{"id":16731,"date":"2024-11-05T21:45:12","date_gmt":"2024-11-05T19:45:12","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=16731"},"modified":"2024-11-15T20:03:42","modified_gmt":"2024-11-15T18:03:42","slug":"10-erikoista-elainten-nukkumistapaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-erikoista-elainten-nukkumistapaa\/","title":{"rendered":"Toinen silm\u00e4 auki tai sy\u00f6ksyhampaat j\u00e4\u00e4h\u00e4n iskettyn\u00e4: El\u00e4inten 10 eriskummallista nukkumistapaa \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Kaikki el\u00e4imet tarvitsevat unta: jotkut enemm\u00e4n ja toiset v\u00e4hemm\u00e4n. El\u00e4inmaailmassa on my\u00f6s olemassa monta eriskummallista nukkumistapaa, joista h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vimpiin l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n nyt tutustumaan.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> j\u00e4tti pois erilaiset horrokset ja talviunet, jotka sin\u00e4ns\u00e4 kyll\u00e4 ovat melko erikoisia ilmi\u00f6it\u00e4. Nyt kuitenkin paneudutaan kymmeneen nukkumistapaan, jotka ovat listan el\u00e4imill\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Mukaan mahtuu muun muassa erikseen nukkuvia aivopuoliskoja, suojaisia limakuplia, k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 s\u00f6p\u00f6stelij\u00f6it\u00e4 ja kuolleita flamingoja.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset viisi erikoista nukkumistapaa voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Norsut nukkuvat seisten, koska muuten ne kuolisivat: El\u00e4inten 10 eriskummallista nukkumistapaa \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Delfiinien nukkumistapa on yksi erikoisimmista<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Rudney Uezu | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Ihmisen ei tarvitse (onneksi) joka kerta ilmaa sis\u00e4\u00e4n vet\u00e4ess\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 nyt on aika hengitt\u00e4\u00e4. Toista se on delfiineill\u00e4, ja toki muillakin valailla, jotka k\u00e4yv\u00e4t tietoisesti ottamassa happea sopivin v\u00e4liajoin. Delfiineill\u00e4 on hyvin erikoinen kyky, jonka avulla ne eiv\u00e4t huku unissaan: ne lepuuttavat yht\u00e4 aivopuoliskoa kerrallaan<\/a>.<\/p>\n

Kun toinen puoli aivoista on hereill\u00e4, on sit\u00e4 vastaava vartalon puolisko valppaana, mik\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s silm\u00e4\u00e4. Kun oikea aivopuolisko nukkuu, on vasen silm\u00e4 auki ja valmiina havaitsemaan l\u00e4hestyvi\u00e4 vaaroja. Yleens\u00e4 delfiinit uivat ja nukkuvat samanaikaisesti ja usein kaverin vieress\u00e4, jotta kummallakin puolella on valvova silm\u00e4.<\/p>\n

Joskus ne voivat vaipua hyvinkin syv\u00e4\u00e4n uneen ja kellua siten, ett\u00e4 hengitysaukko on koko ajan pinnan yl\u00e4puolella \u2013 siit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 logging<\/em> eli delfiini muistuttaa kelluvaa tukkia. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 se nukkuu kuin tukki! Nukkuessa delfiinien hengitysv\u00e4li pitenee ja ne voivat olla pintaan nousematta jopa seitsem\u00e4n minuuttia, kun aktiivisina aikoina hengitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n muutaman minuutin v\u00e4lein.<\/p>\n

Pullokuonodelfiinit nukkuvat noin kolmasosan vuorokaudesta eli ne tarvitsevat periaatteessa saman verran unta kuin ihminen. Erona on vain se, ett\u00e4 delfiinit her\u00e4\u00e4v\u00e4t parin tunnin v\u00e4lein vaihtamaan nukkuvaa aivopuoliskoa.<\/p>\n

Sorsat asettuvat rivist\u00f6\u00f6n nukkumaan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sorsatkin osaavat toisella aivopuoliskolla nukkumisen ja aiemmin oli sellainen uskomus, ett\u00e4 ne nukkuisivat l\u00e4hes aina toinen silm\u00e4 auki. Indiana State -yliopiston biologit ja unitutkijat p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t ottaa selv\u00e4\u00e4, miten yleist\u00e4 puolittainen nukkuminen todellisuudessa on.<\/p>\n

Tutkimuskohteeksi valikoituivat sinisorsat, jotka muiden l\u00e4hisukulaistensa tavoin nukkuvat riveiss\u00e4. Sorsia kuvattiin, kun ne asettuivat y\u00f6puulle ja kuinka ollakaan \u2013 sorsajoukossa n\u00e4htiin hajontaa. Ne, jotka nukkuivat rivist\u00f6n p\u00e4iss\u00e4, pitiv\u00e4t auki sen silm\u00e4n, joka oli kavereista poisp\u00e4in<\/a>. Muiden sorsien suuntaan osoittanut silm\u00e4 oli kiinni. Keskell\u00e4 rivi\u00e4 olleet sorsat sen sijaan saivat lepuuttaa aivoja kokonaisuudessaan ja ne sulkivatkin molemmat silm\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Rivin p\u00e4iss\u00e4 olevat vahdit siis pit\u00e4v\u00e4t huolen siit\u00e4, ett\u00e4 pedot eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta totaalisen y\u00f6vuoron sijaan ne saavat nukkua edes puolittain.<\/p>\n

Flamingot nukkuvat yhdell\u00e4 jalalla, koska se on helpompaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Marjon Besteman-Horn | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Monet linnut, muun muassa edellisen kohdan sinisorsat, nukkuvat yhdell\u00e4 jalalla. Se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ne s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t energiaa. L\u00e4mm\u00f6nhukka h\u00f6yhenett\u00f6mist\u00e4 jaloista on suuri, joten edes toisen pit\u00e4minen l\u00e4hell\u00e4 l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 kehoa ja suuria verisuonia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 energiankulutusta huomattavasti.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 lintumaailmassa melko yleist\u00e4 nukkumistapaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s flamingot ja pitk\u00e4\u00e4n arveltiin, ett\u00e4 syyn\u00e4 oli sama l\u00e4mp\u00f6isen\u00e4 pysyminen. Teoria vain hieman ontui, kun tutkijat totesivat, ett\u00e4 flamingot nukkuvat yhdell\u00e4 jalalla my\u00f6s tropiikissa. On my\u00f6s arveltu, ett\u00e4 yhdell\u00e4 jalalla nukkuminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 loisten pureutumista jalkojen ihoon, mutta flamingot asustavat ja ruokailevat todella em\u00e4ksisiss\u00e4 vesiss\u00e4, mink\u00e4 vuoksi niiden jalat ovat kuin paksujen suomujen peitt\u00e4m\u00e4t. Nahan l\u00e4pi on l\u00e4hes mahdoton p\u00e4\u00e4st\u00e4 puremaan tai pist\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hiljattain on kuitenkin l\u00f6ytynyt selitys, mik\u00e4 on tyydytt\u00e4nyt ainakin osan flamingotutkijoista. N\u00e4m\u00e4 linnut pysyv\u00e4t paremmin pystyss\u00e4, kun ne seisovat yhdell\u00e4 jalalla. Kuulostaa melko omituiselta.<\/p>\n

Flamingon jalan anatomia on hyvin erilainen kuin meill\u00e4: sen polvi on korkealla h\u00f6yhenpeitteen alla ja se taittuva, paksumpi kohta keskell\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 ja kapeaa jalkaa on itseasiassa nilkka. Flamingo lukitsee nilkkansa suoraksi ja n\u00e4in se pysyy pystyss\u00e4 ilman lihasj\u00e4nnityst\u00e4<\/a>, jolloin seisaalla nukkuminen on mahdollista. Tasapainon on todettu olevan parempi yhdell\u00e4, keskelle lukitulla jalalla.<\/p>\n

Miten sitten on selvitetty ero kahdella ja yhdell\u00e4 jalalla seisomisessa? Vastaus: kuolleita flamingoja tutkimalla. Elottomat linnut on laitettu seisomaan kummallakin tavalla, mutta ruumiit huojuivat ja kaatuivat kahden jalan taktiikalla. Kun tutkijat asettivat linnut yhdelle jalalle, pysyiv\u00e4t ne tukevasti pystyss\u00e4.<\/p>\n

Merisaukot nukkuvat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Joe Robertson<\/a> | CC BY 2.0<\/a> | Kuvaa rajattu<\/p><\/div>\n

Pohjoisen Tyynenmeren rannikoilla el\u00e4v\u00e4t merisaukot pit\u00e4v\u00e4t hallussaan ainakin yht\u00e4 el\u00e4inmaailman enn\u00e4tyst\u00e4: niill\u00e4 on kaikkein tihein turkki. Ruumiinosasta riippuen karvoja on jopa 200 000 kappaletta neli\u00f6senttimetrill\u00e4. ”Tavallisella” saukolla m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 70 000<\/a> ja ihmisell\u00e4 parhaimmillaankin 200. Merisaukot p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t huippuunsa kehittyneen erist\u00e4j\u00e4n kanssa loistavasti kylm\u00e4ss\u00e4 vedess\u00e4 ja voivat viett\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 meress\u00e4 astumatta koskaan kuivalle maalle.<\/p>\n

Se siis tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ne my\u00f6s nukkuvat vedess\u00e4. Merisaukoilla on nukkuessaan hellyytt\u00e4v\u00e4 tapa pit\u00e4\u00e4 toisiaan k\u00e4dest\u00e4 kiinni<\/a>. Varsinkin emot tarttuvat poikastaan k\u00e4p\u00e4l\u00e4st\u00e4, ettei se p\u00e4\u00e4se kulkeutumaan liian kauas \u2013 merisaukkonaaraalta ei lopu k\u00e4det kesken, sill\u00e4 normaalisti se saa vain yhden poikasen. Emo saattaa my\u00f6s k\u00e4\u00e4ri\u00e4 poikasensa merilev\u00e4\u00e4n, kun se l\u00e4htee itse saalistamaan ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkikasvun torkuille.<\/p>\n

Samanlaista nukkuvan vartiointia havaitaan my\u00f6s merisaukkokoirailla, jotka lis\u00e4\u00e4ntymiskaudella nukkuvat valloittamansa naaraan vieress\u00e4. Naaraan k\u00e4dest\u00e4 on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni, ettei se kesken unien l\u00f6yd\u00e4 parempaa seuraa.<\/p>\n

Merisaukot voivat kietoa my\u00f6s itsens\u00e4 lev\u00e4\u00e4n, jotta voivat huoletta laittaa silm\u00e4t kiinni ilman pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 her\u00e4isi jostain avomerelt\u00e4.<\/p>\n

Mursujen erikoinen unirytmi<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: John Downer Productions | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Mursut nukkuvat miss\u00e4 vain, koska vain ja mahdollisuuksien mukaan l\u00e4hes kellon ymp\u00e4ri<\/a>. Tai sitte eiv\u00e4t moneen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kaikki el\u00e4imet nukkuvat l\u00e4hes poikkeuksetta joka p\u00e4iv\u00e4. Tietenkin voi olla olosuhteita ja tilanteita, joissa nukkuminen ei onnistu, mutta unentarve on terveyden kannalta p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4. Ei kuitenkaan mursuilla. N\u00e4m\u00e4 arktisten merialueiden j\u00e4ttil\u00e4iset valvovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti jopa 84 tuntia putkeen ilman mink\u00e4\u00e4nlaista pakottavaa syyt\u00e4. Ne eiv\u00e4t tuona aikana osoita v\u00e4symisen merkkej\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t saman aktiivisuuden tason etsien simpukoita ja muuta sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mutta sitten kun ne nukkuvat, niin unet saattavat kest\u00e4\u00e4 jopa 19 tuntia. Se saattaa tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vapaaehtoisesta valvomisesta huolimatta univelkaa kertyy. Pitk\u00e4t ja syv\u00e4t unet mursut ottavat maalla, mutta ne voivat torkahdella my\u00f6s ollessaan vedess\u00e4. Meress\u00e4 nukkuminen onnistuu pinnalla kelluen, pohjassa maaten tai vaikka pystysuorassa johonkin nojaten. Meress\u00e4 otetut nokoset ovat lyhyit\u00e4, muutaman minuutin p\u00e4tki\u00e4, joissa mursut napsauttavat vain toisen aivopuoliskon unille – aivan kuten delfiinit. Mursut kykenev\u00e4t pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hengityst\u00e4\u00e4n viiden minuutin ajan. (Yll\u00e4 olevan kuvan mursu ei ole kuollut, vaan p\u00e4iv\u00e4unilla.)<\/p>\n

Kaikkein hauskin mursujen nukkumistapa on kuitenkin se, mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 parhaat puolet molemmista maailmoista: p\u00e4\u00e4 pysyy pinnalla ja kroppa on aaltojen keinuteltavana. T\u00e4m\u00e4 onnistuu tavalla, joka saa kaikki vihlovista hampaista k\u00e4rsiv\u00e4t irvist\u00e4m\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 mursu iskee valtavat sy\u00f6ksyhampaansa j\u00e4\u00e4lauttaan ja nukahtaa laineiden kuljettaessa sit\u00e4 h\u00f6yhensaarille.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n