Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset viisi faktaa ihmisen ihmeellisist\u00e4 aivoista voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n
Syntym\u00e4sokeus suojaa skitsofrenialta: 10 tajunnanr\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa ihmisen uskomattomista aivoista \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n Kuva: Zoltan Tasi | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Niin mahtavaa, kuin jonkin uuden taidon opettelu tai lihasten voimistaminen mielikuvaharjoittelulla onkaan, t\u00e4ytyy siin\u00e4 kuitenkin tehd\u00e4 aktiivista ajatusty\u00f6t\u00e4 ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4: olla hereill\u00e4. Saispa nukkua!<\/p>\n Aivot eiv\u00e4t sammu kokonaan nukkumisen aikana, vaan menev\u00e4t vain osittain lepoon, ja toiset alueet alkavat ty\u00f6skennell\u00e4 muun muassa unien ja muistiin tallentamisen parissa. Aivojen ei olettaisi tuhlaavan tuolloin kallisarvoista energiaa esimerkiksi ulkopuolelta tulevan uuden tiedon prosessointiin \u2013 saatikka oppimiseen.<\/p>\n Nature Communications<\/em> -lehdess\u00e4 vuonna 2017 julkaistu ranskalaistutkimus kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 n\u00e4in on. Ihminen voi todellakin oppia unissaan<\/a>, mutta vain vilke- eli REM-unen vaiheessa, jossa muun muassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n paljon todentuntuisia unia.\u00a0<\/span><\/p>\n Tutkimuksessa 20 nukkuvalle koehenkil\u00f6lle soitettiin toistuvaa \u00e4\u00e4nikuviota, joka oli kuitenkin erilainen kussakin unen vaiheessa. Kun osallistujat her\u00e4tettiin, heit\u00e4 pyydettiin tunnistamaan n\u00e4it\u00e4 \u00e4\u00e4nikuvioita. K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 koehenkil\u00f6t tunnistivat l\u00e4hes poikkeuksetta REM-unessa kuullun \u00e4\u00e4nen, mutta eiv\u00e4t niit\u00e4, joita oli soitettu syvemm\u00e4n unen vaiheessa.<\/p>\n Hirve\u00e4n pitk\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tutkimuksesta ei tekij\u00f6idenk\u00e4\u00e4n mielest\u00e4 kannata tehd\u00e4, mutta ainakin tulokset kumoavat aiemman k\u00e4sityksen, jonka mukaan uuden informaation vastaanottaminen ja mieleen painaminen ei olisi unen aikana mahdollista.\u00a0<\/span><\/p>\n Ei siis kannata luottaa siihen, ett\u00e4 laittaa nukkumaan menness\u00e4\u00e4n esimerkiksi tenttiopuksen \u00e4\u00e4nikirjana py\u00f6rim\u00e4\u00e4n korvan viereen ja toivoo, ett\u00e4 kaikki tieto menisi p\u00e4\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 kautta. Mutta tuskinpa siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n haittaakaan on!?<\/p>\n Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Se on totta: Ihminen kykenee n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tulevaisuuteen. Mutta harmittavasti ei kovinkaan kauas.<\/p>\n Silmien ja aivojen v\u00e4linen vuoropuhelu on kiinnostanut neurotieteilij\u00f6it\u00e4 jo kauan aikaa, eik\u00e4 vain siksi, ett\u00e4 aihe on tolkuttoman kiehtova. N\u00e4k\u00f6radat ja muut hermot toimivat viestinviejin\u00e4 silmien ja niiden ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 informaatiota k\u00e4sittelevien aivoalueiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n N\u00e4iden lukuisten polkujen tutkiminen ja perinpohjainen selvitt\u00e4minen saattavat jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 auttaa miljoonia erilaisista sairauksista k\u00e4rsivi\u00e4 ihmisi\u00e4. Ja vaikka n\u00e4k\u00f6aivokuori on yksi aivojen tutkituimpia osia, on n\u00e4k\u00f6prosessissa viel\u00e4 tuhottomasti selvitett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vaikka kaikkea ei tulla todenn\u00e4k\u00f6isesti pitk\u00e4\u00e4n aikaan tai koskaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, on viime vuosina tehty monia merkitt\u00e4vi\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4. Yksi niist\u00e4 on aivojen kyky ennustaa l\u00e4hitulevaisuutta.<\/p>\n Alankomaalaisessa Radboudin yliopistossa tehty tutkimus osoitti, ett\u00e4 aivot muodostavat oman ennusteensa l\u00e4hitulevaisuuden tapahtumista<\/a>. Nature Communications<\/em> -lehdess\u00e4 vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 silmien ja aivojen v\u00e4lill\u00e4 kulkevassa informaatiossa on aina pieni viive, joten ihmisen aivot tekev\u00e4t omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 tapahtumien kulusta perustuen aiempiin kokemuksiin.<\/p>\n Koehenkil\u00f6iden aivoja tutkittiin toiminnallisella magneettikuvauksella, fMRI, kun he seurasivat ruudulla liikkuvia pisteit\u00e4 monen toiston j\u00e4lkeen. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 n\u00e4k\u00f6aivokuori aktivoitui jo ennen kuvan vaihtumista, mik\u00e4 osoitti aivojen kuvittelevan liikkeen loppuun saakka, mutta kaksi kertaa nopeammin kuin se oikeasti tapahtui.<\/p>\n Tutkimusta johtanut Matthias Ekman<\/strong> on esitt\u00e4nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 esimerkin, jossa kyseinen tulevaisuuden ennustaminen on ihmiselle elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. ”Kuvittele seisovasi tien vieress\u00e4: auto l\u00e4hestyy ja sinun tulee p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4hdetk\u00f6 ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4 vai odotatko auton menev\u00e4n ensin ohi<\/em>”, kertoo Ekman haastattelussa<\/a>.<\/p>\n ”Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 ihmisen monimutkainen n\u00e4k\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4 tekee tiedostamattamme pikakelauksen auton kulusta ja auttaa meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n ratkaisun<\/em>”.<\/p>\n Kuva: Megan te Boekhorst | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Monet el\u00e4inlajit taitavat vain toisella aivopuoliskolla nukkumisen \u2013 sit\u00e4 tekev\u00e4t niin delfiinit kuin sorsatkin. Lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4: El\u00e4inten 10 eriskummallista nukkumistapaa<\/strong><\/a>.<\/p>\n Mutta tiesitk\u00f6s, ett\u00e4 samaan pystyv\u00e4t my\u00f6s ihmiset?<\/p>\n Tied\u00e4th\u00e4n sen piinan, kun on vaikkapa lomalla tai kaverin luona y\u00f6kyl\u00e4ss\u00e4, eik\u00e4 aamulla ole kovinkaan virke\u00e4 olo. Jos reissu kest\u00e4\u00e4 kauemman kuin yhden y\u00f6n, paranee unen laatu p\u00e4iv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 samainen ilmi\u00f6 on havaittu my\u00f6s unitutkimuksissa, sill\u00e4 koehenkil\u00f6iden on usein vaikea saada ensimm\u00e4isen\u00e4 y\u00f6n\u00e4 unta oudossa paikassa. Siksip\u00e4 unilaboratorioissa on tapana suorittaa varsinaiset mittaukset vasta toisena y\u00f6n\u00e4.<\/p>\n Yhdysvaltalaisen Brownin yliopiston aivo- ja unitutkijat ovat kuitenkin kiinnitt\u00e4neet huomionsa nimenomaan tuohon levottomaan ensimm\u00e4iseen y\u00f6h\u00f6n. Masako Tamakin<\/strong> johtama ty\u00f6ryhm\u00e4 havaitsi ennest\u00e4\u00e4n tuntemattoman ja hyvin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ilmi\u00f6n: koehenkil\u00f6iden vasen aivopuolisko ei mennytk\u00e4\u00e4n syv\u00e4n unen vaiheessa t\u00e4ysin lepoon<\/a>, vaan yksi alue jatkoi aktiivista toimintaansa. Tuo alue on aiemmissa tutkimuksissa liitetty haaveiluun ja ajatusten harhailuun, ja sen my\u00f6s tiedet\u00e4\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n muissa unen vaiheissa yhteytt\u00e4 toisiin hermoratoihin aktiivisimmin kuin muut aivojen alueet.<\/p>\n Syyt\u00e4 siihen, miksi aina juuri vasemmalla puolella sijaitseva hermorata pysyi aktiivisena, ei tiedet\u00e4, mutta muilta el\u00e4imilt\u00e4 tuttua lepuutettavan puoliskon vaihteluakaan ei voida sulkea pois, sill\u00e4 mittaus tehtiin vain y\u00f6n ensimm\u00e4isen syv\u00e4n unen vaiheessa.<\/p>\n Esimerkiksi valailla toisella aivopuoliskolla nukkuminen on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 niiden on noustava s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin pintaan hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ihmisell\u00e4 n\u00e4in ei tietenk\u00e4\u00e4n ole, joten tutkijat arvelevat aktiivisena s\u00e4ilyv\u00e4n aivojen osan toimivan ik\u00e4\u00e4nkuin valvontaj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 vieraassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4; t\u00e4h\u00e4n viittaa my\u00f6s se, ett\u00e4 koehenkil\u00f6t havahtuivat hereille herkemmin ja olivat nopeammin toimintavalmiudessa, kun heid\u00e4n oikeaan korvaansa soitettiin \u00e4\u00e4ni\u00e4 (aivojen puoliskot s\u00e4\u00e4telev\u00e4t aina vastakkaista kehon puolta).<\/p>\n Toisena laboratoriossa vietettyn\u00e4 y\u00f6n\u00e4 t\u00e4llaista ep\u00e4symmetrist\u00e4 unta ei koehenkil\u00f6ill\u00e4 en\u00e4\u00e4 havaittu, joten aivot olivat todenneet ymp\u00e4rist\u00f6n turvalliseksi ja vahtina toiminut aivojen osakin sai lev\u00e4t\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Teetk\u00f6 muistiinpanoja tietokoneella vai kyn\u00e4ll\u00e4 ja paperilla<\/a>? Vai kirjaatko asioita kenties puhelimen muistioon? Jos sinun on tarkoitus oppia ja muistaa kirjoittamasi asiat, pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohtaa sanonta \u201dvanhassa vara parempi\u201d paikkansa.<\/p>\n Muistiinpanojen tekeminen on ehk\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 opinnoissa; oli sitten mill\u00e4 asteella tahansa. Nykyisin varsinkin korkeakouluissa muistiinpanoja n\u00e4pp\u00e4ill\u00e4\u00e4n luentosalissa l\u00e4pp\u00e4rille, vaikka mieleen painamisen ja muistamisen kannalta kyn\u00e4ll\u00e4 kirjoittaminen on kaikkein tehokkain menetelm\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksia on tehty lukuisia, sill\u00e4 aihe on hyvin ajankohtainen, kun jokaisella on teknologiaa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Yksinkertaisimmassa kokeessa koehenkil\u00f6iden todettiin muistavan k\u00e4sin kirjoitettuja sanalistoja paremmin kuin koneella kirjoitettuja<\/a>. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisessa tutkimuksessa saatiin selville, ett\u00e4 ne opiskelijat, jotka tekiv\u00e4t luentomuistiinpanot k\u00e4sin, p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t tenteiss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin paremmin<\/a> kuin tietokoneella n\u00e4pyttelij\u00e4t.<\/p>\n Erot muistiinpanotekniikoiden tehokkuudessa mieleen painamisen suhteen johtuvat monesta eri seikasta; t\u00e4ss\u00e4 yksi esimerkki. Vaikka tietokoneen n\u00e4pp\u00e4imist\u00f6ll\u00e4 kirjoittaminen on nopeampi menetelm\u00e4 suurimmalle osalle nuorista opiskelijoista, on silloin vaarana kirjoittaa kaikki, mit\u00e4 opettaja puhuu. Kun muistiinpanot tekee kyn\u00e4ll\u00e4, joutuu samalla prosessoida informaatiota p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja j\u00e4sennell\u00e4 siit\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t kohdat kirjoitettavaksi. T\u00e4llainen monitasoinen tiedollinen ty\u00f6skentely painaa asiat jo kirjoittaessa paremmin mieleen.<\/p>\n Aivot joutuvat ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisesti ja muistikeskuksessa k\u00e4y kuhina!<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Otetaan t\u00e4h\u00e4n kohtaan ik\u00e4v\u00e4 filosofinen kysymys: Jos voisit pelastaa viiden ihmisen hengen ty\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omak\u00e4tisesti yhden sivullisen junan alle, niin mit\u00e4 tekisit? Olisiko vastauksesi erilainen, jos kysymys esitett\u00e4isiin sellaisella kielell\u00e4, jota osaat puhua, mutta joka ei ole \u00e4idinkielesi?<\/p>\n Siin\u00e4 hieman kinkkist\u00e4 pohdittavaa, mutta tiede kertoo meille, ett\u00e4 kielell\u00e4 on v\u00e4li\u00e4. Chicagon yliopiston psykologit ovat vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessaan<\/a> todenneet, ett\u00e4 ihmiset, jotka pohtivat edell\u00e4 mainitun kaltaisia dilemmoja vieraalla kielell\u00e4, ovat valmiimpia uhraamaan yhden sivullisen kuin ne, jotka puntaroivat tilannetta omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Tutkimusta johtaneen Sayuri Hayakawan<\/strong> mukaan kyse ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 vieraan kielen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t v\u00e4litt\u00e4isiv\u00e4t yhteisest\u00e4 hyv\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n, vaan he eiv\u00e4t vain samoissa m\u00e4\u00e4rin v\u00e4lttele tabujen rikkomista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Vieraan kielen k\u00e4ytt\u00e4minen tarjoaa ihmisille emotionaalista et\u00e4isyytt\u00e4 ja mahdollisuuden toimia tavalla, joka johtaa suurempaan hy\u00f6tyyn. T\u00e4st\u00e4 siis p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n ikiaikaiseen kysymykseen: j\u00e4rki vai tunteet?<\/p>\n Hayakawan mukaan kommunikointi jollakin vieraalla kielell\u00e4, oli se hallussa miten hyvin tahansa, ei saa aikaan yht\u00e4 voimakkaita tunnereaktioita kuin \u00e4idinkieli, joka opitaan kotona perheelt\u00e4 ja jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yst\u00e4vien kanssa pienest\u00e4 pit\u00e4en. \u00c4idinkieleen yhdistyv\u00e4t kaikki alkukantaiset tunteet, ja samantasoista yhteytt\u00e4 on l\u00e4hes mahdoton saada kieleen, joka opitaan koulussa tai my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Alun filosofinen kysymys on tietenkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen, mutta tutkimustuloksia voidaan soveltaa oikeaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tutkimusryhm\u00e4ll\u00e4 on ajatuksena selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden toimintaa leikkaussalissa. Vaikuttaako vaikeiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten teossa se, mill\u00e4 kielell\u00e4 kollegoiden kanssa kommunikoidaan? Ovatko ratkaisut erilaisia silloin, kun t\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u00e4idinkielt\u00e4\u00e4n verrattuna siihen, ett\u00e4 ty\u00f6kieli on jokin muu?<\/p>\n Hyvin yksinkertaistettuna voisi sanoa, ett\u00e4 \u00e4idinkielell\u00e4 kuunnellaan syd\u00e4nt\u00e4 ja vieras kieli on j\u00e4rjen \u00e4\u00e4ni. Mutta se onkin sitten aivan eri juttu, kumpiko \u00e4\u00e4ni on miss\u00e4kin tilanteessa paras.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 listalla paneudutaan maailman tehokkaimpaan tietokoneeseen eli tarkastelussa ovat ihmisen aivot. Aivomme pystyv\u00e4t t\u00e4ysin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin asioihin, joita on vaikea uskoa todeksi! Vaikka ihmisen aivot ovat olleet vuosisatojen ajan tutkijoiden ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rien kiinnostuksen kohteena, ja nykyisin meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme uskomattomia v\u00e4lineit\u00e4 niiden tutkimiseen, ei tuosta kiehtovasta elimest\u00e4 tiedet\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkea. Olemme todenn\u00e4k\u00f6isesti raapaisseet vain pintaa, sill\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":16934,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[34],"tags":[461,98,189],"class_list":["post-16767","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tiede","tag-aivot","tag-etusivu","tag-ihmiskeho"],"yoast_head":"\nNuku, kuuntele ja opi<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kuulokkeet.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Aivot ennustavat tulevaa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/hermosto.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Koiranuni on totta: Ihminenkin voi pit\u00e4\u00e4 osan aivoista hereill\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/koiranuni.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Jos haluat muistaa kuulemasi, kirjaa se yl\u00f6s oikealla v\u00e4lineell\u00e4<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/muistiinpanot.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Ajattelu vieraalla kielell\u00e4 voi auttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/jarkijasydan.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Lue lis\u00e4\u00e4:<\/h3>\n
\n