{"id":16368,"date":"2024-11-11T21:20:36","date_gmt":"2024-11-11T19:20:36","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=16368"},"modified":"2024-12-08T22:36:34","modified_gmt":"2024-12-08T20:36:34","slug":"10-keksintoa-vanhempia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-keksintoa-vanhempia\/","title":{"rendered":"Selfie-tikku k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo sata vuotta sitten!? 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Sit\u00e4 helposti kuvittelisi, ett\u00e4 selfie-tikku ja sosiaalinen media ovat t\u00e4m\u00e4n vuosituhannen keksint\u00f6j\u00e4. Nyt oikaistaan hieman ennakkok\u00e4sityksi\u00e4 ja harhaluuloja.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan ole vahingollisia harhaluuloja, vaan listalla saa toivottavasti kokea ihan hauskoja ahaa-el\u00e4myksi\u00e4. Listafriikki<\/a> esittelee nyt siis asioita, esineit\u00e4 ja keksint\u00f6j\u00e4, jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti vanhempia kuin voisi kuvitella. Osan kohdalla voidaan menn\u00e4 pieleen vuosikymmeni\u00e4, toisten kohdalla jopa kymmeni\u00e4tuhansia vuosia.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset keksinn\u00f6t voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Suomessa kiidettiin luistimilla jo 5000 vuotta sitten: 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Selfie-tikku<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Selfie-tikku ei voi olla kovin vanha keksint\u00f6, sill\u00e4 eiv\u00e4th\u00e4n selfie-kuvatkaan ole kovin vanha juttu!? Hirve\u00e4n montaa vuotta ei puhelimissa ole ollut selfieiden ottamista (ja videopuheluita) helpottavaa etukameraa eik\u00e4 kovin montaa vuotta tarvitse menn\u00e4 taaksep\u00e4in, kun puhelimissa ei ollut kameraa viel\u00e4 ollenkaan!<\/p>\n

Mutta onhan niit\u00e4 selfieit\u00e4 voinut ottaa ihan kamerallakin; se on vain vaatinut yrityksi\u00e4 ja erehdyksi\u00e4. Ellei ole ollut kamerav\u00e4lineist\u00f6n edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4.<\/p>\n

Japanilainen Ueda Hiroshi<\/strong> kehitti ja patentoi selfie-tikun jo 1980-luvulla matkustaessaan Euroopassa, koska h\u00e4n ei luottanut (osittain omien ik\u00e4vien kokemusten vuoksi) paikallisiin, jotka saattaisivat juosta h\u00e4nen kameransa kanssa pois. Hiroshi kehitti pidennett\u00e4v\u00e4n tikun, jonka nokkaan sai kiinni kameran ja h\u00e4n kruunasi kokonaisuuden kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kameraan peilin. N\u00e4in kuvaaja n\u00e4ki, mist\u00e4 oli ottamassa kuvaa. Yleisesti selfie-tikun keksij\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin kanadalaista Wayne Frommia<\/strong>, joka sai patentin Quik Pod -v\u00e4lineelleen vuonna 2005 \u2013 kaksi vuotta sen j\u00e4lkeen, kun Hiroshin patentti oli umpeutunut.<\/p>\n

Mutta n\u00e4m\u00e4 miehet olivat kymmeni\u00e4 vuosia my\u00f6h\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n

Selfie-tikku on ollut todistetusti olemassa jo ainakin vuonna 1925. Sen osoittaa t\u00e4m\u00e4 valokuva<\/a>, jossa pariskunta ottaa yhteiskuvaa kepin p\u00e4\u00e4h\u00e4n laitetulla kameralla.<\/p>\n

Keskusl\u00e4mmitys<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> | Kuvaa rajattu<\/p><\/div>\n

Ihmiset ovat l\u00e4mmitt\u00e4neet asumuksiaan kymmenien tuhansien vuosien ajan tulen avulla. Mutta varmasti monella meist\u00e4 on sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 tulisijat ovat l\u00e4mmitt\u00e4neet yht\u00e4 tietty\u00e4 huonetta, mutta koko taloa tai asuntoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t ratkaisut ovat vasta viime vuosisadan keksint\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Todellisuudessa ensimm\u00e4iset keskusl\u00e4mmityssysteemit olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo antiikin Roomassa. Noin 350 vuotta ennen ajanlaskun alkua Roomassa keksittiin rakennelma nimelt\u00e4\u00e4n hypokausti<\/a>, joka tietenkin oli pitk\u00e4\u00e4n mahdollinen vain tarpeeksi rikkaille. Se oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yksityisiss\u00e4 asuinrakennuksissa, mutta yht\u00e4 lailla esimerkiksi julkisissa kylpyl\u00f6iss\u00e4 ja luostareissa.<\/p>\n

Hypokausti toimi niin, ett\u00e4 talojen lattioita nostettiin maasta puolen metrin verran tiilist\u00e4 tai betonista rakennettujen pylv\u00e4iden avulla. Sitten tuohon tyhj\u00e4\u00e4n tilaan rakennettiin l\u00e4mmitysuuni, jossa tulta pidettiin yll\u00e4 jatkuvasti. Uunista levi\u00e4v\u00e4 kuuma ilma johdettiin ymp\u00e4ri matalaa kellarikerrosta ja sielt\u00e4 kivisi\u00e4 savukanavia pitkin yl\u00e4puolisiin asuintiloihin \u2013 yhdest\u00e4 tulisijasta riitti l\u00e4mp\u00f6\u00e4 useaan huoneeseen.<\/p>\n

Hypokaustista tuli suosittu l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4 koko Euroopassa ja Suomessakin se on ollut 1300- ja 1400-luvulla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muun muassa Turun linnassa ja Olavinlinnassa<\/a>.<\/p>\n

Sosiaalinen media<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Koninklijke Bibliotheek – Album amicorum van Hans van Wyckel<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a><\/p><\/div>\n

Sosiaalinen media on rymin\u00e4ll\u00e4 muuttanut maailmamme viimeisen 15 vuoden aikana ja varsinaisesti eri some-kanavat m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n verkkoviestint\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6iksi. Joten sana verkkoviestint\u00e4 jo rajaa aika paljon sit\u00e4, mit\u00e4 sosiaaliseksi mediaksi voidaan kutsua. Mutta venytet\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 hiukan.<\/p>\n

Vaikka Twitteri\u00e4 tai Facebookia ei ollut 1500-luvulla, oli alankomaalaisilla nuorilla miehill\u00e4 ja naisilla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n jotain hyvin samalla periaatteella toimivaa. Album amicorum<\/a>, joka on latinaa ja tarkoittaa yst\u00e4v\u00e4kirjaa, oli nuoren ylimyst\u00f6n fyysinen sosiaalinen media. Kirjaa kierr\u00e4tettiin tutuilla ja yst\u00e4vill\u00e4, jotka saivat kirjoittaa sivuille esimerkiksi juoruja, vitsej\u00e4, runoja ja laulujen sanoja.<\/p>\n

Kirjojen omistajat paljastivat ihastuksiaan, kertoivat omia mielipiteit\u00e4\u00e4n ja neuvojaan, ja kommentoivat muiden kirjoihin n\u00e4iden vastaavia kirjoituksia. Kirjoihin p\u00e4ivitettiin el\u00e4m\u00e4n t\u00e4htihetkien lis\u00e4ksi aivan arkisiakin tapahtumia. \u00c4lypuhelimella otettujen kuvien sijaan kirjojen sivuille taiteiltiin my\u00f6s upeita piirrustuksia. Jos joku j\u00e4rjesti juhlat, kehuivat osallistujat hyvin sujunutta tapahtumaa j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n kirjassa.<\/p>\n

Kuulostaa ihan Facebookilta, eik\u00f6 totta!?<\/p>\n

Oman sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nteet olivat p\u00e4\u00e4osassa nimenomaan nuorilla naisilla, joiden arki kului usein kotikaupungin pieniss\u00e4 piireiss\u00e4. Nuorilla miehill\u00e4 taas album amicorum oli kuin LinkedIn, johon he ker\u00e4siv\u00e4t nimikirjoituksia ja kehuja ymp\u00e4ri Eurooppaa tapaamiltaan t\u00e4rkeilt\u00e4 henkil\u00f6ilt\u00e4: tiedemiehilt\u00e4, professoreilta, taiteilijoilta ja korkea-arvoisilta sotilailta. Mit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 oman kirjan sivuilta l\u00f6ytyi, sit\u00e4 paremmat mahdollisuudet oli nousta sosiaalisessa hierarkiassa ja edet\u00e4 uralla.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4tel\u00f6<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Aleksanteri Suuren<\/strong>, joka oli Makedonian kuningas ja aikansa merkitt\u00e4vimpi\u00e4 sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6it\u00e4, tiedet\u00e4\u00e4n herkutelleen hunajalla ja nektarilla h\u00f6ystetyll\u00e4 lumella ja j\u00e4\u00e4ll\u00e4 valloittaessaan puolta maailmaa 300-luvulla eaa. Roomassa vuonna 54 valtaan noussut keisari Nero<\/strong> oli h\u00e4nkin j\u00e4isten herkkujen yst\u00e4v\u00e4 ja l\u00e4hetti usein palvelusv\u00e4ke\u00e4\u00e4n vuorille ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n lunta, jota sitten maustettiin hedelmill\u00e4 ja mehuilla.<\/p>\n

Kiinalaiset tekiv\u00e4t j\u00e4\u00e4tel\u00f6st\u00e4 kuitenkin sen, mit\u00e4 se nyky\u00e4\u00e4n on eli kermaisen herkun. Tang-dynastian alkaessa vuonna 618, p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t keisari ja h\u00e4nen korkea-arvoiset virkamiehens\u00e4, ett\u00e4 makeutettua lumipalloa on kehitett\u00e4v\u00e4 paremmaksi. Tarinan mukaan idea tuli Kiinan hoviin Mongolian aroilta, jossa ratsumiehet s\u00e4il\u00f6iv\u00e4t tammojen maitoa<\/a> laukkuihinsa. Kun he ratsastivat pitki\u00e4 matkoja kylmiss\u00e4 olosuhteissa, oli laukkujen sis\u00e4lt\u00f6 muuttunut jatkuvan liikkeen ja alhaisen l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutuksesta koostumukseltaan tiivimm\u00e4ksi, mutta samalla hyvin kuohkeaksi.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 Kiinan ylimyst\u00f6 aloitti kehitysty\u00f6ns\u00e4 ja alkoi valmistaa j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4 hapatetusta puhvelin tai vuohen maidosta, jota paksunnettiin jauhoilla ja maustettiin kamferilla. Sitten se tarjoiltiin j\u00e4\u00e4kylm\u00e4n\u00e4. Onneksi nyky\u00e4\u00e4n meille on tarjolla muitakin makuja kuin kamferi!<\/p>\n

Pikaruoka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Aldo Ardetti<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> | Kuvaa rajattu<\/p><\/div>\n

Vaikka antiikin Roomassa, ajanlaskun alun molemmin puolin, ei ollut m\u00e4kk\u00e4reit\u00e4 tai mit\u00e4\u00e4n nykyaikaisia pikaruokaravintoloita, rakastettiin siell\u00e4 nopeaa, helppoa ja edullista ruokaa yht\u00e4 paljon kuin kiireisess\u00e4 nyky-yhteiskunnassa.<\/p>\n

Rooman katuravintoloita kutsuttiin nimill\u00e4 thermopolium<\/a>, ”paikka, jossa myyd\u00e4\u00e4n jotain kuumaa”, ja ne olivat erityisen suosittuja v\u00e4h\u00e4varaisten keskuudessa. Monet roomalaiset asuivat hyvin ahtaasti, eik\u00e4 keitti\u00f6ille tai ruokailuhuoneille ollut tilaa, joten thermopoliumit olivat k\u00e4tev\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n

Katujen varsille levitt\u00e4ytyvill\u00e4 ravintoloilla oli pitk\u00e4t tiskit t\u00e4ynn\u00e4 tarjottavaa ja ruoka pidettiin l\u00e4mp\u00f6isen\u00e4 kivip\u00f6ytien alla olevien tulisijojen avulla. Yll\u00e4 olevassa kuvassa on thermopolium Herculaneumin kaupungista, joka hautautui tuhkaan vuonna 79 Vesuvius-tulivuoren purkauduttua. Hyvin harvoissa thermopoliumeissa oli mahdollisuus istua ruokailemaan, joten annos napattiin mukaan ja sy\u00f6tiin lennossa. Tarjolla oli my\u00f6s alkoholia.<\/p>\n

Hienoimmat pikaruokalat oli koristeltu freskoin, jotka eiv\u00e4t tokikaan olleet pelkk\u00e4\u00e4 silm\u00e4nruokaa, vaan niiss\u00e4 ilmoitettiin kyseisen paikan ruokalista – n\u00e4in on ainakin p\u00e4\u00e4telty kaivauksien perusteella.<\/p>\n

Thermopoliumeissa tarjoiltiin linssej\u00e4, kalaa, lihaa, juustoja ja p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4, jotka vastasivat nykyp\u00e4iv\u00e4n hampurilaisia ja ranskalaisia. Sill\u00e4 erotuksella tietysti, ett\u00e4 antiikin Rooman pikam\u00e4tt\u00f6 oli huomattavasti terveellisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n