{"id":14410,"date":"2021-01-11T15:26:39","date_gmt":"2021-01-11T13:26:39","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=14410"},"modified":"2025-08-27T15:46:13","modified_gmt":"2025-08-27T13:46:13","slug":"top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten?"},"content":{"rendered":"

Me el\u00e4mme vuotta 2021. 100 vuotta sitten elimme vuotta 1921. Listafriikki<\/a> tekee katsauksen siihen, mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten.<\/p>\n

Miten paljon maailma onkaan muuttunut 100 vuoden aikana.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erilaiset keksinn\u00f6t ovat niin arkip\u00e4iv\u00e4inen asia, ett\u00e4 niit\u00e4 tipahtelee tuon tuosta. Vaan mink\u00e4laiset keksinn\u00f6t kalenterivuodelta 2021 tullaankaan muistamaan vuosisadan p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun el\u00e4mme vuotta 2121 vai tullaanko muistamaan mit\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Vastausta meill\u00e4 ei tuohon edell\u00e4 olevaan kysymykseen luonnollisestikaan viel\u00e4 ole, mutta sen sijaan vuodesta 1921 osaamme kertoa paljon enemm\u00e4n. Seuraavassa siis Listafriikki k\u00e4y l\u00e4pi Top 10 keksinn\u00f6t, jotka keksittiin tasan 100 vuotta sitten eli teemme aikamatkan vuoteen 1921.<\/p>\n

Valheenpaljastin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1921 Berkeleyssa, Kaliforniassa, keksittiin historian ensimm\u00e4inen valheenpaljastin. Ensimm\u00e4isen valheenpaljastimen kehitti poliisina ty\u00f6skennellyt John Larson<\/strong> ja sen toiminta perustui verenpaineen yl\u00e4paineen mittaamiseen, mik\u00e4 ilmoittaa valtimon sis\u00e4ll\u00e4 olevan paineen<\/a> syd\u00e4men supistuksen aikana. Yl\u00e4paineen mittaamisen kehitti psykologi William Moulton Marston<\/strong><\/a>, josta tuli my\u00f6hemmin sarjakuvien kirjoittaja ja Ihmenaisen luoja.<\/p>\n

Siin\u00e4, miss\u00e4 nykyaikainen valheenpaljastin mittaa verenpaineen ohella pulssia ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kohdehenkil\u00f6ss\u00e4 tapahtuvia fyysisi\u00e4 muutoksia, uskoi Marston 100 vuotta sitten, ett\u00e4 muutokset nimenomaan vereenpaineessa saattavat paljastaa valehteleeko henkil\u00f6 vai ei.<\/p>\n

Valheenpaljastimen paikkansapit\u00e4vyys kiistettiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Vuonna 1923 k\u00e4ydyss\u00e4 korkeimman oikeuden k\u00e4sittelyss\u00e4 sen todettiin olevan hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4 todistusaineistoksi vain, jos se on yleisesti hyv\u00e4ksytty tieteellisen yhteis\u00f6n keskuudessa. Valheenpaljastuskokeen tuloksia ei ole t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyv\u00e4ksytty tieteellisen yhteis\u00f6n keskuudessa p\u00e4tev\u00e4ksi todistustaineistoksi, mutta tuomioita sill\u00e4 on saatu aikaiseksi lukuisia. Esimerkiksi Yhdysvaltain historian ensimm\u00e4isen oikeustieteellisen laboratorion perustanut Leonarde Keeler<\/strong> puolusti keksint\u00f6\u00e4 ja hy\u00f6dynsi sit\u00e4 kuulusteluissa, uhkailemalla kuulusteltavaa valheenpaljastustestill\u00e4; sit\u00e4 kautta h\u00e4n sai kuulusteltavia my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n rikoksia.<\/p>\n

Syy sille, miksi valheenpaljastinta ei ole koskaan todettu p\u00e4tev\u00e4ksi todistusaineistoksi tieteellisen yhteis\u00f6n keskuudessa, liittyy siihen, ett\u00e4 ihmiset – esimerkiksi tunnetut sarjamurhaajat<\/a> – kykenev\u00e4t huijaamaan laitetta. Esimerkiksi Seattlen alueella 49 naista tappanut sarjamurhaaja Gary Ridgway<\/strong>, joka tunnettiin sarjamurhaajanimell\u00e4 Green River Killer, huijasi laitetta vuonna 1987 ja t\u00e4ysin syyt\u00f6n henkil\u00f6 ei puolestaan l\u00e4p\u00e4issyt valheenpaljastustesti\u00e4.<\/p>\n

Vaikka valheenpaljastin on ollut aina todella kiistanalainen, se kuuluu eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vuoden 1921 kuumimmat keksinn\u00f6t -listalle, sill\u00e4 kaikesta huolimatta sill\u00e4 on ollut valtava vaikutus esimerkiksi juuri tunnustusten saamisessa.<\/p>\n

Auton niskatuki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Meid\u00e4n jokaisen liikkuminen autolla<\/a>, olimme sitten kuljettajan tai matkustajan roolissa, on nykyisin huomattavasti turvallisempaa ja my\u00f6s miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kiitos niskatuen<\/a>. Ennen niskatuen keksimist\u00e4 autokolareissa, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisten ajaessa autoilla, n\u00e4htiin todella paljon erityisesti niskavammoja, sill\u00e4 osuman voimasta johtuen niskat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t retkahtamaan pahemman kerran, kun p\u00e4\u00e4n takana ei ollut mit\u00e4\u00e4n tukea.<\/p>\n

Niskatuen kerrotaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n retkahduksesta seuraavia niskavammoja jopa 40-prosenttisesti<\/a>, mutta tuohon prosenttilukuun ylt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 niskatuki on s\u00e4\u00e4detty optimaalisesti penkiss\u00e4 istuvalle henkil\u00f6lle.<\/p>\n

Niskatuki tarjoaa onnettomuustilanteissa mahdollisuuden k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s ikkunan rikkomiseen, mik\u00e4li tilanne sit\u00e4 vaatii, sill\u00e4 niskatuki on kiinni istuimessa kahdella metallisella ”putkella”, jotka toimivat eritt\u00e4in tehokkaasti ikkunan rikkomiseen – esimerkiksi tilanteissa, joissa auto on joutunut veden varaan. Mit\u00e4 ilmeisimmin t\u00e4m\u00e4 aspekti ei kuitenkaan ollut Benjamin Katzin<\/strong> mieless\u00e4, kun h\u00e4n keksi niskatuen vuonna 1921, vaan kyse on eritt\u00e4in positiivisesta vahingosta<\/a>.<\/p>\n

Niskatukia ei kuitenkaan n\u00e4hty autoissa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, kun t\u00e4m\u00e4 kuumimmat keksinn\u00f6t -kategoriaan lukeutuva idea oli tullut Katzin mieleen, vaan se tapahtui vasta vuosia my\u00f6hemmin, itse asiassa Volvon toimesta, ja sittemmin se tuotiin kaikkiin automerkkeihin- ja malleihin.<\/p>\n

Luonnollisesti niskatuet ovat kehittyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti vuosien varrella, eiv\u00e4tk\u00e4 ne en\u00e4\u00e4 ole samanlaisia kuin 100 vuotta sitten, mutta tehdyt muutokset ovat liittyneet ennen kaikkea turvallisuuden parantamiseen, kuten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n auton kehitysty\u00f6ss\u00e4, sek\u00e4 mukavuuteen.<\/p>\n

Vaihtelevan tiheyden tuulitunneli<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun saksalainen Max Munk<\/strong> kehitti vaihtelevan tiheyden tuulitunnelin vuonna 1921, ja vaikka kyseess\u00e4 ei ollut historian ensimm\u00e4inen tuulitunneli, meni t\u00e4m\u00e4 keksint\u00f6 ehdottomasti tuona aikana merkitt\u00e4vimm\u00e4t keksinn\u00f6t -kategoriaan – pidettiinh\u00e4n sit\u00e4 joissain yhteyksiss\u00e4 jopa vallankumouksellisena keksint\u00f6n\u00e4 ilmailualan osalta. T\u00e4m\u00e4n keksinn\u00f6n my\u00f6t\u00e4 NASA, tai itse asiassa silloin nimen\u00e4 toimi NACA<\/a>, nousi aerodynaamisen tutkimuksen saralla kaikkein arvostetuimmaksi j\u00e4rjest\u00f6ksi.<\/p>\n

Verrattaessa aiempiin tuulitunneli-malleihin, vaihtelevan tiheyden tuulitunnelin tarjoamat tiedot olivat huomattavasti edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n tarkempia. Useat eri arvostetut tahot tulivatkin tulevien vuosien aikana tutkimaan t\u00e4t\u00e4 mullistavaa keksint\u00f6\u00e4, tavoittenaan totta kai kehitt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 viel\u00e4 kehittyneempi versio.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n vaihtelevan tiheyden tuulitunnelin ymp\u00e4rill\u00e4 vallitsee edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 polemiikkia, ennen kaikkea sen keksij\u00e4n osalta. Yleisesti ottaen siis Munkia pidet\u00e4\u00e4n sen keksij\u00e4n\u00e4, mutta oliko keksinn\u00f6n taustalla todellisuudessa ven\u00e4l\u00e4inen Vladimir Margoulis<\/strong>, joka ty\u00f6skenteli tuohon aikaan NACA:n Pariisin toimistolla tai kuuluisiko kunnia Munkin alaisuudessa toimineille insin\u00f6\u00f6reille? Niin tai n\u00e4in, Munk on ker\u00e4nnyt kunnian t\u00e4st\u00e4 keksinn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Robotti \/ Robotti-sana<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pete Linforth | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Keinotekoinen el\u00e4m\u00e4 otti ensimm\u00e4iset askeleensa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen vuonna 1921, mutta ei nyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihan viel\u00e4 siin\u00e4 konkreettisen robotin muodossa. Toisin sanoen kyse on robotti-sanan keksimisest\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa: t\u00e4m\u00e4 tapahtui, kun tsekkil\u00e4inen n\u00e4ytelmien k\u00e4sikirjoittaja Karel Capek<\/strong> julkaisi n\u00e4ytelm\u00e4n, joka kantoi nime\u00e4 R.U.R<\/a>. Tuo kyseinen n\u00e4ytelm\u00e4n nimi oli lyhenne sanoista ”Rossum’s Universal Robots”. Vapaasti suomennettuna tuon n\u00e4ytelm\u00e4n nimi kuuluu ”Rossumin maailmanlaajuiset robotit”.<\/p>\n

Tuo n\u00e4ytelm\u00e4 kertoo tehtaasta, jossa kehitet\u00e4\u00e4n keinotekoista el\u00e4m\u00e4\u00e4 eli robotteja ja n\u00e4m\u00e4 robotit on sek\u00e4 kehitetty ett\u00e4 rakennettu toimimaan ihmisten palvelijoina. Viisi vuotta my\u00f6hemmin ensimm\u00e4inen robotti n\u00e4htiin puolestaan valkokankaalla, elokuvassa ”Metropolis”.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen toimiva ja ohjelmoitavissa oleva robotti n\u00e4ki kuitenkin p\u00e4iv\u00e4nvalonsa ensimm\u00e4isen kerran vasta vuonna 1954 ja se tunnettiin nimell\u00e4 Unimate<\/a>. Unimate ei kuitenkaan ker\u00e4nnyt kovinkaan kummoista suosiota, vaan siihen vaadittiin robotti nimelt\u00e4 Shakey<\/a>, joka oli ensimm\u00e4inen teko\u00e4lyn<\/a> omannut liikkuva robotti. Shakey pystyi tekem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja huomioimaan ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4, perustuen sille valmiiksi luotuihin toimintamalleihin.<\/p>\n

Insuliini<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Diabetes on tunnettu kauan, sill\u00e4 ensimm\u00e4iset tarkat kuvailut sairaudesta ovat jo parin tuhannen vuoden takaa, mutta syyt\u00e4 siihen ei tiedetty pitk\u00e4\u00e4n aikaan. 1700-luvulla huomattiin, ett\u00e4 diabetespotilaan virtsa on sokeripitoista, mik\u00e4 johti ensimm\u00e4isen testausmenetelm\u00e4n l\u00f6ytymiseen. Vuonna 1869 saksalainen, ansioitunut patologi Paul Langerhans<\/strong> l\u00f6ysi haiman saarekesolut, mutta niiden merkitys selvisi vasta 40 vuotta my\u00f6hemmin. Tuolloin skotlantilainen fysiologi Edward Sharpey-Sch\u00e4fer<\/strong> keksi, ett\u00e4 Langerhansin saarekkeiksi nimetyt soluryhm\u00e4t tuottavat hiilihydraattien aineenvaihdunnalle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ainetta, joka kulkeutuu haimasta suoraan verenkiertoon. H\u00e4n antoi aineelle nimeksi insuliini.<\/p>\n

Pitk\u00e4n aikaa diabetesta hoidettiin tietynlaisella ruokavaliolla, mutta tulokset eiv\u00e4t olleet loistavat. Kun syy diabetekseen vihdoin l\u00f6ytyi – Langerhansin saarekkeiden insuliinintuotanto on heikentynyt – olivat edistysaskeleet nopeita.<\/p>\n

Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin historiakierroksen j\u00e4lkeen vuoteen 1921. Sata vuotta sitten kanadalaiset Frederick Banting<\/strong> ja Charles Best<\/strong> onnistuivat erist\u00e4m\u00e4\u00e4n koiran haimasta insuliinia, ja hoitamaan sill\u00e4 toista koiraa, jolle oli aiheutettu keinotekoisesti diabetes poistamalla sen haima. He saivat koiran verensokeriarvot laskemaan normaalitasolle. Jo seuraavana vuonna lehmist\u00e4 eristetty\u00e4 insuliinihormonia alettiin antaa ihmisille ja yksi l\u00e4\u00e4ketieteen historian suurimmista l\u00e4pimurroista oli tapahtunut. Ensimm\u00e4inen insuliinia saanut potilas oli 14-vuotias Leonard Thompson<\/strong>, jolla annettiin pistos tasan 99-vuotta sitten; tammikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1922.<\/p>\n

Banting ja Best eiv\u00e4t koskaan hy\u00f6tyneet rahallisesti hoidon keksimisest\u00e4, sill\u00e4 he myiv\u00e4t patentin 1 dollarilla Toronton yliopistolle, jotta insuliini saatiin nopeasti massatuotantoon, ja ett\u00e4 kaikilla ihmisill\u00e4 varallisuudesta riippumatta olisi mahdollisuus saada hoitoa.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:
\nIhmisten ep\u00e4itsekkyys: 10 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, jotka pelastivat ihmishenki\u00e4<\/a><\/p>\n

Lentokoneiden k\u00e4ytt\u00f6 maanviljelyksess\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: San Diego Air and Space Museum Archives | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Orville<\/strong> ja Wilbur Wright<\/strong> tekiv\u00e4t joulukuussa 1903 ensimm\u00e4iset, muutamien sekuntien mittaiset lentonsa moottorik\u00e4ytt\u00f6isell\u00e4 lentokoneella. Sen j\u00e4lkeen kehitys oli nopeaa ja viimeist\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4inen maailmansota johti k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin edistysaskeliin ilmailualalla.<\/p>\n

Vuonna 1921 lentokoneet mullistivat yhdysvaltalaisen maanviljelyn<\/a>, sill\u00e4 silloin levitettiin ensimm\u00e4iset torjunta-aineet ilmasta k\u00e4sin. Menetelm\u00e4 oli aiempia tapoja huomattavasti nopeampi ja tehokkaampi eiv\u00e4tk\u00e4 viljelykasvit tai maaper\u00e4 k\u00e4rsineet pellolla ajamisesta.<\/p>\n

Luutnantti John A. Macready<\/strong>, kokenut Yhdysvaltain armeijan pilotti, teki vuonna 1921 Ohion osavaltion maatalousministeri\u00f6n valvoman lennon sodassa k\u00e4ytetyll\u00e4 Curtiss JN-6H -koneella. Kyseess\u00e4 oli koe, jolla tutkittiin, voisiko lentokoneesta levitetty jauhemainen lyijyvetyarsenaatti (melko tym\u00e4kk\u00e4 myrkky) tuhota trumpettipuiden lehti\u00e4 sy\u00f6vi\u00e4 perhosentoukkia.<\/p>\n

Ja kyll\u00e4h\u00e4n tapa oli toimiva. Sen j\u00e4lkeen kaksitasoisia lentokoneita alettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 torjunta-aineiden ett\u00e4 lannoitteiden tehokkaaseen levitt\u00e4miseen ymp\u00e4ri maata.<\/p>\n

Vapaaratas<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jorg Schlagchek | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Polkupy\u00f6r\u00e4ilyyn liittyv\u00e4 Shozaburo<\/a> Shimanon<\/a><\/strong> keksint\u00f6 vuodelta 1921 on osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 arkeamme edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja siksi t\u00e4m\u00e4 keksint\u00f6 eli vapaaratas ansaitsee eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paikkansa t\u00e4ll\u00e4 100 vuotta sitten tehdyt kuumimmat keksinn\u00f6t -listalla.<\/p>\n

Vapaaratas<\/a> mahdollistaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen sen, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4illess\u00e4 sinun ei ole pakko polkea menness\u00e4si eteenp\u00e4in. Toisin sanoen, esimerkiksi alam\u00e4ess\u00e4, sinun on mahdollista rullailla m\u00e4ke\u00e4 alas niin, ettet polje ollenkaan ja samaan aikaan polkimet pysyv\u00e4t paikoillaan; ennen t\u00e4t\u00e4 Shimanon keksint\u00f6\u00e4 py\u00f6r\u00e4n liikkuminen polkematta oli niin ik\u00e4\u00e4n mahdollista, mutta polkimet eiv\u00e4t pysyneet paikallaan, vaan ne rullasivat joka tapauksessa eteenp\u00e4in. Lis\u00e4ksi vapaaratas mahdollistaa polkemisen vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n eli esimerkiksi juuri alam\u00e4ke\u00e4 ajaessasi voit rullailla polkimia niin sanotusti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, jos n\u00e4in haluat syyst\u00e4 tai toisesta tehd\u00e4.<\/p>\n

Vapaaratas on ”syyp\u00e4\u00e4” sille, ett\u00e4 kun py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ei poljeta, siit\u00e4 kuuluu ”r\u00e4tisev\u00e4 \u00e4\u00e4ni” tai ”nakuttava \u00e4\u00e4ni” – mik\u00e4 termi sille sitten ikin\u00e4 onkaan paras kuvaus.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 Shozaburo Shimanon keksint\u00f6 on siis todella merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa ja se on tehnyt py\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4 eritt\u00e4in paljon mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4nen keksint\u00f6ns\u00e4 on oleellisessa roolissa my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4j\u00e4rjestelmien osalta, joten 100 vuotta my\u00f6hemmin sen rooli on todella j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 koko py\u00f6r\u00e4ilyalalla. Itse asiassa Shimano-yritys, jonka valmistamia erilaisia osia l\u00f6ytyy lukuisista py\u00f6rist\u00e4, perustettiin kokonaisuudessaan vuonna 1921 ja sill\u00e4 on edess\u00e4 100-vuotissyntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlat helmikuussa.<\/p>\n

Tetraetyylilyijyn ja bensiinin yhdist\u00e4minen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun 1920-luvulla \u00f6ljyn k\u00e4ytt\u00f6 autoissa oli valtaisaa, uudet keksinn\u00f6t etenkin bensiinin suhteen olivat jotain sellaista, mit\u00e4 kaivattiin suuresti. 100 vuotta sitten eli vuonna 1921 polttomoottorit nakuttivat melkoisesti, ja sek\u00e4 kemiaa ett\u00e4 konetekniikkaa opiskellut Thomas Midgley Jr.<\/strong> p\u00e4\u00e4tti tehd\u00e4 asialle jotain. Kyseisen\u00e4 vuonna, General Motorsilla ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n, h\u00e4n keksi, ett\u00e4 lyijyn lis\u00e4\u00e4minen bensiinin johti moottorien nakutuksen poistumiseen.<\/p>\n

Lopulta tuohon k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen eli polttomoottorien nakutuksen poistamiseen kehitettiin erillinen yhdisteens\u00e4 eli tetraetyylilyijy. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, ett\u00e4 kyseinen yhdiste oli kirjaimellisesti myrkky\u00e4. Tehtaalla yhdistett\u00e4 valmistaneet ty\u00f6ntekij\u00e4t sairastuivat vakavasti, heit\u00e4 menehtyi ja jokainen voi kuvitella, mit\u00e4 t\u00e4llaisen yhdisteen p\u00e4\u00e4tyminen ilmaan aiheutti ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisille ja ennen kaikkea luonnolle.<\/p>\n

Ehk\u00e4 kaikkein k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mint\u00e4 t\u00e4llaisen lyijypitoisen yhdisteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa oli se, ett\u00e4 lyijyn haitallisuus ja vaarallisuus olivat yleisesti ottaen tiedossa jo tuohon aikaan eli 1920-luvulla<\/a>. Toisaalta lyijy\u00e4 k\u00e4ytettiin monien muidenkin keksint\u00f6jen ja asioiden yhteydess\u00e4, kuten muun muassa elintarvikepakkauksissa ja vesis\u00e4ili\u00f6iden saumojen tiivist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Midgley Junior oli elinaikanaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen arvostettu ja kunnioitettu keksij\u00e4. Sittemmin on kuitenkin k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 h\u00e4nen keksint\u00f6ns\u00e4 olivat todella haitallisia koko meid\u00e4n planeetallemme, ja vaikka h\u00e4n ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tahallisesti keksinyt ymp\u00e4rist\u00f6lle ja ihmisille haitallisia asioita, se oli valitettava lopputulema.<\/p>\n

Lysotsyymi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lysotsyymi<\/a> on meid\u00e4n kaikkien elimist\u00f6ss\u00e4 luontaisesti oleva entsyymi, joka torjuu bakteeri-infektioita. Se hajottaa bakteerien solusein\u00e4ss\u00e4 olevia proteiineja ja saa solut r\u00e4j\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihmisell\u00e4 lysotsyymi\u00e4 erittyy limakalvoilla, erityisesti nen\u00e4ss\u00e4 ja kyynelnesteess\u00e4.<\/p>\n

Lysotsyymi l\u00f6ytyi, kun skotlantilainen tutkija Alexander Fleming<\/strong> havaitsi, ett\u00e4 r\u00e4k\u00e4 tuhosi tiettyj\u00e4 bakteereita oikein tehokkaasti. Tarinan mukaan h\u00e4n oli flunssaisena t\u00f6iss\u00e4 ja pisara r\u00e4k\u00e4\u00e4 tippui bakteerimaljalle, jolloin h\u00e4n olisi huomannut nesteen vaikutuksen mikrobikasvustoon. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tuo legenda ei pid\u00e4 paikkaansa, sill\u00e4 Flemingin tiedet\u00e4\u00e4n tarkoituksella testailleen omien eritteidens\u00e4 vaikutusta bakteerikantoihin; h\u00e4n uskoi parannuskeinon infektioihin l\u00f6ytyv\u00e4n ihmisen omasta elimist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n onnistui erist\u00e4m\u00e4\u00e4n hajottamisen aiheuttaneen entsyymin ja nimesi sen lysotsyymiksi – siit\u00e4 arveltiin tulevan k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 aine kamppailussa tulehduksia vastaan. Lysotsyymi kuitenkin toimi tehokkaasti vain tiettyihin bakteereihin, mutta se ei onneksi Flemingi\u00e4 lannistanut, vaan antoi vain lis\u00e4motivaatiota muiden antimikrobiaalisten aineiden tutkimiseen. Ja kuinka ollakaan, muutamia vuosia my\u00f6hemmin h\u00e4n l\u00f6ysi penisilliinin j\u00e4tetty\u00e4\u00e4n loman ajaksi likaisia petrimaljoja lojumaan p\u00f6ydille<\/a>.<\/p>\n

Lysotsyymi ei kuitenkaan ollut merkitykset\u00f6n l\u00f6yd\u00f6s<\/a>. Se on apuna ruoansulatusvaivojen hoidossa ja erilaisissa suunterveyteen liittyviss\u00e4 ongelmissa. Ihonhoidossa lysotsyymi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aknen ja muun muassa makuuhaavojen hoitoon – juurikin tuhoamaan tulehduksia aiheuttavia bakteereita.<\/p>\n

Lysotsyymi on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4 entsyymi elintarvikkeiden valmistuksessa ja s\u00e4ilyvyyden parantamisessa. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa juustojen ja alkoholijuomien valmistuksessa, ja antimikrobiaalisten ominaisuuksien vuoksi sit\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n esimerkiksi hedelmiin, vihanneksiin ja tuoreeseen lihaan est\u00e4m\u00e4\u00e4n bakteerien aiheuttamaa pilaantumista.<\/p>\n

Televisio<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sanotaan nyt heti t\u00e4h\u00e4n alkuun, ettei televisiota ollut viel\u00e4 olemassa 100 vuotta sitten, mutta teoriassa se menee t\u00e4h\u00e4n kuumimmat keksinn\u00f6t -listalle 100 vuoden takaa. Vuonna 1921, vasta 14-vuotias Philo Farnsworth<\/strong>, n\u00e4ki omien sanojensa mukaan n\u00e4yn is\u00e4ns\u00e4 maatilalla Idahossa, Yhdysvalloissa.<\/p>\n

”H\u00e4nen sukulaisten kertomusten mukaan Farnsworth haaveili mekaanisen sijaan t\u00e4ysin s\u00e4hk\u00f6isen television keksimisest\u00e4, kun h\u00e4n ajoi hevosten vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u00e4keell\u00e4 perheens\u00e4 uudella maatilalla Idahossa. Kun h\u00e4n kynsi perunapeltoon suoria ja samansuuntaisia linjoja, h\u00e4n n\u00e4ki television uurteissa. H\u00e4n visioi j\u00e4rjestelm\u00e4n, joka pilkkoisi kuvan vaakasuuntaisiin linjoihin ja nuo linjat koottaisiin takaisin yhteen kuvaksi laitteen toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4; vain elektronit kykeniv\u00e4t tallentamaan, l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuottamaan uudelleen selke\u00e4n liikkuvan kuvan”<\/em>, Farnsworthista kirjan kirjoittanut Evan I. Schwartz<\/strong> kertoo<\/a> tarinan television keksimisen taustalla.<\/p>\n

Kun h\u00e4n oli saanut tuon n\u00e4yn, alkoi h\u00e4n kehitell\u00e4 useita erilaisia versioita televisiosta, esitellen niit\u00e4 tuutoreilleen, ja valmistuessaan t\u00e4m\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maailman merkitt\u00e4vimm\u00e4t keksinn\u00f6t -kategoriaan luokiteltava keksint\u00f6 eli televisio alkoi olla totisinta totta. H\u00e4n haki sijoittajilta taloudellista tukea s\u00e4hk\u00f6iseen televisioon, jota h\u00e4n itse kuvaili termill\u00e4 ”kuvan leikkelij\u00e4”. Vuonna 1927 h\u00e4n sai patentin televisioon ja loppu on n\u00e4ilt\u00e4 osin historiaa.<\/p>\n

Farnsworth ei ollut ensimm\u00e4inen ihminen, joka oli pyrkinyt kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n television, mutta h\u00e4nest\u00e4 tuli ensimm\u00e4inen t\u00e4ysin s\u00e4hk\u00f6isen television kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pystynyt henkil\u00f6. Farnsworth oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt jo kuusivuotiaana, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tulee keksij\u00e4, ja kun h\u00e4n menehtyi vuonna 1971, omisti h\u00e4n patentin yli 300 keksint\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2642\ufe0f Onko sinulla tullut mieleen jokin keksint\u00f6, jonka olemassaolosta et tiennyt, mutta asiaasi tutkittua sinulle selvisi, ett\u00e4 sellainen on jo olemassa? Kerro alla olevissa kommenttikentiss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f \u2b07\ufe0f\u00a0 tai somekanavissamme tarinasi!<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Me el\u00e4mme vuotta 2021. 100 vuotta sitten elimme vuotta 1921. Listafriikki tekee katsauksen siihen, mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten. Miten paljon maailma onkaan muuttunut 100 vuoden aikana. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erilaiset keksinn\u00f6t ovat niin arkip\u00e4iv\u00e4inen asia, ett\u00e4 niit\u00e4 tipahtelee tuon tuosta. Vaan mink\u00e4laiset keksinn\u00f6t kalenterivuodelta 2021 tullaankaan muistamaan vuosisadan p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun el\u00e4mme vuotta 2121 vai […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":14588,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-14410","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta"],"yoast_head":"\nTop 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Me el\u00e4mme vuotta 2021. 100 vuotta sitten elimme vuotta 1921. Listafriikki tekee katsauksen siihen, mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten. Miten paljon maailma onkaan muuttunut 100 vuoden aikana. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erilaiset keksinn\u00f6t ovat niin arkip\u00e4iv\u00e4inen asia, ett\u00e4 niit\u00e4 tipahtelee tuon tuosta. Vaan mink\u00e4laiset keksinn\u00f6t kalenterivuodelta 2021 tullaankaan muistamaan vuosisadan p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun el\u00e4mme vuotta 2121 vai […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-01-11T13:26:39+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-08-27T13:46:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@OllonqvistMarko\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\"},\"headline\":\"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten?\",\"datePublished\":\"2021-01-11T13:26:39+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-27T13:46:13+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/\"},\"wordCount\":2488,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/01\\\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yhteiskunta\"],\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/\",\"name\":\"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/01\\\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2021-01-11T13:26:39+00:00\",\"dateModified\":\"2025-08-27T13:46:13+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/01\\\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/01\\\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Mitk\u00e4 olivat kaikkein kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? Listafriikki tekee katsauksen vuoteen 1921.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\",\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Marko Ollonqvist\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/OllonqvistMarko\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/marko-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? - Listafriikki.com","og_description":"Me el\u00e4mme vuotta 2021. 100 vuotta sitten elimme vuotta 1921. Listafriikki tekee katsauksen siihen, mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten. Miten paljon maailma onkaan muuttunut 100 vuoden aikana. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 erilaiset keksinn\u00f6t ovat niin arkip\u00e4iv\u00e4inen asia, ett\u00e4 niit\u00e4 tipahtelee tuon tuosta. Vaan mink\u00e4laiset keksinn\u00f6t kalenterivuodelta 2021 tullaankaan muistamaan vuosisadan p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun el\u00e4mme vuotta 2121 vai […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2021-01-11T13:26:39+00:00","article_modified_time":"2025-08-27T13:46:13+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Marko Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@OllonqvistMarko","twitter_misc":{"Written by":"Marko Ollonqvist","Estimated reading time":"12 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/"},"author":{"name":"Marko Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6"},"headline":"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten?","datePublished":"2021-01-11T13:26:39+00:00","dateModified":"2025-08-27T13:46:13+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/"},"wordCount":2488,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yhteiskunta"],"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/","name":"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2021-01-11T13:26:39+00:00","dateModified":"2025-08-27T13:46:13+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Mitk\u00e4 olivat kaikkein kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten? Listafriikki tekee katsauksen vuoteen 1921."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/top-10-keksinnot-100-vuotta-sitten\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Top 10: Mitk\u00e4 olivat kuumimmat keksinn\u00f6t 100 vuotta sitten?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6","name":"Marko Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","caption":"Marko Ollonqvist"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/OllonqvistMarko"],"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/marko-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanha-polkupyora-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14410","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14410"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14410\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31095,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14410\/revisions\/31095"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/14588"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}