{"id":1461,"date":"2020-01-24T11:00:28","date_gmt":"2020-01-24T09:00:28","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=1461"},"modified":"2023-12-21T17:08:49","modified_gmt":"2023-12-21T15:08:49","slug":"10-asiaa-pandemiasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/","title":{"rendered":"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen"},"content":{"rendered":"

Ei jos, vaan kun. Maailman v\u00e4est\u00f6\u00e4 viikatteen lailla karsiva pandemia on vain ajan kysymys. Siihen on syyt\u00e4 varautua ja ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi.<\/p>\n

Tuleva pandemia ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tule olemaan Wuhanin koronaviruksen aiheuttama. Se on varmaankin jokin muuntunut influenssavirus. Niiden luontainen mutaationopeus on valttikortti uusien, ihmisille vieraiden kantojen syntyyn, ja tuntemattomalta emme voi mitenk\u00e4\u00e4n suojautua.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6nkasvu, ilmastonmuutos<\/a> ja matkustaminen ovat vain osa syist\u00e4, joiden takia seuraava pandemia on jo tekem\u00e4ss\u00e4 tuloaan. Kukaan ei vain tied\u00e4, ett\u00e4 koska, miss\u00e4 tai mik\u00e4.<\/p>\n

EDIT 9.5.2020: Muutamassa viikossa tilanne hieman eskaloitui…<\/em><\/p>\n

EDIT: 21.12.2023: En l\u00e4hde muokkaamaan tuota alun teksti\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4kseni aika moni muukin ajatteli n\u00e4in vuoden 2020 tammikuussa. T\u00e4m\u00e4 saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 muistutukseksi itselle ja muille.<\/em><\/p>\n

Nyt luodaan katsaus maailmaa piinanneisiin epidemioihin ja pohdiskellaan v\u00e4h\u00e4n tulevaakin. Tarkoitus ei ole pelotella ket\u00e4\u00e4n, paitsi ehk\u00e4 niit\u00e4, joiden mielest\u00e4 rokotevastaisuus on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 \ud83d\ude09.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis Listafriikki.comin<\/a> 10 ajatusta pandemian uhasta eilen, nyt ja huomenna.<\/p>\n

Mustasurma<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Karsten Paulick | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Musta surma, joka vuosina 1346-1353 tappoi noin puolet Euroopan ja L\u00e4hi-id\u00e4n v\u00e4est\u00f6st\u00e4, oli Yersinia pestis<\/em> -bakteerin aiheuttama kulkutauti. Se l\u00e4ht,i asiantuntijan mielipiteest\u00e4 riippuen, levi\u00e4m\u00e4\u00e4n joko Kiinasta tai Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ja kulki sotilassaattueiden ja kauppalaivojen mukanaan tuomien rottien v\u00e4lityksell\u00e4 l\u00e4pi Euroopan ja Pohjois-Afrikan. Ihmiset toivat rotat, rotat toivat kirput ja kirput purivat ihmisi\u00e4 tartuttaen tulehduksen.<\/p>\n

Koska tauti levisi nopeasti, on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 jo aikaisessa epidemian vaiheessa hy\u00f6nteiset siirtyiv\u00e4t suoraan ihmisest\u00e4 toiseen. Kuolonuhreja on arvioitu olleen noin 75 miljoonaa, mik\u00e4 tuon ajan maailmassa vaikutti ratkaisevasti yhteiskunnan toimintaan. Ep\u00e4hygieeniset olosuhteet olivat omiaan taudin kukoistukselle ja nopean levi\u00e4misens\u00e4 takia siihen pystyttiin vain harvoissa Euroopan kaupungeissa varautumaan. Mutta esimerkiksi Milanon kaupunki Italiassa laitettiin karanteeniin ja se isoilta osin s\u00e4\u00e4styikin valtaisalta v\u00e4est\u00f6kadolta.<\/p>\n

Tasaisin v\u00e4liajoin 1700-luvulle saakka rutto palasi runtelemaan Eurooppaa, ja sittemmin se saatiin pidetty\u00e4 poissa. Mutta viime vuosina siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on j\u00e4lleen putkahdellut tapauksia esiin, ja WHO onkin julistanut taudin uudelleen palanneeksi. Suurin huoli on se, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 suhteellisen helposti hoidettavasta bakteerista on muun muassa Madagaskarilla l\u00f6ydetty antibiooteille vastustuskykyisi\u00e4 kantoja.<\/p>\n

Espanjantauti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuosina 1918-1920 jyll\u00e4nnyt Espanjantauti oli H1N1-tyypin influenssa A -virus. Se levisi maailmanlaajuisesti ja sairastutti jopa puoli miljardia ihmist\u00e4 mukaan lukien hyvin erist\u00e4ytyneit\u00e4 ryhmi\u00e4 Kanadan pohjoisosissa ja Tyynenmeren saarilla.<\/p>\n

Mutta miten virus sitten p\u00e4\u00e4si levi\u00e4m\u00e4\u00e4n niin tuhoisasti? Eiv\u00e4th\u00e4n ihmiset matkustaneet samalla tavalla kuin nyky\u00e4\u00e4n.\u00a0 Mieti hetken pandemian ajankohtaa: ensimm\u00e4inen maailmansota. Sota levittyi Euroopasta Aasiaan ja Afrikkaan, ja taisteluita k\u00e4ytiin my\u00f6s Tyynell\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n

\u00c9taplesissa, Ranskassa oli ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana yksi kaikkien aikojen isoimmista sotilastukikohdista. Kerrallaan jopa 100 000 sotilasta oleili tukikohdassa, jonka yhteydess\u00e4 oli my\u00f6s isoja sotasairaaloita ja harjoituskeskuksia. Tutkijat ovat p\u00e4\u00e4tyneet siihen, ett\u00e4 pandemia sai alkunsa juuri tuolta. Sotilaiden keskuudessa todettiin mysteerist\u00e4, kovaa kuumetta ja pahoja hengitysoireita aiheuttavaa tautia jo vuonna 1916. Virus sai muhia ja muuntua pari vuotta, kunnes vuonna 1918 se r\u00e4j\u00e4hti k\u00e4siin. Tukikohdassa oli ihmisi\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa: useista Euroopan maista, Intiasta, Kiinasta, Pohjois-Amerikasta, Afrikasta ja Australaasiasta. On arveltu, ett\u00e4 \u00c9taplesin kautta kulki miljoonia sotilaita matkalla rintamalta kotiin.<\/p>\n

Tuolloin tauti p\u00e4\u00e4si levi\u00e4m\u00e4\u00e4n merten taakse.<\/p>\n

Espanjantauti on ollut t\u00e4h\u00e4nastisista influenssapandemioista pahin; siihen kuoli arviolta 50 miljoonaa ihmist\u00e4. Joissain arvioissa kuolonuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4n on arvioitu olleen jopa 100 miljoonaa, mik\u00e4 olisi enemm\u00e4n kuin molemmissa maailmansodissa yhteens\u00e4.<\/p>\n

H2N2 ja H3N2 pandemiat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 1956 Aasiasta l\u00f6ytyi uusi virus, joka oli l\u00e4ht\u00f6isin lintujen influenssa A -viruksesta. H2N2 -alatyypin virus levisi ripe\u00e4sti Kiinasta Singaporeen ja Hong Kongiin, ja sielt\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 1957 Yhdysvaltoihin. Maailmanlaajuisesti siihen kuoli jopa 2 miljoonaa ihmist\u00e4. Kymmenen vuotta t\u00e4m\u00e4n pandemian j\u00e4lkeen, vuonna 1968, saman alkuper\u00e4n omaava, mutta tarpeeksi muuntunut H3N2 -virus aiheutti pandemian leviten vain muutaman kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 Aasiasta Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Australiaan. Kuolonuhreja oli noin miljoona ja suurin osa heist\u00e4 oli yli 65-vuotiaita.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen influenssaepidemia iski koviten Hong Kongin alueelle, mink\u00e4 takia sit\u00e4 monesti nimitet\u00e4\u00e4nkin Hong Kongin influenssaksi. Jopa 15% silloisesta alueen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 menehtyi. H3N2-virus j\u00e4i pandemian j\u00e4lkeen kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja edelleen t\u00e4n\u00e4kin vuonna jaettavassa kausi-influenssarokotteessa on vasta-aine sen jatkuvasti kehittyv\u00e4lle muodolle.<\/p>\n

Lintuinfluenssa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bohdan Chreptak | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun puhutaan H5N1 tai H7N9 tyypin influenssa A viruksista, k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n arkikieless\u00e4 lintuinfluenssa-nimityst\u00e4. H5N1 havaittiin ensimm\u00e4isen kerran linnuissa Hongkongin maaseudulla vuonna 1997. Se puhkesi varotoimista huolimatta uudelleen vuonna 2003, ja silloin se oli jo muuntunut tarttumaan ihmisiin.<\/p>\n

Tuomiop\u00e4iv\u00e4n kellot alkoivat soimaan, mutta virus ei kuitenkaan viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 ole t\u00e4ytt\u00e4nyt kaikkia pandemian tunnusmerkkej\u00e4. Se on ihmiselle t\u00e4ysin uusi virus, joten puolustuskyky\u00e4 ei sit\u00e4 vastaan ole: kyll\u00e4. Siin\u00e4 on korkea kuolleisuus: kyll\u00e4 (l\u00e4hes 900 sairastuneesta yli puolet on menehtynyt). Se tarttuu ihmisest\u00e4 toiseen: huonosti.<\/p>\n

Oikeastaan kaikki lintuinfluenssaan sairastuneet olivat saanet virustartunnan tuotantolinnuista tai toreilta, joissa myyd\u00e4\u00e4n el\u00e4vi\u00e4 lintuja. Vain muutamat perheensis\u00e4iset tartunnat ovat mahdollisesti v\u00e4littyneet ihmisest\u00e4 toiseen.<\/p>\n

Lintujen joukkolahtauksista huolimatta influenssaa ei ole saatu kitketty\u00e4 pois, ja ymp\u00e4ri maailmaa lintujen tuottajat ovat joutuneet remontoimaan kasvattamoita ja rakennuksia suojellakseen lintujaan ja itse\u00e4\u00e4n tartunnalta.<\/p>\n

Vuonna 2013 l\u00f6ydettiin Kiinasta j\u00e4lleen uusi lintuinfluenssa H7N9, joka oli tarttunut ihmiseen. Sen kuolleisuusaste on hiukan alhaisempi ja kiinalaisille lintutarhaajille on havaittu kehittyneen vasta-aineita t\u00e4t\u00e4 kyseist\u00e4 lintuinfluenssaa vastaan, joten se on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut linnuissa jo pitemm\u00e4n aikaa.<\/p>\n

Kumpikin edell\u00e4mainittu influenssakanta on terveysviranomaisten pandemian tarkkailulistalla huomiotussilla yliviivattuna, koska vaikka ne eiv\u00e4t nyt tartu tehokkaasti ihmisest\u00e4 toiseen, voi asia olla huomenna toisella tavalla.<\/p>\n

SARS<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Arek Socha | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

SARS, \u00e4killinen vakava keuhkotieoireyhtym\u00e4 (engl. Severe Acute Respiratory Syndrome), sai maailman varpailleen vuonna 2003. Edellisen\u00e4 vuonna t\u00e4m\u00e4 aiemmin tuntematon koronavirus oli Kiinassa tarttunut ihmiseen sivettikissojen kautta, vaikka alunperin SARS-virus on l\u00e4ht\u00f6isin lepakoista. SARS levisi suhteellisen nopeasti Kiinassa, ja sen l\u00e4himaissa, ihmisten v\u00e4lisen\u00e4 pisaratartuntana. Noin 8000:sta tartunnan saaneesta l\u00e4hes 10 % menehtyi, mik\u00e4 on hyvin korkea kuolleisuusaste.<\/p>\n

Kansainv\u00e4liseen huomioon SARS nousi, kun raportteja oudosta influenssan kaltaisesta tartuntataudista alkoi nousta julkisuuteen, mutta Kiina ei ollut raportoinut tapauksia eteenp\u00e4in ja peitteli epidemiaa. Lentomatkustajien kautta maailmalle levinnyt virus aiheutti epidemioita terveydenhoitohenkil\u00f6kunnan keskuudessa, koska siihen ei oltu osattu varautua. Erityisesti Toronton alueella Kanadassa virus p\u00e4\u00e4si levi\u00e4m\u00e4\u00e4n huonon valmiustason takia ja infektoi satoja ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Kiinaa on my\u00f6hemmin laajasti kritisoitu virustaudin ilmoittamatta j\u00e4tt\u00e4misest\u00e4, ja ehk\u00e4 siksi Wuhanin koronaviruksen tapauksessa maa on ottanut eritt\u00e4in kovat keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n levi\u00e4misen est\u00e4miseksi.<\/p>\n

Sikainfluenssa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Annette Meyer | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Viimeisin pandemia oli vuoden 2009 sikainfluenssa, joka oli samaa H1N1 -alatyyppi\u00e4 kuin vuoden 1918 influenssapandemian aiheuttanut virus.<\/p>\n

Virus oli tarttunut siasta ihmiseen ja sen perim\u00e4aineksen todettiin olevan sekoitus ihmisen, sian ja lintujen influenssaviruksista. Kausi-influenssarokotteissa oli jo ennen vuotta 2009 ollut H1N1 mukana, mutta sikainfluenssa oli tuon tyypin muuntautunut muoto. N\u00e4in ollen rokote ei suojannut tartunnalta, eik\u00e4 ihmisill\u00e4 ollut vastustuskyky\u00e4 t\u00e4ysin uudenlaista virusta kohtaan. Lopullisen vahvistuksen pandemia-nimen antamiseen maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO sai, kun vuodenaikojenvaihtelu ei vaikuttanut influenssan esiintymiseen, vaan jatkoi pohjoisessakin tartuttamista kes\u00e4kuukausina.<\/p>\n

Sikainfluenssa sai alkunsa Meksikosta, jossa se kausi-influenssoista poiketen sairastutti vakavasti nuorempia ihmisi\u00e4 ja levisi nopeasti yli 200 maahan. Iso osa yli 60-vuotiaista omasi virusta vastaan jonkinlaisen vastustuskyvyn, joka todenn\u00e4k\u00f6isesti oli j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 edellisen vuosisadan H1N1-epidemioista. Alle 18-vuotiailla vasta-aineita ei ollut juuri ollenkaan.<\/p>\n

Se, mik\u00e4 teki sikainfluenssasta niin vaarallisen verrattuna jokavuotiseen kausi-influenssaan, oli sen kyky aiheuttaa pahoja tulehduksia keuhkoissa, kun taas kausi-influenssavirukset aiheuttavat infektioita yleens\u00e4 vain yl\u00e4hengitysteit\u00e4. Maailman laajuisesti sairastuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelee arvioissa kymmenien ja useiden satojen miljoonien v\u00e4lill\u00e4. Sikainfluenssaan kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on my\u00f6s hankala arvioida, mutta laboratoriossa varmistetut 18 500 influenssan uhria voi todellisuudessa olla vain kymmenesosa menehtyneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Ihmiskunnan onneksi t\u00e4m\u00e4 uusi H1N1 ei ollut l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n niin tappava kuin aluksi luultiin, ja WHO:ta onkin my\u00f6hemmin kritisoitu paniikkinappulan ennenaikaisesta painamisesta. Joka tapauksessa nyky\u00e4\u00e4n tuo samainen virus on aiheuttamassa joka talvista kausi-influenssaa ja on mukana riskiryhmille ilmaiseksi annettavassa (ja kaikkien ostettavissa olevassa) rokotteessa.<\/p>\n

Vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt pandemia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Darwin Laganzon | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Meill\u00e4 on maailmassa yksi pandemia k\u00e4ynniss\u00e4 parhaillaan: HIV (engl. Human immunodeficiency virus). Maailmanlaajuinen HIV-epidemia on aloittelemassa kuudetta vuosikymment\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

HIV:n synty on pystytty m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n Afrikkaan, nykyisen Kongon Demokraattisen tasavallan alueelle. Ensimm\u00e4inen verin\u00e4ytteest\u00e4 varmistettu HIV-tartunta on vuodelta 1959, mutta 1920-luvulta on aineistoa, josta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 HIV-infektioita olleen jo silloin. Apinoilla on todettu HIV:lle l\u00e4heist\u00e4 sukua olevia SI-viruksia (engl. Sivian immunodeficiency virus), joista ihmiseen tarttuvan viruksen on todettu <\/a>saaneen alkunsa.<\/p>\n

Aiemmin ihmiskeho ei ollut ollut moksiskaan vieraan lajin taudinaiheuttajasta, mutta virus oli tyylilleen ominaisesti muuntunut niin, ett\u00e4 se pystyi infektoimaan ihmisen soluja. Tartuntatapana on ehk\u00e4 ollut mets\u00e4stystilanne, jossa apinan verta on p\u00e4\u00e4ssyt sekoittumaan mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n vereen haavan kautta tai sitten se on voinut tarttua sy\u00f6dyn lihan mukana. Afrikasta virus kulki muun muassa opettajien mukana 1960-luvulla Haitille, ja sielt\u00e4 lopulta Yhdysvaltoihin, jossa tuntemattoman tappajan aiheuttamat kuolemantapaukset nousivat ensi kerran tietoisuuteen vuonna 1981.<\/p>\n

Epidemian puhjettua HIV-tartunnan on saanut yli 70 miljoonaa<\/a> ihmist\u00e4 ja l\u00e4hes 40 miljoonaa on kuollut aidsiin liittyviin sairauksiin.\u00a0Nyky\u00e4\u00e4n onneksi l\u00e4\u00e4kitys on niin tehokas, ett\u00e4 viruksen tasot saadaan potilaan verenkierrossa laskemaan niin alhaisiksi, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olemattomiin, ett\u00e4 monet HIV-positiiviset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tartuta virusta eteenp\u00e4in. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n virusta kantava raskaana oleva nainen ei en\u00e4\u00e4 automaattisesti siirr\u00e4 tartuntaa lapselleen.<\/p>\n

Vaikka epidemian huippuvuodet ovat t\u00e4lt\u00e4 er\u00e4\u00e4 takana, kuolee infektiosta johtuviin sairauksiin vuosittain noin miljoona ihmist\u00e4.<\/p>\n

Wuhanin koronaviruksen alkuper\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michael Schwarzenberger | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Viime p\u00e4ivin\u00e4 otsikot ovat t\u00e4yttyneet Wuhanin koronaviruksesta. Se on entuudestaan tuntematon ihmisi\u00e4 tarttuva virus, joka on l\u00e4heist\u00e4 sukua muun muassa SARS-viruksille. Kiina on eritt\u00e4in kovin ottein l\u00e4htenyt ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n levi\u00e4mist\u00e4, ehk\u00e4 juuri SARS-epidemian j\u00e4lkeen saamansa arvostelun tuloksena.<\/p>\n

Wuhanin koronaviruksen tiedet\u00e4\u00e4n l\u00e4hteneen levi\u00e4m\u00e4\u00e4n paikalliselta kalatorilta. Koska noita viruksia ei ole l\u00f6ytynyt vesiss\u00e4 el\u00e4vist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4, siirrettiin katseet torilla myytyihin muihin lihoihin. Kiinassa toreilla on tarjolla kattava valikoima erilaisia lihoja aasista ja siasta siiliin ja matelijoihin.<\/p>\n

Wuhanin koronaviruksen koko genomi on jo sekvensoitu, ja sit\u00e4 on vertailtu sek\u00e4 tunnettujen koronavirusten ett\u00e4 toreilla myyt\u00e4vien el\u00e4inten perim\u00e4n rakenteisiin. Analyyseiss\u00e4 sen havaittiin muistuttavan monilta osin lepakkojen SARS-viruksia, joten sen ajateltiin mahdollisesti olevan niilt\u00e4 per\u00e4isin.<\/p>\n

Mutta lis\u00e4tutkimuksissa kuitenkin huomattiin, ett\u00e4 osa sen geenien rakenteesta on vertailuissa kaikkein l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeiden vastaavia. K\u00e4\u00e4rmeet mets\u00e4st\u00e4v\u00e4t luonnossa lepakoita, joten on mahdollista, ett\u00e4 lepakon SARS-virus on p\u00e4\u00e4tynyt matelijoihin, joista se on tarttunut ihmiseen. Se, miten virus p\u00e4rj\u00e4isi toimintakykyisen\u00e4 vaihtol\u00e4mp\u00f6isen k\u00e4\u00e4rmeen ja tasal\u00e4mp\u00f6isen nis\u00e4kk\u00e4\u00e4n kehossa, onkin ratkaisematon kysymys.<\/p>\n

Rokottamattomuus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Liz Masoner | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ei varsinaisesti liity pandemioihin, mutta ehk\u00e4 hiukan aihetta hipaisten.<\/p>\n

Nyt tulee vahva henkil\u00f6kohtainen mielipide: lasten rokottamatta j\u00e4tt\u00e4minen ei ole ok. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n paljon ty\u00f6t\u00e4 ja rahaa on k\u00e4ytetty siihen, ett\u00e4 esimerkiksi isorokko on saatu kokonaan katoamaan laajojen rokotusohjelmien tuloksena.<\/p>\n

Tuhkarokko ei ole pandemia, koska se ei ole uusi virussairaus. Ennen rokotusten alkamista vuonna 1963 siihen kuoli kuitenkin vuosittain hieman vajaa kolme miljoonaa ihmist\u00e4. Rokotusohjelman ansiosta k\u00e4yr\u00e4t saatiin jyrkk\u00e4\u00e4n laskuun, ja 2000-luvun alussa kuolonuhreja oli ”en\u00e4\u00e4” reilu 70 000.<\/p>\n

Ollakseen tehokas, on rokotuksen kattavuuden oltava yli 95% populaatiosta. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s ne ovat suojattuina, joita ei esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteellisist\u00e4 syist\u00e4 voida rokottaa tai jotka ovat muutaman kuukauden ik\u00e4isi\u00e4 vauvoja, joille ei viel\u00e4 ole annettu rokotetta.<\/p>\n

MUTTA. Kuolonuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on taas nousussa: tuhkarokkooon kuolee nyky\u00e4\u00e4n vuosittain 100 000-200 000 ihmist\u00e4, joista suurin osa on alle viisi vuotiaita lapsia.<\/p>\n

Koska osa ihmisist\u00e4 on rokotevastaisia.<\/p>\n

Yhdysvalloissa tuhkarokko julistettiin voitetuksi vuonna 2000, mutta viimeisen viiden vuoden aikana tautitapauksia on alkanut j\u00e4lleen puhkeamaan epidemian lailla. Isossa osassa Suomeakaan tuhkarokon laumasuoja ei ole riitt\u00e4v\u00e4! Maassamme on todettu 2010-luvulla aiempaa enemm\u00e4n tuhkarokkotapauksia. Esimerkiksi Luodon kunnassa Pohjanmaalla, jossa rokotekattavuus oli 75 %, nousi vuonna 2018 paikallinen tuhkarokkoepidemia, kun ulkomaanmatkalta mukaan tarttunut virus p\u00e4\u00e4si valloilleen.<\/p>\n

Bioterrorismi<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kun tietotaito kasvaa ja informaatiota on Internetin v\u00e4lityksell\u00e4 saatavilla maapallon l\u00e4hes joka kolkassa, nousevat biologiset aseet suureksi tulevaisuuden uhaksi.<\/p>\n

Kun isorokko vuonna 1979 julistettiin maailmanlaajuisten rokotusohjelmien seurauksena p\u00e4ihitetyksi, j\u00e4tettiin siit\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 s\u00e4il\u00f6\u00f6n Yhdysvaltoihin ja silloiseen Neuvostoliittoon. Tutkijat ovat my\u00f6s pystyneet luomaan vuoden 1918 influenssaviruksen avatuista haudoista saamiensa kudosn\u00e4ytteiden perusteella. Jos esimerkiksi n\u00e4ihin aineistoihin p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4siksi v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaiset tahot, voisivat seuraukset olla katastrofaaliset. Ainakin ISIS:in tiedet\u00e4\u00e4n alkuvuosinaan rekrytoineen tutkijoita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n biologisia ja kemiallisia aseita, ja heid\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sseen k\u00e4siksi arkaluontoisiin aineistoihin. ISIS:ill\u00e4 ei ehk\u00e4 ole kunnollisia fasiliteetteja pandemian aiheuttavien tautien kehitykseen, mutta se ei tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 jollain nyt tai l\u00e4hitulevaisuudessa voisi olla.<\/p>\n

Jos esimerkiksi tappava Ebola-virus muokattaisiin (tai se muuntuisi itsekseen) sellaiseksi, ett\u00e4 se levi\u00e4isi pisaratartuntana eik\u00e4 vaatisi l\u00e4heist\u00e4 kontaktia sairastuneen kanssa, voisimme olla pahassa pulassa. Ja valitettavasti t\u00e4llainen ei ole en\u00e4\u00e4 vain tieteistarinaa.<\/p>\n

\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Ovatko uhkakuvat sinusta liioiteltuja vai aiheuttavatko uutiset levi\u00e4vist\u00e4 viruksista pelkoa? Kerro kommenttikent\u00e4ss\u00e4 tai somekanavissamme mink\u00e4laisia ajatuksia pandemian uhka sinussa her\u00e4tt\u00e4\u00e4\u2b07\u2b07\u00a0<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei jos, vaan kun. Maailman v\u00e4est\u00f6\u00e4 viikatteen lailla karsiva pandemia on vain ajan kysymys. Siihen on syyt\u00e4 varautua ja ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi. Tuleva pandemia ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tule olemaan Wuhanin koronaviruksen aiheuttama. Se on varmaankin jokin muuntunut influenssavirus. Niiden luontainen mutaationopeus on valttikortti uusien, ihmisille vieraiden kantojen syntyyn, ja tuntemattomalta emme voi mitenk\u00e4\u00e4n suojautua. V\u00e4est\u00f6nkasvu, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1478,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[],"class_list":["post-1461","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede"],"yoast_head":"\nPandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ei jos, vaan kun. Maailman v\u00e4est\u00f6\u00e4 viikatteen lailla karsiva pandemia on vain ajan kysymys. Siihen on syyt\u00e4 varautua ja ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi. Tuleva pandemia ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tule olemaan Wuhanin koronaviruksen aiheuttama. Se on varmaankin jokin muuntunut influenssavirus. Niiden luontainen mutaationopeus on valttikortti uusien, ihmisille vieraiden kantojen syntyyn, ja tuntemattomalta emme voi mitenk\u00e4\u00e4n suojautua. V\u00e4est\u00f6nkasvu, […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-01-24T09:00:28+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-12-21T15:08:49+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen\",\"datePublished\":\"2020-01-24T09:00:28+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-21T15:08:49+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/\"},\"wordCount\":2231,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Tiede\"],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/\",\"name\":\"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2020-01-24T09:00:28+00:00\",\"dateModified\":\"2023-12-21T15:08:49+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/01\\\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Pandemia on tulossa; halusit tai et. T\u00e4ss\u00e4 Listafriikki.com katsoo menneisiin epidemioihin ja pohtii my\u00f6s tulevaisuuden uhkakuvia.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/tiede\\\/10-asiaa-pandemiasta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen - Listafriikki.com","og_description":"Ei jos, vaan kun. Maailman v\u00e4est\u00f6\u00e4 viikatteen lailla karsiva pandemia on vain ajan kysymys. Siihen on syyt\u00e4 varautua ja ottaa menneisyyden tapahtumista opiksi. Tuleva pandemia ei todenn\u00e4k\u00f6isesti tule olemaan Wuhanin koronaviruksen aiheuttama. Se on varmaankin jokin muuntunut influenssavirus. Niiden luontainen mutaationopeus on valttikortti uusien, ihmisille vieraiden kantojen syntyyn, ja tuntemattomalta emme voi mitenk\u00e4\u00e4n suojautua. V\u00e4est\u00f6nkasvu, […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2020-01-24T09:00:28+00:00","article_modified_time":"2023-12-21T15:08:49+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"11 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen","datePublished":"2020-01-24T09:00:28+00:00","dateModified":"2023-12-21T15:08:49+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/"},"wordCount":2231,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Tiede"],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/","name":"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2020-01-24T09:00:28+00:00","dateModified":"2023-12-21T15:08:49+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Pandemia on tulossa; halusit tai et. T\u00e4ss\u00e4 Listafriikki.com katsoo menneisiin epidemioihin ja pohtii my\u00f6s tulevaisuuden uhkakuvia."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/tiede\/10-asiaa-pandemiasta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Pandemian uhka iskee: 10 katsausta menneest\u00e4 tulevaisuuteen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/ebola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1461","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1461"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1461\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":28591,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1461\/revisions\/28591"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1478"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1461"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1461"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}