{"id":15104,"date":"2021-01-22T20:06:14","date_gmt":"2021-01-22T18:06:14","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=15104"},"modified":"2025-04-26T12:42:57","modified_gmt":"2025-04-26T10:42:57","slug":"10-faktaa-sveitsilaiskaartista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-faktaa-sveitsilaiskaartista\/","title":{"rendered":"Paavin sveitsil\u00e4iskaartiin liittyy vuosisataisia perinteit\u00e4 ja skandaaleja – 10 faktaa maailman pienimm\u00e4st\u00e4 armeijasta"},"content":{"rendered":"

<\/p>\r\n

Vatikaanissa voi ihailla Pietarin kirkkoa, paavia (jos hyv\u00e4 tuuri k\u00e4y) ja tietenkin vartijoita erikoisissa ja v\u00e4rikk\u00e4iss\u00e4 asuissaan. Listafriikki<\/a> perehtyy nyt maailman pienimm\u00e4n armeijan eli sveitsil\u00e4iskaartin saloihin.<\/p>\r\n

Tammikuun 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1506 joukko sveitsil\u00e4isi\u00e4 sotilaita saapui Roomaan. Tuona kyseisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perustettiin sveitsil\u00e4iskaarti, jonka teht\u00e4v\u00e4 on jo satojen vuosien ajan ollut Vatikaanin turvaaminen ja paavin suojeleminen.<\/p>\r\n

Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 Vatikaani hyv\u00e4ksyi lokakuussa 2019 joukkojen laajentamisen 110 sotilaasta 135:een, on sveitsil\u00e4iskaarti edelleen maailman pienin armeija. Kaartilaiset ovat koulutettuja ja tarkasti valikoituja sotilaita, jotka vapaa-aikanaan opiskelevat italiaa, pelaavat jalkapalloa ja k\u00e4yv\u00e4t ampumaradalla pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4 osumatarkkuutta.\u00a0<\/p>\r\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla tutustutaan siis sveitsil\u00e4iskaartin perinteisiin ja historiaan, johon katolisen kirkon tapojen mukaisesti kuuluu my\u00f6s peiteltyj\u00e4 skandaaleja.<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaartin synty<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Sveitsil\u00e4isi\u00e4 palkkasotureita pidettiin useiden satojen vuosien ajan maailman parhaina ja pel\u00e4tyimpin\u00e4; heid\u00e4n taidoistaan kirjoitti jo ajanlaskun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla Rooman valtakunnassa vaikuttanut oppinut Tacitus<\/strong>.<\/p>\r\n

Monet Euroopan monarkit palkkasivat sveitsil\u00e4isi\u00e4 henkil\u00f6kohtaisiksi henkivartijoikseen, joten ei ole kumma, ett\u00e4 maine kiiri my\u00f6s Vatikaaniin. Yhteisty\u00f6 sveitsil\u00e4isten sotilaiden ja paavin istuimen v\u00e4lill\u00e4 alkoi jo 1400-luvulla, kun paavi Sixtus IV<\/strong> rekrytoi n\u00e4it\u00e4 pelottomia sotureita joukkoihinsa.<\/p>\r\n

Varsinainen sveitsil\u00e4iskaarti<\/a> syntyi kuitenkin vasta paavi Julius II:n<\/strong> valtakaudelle, kun t\u00e4m\u00e4 pyysi Sveitsilt\u00e4 vuonna 1503 pysyv\u00e4\u00e4 200 miehen armeijaa suojelemaan itse\u00e4\u00e4n ja Vatikaania. Hankkeelle l\u00f6ytyi rahoitus, joten vuoden 1505 syyskuussa 150-henkinen sveitsil\u00e4issotilaiden joukko kapteeni\u00a0Kaspar von Silenenin<\/strong> johdolla l\u00e4hti marssimaan kohti Roomaa. Kaupungin porteille he saapuivat seuraavan vuoden tammikuussa, 22. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Vatikaaniin muodostettiin vakinainen armeija ja sveitsil\u00e4iskaarti oli virallisesti perustettu.<\/p>\r\n

Se on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista sotilasyksik\u00f6ist\u00e4.<\/p>\r\n

Palkkasotilaiden valinta<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Darius Lebok | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaarti on palkka-armeija, jossa sotilaat eiv\u00e4t rahoillaan p\u00e4\u00e4se leveilem\u00e4\u00e4n. Kaartilaisen kuukausipalkka on 1300 euroa, jonka lis\u00e4ksi Vatikaani tarjoaa majoituksen ja ruoan.\u00a0<\/p>\r\n

P\u00e4\u00e4syvaatimukset maailman pienimp\u00e4\u00e4n armeijaan ovat tiukat. Palvelukseen kelpaavat vain 19\u201330-vuotiaat sveitsil\u00e4iset, katolilaiset miehet, joiden on oltava sek\u00e4 fyysisesti ett\u00e4 henkisesti hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa.\u00a0<\/p>\r\n

Hakijan on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 174 cm pitk\u00e4 ja h\u00e4nen on oltava naimaton. My\u00f6hemmin sveitsil\u00e4iskaartilaiset saavat kyll\u00e4 astua avioon, kunhan ovat t\u00e4ytt\u00e4neet 25 vuotta ja edenneet sotilasarvoltaan korpraaliksi.\u00a0<\/p>\r\n

Jokaisen hakijan tulee olla k\u00e4ynyt Sveitsin yleiseen asevelvollisuuteen kuuluva 18-viikkoinen varusmiespalvelus, jonka lis\u00e4ksi sveitsil\u00e4iskaartiin hyv\u00e4ksytysti valitut saavat Vatikaanissa viel\u00e4 kaksi kuukautta kest\u00e4v\u00e4n erikoiskoulutuksen.\u00a0<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaarti ei ole ainoa Vatikaania suojeleva joukko<\/h2>\r\n

\"\"<\/p>\r\n

Vaikka kaarti on varmasti tunnetuin Vatikaanin suojelija, toimii kaupunkivaltiossa my\u00f6s oma poliisi, santarmit. Periaatteessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sveitsil\u00e4iskaartilla ja Vatikaanin poliisilla on omat vastuualueensa, sill\u00e4 kaarti on Pyh\u00e4n istuimen sotilasyksikk\u00f6 ja poliisi taas on kaupunkivaltion palveluksessa, ja sen alla toimii my\u00f6s Vatikaanin palokunta. Sulassa sovussa siell\u00e4 kuitenkin vartioidaan.<\/p>\r\n

N\u00e4iden kahden lis\u00e4ksi Vatikaanissa h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en roomalaisia poliiseja, joiden vastuualueena on j\u00e4rjestyksen yll\u00e4pito Pietarinaukiolla, joka siis on Vatikaanin muurien sis\u00e4ll\u00e4 eli se ei ole osa Italiaa. Pietarinaukiolla toimivalta kuuluu kuitenkin Italian poliisille, mutta valtuudet p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t tasan tarkkaan Pietarinkirkon portaille.<\/p>\r\n

Vatikaanissa vankeuteen tuomitut rikolliset suorittavat tuomionsa italialaisissa vankiloissa, sill\u00e4 vangeille ei pieness\u00e4 kaupunkivaltiossa ole tilaa lukuun ottamatta muutamaa v\u00e4liaikaiseen s\u00e4ilytykseen tarkoitettua pid\u00e4tysselli\u00e4.<\/p>\r\n

Erikoiset asut<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jean Barbault | Public Domain<\/p><\/div>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaartin virallinen puku eroaa kaikkien muiden armeijoiden univormuista merkitt\u00e4v\u00e4sti. On olemassa yleinen uskomus, jonka mukaan puvun olisi suunnitellut joko Michelangelo<\/strong> tai Raphael<\/strong>, mutta vaikka kyseiset miehet muutoin kunnostautuivatkin Vatikaanin taiteen luomisessa (ensimm\u00e4isen\u00e4 mainittu my\u00f6s hieman kyseenalaisesti<\/a>), ei heist\u00e4 kummallakaan ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sveitsil\u00e4iskaartin univormun kanssa.\u00a0<\/p>\r\n

Alkuper\u00e4ist\u00e4 suunnittelijaa ei itse asiassa tiedet\u00e4, mutta nykyinen juhlapuku on kaartin entisen komentajan Jules Repondin<\/strong> k\u00e4sialaa vuodelta 1914. H\u00e4n teki asuun p\u00e4ivityksi\u00e4, mutta kunnioitti renessanssin aikaista mallia ja piti siin\u00e4 perinteiset v\u00e4rit, jotka ovat per\u00e4isin kuuluisan Medici-mahtisuvun lipusta.<\/p>\r\n

Vatikaanissa on oma vaatturi, joka valmistaa 154 osasta koostuvan juhlapuvun jokaiselle sotilaalle yksil\u00f6llisesti. Kun palvelusura p\u00e4\u00e4ttyy, ei sotilas saa asuaan muistoksi mukaan, vaan se tuhotaan Vatikaanin muurien sis\u00e4puolella. Jossain juhlatilaisuuksissa ja paraateissa sotilaat pit\u00e4v\u00e4t juhlapuvun kanssa my\u00f6s rintapanssareita, joista osa on samoja, joita kaartilaiset k\u00e4yttiv\u00e4t jo 1600-luvulla. N\u00e4ihin haarniskoihin erikoistuneet sep\u00e4t pit\u00e4v\u00e4t vanhat suojat kunnossa ja takovat tarvittaessa uusia. Juhlapukuun kuuluu my\u00f6s kyp\u00e4r\u00e4, jossa on v\u00e4rj\u00e4ttyj\u00e4 strutsinsulkia ja paavi Julius II:n perheen vaakuna.<\/p>\r\n

Jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 palveluksessa ja partioidessaan ymp\u00e4ri Vatikaania kaartilaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nykyisin tummansinist\u00e4 palveluspukua.<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaartin aseet<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Jean-Pierre Dalb\u00e9ra<\/a> | CC BY 2.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Vaikka sveitsil\u00e4iskaartin p\u00e4ivitt\u00e4iset teht\u00e4v\u00e4t ovat l\u00e4hinn\u00e4 seremoniallisia, ovat sotilaat viimeisen p\u00e4\u00e4lle aseistautuneita. Raitaisten pussihousujen ei kannata antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on tappamaan koulutettu palkka-armeija.<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaartilaisen t\u00e4rkein ja n\u00e4kyvin ase on hilpari eli pistoter\u00e4inen keih\u00e4s, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on kirves ja sen toisella puolella koukku. Sveitsil\u00e4iset olivat aikoinaan ensimm\u00e4isi\u00e4 eurooppalaisia, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t hilparia varsinaisena armeijan aseena. Alppien vuoristoisessa maastossa oli hankala kulkea hevosilla, joten jalkav\u00e4en oli k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 asetta, jolla pystyi tilanteen tullen taistelemaan ratsuv\u00e4ke\u00e4 vastaan. Sveitsin sotajoukot tulivatkin kuuluisiksi taitavina hilparin k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4.<\/p>\r\n

Jokaisella kaartilaisella on my\u00f6s miekka, jonka koristeellinen kahva vastaa kantajansa sotilasarvoa. Armeijan kaikkein korkeimmissa virka-asemissa olevat kulkevat yleens\u00e4 aseitta tai sitten heill\u00e4 on mukanaan l\u00e4hikontaktissa oivallisesti toimiva pamppu.<\/p>\r\n

Vaikka vartijan hilpari ovat kunnioitusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ilmestys, on sveitsil\u00e4iskaartin asearsenaali p\u00e4ivitetty vastaamaan nykyajan standardeja. Tuliaseita ei oikeastaan koskaan kanneta julkisesti n\u00e4kyvill\u00e4, mutta vartijakopeissa on k\u00e4den ulottuvilla valmiina liuta k\u00e4siaseita ja rynn\u00e4kk\u00f6kiv\u00e4\u00e4reit\u00e4.<\/p>\r\n

Valaseremonia<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Paul Ronga<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Toukokuun 6. p\u00e4iv\u00e4 on joka vuosi kaartilaisille juhlap\u00e4iv\u00e4, sill\u00e4 silloin uudet sotilaat vannovat valan ja kirjoittavat sopimuksen kaksivuotisesta palveluksesta, jota voidaan sotilaan pyynn\u00f6st\u00e4 jatkaa.<\/p>\r\n

Juhlalliseen valaseremoniaan osallistuu alokkaiden ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 lis\u00e4ksi korkea-arvoisia poliitikkoja ja kirkon ylin johto. Valassa uudet sveitsil\u00e4iskaartilaiset vannovat suojelevansa paavia ja Pyh\u00e4\u00e4 istuinta oman henkens\u00e4 uhalla. Vala on elinik\u00e4inen, vaikka varsinainen palvelusaika jossain vaiheessa p\u00e4\u00e4ttyykin: ”Kerran kaartilainen, aina kaartilainen<\/em>”.<\/p>\r\n

Uskollisuutta vannotaan my\u00f6s valmiiksi jokaiselle mahdolliselle paavin seuraajalle ja luvataan suojella my\u00f6s kardinaalien konklaavia, jonka t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on valita uusi paavi. Konklaavi toimii v\u00e4liaikaisesti kirkon johdossa, kun paavin istuin on tyhj\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n

Jokainen uusi v\u00e4rv\u00e4tty p\u00e4\u00e4see valap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perheens\u00e4 kanssa yksityiseen tapaamiseen paavin kanssa, mink\u00e4 aikana h\u00e4n saa henkil\u00f6kohtaisen siunauksen.\u00a0<\/p>\r\n

Verisin p\u00e4iv\u00e4 sveitsil\u00e4iskaartin historiassa<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Francisco Javier Am\u00e9rigo y Aparici | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n

Toukokuun 6. p\u00e4iv\u00e4 ei ole vain sattumalta valikoitunut suuren valaseremonian ajankohdaksi. Tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1527 koettiin paavin suojeluskaartin verisin yhteenotto, jota kutsutaan Rooman ry\u00f6st\u00f6ksi, Sacco di Roma<\/em>.<\/p>\r\n

Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan joukot, johon kuului yli 20 000 espanjalaista ja saksalaista sotilasta, hy\u00f6kk\u00e4siv\u00e4t Roomaan tuhoten tielt\u00e4\u00e4n kaiken mahdollisen. Tarkoituksena oli saada paavi Klemens VII<\/strong> p\u00e4ivilt\u00e4\u00e4n, jotta keisari Kaarle V<\/strong> nousisi yksinvaltiaana Italian ja katolisen kirkon johtajaksi.\u00a0<\/p>\r\n

Keisarikunnan joukkoja oli vastassa 5000 italialaista palkkasoturia ja 189-miehinen sveitsil\u00e4iskaarti. Sanomattakin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paavia ja Roomaa suojelevat joukot olivat alakynness\u00e4. Kun vastustajat alkoivat l\u00e4hesty\u00e4 Vatikaanin muureja, tekiv\u00e4t kaartilaiset sen, mit\u00e4 olivat vannoneet: uhrasivat oman henkens\u00e4 paavia suojellakseen. Vain 42 sveitsil\u00e4iskaartilaista selvisi taistelusta hengiss\u00e4, koska tovereidensa uhrauksen ansiosta he olivat ohjaamassa paavia salaista maanalaista tunnelia, Passettoa<\/em>, pitkin turvaan Castel\u00a0Sant’Angelon linnaan.\u00a0<\/p>\r\n

Kuukautta my\u00f6hemmin Klemens VII antautui raskain ehdoin: paavilta riisuttiin valta, monet Italian kaupungit luovutettiin keisarikunnalle ja sveitsil\u00e4iskaarti hajotettiin. Katolisen kirkon hengellinen johtajuus kuitenkin s\u00e4ilytettiin paavilla, ja h\u00e4nt\u00e4 sek\u00e4 pyh\u00e4\u00e4 kaupunkia suojelemaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin saksalaisia palkkasotureita.<\/p>\r\n

Kymmenen vuoden kuluttua paavi Paavali III<\/strong> kuitenkin palautti sveitsil\u00e4iskaartin Pyh\u00e4n istuimen suojelijaksi. Italialaissotien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vuonna 1559 sveitsil\u00e4iskaartin rooli muuttui: se ei en\u00e4\u00e4 ollut sotatoimiin osallistuva taisteluyksikk\u00f6 vaan siit\u00e4 tuli yksinomaan paavia ja Vatikaania suojeleva ryhm\u00e4.<\/p>\r\n

Mit\u00e4 sotilaiden ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuuluu?<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: MainlyTwelve<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\r\n

Yksinkertaisuudessaan sveitsil\u00e4iskaartilaisten ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuuluu vartiointia ja uusimmilla sotilailla italian opiskelua, jos kieli ei jo valmiiksi ole hallussa. Italian puhuminen ei hieman yll\u00e4tt\u00e4en kuulu tiukkoihin p\u00e4\u00e4syvaatimuksiin.<\/p>\r\n

Kaartilaisista kaksi kolmasosaa on jatkuvasti turvaamassa Vatikaania ja he vartioivat sek\u00e4 koko kaupungin ett\u00e4 sen eri rakennusten porteilla. Jos vartija seisoo puhumattomana hilpari ojossa, on h\u00e4n silloin kunniavartiossa, eik\u00e4 l\u00e4hestyminen ole sallittua. K\u00e4det vapaana kuljeskeleville vartijoille voi menn\u00e4 juttelemaan ja heid\u00e4n kanssaan voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 jopa yhteiskuvaan.\u00a0<\/p>\r\n

Loput kaartilaisista toimivat paavin henkil\u00f6kohtaisina turvamiehin\u00e4. He kulkevat paavin mukana virallisilla vierailuilla ymp\u00e4ri maailmaa ja ovat t\u00e4m\u00e4n mukana my\u00f6s Castel Gandolfon kaupungissa sijaitsevalla kes\u00e4asunnolla. N\u00e4m\u00e4 turvamiehet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tummia pukuja ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t korvanappeineen ja aurinkolaseineen enemm\u00e4n salaisen palvelun agenteilta kuin perinteiselt\u00e4 sveitsil\u00e4iskaartilta.\u00a0<\/p>\r\n

Kaartilaisilla on my\u00f6s jatkuvasti lis\u00e4koulutuksia ja he k\u00e4yv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ampumaradalla pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4 taitojaan.\u00a0Paavi Johannes Paavali II:n<\/strong> ensimm\u00e4isen salamurhayrityksen j\u00e4lkeen vuonna 1981 sveitsil\u00e4iskaartilaiset alkoivat saada koulutusta terrorismin torjuntaan, mink\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on varmasti t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella vain kasvanut.<\/p>\r\n

Kaartilaisten el\u00e4m\u00e4 Vatikaanissa<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Willem van de Poll<\/a> | CC0<\/a><\/p><\/div>\r\n

El\u00e4m\u00e4 sveitsil\u00e4iskaartissa<\/a> ei kuitenkaan ole pelkk\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja sotilailla on my\u00f6s vapaa-aikaa, jonka he saavat viett\u00e4\u00e4 (l\u00e4hes) kuinka haluavat.<\/p>\r\n

Moni opiskelee Italian historiaa ja kulttuuria sek\u00e4 tutustuu paikalliseen keitti\u00f6\u00f6n, mihin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 Rooma antaa mit\u00e4 parhaimmat mahdollisuudet. Vatikaanissa kaartilaisten kaikki ateriat valmistaa viisi puolalaista nunnaa, jotka tarjoilevat sek\u00e4 italialaisia ett\u00e4 kotoisia sveitsil\u00e4isi\u00e4 perinneruokia.<\/p>\r\n

Sveitsil\u00e4iskaartilla on my\u00f6s oma soittokuntansa, joka esiintyy erityisin\u00e4 juhlap\u00e4ivin\u00e4 kuten jouluna ja tietenkin toukokuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 uusien sotilaiden valaseremoniassa.<\/p>\r\n

Ehk\u00e4 kaikkein suosituin vapaa-ajanviettotapa n\u00e4ill\u00e4 nuorilla miehill\u00e4 on jalkapallo. Vatikaanissa on itse asiassa oma vuosittainen mestaruusturnauksensa, johon osallistuu sveitsil\u00e4iskaartin FC Guardian lis\u00e4ksi muun muassa Vatikaanin poliisin ja museovirkailijoiden joukkueet. Fyysisest\u00e4 kunnosta pidet\u00e4\u00e4n jalkapalloilun lis\u00e4ksi huolta viimeisen p\u00e4\u00e4lle varustellulla kuntosalilla.<\/p>\r\n

Peitelty skandaali<\/h2>\r\n
\"\"

Kuva: Waldo Miguez | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n

Kun paavi Johannes Paavali II yritettiin vuonna 1981 murhata, oli ensimm\u00e4inen apuun sy\u00f6ksynyt sveitsil\u00e4iskaartilainen Alois Estermann<\/strong>. Toukokuussa vuonna 1998 Estermann ylennettiin juhlallisesti kaartin komentajaksi, mutta h\u00e4n ei kauaa ehtinyt virassaan palvella. Vain kymmenen tuntia nimityksens\u00e4 j\u00e4lkeen komentaja ja t\u00e4m\u00e4n venezuelalainen vaimo Gladys Meza Romero<\/strong> murhattiin. Pariskunnan tappoi sveitsil\u00e4iskaartin korpraali Cedric Tornay<\/strong>, joka murhien j\u00e4lkeen ampui my\u00f6s itsens\u00e4.<\/p>\r\n

Spekulaatiot murhien ymp\u00e4rill\u00e4 alkoivat saman tien. Medioissa Estermannin kerrottiin paljastuneen it\u00e4saksalaiseksi vakoojaksi, ja toisaalta Tornayn ep\u00e4iltiin olleen katkera, ettei h\u00e4nt\u00e4 oltu ylennetty. Komentaja Estermannin arveltiin my\u00f6s olleen mukana Opus Dein ja vapaamuurarij\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4lisiss\u00e4 kahnauksissa, mink\u00e4 vuoksi h\u00e4n olisi menett\u00e4nyt henkens\u00e4. Tornayn perhe on ollut alusta asti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 murhiin liittyy joku suurempi salaliitto ja 23-vuotias korpraali oli Vatikaanin puolelta asetettu helpoksi syntipukiksi.<\/p>\r\n

N\u00e4ilt\u00e4 huhuilta kuitenkin katkaistiin nopeasti siivet, ja Vatikaani julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Tornayn virtsassa oli ollut j\u00e4\u00e4nteit\u00e4 kannabiksesta ja ruumiinavauksessa h\u00e4nen aivoistaan oli l\u00f6ytynyt kasvain \u2013 n\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6kset selittiv\u00e4t kadonneen harkintakyvyn\u00a0 ja Tornayn verity\u00f6t. Dokumentteja ei ole koskaan annettu kenenk\u00e4\u00e4n muun n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\r\n

Seuraavana vuonna italialainen kirjailija Massimo Lacchei<\/strong> julkaisi paljastuskirjan, jossa h\u00e4n kertoi tavanneensa Estermannin ja Tornayn useaan otteeseen l\u00e4heisiss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4 er\u00e4\u00e4n italialaisen poliitikon j\u00e4rjest\u00e4mill\u00e4 brunsseilla, jotka oli tarkoitettu ainoastaan homoseksuaaleille. Lacchein mukaan Estermann ja Tornay olivat olleet pitk\u00e4\u00e4n rakastavaisia<\/a>, ja murhat olisivat johtuneet mustasukkaisuudesta. N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet on luonnollisesti kiistetty jyrk\u00e4sti sek\u00e4 Vatikaanin ett\u00e4 kaikkien kolmen menehtyneen perheiden toimesta.<\/p>\r\n

Sveisil\u00e4iskaartissa vuosina 2002-2008 toiminut Elmar M\u00e4der<\/strong> kertoi vuonna 2014 Schweiz am Sonntag<\/em> -lehden haastattelussa, ett\u00e4 suhteet kaartilaisten v\u00e4lill\u00e4 eiv\u00e4t ole mitenk\u00e4\u00e4n harvinaisia<\/a> ja vartijat saavat suorasukaisia ehdotuksia my\u00f6s papistolta. Siin\u00e4h\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, eik\u00e4 M\u00e4derk\u00e4\u00e4n ole entisi\u00e4 alaisiaan siit\u00e4 tuominnut, mutta h\u00e4nen mukaansa miestenv\u00e4liset rakkaussuhteet eiv\u00e4t ehk\u00e4 sovi katolisen kirkon ytimess\u00e4 toimivan sotilasjoukon imagoon.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\r\n