Listalla on my\u00f6s useammassa kohdassa vinkkej\u00e4, miten voi viihdytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja muita kokeilemalla erilaisia oman vartalon ominaisuuksia! Kaikki on henkil\u00f6kohtaisesti testattu.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 siis Listafriikki.com:n<\/a> erikoisia faktoja ihmiskehosta.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kaikki ihmisen elimet ja solut tarvitsevat happea toimiakseen. Tuota elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 molekyyli\u00e4 ymp\u00e4ri meid\u00e4n kehoamme toimittaa veri, jonka hemoglobiini-molekyyleihin happi kiinnittyy keuhkojen kaasujen vaihto operaatiossa.<\/p>\n On kuitenkin yksi elin, jossa ei ole verisuonia: silm\u00e4n sarveiskalvo. Emme n\u00e4kisi n\u00e4in selv\u00e4sti, jos kalvolla olisi suonia, koska valon on p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 esteett\u00e4 l\u00e4pi.\u00a0 Mutta jostainhan sarveiskalvon solujen on saatava happea, muuten ne eiv\u00e4t pysyisi hengiss\u00e4.<\/p>\n Solut ottavat hapen suoraan ilmasta. Se on ainoa ihmiskehon alue, jolla hapen otto tapahtuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4in.\u00a0 Kun ihminen nukkuu, v\u00e4litt\u00e4\u00e4 hapen kyynelneste, jota on ohuena kerroksena sarveiskalvon p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Piilolinssien k\u00e4ytt\u00e4jille t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 infoa. Monet varmasti tiet\u00e4v\u00e4t (opastuksesta tai kokemuksesta), ett\u00e4 piilolinssien kanssa ei kannata nukkua. Kun ihminen on hereill\u00e4 ja r\u00e4psytt\u00e4\u00e4 silmi\u00e4\u00e4n, liikkuu piilolinssi juuri sen verran silm\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 sarveiskalvon solut ehtiv\u00e4t napata happea, ja kyynelnestett\u00e4 levittyy linssin alla oleviin kohtiin.<\/p>\n Mutta tarina on toinen, kun ihminen nukkuu. Piilolinssi pysyy paikoillaan, jolloin solut eiv\u00e4t saa happea. T\u00e4m\u00e4 voi pahimmillaan aiheuttaa pienten verisuonten kasvamisen sarveiskalvoon (koska luonto l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina keinot), aiheuttaa kivuliasta valoherkkyytt\u00e4 ja pysyv\u00e4\u00e4 n\u00e4\u00f6n heikentymist\u00e4.<\/p>\n Listafriikki<\/a> ei nyt v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 muilla el\u00e4imill\u00e4 ei olisi leukaluuta. Listan nimi on faktoja ihmiskehosta, joten pysytt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n tosiasioissa.<\/p>\n Mutta muilla el\u00e4imill\u00e4 ei silti ole leukaa.<\/p>\n Niill\u00e4 ei ole ulkonevaa luuta hampaiden alapuolella. Katso vaikka ihmisen l\u00e4himpi\u00e4 sukulaisia: simpansseja ja gorilloja. \u00c4l\u00e4k\u00e4 anna karvapeitteen h\u00e4m\u00e4t\u00e4. Jos tutkit niiden p\u00e4\u00e4kalloja, huomaat ettei niill\u00e4 tosiaan ole leukaa.<\/p>\n Evoluutiobiologeja leuan kehittyminen on luonnollisesti kiehtonut: miksi ihmisell\u00e4 on tuollainen ulkonema? On ehdotettu<\/a>, ett\u00e4 se olisi tuonut leukaluille lis\u00e4voimaa pureskeluun, mutta tuosta lis\u00e4voimasta ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n On my\u00f6s ep\u00e4ilty, ett\u00e4 se olisi voinut muodostua sukupuolivalinnan seurauksena, mutta useimmiten seksuaalivalinnan tuloksena kehittyy ominaisuuksia vain toiselle \u2013 valinnan kohteena olevalle\u2013 sukupuolelle: isot sarvet, lintujen h\u00f6yhenpuku jne. Sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla on leuka, eik\u00e4 sen koko riipu sukupuolesta.<\/p>\n Sanomattakin lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 syy leuan olemassaoloon ei ole selvinnyt.<\/p>\n Minulla on eritt\u00e4in ep\u00e4tieteellinen teoria: leuka on kehittynyt, jotta lakanoita ja pyyhkeit\u00e4 voi viikata yksin. Ei taida menn\u00e4 l\u00e4pi!?<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kutituksessa aktivoituvat aluksi samat aivojen alueet, jotka viestitt\u00e4v\u00e4t meille, ett\u00e4 jokin tuntematon vaara uhkaa. Esimerkiksi sel\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4velee myrkyllinen h\u00e4m\u00e4h\u00e4kki, ja me h\u00e4tk\u00e4hd\u00e4mme, vaikka emme sit\u00e4 n\u00e4e. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kosketus koetaan vaaraksi.<\/p>\n Kutitus<\/a> ei ole miellytt\u00e4v\u00e4 tai hauska tunne, vaikka silloin usein naurattaakin. Kehomme kokee kutittamisen hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4 ja nauru on t\u00e4ss\u00e4 kohtaa muinainen reaktio uhkaan ja tapa viestitt\u00e4\u00e4 vahvemmalle vastustajalle, ett\u00e4 nauraja ei ole taistelemassa vastaan. Nyky\u00e4\u00e4n tuo ajatus tietysti tuntuu hassulta, mutta se on aikoinaan ollut elint\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Voimme toki yritt\u00e4\u00e4 valmistautua, jos tied\u00e4mme kutituksen olevan tulossa, mutta kehomme synnynn\u00e4inen reaktio on niin vanha ja vahva, ett\u00e4 emme saa sammutettua satutetuksi tulemisen pelkoa.<\/p>\n Jos henkil\u00f6 itse yritt\u00e4\u00e4 kutittaa itse\u00e4\u00e4n, ovat yll\u00e4tyksen ja vaaran elementit poissa, joten pikkuaivot osaavat varautua kutitustuntemuksiin, eiv\u00e4tk\u00e4 rekister\u00f6i niit\u00e4 uhkina.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kuuluu siihen kategoriaan, jolla voi saada kanssaihmiset k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n viihdytt\u00e4v\u00e4sti. Kokeile joskus puolihuolimattomasti heitt\u00e4\u00e4 ilmoille toteamus: ”itse\u00e4\u00e4n ei voi kutittaa”. Toinen kokeilemisen arvoinen on: ”omaa kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ei voi nuolla”. Voi sit\u00e4 riemua!<\/p>\n Joko yritit?<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kaikki ihmisen elimet uusiutuvat, tavallaan. Solut jakautuvat ja kuolevat.<\/p>\n P\u00e4\u00e4llimm\u00e4iset ihosolumme uusiutuvat parin viikon v\u00e4lein. Punasolut el\u00e4v\u00e4t noin nelisen kuukautta. Hermosolut voivat olla kymmeni\u00e4 vuosia vanhoja. Luutkin uusiutuvat, ja vaikka prosessi kest\u00e4\u00e4 vuosia, pysyv\u00e4t luumme siksi kunnossa koko el\u00e4m\u00e4mme. Maksa vasta ihmeellinen onkin: siit\u00e4 voidaan leikkauksessa poistaa jopa 75%, mutta se pystyy korjaamaan itsens\u00e4 ja kasvattamaan uutta, toimivaa maksakudosta menetetyn tilalle.<\/p>\n Mutta ihmiskehossa on kohta, joka ei uusiudu, ikin\u00e4. Ja se on hampaat.<\/p>\n Hampaat eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole luuta. Jos luuhun tulee s\u00e4r\u00f6, on sill\u00e4 mahdollisuus korjautua itsest\u00e4\u00e4n. Koska hammas ei ole el\u00e4v\u00e4\u00e4 kudosta, ei regeneraatiota p\u00e4\u00e4se tapahtumaan. Hampaassa olevan tuhon etenemisen voi yritt\u00e4\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta kelloa ei saa k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 takaisin. Huonoja uutisia niille, jotka eiv\u00e4t huolehdi hammashygieniasta. Jos hampaassa on reik\u00e4 tai se lohkeaa, on turvauduttava keinotekoisiin korjausmenetelmiin.<\/p>\n Kun sanotaan, ett\u00e4 meill\u00e4 on vain yksi keho, josta on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta, on se ainakin hampaiden osalta totta.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Happamuus ilmoitetaan pH-arvona, joka on v\u00e4lill\u00e4 0-14. Pienet luvut ovat happamia, pH 7 on neutraali ja siit\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in pH on em\u00e4ksinen. Asteikon kummassakin \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevat aineet ovat vaarallisia ja sy\u00f6vytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n Meid\u00e4n vatsassamme oleva mahaneste sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vetykloridia eli suolahappoa, ja sen pH on yleens\u00e4 1-2. Vahvimmillaan se vastaa l\u00e4hes akkuhappoa. Tuon nesteen ei pit\u00e4isi pysy\u00e4 mahalaukun sis\u00e4puolella, vaan sen pit\u00e4isi sy\u00f6vytt\u00e4\u00e4 sinne reiki\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksia mahanesteen voimakkuudesta on tehty ihmiskehon ulkopuolella. Tarpeeksi pitk\u00e4\u00e4n nesteess\u00e4 ollut metallinpala, testeiss\u00e4 usein partater\u00e4, on alkanut sy\u00f6pym\u00e4\u00e4n. Miten sitten on mahdollista, ett\u00e4 vahingossa tai tahallaan nieltyj\u00e4 asioita tulee ruoansulatuskanavan l\u00e4pi vahingoittumattomana? Kyse on vain hapolle altistumisen kestosta.<\/p>\n Eritt\u00e4in voimakas happamuus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska ruoan valkuaisaineita pilkkova pepsiini-entsyymi tarvii happaman ymp\u00e4rist\u00f6n toimiakseen. Mahalaukkuun p\u00e4\u00e4tynyt ruoka pit\u00e4\u00e4 saada nopeasti suolessa paremmin liikkuvaan, ja ravintoaineet vapauttavaan, muotoon.<\/p>\n Miten mahalaukun sis\u00e4pinta sitten p\u00e4rj\u00e4\u00e4? Seh\u00e4n on hapon kanssa kosketuksissa jatkuvasti. Keholla on t\u00e4h\u00e4n oma suojamekanisminsa: mahan epiteeli- eli pintasolut tuottavat limakalvoa, joka muodostaa konkreettisesti fyysisen esteen hapon ja kudoksen v\u00e4lille.<\/p>\n Kun edellisess\u00e4 listan kohdassa puhuttiin solujen uusiutumisesta, niin mahan epiteelisolut ovat eritt\u00e4in tiuhasti vaihtuvia. Puhutaan vain muutamista p\u00e4ivist\u00e4, koska solut ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 suojaavassa roolissa ja joutuvat kovalle kulutukselle suhteellisen vihamielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Mik\u00e4 tekee ihmisest\u00e4 ihmisen? Sellaisen, mit\u00e4 me t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olemme? Ihmisen koko perim\u00e4<\/a> selvitettiin vuonna 2003, mutta se ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4htien olisimme tienneet kaiken mahdollisen, mit\u00e4 ihmisen kehosta on tiedett\u00e4viss\u00e4. Tuo a, t, g ja c -kirjaimien sekalainen jono ei voisi ikin\u00e4 kertoa meille kaikkea ihmisen toiminnasta.<\/p>\n Vuosikymmeni\u00e4 sitten ajateltiin, ett\u00e4 ihmiskehossa on 10 kertaa enemm\u00e4n bakteerisoluja kuin ihmissoluja. Tuosta arviosta ollaan tultu reilusti alasp\u00e4in<\/a>, mutta bakteerisolut viev\u00e4t silti voiton.<\/p>\n Ihmissoluja on noin 43%, ja muista soluista suurin osa on\u00a0 bakteereita, loput sieni\u00e4 ja arkkeja. Bakteerisolut ovat huomattavasti meid\u00e4n omia solujamme pienempi\u00e4, joten niiden yhteispaino on vain noin 200 gramman luokkaa. Suurin osa bakteereista el\u00e4\u00e4 suolistossa, joten aina kun k\u00e4yt vessassa, muutut hetkeksi hiukan enemm\u00e4n ihmiseksi.<\/p>\n Vasta aivan viime vuosina on ihmiskehon tutkimuksessa alettu kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mikrobiomin (n\u00e4m\u00e4 seuralaisemme) vaikutuksiin. Miten bakteerit pit\u00e4v\u00e4t meid\u00e4t tervein\u00e4 ja toiminnassa tai toisaalta miten ne vaikuttavat sairauksien ja tautien syntyyn. Ne ovat yht\u00e4lailla syntym\u00e4st\u00e4mme asti osa meit\u00e4, samoin kuin ihmis-DNA:ta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t solumme.<\/p>\n Ja jos viel\u00e4 menn\u00e4\u00e4n tuohon ihmisen perint\u00f6ainekseen, DNA:han, ja siihen, miksi koko perim\u00e4n sekvensointi ei voi paljastaa kaikkia ihmiskehon salaisuuksia. Meid\u00e4n kromosomimme sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4n yli 20 000 proteiinia koodaavaa geeni\u00e4.<\/p>\n Mutta jos kaikki ihmiskehossa oleva perint\u00f6aines lasketaan yhteen, on meiss\u00e4 min\u00e4 hetken\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 toiminnassa 2-20 miljoonaa geeni\u00e4, kun lasketaan koko mikrobiomi (solullisten eli\u00f6iden lis\u00e4ksi my\u00f6s virukset) yhteen. Ja kaikki n\u00e4m\u00e4 vaikuttavat ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4, eli meid\u00e4n, toimintaan.<\/p>\n Toistetaan siis alun kysymys: Mik\u00e4 tekee ihmisest\u00e4 ihmisen?<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Voiko oikeasti olla totta, ett\u00e4 vauvoilla on melkein sata luuta enemm\u00e4n kuin aikuisilla?<\/p>\n Monet varmasti tiet\u00e4v\u00e4t sen pehme\u00e4n kohdan vauvan p\u00e4\u00e4laella. Se voi olla v\u00e4h\u00e4n pelottavakin. Jossain vaiheessa p\u00e4\u00e4kallon luut kasvavat yhteen ja peitt\u00e4v\u00e4t samalla tuon suojaamattoman kohdan.<\/p>\n Samanlaista luiden yhteensulautumista tapahtuu muuallakin ihmiskehossa. Itseasiassa iso osa vauvan luustosta on rustoa, siksikin ne ovat niin pehmoisia ja taipuisia. Pikkuhiljaa rusto kuitenkin korvautuu kovalla luulla, jolloin my\u00f6s erillisin\u00e4 osina olleista palasista tulee yhten\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n Siksi vastasyntyneill\u00e4 vauvoilla on l\u00e4hes 100 luuta enemm\u00e4n kuin aikuisilla.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kaikki omfalofobiasta<\/a> k\u00e4rsiv\u00e4t siirtyk\u00e4\u00e4 seuraavaan kohtaan listalla! Nyt tulee puhetta navasta.<\/p>\n Jostain k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 napan\u00f6yht\u00e4 on kiinnostanut ihmisi\u00e4 niin kovasti, ett\u00e4 sit\u00e4 on tutkittu<\/a> niin Wienin teknillisess\u00e4 yliopistossa It\u00e4vallassa kuin Sydneyn yliopistossa Australiassa.<\/p>\n Wieniss\u00e4 tutkimusta johtanut tohtori Georg Steinhauser<\/strong> oli ker\u00e4nnyt ensin vuosien ajan OMAA napan\u00f6yht\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja tutkinut sen koostumusta ja ker\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 napaan. N\u00f6yht\u00e4 ei koostunut vain vaatekuiduista vaan my\u00f6s hiest\u00e4, rasvasta ja kuolleista soluista. Ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s mikrobeista. My\u00f6hemmin h\u00e4n oli laajentanut tutkimustaan ja saanut n\u00e4ytteit\u00e4 my\u00f6s muilta ihmisilt\u00e4.<\/p>\n Steinhauser oli todennut, ett\u00e4 navan ymp\u00e4rill\u00e4 on erityisi\u00e4 karvoja, joiden pinnan suomut toimivat kuin koukut ja irrottavat vaatteista kuituja. Lis\u00e4ksi karvojen kasvusuunta on napaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4, jolloin ne ohjaavat moskan onkaloon.<\/p>\n Australiassa taas laajan 5 000 koehenkil\u00f6\u00e4 kattaneen tutkimuksen lopputulema oli se, ett\u00e4 tyypillinen henkil\u00f6, jolle napan\u00f6yht\u00e4\u00e4 kertyy, on ”hiukan ylipainoinen keski-ik\u00e4inen mies, jolla on karvainen vatsan alue”.<\/p>\n Nobel-palkinnon tuloa ei voi est\u00e4\u00e4.<\/p>\n N\u00e4k\u00f6, tunto, haju, maku ja kuulo. Niinh\u00e4n meille koulussa opetetaan. Mutta aisteja on paljon muitakin!<\/p>\n Oletko ikin\u00e4 n\u00e4hnyt televisiossa, kun poliisi arvioi pys\u00e4ytetyn kuskin alkoholin- tai huumeidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 erilaisilla testeill\u00e4? Ei liity aiheeseen, mutta eik\u00f6 alkometri tai huumetesti olisi parempi ja v\u00e4hemm\u00e4n subjektiiviseen arvioon perustuva vaihtoehto?<\/p>\n Testiss\u00e4 kuski laitetaan esimerkiksi k\u00e4velem\u00e4\u00e4n suoraa linjaa tai luettelemaan aakkosia v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in. Kokeile muuten ihan huvikseen selvin p\u00e4in, ett\u00e4 miten tuo onnistuu. Aakkosten luetteleminen lopusta alkuun on j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n hankalaa!<\/p>\n Yhdess\u00e4 testiss\u00e4 on tarkoitus silm\u00e4t suljettuina koskettaa sormella omaa nen\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00e4. Se yleens\u00e4 onnistuu, ellei ole nauttinut liikaa keskushermoston toimintaan vaikuttavia aineita. T\u00e4ll\u00e4 testataan asentoaistin toimivuutta.<\/p>\n Asentoaistin avulla pystymme siis aistimaan itsemme. Kuulostaa kummalliselta, mutta asentoaisti kertoo meille, miss\u00e4 ruuminosamme milloinkin menev\u00e4t \u2013 yleens\u00e4 ne eiv\u00e4t onneksi mene kovin kaukana. T\u00e4m\u00e4 aisti mahdollistaa my\u00f6s esimerkiksi rappusten k\u00e4velyn ilman, ett\u00e4 joka kerta t\u00e4ytyisi tarkistaa askeleen korkeus.<\/p>\n Muita aisteja ovat muun muassa tasapainoaisti ja l\u00e4mp\u00f6tilan aistiminen. Valitettavasti ihmisilt\u00e4 puuttuu muutama el\u00e4imill\u00e4 havaittu aisti. Esimerkiksi hait pystyv\u00e4t aistimaan tulevasta lounaastaan l\u00e4htev\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isyytt\u00e4 ja lepakot suunnistavat maapallon magneettikentti\u00e4 apuna k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n Kuva: Luisella Planeta Leoni | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kun mietit arjen askareita, mill\u00e4 sormilla puuhastelet eniten? Pid\u00e4t kiinni kyn\u00e4st\u00e4, laitat vetoketjun kiinni, avaat napin… K\u00e4yt\u00e4t n\u00e4ihin toimintoihin varmasti peukaloa, etusormea ja keskisormea. Ja nuo kolme sormea ovatkin vastuussa kaikenlaisesta jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 tarttumisesta ja n\u00e4pertelyst\u00e4.<\/p>\n Jos pit\u00e4isi luopua jostain sormesta, vastaisitko pikkurillin. Tuon l\u00e4hes tarpeettomalta tuntuvan sormen.<\/p>\n \u00c4l\u00e4 kuitenkaan aliarvioi sit\u00e4. Menett\u00e4isit pikkurillin mukana jopa puolet k\u00e4tesi voimasta!<\/p>\n Yleens\u00e4h\u00e4n pikkurilli ei ole mukana miss\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 sormin\u00e4pp\u00e4ryytt\u00e4 vaativassa hommassa, mutta voiman tuotossa se on vertaansa vailla. Jos my\u00f6s nimet\u00f6n poistuisi kuvioista pikkurillin lis\u00e4ksi, olisi k\u00e4den voimasta j\u00e4ljell\u00e4 en\u00e4\u00e4 noin 30%<\/a>.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n On paljon ihmeellisi\u00e4 asioita, joita emme tied\u00e4 meist\u00e4 itsest\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4n listan asiat tiedet\u00e4\u00e4n, mutta oletko sin\u00e4 ennen kuullut n\u00e4it\u00e4 faktoja ihmiskehosta? Ihminen ja luonto h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 ja kummastuttaa. My\u00f6s Listafriikin toimituksessa. Siksi halusimme koota ihmisest\u00e4 10 faktaa, jotka ovat hassuja, yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n omituisiakin. Listalla on my\u00f6s useammassa kohdassa vinkkej\u00e4, miten voi viihdytt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja muita […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":1882,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[98,164,182,189],"class_list":["post-1676","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede","tag-etusivu","tag-fakta","tag-ihminen","tag-ihmiskeho"],"yoast_head":"\nSarveiskalvo saa hapen ilmasta<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/sarveiskalvo_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Vain ihmisell\u00e4 on leuka<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/paakallo.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\nItse\u00e4\u00e4n ei voi kutittaa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/hamahakki_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kudokset uusiutuvat jatkuvasti, hampaat eiv\u00e4t ikin\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/hampaat_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Vatsahapot ”sulattaa” metallia, olemme silti hengiss\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/syovyttava_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Meiss\u00e4 on enemm\u00e4n muita soluja kuin ihmissoluja<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/bakterit_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ihmisell\u00e4 on syntyess\u00e4\u00e4n 300 luuta, aikuisena vain 206<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/vauvan_jalat_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Navan ymp\u00e4rill\u00e4 kasvaa n\u00f6yht\u00e4\u00e4 ker\u00e4\u00e4vi\u00e4 karvoja<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/napa_pixabay-1.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Meill\u00e4 on enemm\u00e4n kuin viisi aistia<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/poliisi_testi.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
<\/p>\nK\u00e4si saa voiman pikkurillist\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/02\/sormet-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n