Aivastus ja j\u00e4rjet\u00f6n tuntinopeus!<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/aivastus-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Mohamed Hassan | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nUskomattomat random-faktat aloitetaan aivastuksella, tarkemmin sanottuna ihmisen aivastuksella.<\/p>\n
Itse kuulun siihen joukkoon ihmisi\u00e4, joiden aivastus on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n \u00e4\u00e4nek\u00e4s ja voimakas: se on tullut todettua monen monta kertaa, n\u00e4in allergikkona, ja kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa, kun olen aivastanut kahdeksan kertaa putkeen, olen fyysisesti puhki – tai ainakin jotain sinnep\u00e4in.<\/p>\n
Mutta onko tuo sitten mik\u00e4\u00e4n ihme? Ei todellakaan, sill\u00e4 ihmisen aivastus voi l\u00e4hte\u00e4 jopa 160 kilometrin tuntinopeudella<\/a>. Ja aivastamiseen liittyy my\u00f6s toinen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoinen fakta: yhden aivastuksen seurauksena ihmisen nen\u00e4st\u00e4 ja suusta voi lent\u00e4\u00e4 ulos jopa 100 000 pisaraa.<\/p>\nKun siis ihmisi\u00e4 suositellaan aivastamaan hihaansa, sille on todella olemassa syyns\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4llainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pisaroita ja tuolla tuntivauhdilla asettaa samassa tilassa olevat henkil\u00f6t sairastumisuhan alle, mik\u00e4li siis k\u00e4rsit esimerkiksi flunssasta tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sairastelet.<\/p>\n
Onneksi sent\u00e4\u00e4n allergia ei voi tarttua ja antihistamiinit ovat apuna kev\u00e4isin ja kes\u00e4isin – joskaan nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t t\u00e4ysin pys\u00e4yt\u00e4 aivastelua.<\/p>\n
Luonnossa asuvat delfiinit kutsuvat toisiaan nimill\u00e4<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/delfiinit-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Wolfgang Zimmel | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nKukapa ei rakastaisi delfiinej\u00e4, n\u00e4it\u00e4 vesist\u00f6jen ilopillereit\u00e4. Itse olen onnekseni p\u00e4\u00e4ssyt kerran el\u00e4m\u00e4ni aikana n\u00e4kem\u00e4\u00e4n delfiinej\u00e4 luonnossa ja se oli kertakaikkisen upea kokemus.<\/p>\n
Delfiini\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti ottaen yhten\u00e4 el\u00e4inkunnan viisaimmista lajeista. Joidenkin tutkijoiden<\/a> n\u00e4kemysten mukaan delfiinit olivat itse asiassa viisaimpia el\u00e4imi\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 upealla planeetallamme, ennen kuin ihmiset kiilasivat ohitse. Delfiineill\u00e4 on kokoon n\u00e4hden my\u00f6s todella suuret aivot, niin ik\u00e4\u00e4n yhdet el\u00e4inkunnan suurimmista, ja ne ovat itse asiassa suuremmat kuin vaikkapa simpansseilla.<\/p>\nDelfiinit osaavat tehd\u00e4 my\u00f6s kertakaikkisen upeita temppuja, mik\u00e4 kertoo niiden uskomattomasta kyvyst\u00e4 oppia erilaisia asioita, mutta t\u00e4ll\u00e4 random-faktat-listalla ne eiv\u00e4t ole n\u00e4iden osaamiensa temppujen vuoksi, vaan itse asiassa kommunikaation osalta: on nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 luonnossa el\u00e4v\u00e4t delfiinit<\/a> kutsuvat toisiaan nimelt\u00e4 – me vain emme kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden kielt\u00e4.<\/p>\nTutkijat ovat todenneet, ett\u00e4 delfiinit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisia vihellys\u00e4\u00e4ni\u00e4 kutsuessaan toinen toistaan, ja n\u00e4m\u00e4 vihellys\u00e4\u00e4net siis vaihtelevat riippuen siit\u00e4, ket\u00e4 kaveruksistaan delfiinit kutsuvat. Skotlannissa, St Andrewsin yliopistossa, ty\u00f6skentelev\u00e4 tutkimusryhm\u00e4 oli soittanut delfiineille heid\u00e4n kutsuma\u00e4\u00e4nen, delfiinit olivat reagoineet t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Tuossa edell\u00e4 mainitussa tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Vincent Janik<\/strong> kommentoi asiaa seuraavasti BBC<\/a>:n mukaan: ”Delfiinit el\u00e4v\u00e4t avomerell\u00e4 kolmiulotteisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa niill\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia maamerkkej\u00e4, ja niiden on pysytt\u00e4v\u00e4 yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4. N\u00e4m\u00e4 el\u00e4imet siis el\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa ne tarvitsevat tehokkaan systeemin ollakseen yhteyksiss\u00e4 toisiinsa.”<\/em><\/p>\nKaupasta ostamasi omenan ik\u00e4 saattaa olla todella korkea<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/omenat-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nMeist\u00e4 jokainen on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin maistanut omenaa, enk\u00e4 itse ainakaan tied\u00e4 ainoatakaan ihmist\u00e4, joka ei pit\u00e4isi omenasta.<\/p>\n
Monille on pienest\u00e4 pit\u00e4en opetettu, ett\u00e4 etenkin kaupasta ostettu omena kannattaa pest\u00e4 ja hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t todella paljon kemikaaleja ja mahdollisesti my\u00f6s erilaisia bakteereita<\/a>, kuten kolibakteeri ja salmonella,\u00a0 joista on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\nMutta tiesitk\u00f6 sit\u00e4, ett\u00e4 kun ruokakaupassa katsastat tarjolla olevat omenat ja yrit\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 ne kaikkein maukkaimman ja tuoreimman n\u00e4k\u00f6iset omenat, todellisuudessa n\u00e4m\u00e4 omenat saattavat olla jopa yli vuoden<\/a> ik\u00e4isi\u00e4? Et siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sy\u00f6 mill\u00e4\u00e4n muotoa tuoretta hedelm\u00e4\u00e4, kun haukkaat kaupasta ostamasi omenasta palan, vaan sen el\u00e4m\u00e4nkaari yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin jokaisen meist\u00e4.<\/p>\nN\u00e4m\u00e4 perinteisiss\u00e4 ruokakaupoissa olevat omenat on aikanaan poimittu raakoina. Sen j\u00e4lkeen niit\u00e4 on k\u00e4sitelty kemiallisella aineella (1-MCP), ne on vahattu, s\u00e4ilytetty kylm\u00e4ss\u00e4 huoneessa keskim\u00e4\u00e4rin 12 kuukauden ajan ja lopulta laitettu matkalle kohti kohdemaataan. Pahinta t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 omenat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t antioksidantteja, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t esimerkiksi sy\u00f6v\u00e4n syntymist\u00e4, ja n\u00e4m\u00e4 antioksidantit alkavat kadota kolmen kuukauden kylm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4il\u00f6misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Kyll\u00e4p\u00e4s sit\u00e4 alkoikin kummasti odottamaan ensi kes\u00e4\u00e4 ja omenoiden sy\u00f6mist\u00e4 suoraan puusta poimittuina.<\/p>\n
Kaskelotti p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 lentokoneen desibeleiss\u00e4<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/kaskelotti-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nKaskelotti on noin 16-metrinen ja per\u00e4ti 45 tonnia painava valaslaji, joka valitettavasti on vaarassa kuolla sukupuuttoon – muun muassa ihmisten luontoon ja mereen toimittaman muovij\u00e4tteen vuoksi; ymp\u00e4ri maailman kaskelotteja on rantautunut rannalle kuolleina ja pahimmassa tapauksessa niiden vatsa on ollut t\u00e4ynn\u00e4 erilaista muovij\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n
Valaat, ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaskelotit, ovat siis massiivisia ja uskomattoman kauniita el\u00e4imi\u00e4, joiden kokoa on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin t\u00e4yden ymm\u00e4rryksen eri valaslajien koosta saa vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun esimerkiksi kaskelotin kaltaisen valaan p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omin paljain silmin. Esimerkiksi maailman suurin valaslaji eli sinivalas oli painoltaan 20-kertainen Tyrannosaurus Rexiin verrattuna, eik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n dinosaurus p\u00e4ihit\u00e4 sinivalasta koossa.<\/p>\n
Mutta takaisin kaskelotteihin, jotka nekin ovat moninkertaisesti Rexi\u00e4 painavampia.<\/p>\n
Kaskelottien erikoisuus liittyy niiden \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se on syyn\u00e4 sille, miksi t\u00e4m\u00e4 valaslaji on p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4lle uskomattomat random-faktat -listallemme. Niiden \u00e4\u00e4ni on nimitt\u00e4in niin voimakas, ett\u00e4 se voi ylt\u00e4\u00e4 jopa 230 desibeliin<\/a>. Edes sinivalas ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kaskelotille, sill\u00e4 sinivalas ylt\u00e4\u00e4 ”vain” 180 desibeliin.<\/p>\nMik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 olevat lukemat eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n kerro sinulle paljoa, niin t\u00e4m\u00e4 kertonee: lentokoneen vastaava lukema on l\u00e4ht\u00f6hetkell\u00e4 noin 150 desibeli\u00e4.<\/p>\n
Kaskelotti on siis maailman kovimman \u00e4\u00e4nen luova el\u00e4in, eik\u00e4 se tuolla desibelilukemalla ole kovinkaan suuri yll\u00e4tys.<\/p>\n
Tyynimeri on massiivinen<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/aalto-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Elias Sch | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nT\u00e4m\u00e4 uskomattomat random-faktat -lista vie meid\u00e4t seuraavaksi meren ihmeelliseen maailmaan, joskin vertailukohteeksi t\u00e4h\u00e4n tarvitaan my\u00f6s maapallon mantereet eli niin sanottu kuiva maa.<\/p>\n
Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n karttaa katsomalla sit\u00e4 huomaa hyvin nopeasti, ett\u00e4 Tyynimeri on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maailman suurin meri. Kaiken kaikkiaan Tyynimeri kattaa per\u00e4ti yli 30 prosenttia koko maapallon pinta-alasta. Esimerkiksi karttapalloa analysoidessa sit\u00e4 saattaa olla vaikea huomata, mutta itse asiassa yksik\u00e4\u00e4n maa-alue maapallolla ei ole yht\u00e4 suuri kuin Tyynimeri.<\/p>\n
Ja jatketaanpa nyt viel\u00e4 asteen verran pidemm\u00e4lle n\u00e4iden vertailujen osalta: kun kaikki maapallon maa-alueet lasketaan yhteen, niiden kokonaisuus j\u00e4\u00e4 pinta-alaltaan pienemm\u00e4ksi kuin Tyynimeri.<\/p>\n
Kaiken kaikkiaan Tyynenmeren<\/a> pinta-ala on vedenpintaa mittarina k\u00e4ytt\u00e4en huimat 155 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4. Ihan vain n\u00e4in vertailun vuoksi, Suomen pinta-ala on 338 400 neli\u00f6kilometri\u00e4. Suomi on nimenomaan pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi<\/a> suurin valtio ja taakse j\u00e4\u00e4 kaiken kaikkiaan 36 Euroopan valtiota, joten Suomi ei ole todellakaan mik\u00e4\u00e4n maapallon k\u00e4\u00e4pi\u00f6valtio.<\/p>\nJ\u00e4\u00e4karhu ja harmaakarhu loivat t\u00e4ysin uuden karhulajin<\/h2>\n\n\n <\/p>\n
\n<\/div>\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\nN\u00e4yt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 julkaisu Instagramissa.<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n <\/p>\n
Henkil\u00f6n Harry (@harrysanimals) jakama julkaisu<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/blockquote>\n
Kuva: Mohamed Hassan | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Uskomattomat random-faktat aloitetaan aivastuksella, tarkemmin sanottuna ihmisen aivastuksella.<\/p>\n Itse kuulun siihen joukkoon ihmisi\u00e4, joiden aivastus on k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n \u00e4\u00e4nek\u00e4s ja voimakas: se on tullut todettua monen monta kertaa, n\u00e4in allergikkona, ja kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa, kun olen aivastanut kahdeksan kertaa putkeen, olen fyysisesti puhki – tai ainakin jotain sinnep\u00e4in.<\/p>\n Mutta onko tuo sitten mik\u00e4\u00e4n ihme? Ei todellakaan, sill\u00e4 ihmisen aivastus voi l\u00e4hte\u00e4 jopa 160 kilometrin tuntinopeudella<\/a>. Ja aivastamiseen liittyy my\u00f6s toinen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoinen fakta: yhden aivastuksen seurauksena ihmisen nen\u00e4st\u00e4 ja suusta voi lent\u00e4\u00e4 ulos jopa 100 000 pisaraa.<\/p>\n Kun siis ihmisi\u00e4 suositellaan aivastamaan hihaansa, sille on todella olemassa syyns\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4llainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pisaroita ja tuolla tuntivauhdilla asettaa samassa tilassa olevat henkil\u00f6t sairastumisuhan alle, mik\u00e4li siis k\u00e4rsit esimerkiksi flunssasta tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sairastelet.<\/p>\n Onneksi sent\u00e4\u00e4n allergia ei voi tarttua ja antihistamiinit ovat apuna kev\u00e4isin ja kes\u00e4isin – joskaan nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t t\u00e4ysin pys\u00e4yt\u00e4 aivastelua.<\/p>\n Kuva: Wolfgang Zimmel | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kukapa ei rakastaisi delfiinej\u00e4, n\u00e4it\u00e4 vesist\u00f6jen ilopillereit\u00e4. Itse olen onnekseni p\u00e4\u00e4ssyt kerran el\u00e4m\u00e4ni aikana n\u00e4kem\u00e4\u00e4n delfiinej\u00e4 luonnossa ja se oli kertakaikkisen upea kokemus.<\/p>\n Delfiini\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti ottaen yhten\u00e4 el\u00e4inkunnan viisaimmista lajeista. Joidenkin tutkijoiden<\/a> n\u00e4kemysten mukaan delfiinit olivat itse asiassa viisaimpia el\u00e4imi\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 upealla planeetallamme, ennen kuin ihmiset kiilasivat ohitse. Delfiineill\u00e4 on kokoon n\u00e4hden my\u00f6s todella suuret aivot, niin ik\u00e4\u00e4n yhdet el\u00e4inkunnan suurimmista, ja ne ovat itse asiassa suuremmat kuin vaikkapa simpansseilla.<\/p>\n Delfiinit osaavat tehd\u00e4 my\u00f6s kertakaikkisen upeita temppuja, mik\u00e4 kertoo niiden uskomattomasta kyvyst\u00e4 oppia erilaisia asioita, mutta t\u00e4ll\u00e4 random-faktat-listalla ne eiv\u00e4t ole n\u00e4iden osaamiensa temppujen vuoksi, vaan itse asiassa kommunikaation osalta: on nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 luonnossa el\u00e4v\u00e4t delfiinit<\/a> kutsuvat toisiaan nimelt\u00e4 – me vain emme kykene ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niiden kielt\u00e4.<\/p>\n Tutkijat ovat todenneet, ett\u00e4 delfiinit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t erilaisia vihellys\u00e4\u00e4ni\u00e4 kutsuessaan toinen toistaan, ja n\u00e4m\u00e4 vihellys\u00e4\u00e4net siis vaihtelevat riippuen siit\u00e4, ket\u00e4 kaveruksistaan delfiinit kutsuvat. Skotlannissa, St Andrewsin yliopistossa, ty\u00f6skentelev\u00e4 tutkimusryhm\u00e4 oli soittanut delfiineille heid\u00e4n kutsuma\u00e4\u00e4nen, delfiinit olivat reagoineet t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Tuossa edell\u00e4 mainitussa tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 Vincent Janik<\/strong> kommentoi asiaa seuraavasti BBC<\/a>:n mukaan: ”Delfiinit el\u00e4v\u00e4t avomerell\u00e4 kolmiulotteisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa niill\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia maamerkkej\u00e4, ja niiden on pysytt\u00e4v\u00e4 yhten\u00e4 ryhm\u00e4n\u00e4. N\u00e4m\u00e4 el\u00e4imet siis el\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa ne tarvitsevat tehokkaan systeemin ollakseen yhteyksiss\u00e4 toisiinsa.”<\/em><\/p>\n Kuva: Steve Buissinne | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Meist\u00e4 jokainen on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin maistanut omenaa, enk\u00e4 itse ainakaan tied\u00e4 ainoatakaan ihmist\u00e4, joka ei pit\u00e4isi omenasta.<\/p>\n Monille on pienest\u00e4 pit\u00e4en opetettu, ett\u00e4 etenkin kaupasta ostettu omena kannattaa pest\u00e4 ja hyv\u00e4 niin, sill\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t todella paljon kemikaaleja ja mahdollisesti my\u00f6s erilaisia bakteereita<\/a>, kuten kolibakteeri ja salmonella,\u00a0 joista on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\n Mutta tiesitk\u00f6 sit\u00e4, ett\u00e4 kun ruokakaupassa katsastat tarjolla olevat omenat ja yrit\u00e4t l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 ne kaikkein maukkaimman ja tuoreimman n\u00e4k\u00f6iset omenat, todellisuudessa n\u00e4m\u00e4 omenat saattavat olla jopa yli vuoden<\/a> ik\u00e4isi\u00e4? Et siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sy\u00f6 mill\u00e4\u00e4n muotoa tuoretta hedelm\u00e4\u00e4, kun haukkaat kaupasta ostamasi omenasta palan, vaan sen el\u00e4m\u00e4nkaari yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin jokaisen meist\u00e4.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 perinteisiss\u00e4 ruokakaupoissa olevat omenat on aikanaan poimittu raakoina. Sen j\u00e4lkeen niit\u00e4 on k\u00e4sitelty kemiallisella aineella (1-MCP), ne on vahattu, s\u00e4ilytetty kylm\u00e4ss\u00e4 huoneessa keskim\u00e4\u00e4rin 12 kuukauden ajan ja lopulta laitettu matkalle kohti kohdemaataan. Pahinta t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 omenat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t antioksidantteja, jotka ehk\u00e4isev\u00e4t esimerkiksi sy\u00f6v\u00e4n syntymist\u00e4, ja n\u00e4m\u00e4 antioksidantit alkavat kadota kolmen kuukauden kylm\u00e4ss\u00e4 s\u00e4il\u00f6misen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Kyll\u00e4p\u00e4s sit\u00e4 alkoikin kummasti odottamaan ensi kes\u00e4\u00e4 ja omenoiden sy\u00f6mist\u00e4 suoraan puusta poimittuina.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kaskelotti on noin 16-metrinen ja per\u00e4ti 45 tonnia painava valaslaji, joka valitettavasti on vaarassa kuolla sukupuuttoon – muun muassa ihmisten luontoon ja mereen toimittaman muovij\u00e4tteen vuoksi; ymp\u00e4ri maailman kaskelotteja on rantautunut rannalle kuolleina ja pahimmassa tapauksessa niiden vatsa on ollut t\u00e4ynn\u00e4 erilaista muovij\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n Valaat, ja t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaskelotit, ovat siis massiivisia ja uskomattoman kauniita el\u00e4imi\u00e4, joiden kokoa on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin t\u00e4yden ymm\u00e4rryksen eri valaslajien koosta saa vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun esimerkiksi kaskelotin kaltaisen valaan p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n omin paljain silmin. Esimerkiksi maailman suurin valaslaji eli sinivalas oli painoltaan 20-kertainen Tyrannosaurus Rexiin verrattuna, eik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n dinosaurus p\u00e4ihit\u00e4 sinivalasta koossa.<\/p>\n Mutta takaisin kaskelotteihin, jotka nekin ovat moninkertaisesti Rexi\u00e4 painavampia.<\/p>\n Kaskelottien erikoisuus liittyy niiden \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se on syyn\u00e4 sille, miksi t\u00e4m\u00e4 valaslaji on p\u00e4\u00e4tynyt t\u00e4lle uskomattomat random-faktat -listallemme. Niiden \u00e4\u00e4ni on nimitt\u00e4in niin voimakas, ett\u00e4 se voi ylt\u00e4\u00e4 jopa 230 desibeliin<\/a>. Edes sinivalas ei p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kaskelotille, sill\u00e4 sinivalas ylt\u00e4\u00e4 ”vain” 180 desibeliin.<\/p>\n Mik\u00e4li n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 olevat lukemat eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n kerro sinulle paljoa, niin t\u00e4m\u00e4 kertonee: lentokoneen vastaava lukema on l\u00e4ht\u00f6hetkell\u00e4 noin 150 desibeli\u00e4.<\/p>\n Kaskelotti on siis maailman kovimman \u00e4\u00e4nen luova el\u00e4in, eik\u00e4 se tuolla desibelilukemalla ole kovinkaan suuri yll\u00e4tys.<\/p>\n Kuva: Elias Sch | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n T\u00e4m\u00e4 uskomattomat random-faktat -lista vie meid\u00e4t seuraavaksi meren ihmeelliseen maailmaan, joskin vertailukohteeksi t\u00e4h\u00e4n tarvitaan my\u00f6s maapallon mantereet eli niin sanottu kuiva maa.<\/p>\n Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n karttaa katsomalla sit\u00e4 huomaa hyvin nopeasti, ett\u00e4 Tyynimeri on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maailman suurin meri. Kaiken kaikkiaan Tyynimeri kattaa per\u00e4ti yli 30 prosenttia koko maapallon pinta-alasta. Esimerkiksi karttapalloa analysoidessa sit\u00e4 saattaa olla vaikea huomata, mutta itse asiassa yksik\u00e4\u00e4n maa-alue maapallolla ei ole yht\u00e4 suuri kuin Tyynimeri.<\/p>\n Ja jatketaanpa nyt viel\u00e4 asteen verran pidemm\u00e4lle n\u00e4iden vertailujen osalta: kun kaikki maapallon maa-alueet lasketaan yhteen, niiden kokonaisuus j\u00e4\u00e4 pinta-alaltaan pienemm\u00e4ksi kuin Tyynimeri.<\/p>\n Kaiken kaikkiaan Tyynenmeren<\/a> pinta-ala on vedenpintaa mittarina k\u00e4ytt\u00e4en huimat 155 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4. Ihan vain n\u00e4in vertailun vuoksi, Suomen pinta-ala on 338 400 neli\u00f6kilometri\u00e4. Suomi on nimenomaan pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi<\/a> suurin valtio ja taakse j\u00e4\u00e4 kaiken kaikkiaan 36 Euroopan valtiota, joten Suomi ei ole todellakaan mik\u00e4\u00e4n maapallon k\u00e4\u00e4pi\u00f6valtio.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Henkil\u00f6n Harry (@harrysanimals) jakama julkaisu<\/a><\/p>\n<\/div>\n<\/blockquote>\nLuonnossa asuvat delfiinit kutsuvat toisiaan nimill\u00e4<\/h2>\n
Kaupasta ostamasi omenan ik\u00e4 saattaa olla todella korkea<\/h2>\n
Kaskelotti p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 lentokoneen desibeleiss\u00e4<\/h2>\n
Tyynimeri on massiivinen<\/h2>\n
J\u00e4\u00e4karhu ja harmaakarhu loivat t\u00e4ysin uuden karhulajin<\/h2>\n
\n