u00e4n\u00e4\u00e4n jotain uutta eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungeista.<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":2,"featured_media":13125,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[],"class_list":["post-13121","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto"],"yoast_head":"\nEri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-12-10T16:38:52+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-12-10T17:12:37+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja\",\"datePublished\":\"2020-12-10T16:38:52+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-10T17:12:37+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/\"},\"wordCount\":1605,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yleistieto\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/\",\"name\":\"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-12-10T16:38:52+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-10T17:12:37+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/12\\\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit eiv\u00e4t olekaan niin yksioikoinen kysymys kuin olit luullut.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yleistieto\\\/paakaupungit-faktoja\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja - Listafriikki.com","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-12-10T16:38:52+00:00","article_modified_time":"2020-12-10T17:12:37+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"8 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja","datePublished":"2020-12-10T16:38:52+00:00","dateModified":"2020-12-10T17:12:37+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/"},"wordCount":1605,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yleistieto"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/","name":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-12-10T16:38:52+00:00","dateModified":"2020-12-10T17:12:37+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit eiv\u00e4t olekaan niin yksioikoinen kysymys kuin olit luullut."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yleistieto\/paakaupungit-faktoja\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Eri maiden p\u00e4\u00e4kaupungit: kompromissiratkaisuja ja mielenkiintoisia faktoja"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/haag-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13121","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13121"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13121\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13149,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13121\/revisions\/13149"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13125"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13121"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13121"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13121"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}