Vuosittain julkaistavan maailmanlaajuisen passivertailun, Henley Passport Indexin<\/a>, mukaan Suomen passi oli vuonna 2020 maailman nelj\u00e4nneksi paras yhdess\u00e4 Italian, Espanjan ja Luxemburgin kanssa. Sijoitukseen vaikuttaa se, kuinka moneen maahan kyseisell\u00e4 passilla p\u00e4\u00e4see ilman viisumia. Suomen passilla p\u00e4\u00e4see 188 eri valtioon. K\u00e4rkipaikkaa piti Japani 191 maalla, toiseksi sijoittui Singapore (190) ja kolmannen tilan jakoivat Etel\u00e4-Korea ja Saksa (189). Per\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Afganistan, sill\u00e4 ilman viisumia sen passilla p\u00e4\u00e4see vain 26 maahan. Euroopan unionin sis\u00e4ll\u00e4kin on suuria eroja, esimerkiksi Bulgarian ja Kroatian passeilla p\u00e4\u00e4see 171 yhteen maahan, mik\u00e4 on huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n kuin k\u00e4rkip\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\r\n Nyt ei voi sanoa, ett\u00e4 menn\u00e4\u00e4np\u00e4 asiaan, koska passeilla jatketaan! T\u00e4ss\u00e4 siis kymmenen mielenkiintoista faktaa maailman yleisimm\u00e4st\u00e4 ja tunnetuimmasta matkustusasiakirjasta.\u00a0<\/p>\r\n Kuva: World Imaging, Japan Foreign Ministry Archives<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\r\n Ensimm\u00e4inen passinkaltainen dokumentti lienee olleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo muinaisessa Egyptiss\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n passi on matkustusasiakirja, joka vaaditaan henkil\u00f6llisyys- ja kansalaisuustodistuksena valtioiden rajoilla. Aiemmin ”passi” oli kuninkaalta toiselle v\u00e4litetty kirje, jossa pyydettiin jollekin henkil\u00f6lle lupaa kulkea rauhassa toisten mailla.<\/p>\r\n Ensimm\u00e4iset maininnat passista ovat Vanhan testamentin historiallisesta Nehemian kirjasta, joka ajoittuu tapahtumiin ennen vuotta 400 eaa. Kirjassa kerrotaan, kuinka Nehemia<\/strong> halusi menn\u00e4 auttamaan Jerusalemin j\u00e4lleenrakennuksessa ja koska h\u00e4n oli arvostettu virkamies, kirjoitti Persian kuningas Artakserkses II:n<\/strong> miehelle mukaan virallisen kirjeen. Maaherroille osoitetussa kirjeess\u00e4 Nehemialle pyydettiin kuninkaan nimiss\u00e4 lupaa kulkea rauhassa l\u00e4pi Juudean. Nehemian sanotaankin olleen ensimm\u00e4inen passinhaltija – ainakin sellainen, josta on kirjoitettu.<\/p>\r\n Nykyaikaista passia muistuttava asiakirja sai alkunsa Englannissa 1400-luvun alussa, kun kuningas Henrik V<\/strong> alkoi jakaa alamaisilleen dokumentteja, joilla he voisivat todistaa henkil\u00f6llisyytens\u00e4 ulkomailla ollessaan.<\/p>\r\n Kuva: Kaihsu Tai<\/a> | CC0<\/a><\/p><\/div>\r\n Pitk\u00e4\u00e4n aikaan passeissa ei tarvinnut olla valokuvia, joten v\u00e4\u00e4rent\u00e4minen ja identiteettivarkaudet (joka sanana on suhteellisen tuore; konseptina taas ikivanha) olivat helppoja hommia. Valokuvia alettiin vaatimaan ensimm\u00e4isen maailmansodan puhjettua, kun selvisi, ett\u00e4 saksalainen vakooja Carl Hans Lody<\/strong> oli soluttautunut Isoon-Britanniaan ja Irlantiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4\u00e4rennetty\u00e4 Yhdysvaltain passia<\/a>, joka oli osoitettu Charles A. Inglisille.<\/p>\r\n Kun brittihallinto otti valokuvalliset passit k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n helmikuussa 1915, oli koko perheen mahdollista todentaa henkil\u00f6llisyytens\u00e4 samassa kuvassa. Kunhan kaikkien kasvot olivat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4, ei kuvanottopaikalla tai poseerauksella ollut merkityst\u00e4.<\/p>\r\n Passi oli yksisivuinen paperi, jossa oli kuva ja allekirjoitus sek\u00e4 kuvaus passinhaltijan ulkon\u00e4\u00f6st\u00e4: ”Kasvojen muoto: py\u00f6re\u00e4. Nen\u00e4: pieni. Silm\u00e4t: ruskeat ja pienet.”, kohtia oli useita. Kaikki matkustajat eiv\u00e4t olleet mieliss\u00e4\u00e4n kasvonpiirteiden kuvailusta, vaan heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n se oli ihmisarvoa alentavaa.<\/p>\r\n Valokuvista puheen ollen, vuoteen 2004 saakka passikuvassa sai viel\u00e4 hymyill\u00e4, mutta elektronisen tunnistautumisen my\u00f6t\u00e4 se kiellettiin. Nyky\u00e4\u00e4nh\u00e4n passikuvassa t\u00e4ytyy n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, kuin haluaisi murhata jonkun.<\/p>\r\n (Yll\u00e4 olevassa kuvassa kokoelma vanhoja suomalaisia passeja.)<\/p>\r\n Kuva: G. Elliot Smith, Catalogue General Antiquites Egyptiennes du Musee du Caire | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\r\n Kuningatar Elisabet II<\/strong> ei tarvitse matkustaakseen passia, sill\u00e4 kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan passit my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n H\u00e4nen majesteettinsa nimiss\u00e4, joten h\u00e4nen on tarpeetonta sit\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 itselleen<\/a>. Tilanne oli kuitenkin toinen kuningattaren egyptil\u00e4isell\u00e4 kollegalla, Ramses II:lla<\/strong>, joka kaiken hyv\u00e4n lis\u00e4ksi on ollut kuolleena vuodesta 1213 eaa. l\u00e4htien. Todenn\u00e4k\u00f6isesti Ramses II ei yli kuusikymmenvuotisen hallitsijakautensa aikana tarvinnut matkustusasiakirjoja, mutta pidempiaikainen reissu Eurooppaan yli 3000 vuotta my\u00f6hemmin todisti rajatarkastusten tiukentuneen.<\/p>\r\n Vuonna 1976, kun Ramses II:n muumio lenn\u00e4tettiin Kairosta Pariisiin entis\u00f6it\u00e4v\u00e4ksi, my\u00f6nnettiin sille voimassaoleva Egyptin passi. Passissa oli kuva faaraon palsamoiduista kasvoista ja ammatiksi t\u00e4lle oli merkitty ”Kuningas (edesmennyt)”. Muumio lenn\u00e4tettiin Pariisiin ilmavoimien h\u00e4vitt\u00e4jien saattelemana ja lentokent\u00e4ll\u00e4 odotti armeijan kunniavastaanotto<\/a>, samalla tavoin kuin muutkin (el\u00e4v\u00e4t) kuninkaalliset on Ranskassa tavattu toivottaa tervetulleiksi.\u00a0<\/p>\r\n Kuva: Santeri Viinam\u00e4ki<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> | Kuvaa rajattu<\/p><\/div>\r\n Jokainen valtio my\u00f6nt\u00e4\u00e4 kansalaisilleen omat matkustusasiakirjat ja kuten alun vertailussa todettiin, on EU:n j\u00e4senvaltioiden passien vahvuudessa tai ”hyvyydess\u00e4” on eroja.<\/p>\r\n Mutta siit\u00e4kin huolimatta passi, jossa lukee Euroopan unioni, takaa kantajalleen ainutlaatuisen suojan. Unionin sis\u00e4ll\u00e4h\u00e4n, muutama muu Euroopan maa mukaan luettuna, ei passia en\u00e4\u00e4 tarvitse; henkil\u00f6kortti riitt\u00e4\u00e4. Mutta tilanne muuttuu, kun matkustetaan EU:n rajojen ulkopuolelle.<\/p>\r\n Jos suomalainen joutuu h\u00e4t\u00e4\u00e4n tai tarvitsee apua maassa, jossa Suomella ei ole edustustoa, voi h\u00e4n k\u00e4\u00e4nty\u00e4 mink\u00e4 tahansa EU-maan suurl\u00e4hetyst\u00f6n tai konsuliviraston puoleen<\/a> ja saada apua aivan samalla tavalla kuin kyseisen j\u00e4senvaltion omat kansalaiset.\u00a0<\/p>\r\n T\u00e4ss\u00e4 on kyse yhdest\u00e4 EU-kansalaisten perusoikeuksista – oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun.\u00a0\u00a0<\/p>\r\n Yleisin ongelma, jossa muiden maiden edustustot auttavat EU-kansalaisia on tilap\u00e4isten matkustusasiakirjojen my\u00f6nt\u00e4minen, jos passi tai muut matkustusasiakirjat ovat syyst\u00e4 tai toisesta kadonneet, varastettu tai tuhoutuneet. Joskus edustustot tarjoavat aivan kirjaimellista suojelua toisen j\u00e4senvaltion kansalaiselle, jos tilanne vieraassa maassa on k\u00e4ynyt oikein vaikeaksi. Joten jos k\u00e4y niin huonosti, ett\u00e4 sinua vaikkapa jahdataan aseiden kanssa maassa, jossa Suomella ei ole virastoa, niin voit menn\u00e4 hakkaamaan mink\u00e4 tahansa EU-maan suurl\u00e4hetyst\u00f6n portteja.<\/p>\r\n Ilmeisesti jonkun verran tullut katsottua leffoja…<\/p>\r\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Kyll\u00e4h\u00e4n kaikki, jotka hankkivat passin, joutuvat siit\u00e4 maksamaan. Mutta jos lompakko on kunnossa, voi jokainen halutessaan ostaa toisen maan kansalaisuuden<\/a> ja saada sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 passin. Joka paikassa rahatukon heilutteleminen ei hy\u00f6dyt\u00e4, mutta my\u00f6s monessa EU-maassa kansalaisuus irtoaa, jos tekee maahan tarpeeksi suuren investoinnin – puhutaan useista sadoista tuhansista euroista. Euroopan unionin passi on himoittu, sill\u00e4 se oikeuttaa ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ja matkustamaan vapaasti EU:n sis\u00e4ll\u00e4.\u00a0<\/p>\r\n Jos halajaa Kyproksen kansalaiseksi, on ensin lahjoitettavat 150 000 euroa tutkimus- ja kehitysrahastoille, mink\u00e4 j\u00e4lkeen on esimerkiksi hankittava kiinteist\u00f6 ja\/tai perustettava yritys; kunhan sijoitusten yhteisarvo on 2 miljoonaa euroa. Maltalaiseksi sen sijaan p\u00e4\u00e4see edullisemmin: rahaa pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 ”vain” 1,3 miljoonaa euroa.\u00a0<\/p>\r\n Karibian saarivaltioiden passit irtoavat huomattavasti edullisemmin. Saint Kitts ja Nevis tarjoaa kansalaisuutta vastineena 177 000 euron lahjoituksesta maan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen rahastoon. Prosessi on my\u00f6s todella nopea, sill\u00e4 hakemuksen j\u00e4tt\u00e4misen ja rahojen siirt\u00e4misen j\u00e4lkeen menee vain pari kuukautta, niin Saint Kitts ja Nevisin kansalaisuus on selv\u00e4.<\/p>\r\n Niin ik\u00e4\u00e4n Karibianmerell\u00e4 sijaitsevien Dominican (ei Dominikaanisen tasavallan) sek\u00e4 Antiguan ja Barbudan kansalaisuudet ovat myynniss\u00e4, kun tekee avok\u00e4tisen noin 100 000 euron lahjoituksen valtion rahastoihin.<\/p>\r\n Siin\u00e4 vain muutama esimerkki. Sitten vain kaksoiskansalaisuutta suunnittelemaan!<\/p>\r\n Kuva: Gobbler<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> | Kuvaa rajattu<\/p><\/div>\r\n Inspiraatio t\u00e4m\u00e4n listan tekemiseen syntyi viime viikolla, kun kirjoitimme paavin suojelijoista, sveitsil\u00e4skaartista<\/a>. Taustaty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4ni tuli vastaan lukuisia artikkeleita (sek\u00e4 englanniksi ett\u00e4 suomeksi), joissa puhuttiin siit\u00e4, miten Vatikaanin passi ei ole kaikkein harvinaisin, vaikka kyseess\u00e4 onkin v\u00e4kiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman pienin valtio. Esiin oli nostettu Maltan ritarikunta, jonka v\u00e4itettiin my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n passinsa vain kolmelle henkil\u00f6lle kerrallaan. No, asiahan ei ole n\u00e4in, ja Maltan ritarikunta joutui muutama vuosi sitten julkaisemaan virallisen tiedotteen ja oikaisemaan v\u00e4itteen – ritarikunnan my\u00f6nt\u00e4mi\u00e4 virallisia matkustusasiakirjoja on hallussa noin 500 henkil\u00f6ll\u00e4.<\/p>\r\n Nyt varmasti kysyt, ett\u00e4 mik\u00e4 Maltan ritarikunta ja miten se voi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 k\u00e4ypi\u00e4 passeja. Jerusalemin Pyh\u00e4n Johanneksen Suvereeni Sotilaallinen Hospitaliitta Ritarikunta, lyhyemmin Rodoksen ja Maltan ritarikunta on maailman vanhin ja arvostetuin ritarikunta.\u00a0<\/p>\r\n Maltan ritarikunnan perustivat 1000-luvulla katoliset ritarit Jerusalemissa, ja aikoinaan se hallitsi nimens\u00e4 mukaisesti Maltaa. Napoleonin sotien ja muiden yhteenottojen vuoksi ritarikunta joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n 1700-luvun lopulla maanpakoon, ja se sai katolisena valtiona suojan Italiasta.<\/p>\r\n Vaikka Maltan ritarikunnalla ei ole ollut omaa maata yli kahteensataan vuoteen, eik\u00e4 sill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n vaatimuksia tai halua saada konkreettista hallintoaluetta, toimii se itsen\u00e4isen valtion tavoin. Sill\u00e4 on diplomaattiset suhteet yli sataan valtioon<\/a> ja pysyv\u00e4 tarkkailijavaltion asema YK:ssa. Hengellisen\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntana Maltan ritarikunta on Pyh\u00e4n istuimen alainen, mutta ritarikunnan asemassa itsen\u00e4inen. Sit\u00e4 hallitaan omalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 ja se kuuluu my\u00f6s kansainv\u00e4lisen oikeuden alaisuuteen.\u00a0<\/p>\r\n Maltan ritarikunta omistaa muutaman kiinteist\u00f6n Roomassa ja siin\u00e4 onkin sen kiinte\u00e4 omaisuus. Suurin osa ritarikunnan noin 15 000 j\u00e4senest\u00e4 on levitt\u00e4ytynyt ymp\u00e4ri maailmaa tekem\u00e4\u00e4n humanit\u00e4\u00e4rist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Ritarikunnan passeja my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n vuosittain kymmeni\u00e4, parhaimmillaan pari sataa, ja ne ovat tiukasti sidoksissa ty\u00f6h\u00f6n l\u00e4hetetyn henkil\u00f6n komennuksen kestoon – kansalaisuus ei ole ikuinen. Kaikki j\u00e4senet eiv\u00e4t passia saa, sill\u00e4 se on varattu korkeimmille virkamiehille ja diplomaateille sek\u00e4 heid\u00e4n perheenj\u00e4senilleen. Kuten aiemmin mainittiin, on passinhaltijoita ainakin vuodelta 2017 per\u00e4isin olevan tiedon mukaan noin viitisensataa.<\/p>\r\n Onko se v\u00e4hemm\u00e4n kuin Vatikaanin passin omaavia? Siin\u00e4 ja siin\u00e4. Vaikka Vatikaanissa on hieman vajaa 1000 asukasta, eiv\u00e4t kaikki ole valtion kansalaisia. Lis\u00e4ksi iso osa kansalaisista on diplomaattisissa edustusteht\u00e4viss\u00e4 ymp\u00e4ri maailman. Vatikaanin kansalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vaihdellut viime vuosien mittaan 400 ja 600 v\u00e4lill\u00e4, joten varmaa tietoa ei ole, kumpiko on maailman harvinaisin passi, Vatikaanin vai Maltan ritarikunnan.<\/p>\r\n Viel\u00e4 pikaisesti Vatikaanista. Siell\u00e4 ei ole ollenkaan passintarkistusta tai rajavalvontaa, joten jos on matkustanut ja p\u00e4\u00e4ssyt Italian rajojen sis\u00e4lle, voi maailman pienimp\u00e4\u00e4n valtioon marssia samalla luvalla. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Vatikaani kuitenkin siis my\u00f6nt\u00e4\u00e4 passeja, mutta sit\u00e4 t\u00e4ytyy hakea, sill\u00e4 kukaan ei synny Vatikaanin kansalaiseksi. Paavi kantaa mukanaan passia numero 1.\u00a0<\/p>\r\n Kuva: Mohamed Hassan | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\r\n Kaikki maailman passit ovat joko sinisi\u00e4, vihreit\u00e4, punaisia tai mustia<\/a>. Valtioilla on tapana pysytt\u00e4yty\u00e4 konservatiivisissa, tummissa s\u00e4vyiss\u00e4, koska ne viestiv\u00e4t virallisuudesta. Joten vaaleanviolettia ja keltaista passia on turha l\u00e4hte\u00e4 haeskelemaan.<\/p>\r\n Punaiset ovat kaikkein yleisimpi\u00e4, joskin s\u00e4vymaailma vaihtelee, ja esimerkiksi Singaporen, Sveitsin ja Norjan passit ovat kirkkaanpunaiset. Euroopan unionin kaikkien j\u00e4senvaltioiden passit ovat punaruskeita, lukuun ottamatta Kroatian tummansinist\u00e4 passia. My\u00f6s niiss\u00e4 maissa, jotka haluavat liitty\u00e4 EU:hun, on unionin valtioiden kanssa samans\u00e4vyiset passit. T\u00e4llaisia maita ovat muun muassa Serbia, Albania ja yli kaksikymment\u00e4 vuotta ehdokasmaana<\/a> ollut Turkki. Voi k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s toisin p\u00e4in: Brexitin my\u00f6t\u00e4 Yhdistyneen kuningaskunnan my\u00f6nt\u00e4m\u00e4t passit ovat maaliskuusta 2020 alkaen olleet tummansinisi\u00e4.<\/p>\r\n Jos Euroopassa punainen on suosituin v\u00e4ri, ovat rapakon takaiset passit suurimmaksi osaksi sinisi\u00e4. Kaikki Karibian maat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sinist\u00e4 passia samoin kuin Kanada, Yhdysvallat ja osa Etel\u00e4-Amerikan maista.\u00a0Monissa muslimimaissa kuten Marokossa, Pakistanissa ja Saudi-Arabiassa passit ovat vihreit\u00e4, koska v\u00e4rill\u00e4 on erityinen merkitys islaminuskossa. Koraanissa vihre\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n paratiisiin ja sen on sanottu olleen my\u00f6s profeetta Muhammedin<\/strong> lempiv\u00e4ri. Musta passi on kaikkein harvinaisin – sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi Uusi-Seelanti, Angola ja Malawi.<\/p>\r\nEnsimm\u00e4inen passi mainitaan jo Vanhassa testamentissa<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/japani.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Passeissa ei ole aina ollut valokuvia<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/vanhatpassit.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kolmetuhatta vuotta vanha Ramses II tarvitsi passin<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/ramses-wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Euroopan unionin passi<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/suomenpassi-wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Passin ja kansalaisuuden voi ostaa<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/kypros.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Eik\u00f6 Vatikaanin passi olekaan maailman harvinaisin?<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/nayttokuva-2021-1-26-kello-162029.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Passien v\u00e4rit<\/h2>\r\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/karttapassi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Matkamuistoleimat voivat est\u00e4\u00e4 liikkumisen<\/h2>\r\n