{"id":13413,"date":"2025-12-17T12:00:00","date_gmt":"2025-12-17T10:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=13413"},"modified":"2025-12-17T16:07:57","modified_gmt":"2025-12-17T14:07:57","slug":"10-omituista-jouluhahmoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/oudoimmat\/10-omituista-jouluhahmoa\/","title":{"rendered":"Verenhimoinen joulukissa ja kakkaaja: 10 omituista jouluhahmoa"},"content":{"rendered":"

Joulupukki on lupsakka kaveri, mutta jotkut sen kollegoista ovat hyvin omituisia. Listafriikki<\/a> esittelee n\u00e4ist\u00e4 kummallisista jouluhahmoista kymmenen.<\/p>\r\n

Kaikki listan jouluhahmot eiv\u00e4t suinkaan tuo lahjoja. Monet niist\u00e4 ovat joulun aikaan liikenteess\u00e4 pahat mieless\u00e4 \u2013 useimmiten p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen motiivi talosta toiseen kiert\u00e4miselle on tuhmien ja tottelemattomien lasten rankaiseminen.\u00a0<\/p>\r\n

Mutta on listalla aivan harmittomiakin tapauksia; kaikissa on kuitenkin jotain omituista. N\u00e4ist\u00e4h\u00e4n voisi itselleen omaksua uusia jouluperinteit\u00e4!<\/p>\r\n

Gr\u00fdla ja Jouluveikot<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: David Stanley<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Menn\u00e4\u00e4n kummallisista jouluhahmoista kertovalla listalla ensimm\u00e4isen\u00e4 Islantiin. Nyth\u00e4n on niin, ett\u00e4 kun Listariikki alkoi tutustua t\u00e4m\u00e4n maan jouluisiin olentoihin, k\u00e4vi nopeasti selv\u00e4ksi, ett\u00e4 vain yksi kohta ei tule riitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Siisp\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tonttuihin uskovan kansakunnan<\/a> jouluhahmojen parissa kaksi listan kohtaa. Tulet kyll\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n miksi.<\/p>\r\n

Gr\u00fdla on verenhimoinen ja kannibalistinen peikko, josta on kerrottu hyyt\u00e4vi\u00e4 tarinoita v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1600-luvulta l\u00e4htien. Se laskeutuu aina joulun aikaan alas vuorilta ja ker\u00e4\u00e4 tuhmia lapsia kasseihinsa sy\u00f6d\u00e4kseen ne my\u00f6hemmin rauhassa.<\/p>\r\n

Gr\u00fdla sai miehens\u00e4 Leppal\u00fa\u00f0in kanssa kolmetoista yht\u00e4 murhanhimoista poikaa, joita iloisesti kutsutaan yhteisnimell\u00e4 Jouluveikot<\/a>. Tai ihan varmoja ei olla, onko Leppal\u00fa\u00f0i kaikkien poikien is\u00e4, sill\u00e4 Gr\u00fdlalla on ollut useita aviomiehi\u00e4, joista yksi oli sen verran \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 joutui vaimonsa sy\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\r\n

Vuonna 1746 islantilaisilta vanhemmilta kiellettiin virallisesti lasten pelotteleminen ihmissy\u00f6j\u00e4peikoilla, mutta kolmentoista jouluveikon perinteest\u00e4 haluttiin pit\u00e4\u00e4 kiinni. Niille keksittiin jokaiselle oma persoonallisuutensa ja ”erikoisalansa”, joihin ei liittynyt lasten keitt\u00e4mist\u00e4 padassa tai muutakaan v\u00e4kivaltaista, ja ne alkoivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin joulupukeilta.<\/p>\r\n

Mutta hieman n\u00e4m\u00e4 jouluveikkojen kiinnostuksen kohteet her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4: yksi nuolee lusikoita, toinen sy\u00f6 kaiken skyrin, er\u00e4s rakastaa varastettuja makkaroita, joku varastaa kaiken vaahdon juuri lypsetyst\u00e4 lehm\u00e4nmaidosta, yhdell\u00e4 on tarve paiskoa ovia, ja kaikkein pelottavin veikkonen tykk\u00e4\u00e4 tirkistell\u00e4 ikkunoista sis\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Tai sit\u00e4h\u00e4n ne tontutkin taitavat tehd\u00e4…<\/p>\r\n

Laiskoja lapsia sy\u00f6v\u00e4 joulukissa<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Suomessa lapsia pelotellaan tontuilla: Tontut kurkkivat ikkunan takana, ovatko lapset olleet kilttej\u00e4 vai tuhmia, ja raportoivat havainnoistaan joulupukille. Sitten joulupukki miettii, ovatko lapset ansainneet lahjoja.<\/p>\r\n

Onhan lahjaton joulu varmasti lapsille pelottava ajatus, mutta ainakaan kenenk\u00e4\u00e4n henke\u00e4 ei uhata. Toisin on Islannissa.<\/p>\r\n

\u00c4sken mainittu Gr\u00fdla omistaa verenhimoisen lemmikkikissan nimelt\u00e4\u00e4n J\u00f3lak\u00f6tturinn. Siin\u00e4 perheess\u00e4 ei kyll\u00e4 kaikki ole aivan kohdallaan.<\/p>\r\n

J\u00f3lak\u00f6tturinn on taloja korkeampi joulukissa, joka k\u00e4y jouluisin sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 haluamansa lapset<\/a>. Valintaprosessi on hyvin yksinkertainen: joulukissan uhriksi joutuvat kaikki ne, joilla on jouluna p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n vanhat vaatteet.<\/p>\r\n

Sadistinen joulukissa on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ne lapset, jotka olivat olleet ahkeria kotit\u00f6iden tekij\u00f6it\u00e4, saisivat vanhemmiltaan joululahjaksi uuden vaatekerran. Tuntuu monella lailla ep\u00e4reilulta toiminnalta! Kissaa ei kiinnosta, ovatko lapset olleet laiskoja vai eik\u00f6 perheess\u00e4 vain ole varaa hankkia uusia vaatteita.<\/p>\r\n

Islantilaisille on ollut eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pukeutua jouluisin uusiin vaatteisiin, sill\u00e4 kuka nyt haluaisi tulla hirvi\u00f6m\u00e4isen kissan tappamaksi. Siell\u00e4 lapsetkin innostuvat pehmeist\u00e4 paketeista!\u00a0\u00a0<\/p>\r\n

Islannissa joulu ei tosiaan ole pelkk\u00e4\u00e4 leppoisaa juhlaa.<\/p>\r\n

Nuuttipukki<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Vaikka loppiainen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 virallisesti joulunajan, kertoo suomalainen kansanperinne toista: sananlaskun mukaan ”hyv\u00e4 Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi<\/em>”. Nuutinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n tammikuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin kammottaviin asuihin pukeutuneet nuuttipukit<\/a> ovat kiert\u00e4neet talosta toiseen.<\/p>\r\n

Nuuttipukit ovat perinteisesti olleet k\u00e4\u00e4nnettyihin turkkeihin, tuohi- tai nahkanaamariin ja pirullisiin sarviin pukeutuneita nuoria miehi\u00e4, jotka mekastivat oven ulkopuolella ja olivat vailla ruokaa ja olutta. Vaikka nuuttipukki oli jokseenkin arveluttava vieras, oli h\u00e4net syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ilman ryyppy\u00e4 h\u00e4n saattoi ruveta rettel\u00f6im\u00e4\u00e4n.<\/p>\r\n

Sotien j\u00e4lkeen nuuttipukkiperinne muuttui niin, ett\u00e4 lapset alkoivat kiert\u00e4\u00e4 l\u00e4hitaloissa laulamassa ja lausumassa loruja, mist\u00e4 he saivat sitten makeisia palkkioksi. V\u00e4h\u00e4n samaan tapaan kuin noidiksi pukeutuneet virpojat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4.<\/p>\r\n

Perinne on pysynyt elossa etenkin Lounais-Suomessa, jossa sit\u00e4 kovasti yritet\u00e4\u00e4n voimistaa viett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 nuutinp\u00e4iv\u00e4\u00e4 muun muassa p\u00e4iv\u00e4kodeissa.<\/p>\r\n

Rouva Perchta<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Rouva Perchta kuuluu keskieurooppalaiseen kansanperinteeseen ja viett\u00e4\u00e4 aikaansa Alpeilla. H\u00e4n on pitk\u00e4ss\u00e4 kaavussa kulkeva vanha akka, jolla on el\u00e4imelliset piirteet. Perchta oli aikoinaan pakanallinen luonnon jumalatar, mutta rooli on nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n tultaessa muuttunut pelottavammaksi.<\/p>\r\n

Rouva kiert\u00e4\u00e4 joulunaikaan talosta toiseen tarkastamassa, ovatko lapset (ja entisaikoina nuoret palvelijat) olleet vuoden aikana tarpeeksi ahkeria. Jos ovat, on palkkioksi luvassa pieni lahja.<\/p>\r\n

Jos taas nuoriso on laiskotellut, seuraa Perchtan raaka rangaistus<\/a>: Rouva kaivaa kaapunsa alta ter\u00e4v\u00e4n veitsen, jolla h\u00e4n viilt\u00e4\u00e4 laiskan lapsen vatsan auki, tyhj\u00e4\u00e4 sen sis\u00e4elimist\u00e4 ja tunkee tilalle olkia ja pikkukivi\u00e4. Erityisen paljon Perchtaa kiinnostaa se, ovatko nuoret neidit tehneet kuluneen vuoden aikana oman osuutensa villan ja pellavan kehruusta. Jos ei, niin puukolla on j\u00e4lleen hommaa.\u00a0<\/p>\r\n

Perchta saapuu katsastamaan huushollit ”joulun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4” eli loppiaisena. Joten kun lapset luulevat p\u00e4\u00e4sseens\u00e4 joulun j\u00e4lkeen p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4 ja alkavat osoittaa huonon k\u00e4yt\u00f6ksen merkkej\u00e4, voi heille hienovaraisesti vihjata sis\u00e4elimi\u00e4 silpovasta noidasta.<\/p>\r\n

Krampus<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Horst A. Kandutsch<\/a> | CC BY-SA 3.0 de<\/a><\/p><\/div>\r\n

Pyh\u00e4n Nikolaoksen, joulupukin<\/a> esikuvan, p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlitaan joulukuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin lapsille oli viel\u00e4 1500-luvulla tapana antaa lahjoja.<\/p>\r\n

Keskieurooppalaisessa kansanperinteess\u00e4 kilteille lapsille lahjoja ja iloa jakavan pyh\u00e4n Nikolaoksen vastavoima on Krampus<\/a>, joka rankaisee tuhmia lapsia antamalla muutaman napakan kepin iskun takapuoleen.<\/p>\r\n

Kaksikko on saattanut kiert\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 arvioimassa lasten k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, tai sitten Krampus on kiert\u00e4nyt edellisen\u00e4 iltana, krampusnachtina<\/em>, piiskaamassa kiukuttelevia ja tottelemattomia pienokaisia. Pahimmat tapaukset t\u00e4m\u00e4 jouluhahmo saattaa sulkea hiilis\u00e4kkiins\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n tekosiaan.\u00a0<\/p>\r\n

Krampus on puoliksi pukki (siis se el\u00e4in) ja puoliksi paholainen, ja se on legendan mukaan skandinaavisesta mytologiasta tutun Tuonelan jumalattaren Helin poika.\u00a0<\/p>\r\n

Vaikka katolinen kirkko yritti vuosisatojen ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon t\u00e4st\u00e4 pakanallisesta jouluhahmosta, on Krampus pit\u00e4nyt pintansa ja jopa nostanut suosiotaan. Ymp\u00e4ri Eurooppaa vietet\u00e4\u00e4n joulun alla festivaaleja, joissa Krampuksiksi pukeutuneet juoksevat pitkin katuja l\u00e4iskim\u00e4ss\u00e4 arvatenkin huonotapaisia ihmisi\u00e4 koivunoksilla.\u00a0<\/p>\r\n

Krampus on kuitenkin suhteellisen helppo torjua ja hairahduttaa sen ajatukset muualle piiskaamisesta: Sille pit\u00e4\u00e4 vain tarjota tarpeeksi vahvaa alkoholia.<\/p>\r\n

Kallikantzaros<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Kaakkois-Euroopassa, muun muassa Kreikassa ja Serbiassa, kauhistuttaa joulup\u00e4iv\u00e4n ja loppiaisen v\u00e4lill\u00e4 sekasortoa aiheuttava kallikantzaros, joka nousee maapallon keskuksesta maan pinnalle tavoitteenaan yksi ainoa asia: maailman tuhoaminen<\/a>.\u00a0<\/p>\r\n

Legendan mukaan maapallon keskustassa on Maailman puu, jonka juuret ja oksat pit\u00e4v\u00e4t Maata kasassa. Lukuun ottamatta niit\u00e4 12 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jotka kallikantzarosit ovat luomassa kaaosta maan pinnalla, yritt\u00e4v\u00e4t ne suurimman osan vuodesta sahata puuta poikki tarkoituksenaan aiheuttaa maailmanloppu. Eli suhteellisen ik\u00e4vi\u00e4 otuksia!\u00a0<\/p>\r\n

Mutta on hyv\u00e4, ett\u00e4 ne nousevat jouluna piinaamaan ihmisi\u00e4, sill\u00e4 tuona aikana Maailman puu saa olla rauhassa ja parantaa itsens\u00e4, joten maailmanloppua ei koskaan p\u00e4\u00e4se tulemaan \u2013 ainakaan kallikantzarosien takia.\u00a0<\/p>\r\n

N\u00e4m\u00e4 pirulliset olennot tunkeutuvat taloon savupiipun kautta tai julkeasti marssimalla ovesta sis\u00e4\u00e4n, ja kaatavat huonekaluja, kuseksivat kukkapenkkeihin ja pelottelevat ihmisi\u00e4. Niilt\u00e4 on kuitenkin mahdollista suojautua, joten \u00e4l\u00e4 ole yll\u00e4ttynyt, jos vierailet kreikkalaisessa kodissa ja oveen on ripustettuna sian leuka. Et\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 demonit pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s palavan nahan haju, joten vanhan keng\u00e4n heitt\u00e4minen takkaan on k\u00e4yp\u00e4 karkotustapa.\u00a0<\/p>\r\n

Olkipukki<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Christian Gidl\u00f6f | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Olkipukit ovat suosittuja joulukoristeita niin meill\u00e4 kuin muuallakin Pohjoismaissa (tai Islannista en mene takuuseen, siell\u00e4 on sen verran omituisia jouluhahmoja). Niit\u00e4 ripustetaan joulukuuseen roikkumaan tai laitetaan p\u00f6yd\u00e4lle koristeeksi. Olkipukit joulunvietossa juontaa juurensa vanhoihin skandinaavisiin, pakanallisiin perinteisiin, joissa joulutonttu saapui jouluaattona jakamaan lahjoja vuohella ratsastaen.\u00a0<\/p>\r\n

Maailman kuuluisin olkipukki on Ruotsissa \u2013 G\u00e4vlebocken eli G\u00e4vlen pukki on vuodesta 1966 asti aina ensimm\u00e4isen\u00e4 adventtisunnuntaina pystytetty yli kymmenmetrinen olkipukki G\u00e4vlen kaupungissa. Se on my\u00f6s Guinnessin maailmanenn\u00e4tyksen haltija. Olkipukkien kategoriassa. Ja varmaan my\u00f6s tuhopolttojen.<\/p>\r\n

Se olisi n\u00e4ytt\u00e4vyydess\u00e4\u00e4n varmaan muutenkin maailmankuulu, mutta se tunnetaan tosiaan parhaiten l\u00e4hes jokavuotisesta tuhopoltosta<\/a>. G\u00e4vlebocken ei vain saa olla rauhassa.\u00a0<\/p>\r\n

Sen polttamisperinne alkoi jo ensimm\u00e4isen\u00e4 pystytysvuonna. Sen j\u00e4lkeen sit\u00e4 p\u00e4in on ajettu autolla ja ammuttu ilotulitteilla, mutta vuodesta toiseen g\u00e4vlel\u00e4iset vain kyh\u00e4\u00e4v\u00e4t pukin kaupungin keskustaan. Olkia on k\u00e4sitelty palonestonesteill\u00e4, turhaan. Se on ymp\u00e4r\u00f6ity aidalla, turhaan. Vuonna 2001 yhdysvaltalainen turisti sytytti pukin palamaan, sill\u00e4 h\u00e4n luuli sen olevan oikea perinne. Mies sai tuhopoltosta muutaman viikon vankeustuomion.\u00a0<\/p>\r\n

G\u00e4vlebocken on my\u00f6s tarkasti vartioitu, vaikka sek\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 julkeimpia tuuhastajia: vuonna 2010 vartijat kertoivat naamioituneiden henkil\u00f6iden yritt\u00e4neen lahjoa heit\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hommansa muutamaksi minuutiksi. Pukki oli tarkoitus kaapata ja lenn\u00e4tt\u00e4\u00e4 Tukholmaan. Vartijat eiv\u00e4t olleet lahjottavissa.<\/p>\r\n

Pitk\u00e4 palamaton putki pukilla oli vuosina 2017\u20132020, mutta vuonna 2021 palattiin takaisin valitettavan normaaliin p\u00e4iv\u00e4j\u00e4rjestykseen ja pukki poltettiin 17. joulukuuta.\u00a0<\/p>\r\n

Erikoinen kohtalo pukilla oli jouluna 2023. Edelt\u00e4v\u00e4n kes\u00e4n viljasatoa ei oltu saatu korjattua, sill\u00e4 vilja oli laonnut maanviljelij\u00f6iden harmiksi. Jyv\u00e4t j\u00e4iv\u00e4t siis olkiin, joista pukki joulun alla kyh\u00e4ttiin kasaan. N\u00e4m\u00e4 jyv\u00e4th\u00e4n toki houkuttelivat paikalle lintuja \u2013 havaintojen mukaan naakkaparvia ja sorsia. Linnut ruokailivat pukilla niin ahkerasti, ett\u00e4 pian se oli jyystetty pelk\u00e4ksi rangaksi<\/a>. Jos pukkia ei tuhopolteta, niin sitten sen sy\u00f6v\u00e4t linnut!<\/p>\r\n

Viime jouluna G\u00e4vlebocken selvisi j\u00e4lleen ilman katastrofia ja t\u00e4n\u00e4kin vuonna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Ainakin viel\u00e4!<\/p>\r\n

Mari Lwyd<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: R. fiend<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

T\u00e4ytyy kyll\u00e4 olla kiitollinen, ett\u00e4 on syntynyt Suomeen. Pahin mit\u00e4 voi tapahtua on se, ett\u00e4 tuohinaamariin ja kauhtuneisiin vaatteisiin pukeutunut mies tulee ovelle metel\u00f6im\u00e4\u00e4n ja vaatimaan olutta. Mik\u00e4 oikeastaan kuulostaa ihan tavalliselta suomalaiselta tiistailta.<\/p>\r\n

Walesissa vuoden synkimm\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4 on juhlittu massiivisilla festivaaleilla paljon ennen ajanlaskumme alkua. Monessa kulttuurissa vanhan kuolemista, uuden syntymist\u00e4 ja vuoden k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kohti kev\u00e4tt\u00e4 on juhlittu samaan aikaan. Lopulta my\u00f6s Jeesus sattui, khr\u00f6m, syntym\u00e4\u00e4n tuona merkityksellisen\u00e4 ajankohtana.\u00a0 \u00a0<\/p>\r\n

Joka tapauksessa walesilaiseen ”jouluperinteeseen” kuuluu Mari Lwyd<\/a>; lakanalla verhotun tikun p\u00e4\u00e4h\u00e4n laitettu hevosen kallo. Mari Lwyd kiert\u00e4\u00e4 jouluna ja uudenvuodenaattona ovien takana laulamassa. Ovi voi johtaa jonkun kotiin tai sitten vaihtoehtoisesti pubiin. Mari Lwyd saattueineen laulaa sis\u00e4ll\u00e4 olijoille, jotka sitten vastaavat toisella s\u00e4keist\u00f6ll\u00e4.<\/p>\r\n

Aavemaisen hevosenkallon p\u00e4\u00e4sy sis\u00e4lle yritet\u00e4\u00e4n est\u00e4\u00e4 laulun voimalla, ja osapuolet ivaavat toistensa suorituksia. Lopulta tikun nokassa keikkuva p\u00e4\u00e4kallo toivotetaan tervetulleeksi, koska muussa tapauksessa tiedossa on huono-onninen vuosi.\u00a0<\/p>\r\n

Mari Lwyd ei ole kovinkaan hyv\u00e4k\u00e4yt\u00f6ksinen vieras: sill\u00e4 on tapana k\u00e4nnip\u00e4iss\u00e4\u00e4n jahdata nuoria naisia ja aiheuttaa muutenkin yleist\u00e4 pahennusta.\u00a0<\/p>\r\n

Kakkaaja: V\u00e4h\u00e4n erilainen jouluhahmo seimiasetelmassa<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Caganercom<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Yleens\u00e4 jouluseimeen kuuluu tietysti Jeesus-lapsi, Maria, Joosef, maatilan el\u00e4imi\u00e4, it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4t, paimenia ja ehk\u00e4p\u00e4 enkeleit\u00e4. Mutta Kataloniassa jouluseimiasetelmaan kuuluu Jeesuksen kanssa yht\u00e4 olennaisena osana caganer<\/a>.<\/p>\r\n

Caganer-hahmo voi ensimm\u00e4isen (ja toisenkin) kerran katsottuna h\u00e4mment\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 enkeleiden vieress\u00e4 nimitt\u00e4in kyykkii caganer-figuriini kakkaamassa housut kintuissa. Caganer on suomeksi ”kakkaaja”.<\/p>\r\n

Paljas takapuoli ja ruskea kasa jalkojen juuressa eiv\u00e4t \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n ole kovin jouluisen hahmon tunnusmerkkej\u00e4, mutta Kataloniassa joka perheess\u00e4 sellainen on oltava; muuten on tulossa harvinaisen huono vuosi. Caganerin historia ulottuu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 1700-luvun lopulle, mutta kukaan ei ole aivan varma, mist\u00e4 se on saanut alkunsa. Todenn\u00e4k\u00f6isesti sill\u00e4 on ollut jotain tekemist\u00e4 maaper\u00e4n hedelm\u00e4llisyyden ja paremman sadon toivossa \u2013 pakanallista alkuper\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin.<\/p>\r\n

Perinteinen caganer onkin ollut farmaria muistuttava mieshenkil\u00f6, mutta nyky\u00e4\u00e4n saatavilla on kyykkykakalla olevia hahmoja kaikista mahdollisista julkkiksista aina kuninkaallisiin saakka.<\/p>\r\n

Joten jos haluaa omaan jouluseimiasetelmaansa esimerkiksi ulostavan Roger Federerin<\/strong>, Homer Simpsonin tai prinsessa Catherinen<\/strong>, on se t\u00e4ysin mahdollista. Ja hartaille katolisille katalonialaisille jouluseimi on caganerin henkil\u00f6llisyydest\u00e4, ja paljaasta persuksesta, huolimatta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4 ja pyh\u00e4 osa joulua.<\/p>\r\n

La Befana<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Tiguliano<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Jouluhahmoilla on kummallinen fiksaatio savupiippuja kohtaa, sill\u00e4 ainakin joulupukki, kallikantzaros ja La Befana saapuvat taloihin sit\u00e4 kautta. Italialainen La Befana on leppoisa, viini\u00e4 rakastava noita<\/a>, joka lent\u00e4\u00e4 luudallaan talosta toiseen joulunajan lopulla, tammikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\r\n

Edellisen\u00e4 iltana toiveikkaat lapset laittavat ikkunalaudalle sukan, jonka La Befana t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 karamelleilla. My\u00f6hemmin tarinaa muutettiin niin, ett\u00e4 tuhmat lapset saivat hiilenpaloja, mutta alunperin t\u00e4m\u00e4 noita on ollut ainoastaan hyv\u00e4ntahtoinen. La Befana saattaa my\u00f6s lakaista lattian ja samalla menneen vuoden ongelmat menem\u00e4\u00e4n, riippuen tarjoiluista. H\u00e4nelle on tapana j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hieman ruokaa ja lasillinen viini\u00e4.<\/p>\r\n

Tarinan mukaan kolme it\u00e4maan tiet\u00e4j\u00e4\u00e4 pys\u00e4htyi La Befanan talolla kysy\u00e4kseen ohjeita tallille, jossa Jeesus vanhempiensa (ja jonkun ruoansulatusongelmista k\u00e4rsiv\u00e4n henkil\u00f6n) kanssa pitiv\u00e4t majaansa. La Befana ei ollut tietoinen taivaalla s\u00e4ihkyv\u00e4st\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4, mutta tarjosi viisaille miehille y\u00f6sijan.<\/p>\r\n

Aamulla miehet ehdottivat, ett\u00e4 em\u00e4nt\u00e4 liittyisi heid\u00e4n joukkoonsa, mutta La Befana ei siin\u00e4 kohtaa innostunut vastasyntyneest\u00e4 Kristuksesta, ja kaiken lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 oli monenlaisia kotit\u00f6it\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n. Noita kuitenkin muutti my\u00f6hemmin mielens\u00e4 ja l\u00e4hti luutineen etsim\u00e4\u00e4n ihmelasta, siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. H\u00e4n j\u00e4tti jokaiseen taloon makeita lahjoja siin\u00e4 toivossa, ett\u00e4 ne saavuttaisivat nuoren kuninkaan.\u00a0<\/p>\r\n

Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 La Befana kiert\u00e4\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4 Jeesus-vauvaa ja jakaa samalla lahjoja kaikille kilteille lapsille. Kukaan ei ilmeisesti uskalla kertoa noidalle, ett\u00e4 Vapahtajalle k\u00e4vi muutama vuosikymmen syntym\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen hieman heikosti, mutta ainakin kaiken viinin pit\u00e4isi tehd\u00e4 loppumattomasta etsinn\u00e4st\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\r\n