{"id":16785,"date":"2021-03-20T20:54:49","date_gmt":"2021-03-20T18:54:49","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=16785"},"modified":"2024-12-14T18:05:48","modified_gmt":"2024-12-14T16:05:48","slug":"miksi-flamingot-ovat-punaisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/miksi-flamingot-ovat-punaisia\/","title":{"rendered":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi flamingot ovat punaisia?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa lukijoiden kysymyksiss\u00e4 pohditaan muun muassa sit\u00e4, miksi flamingot ovat punaisia ja miksi pastoja on niin monen mallisia.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> etsii vastauksen siihen, ett\u00e4 mist\u00e4 on per\u00e4isin sanonta ”k\u00f6yh\u00e4 kuin kirkonrotta”.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4?<\/p>\n

Miksi flamingot ovat punaisia?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Flamingoista puhuttiin el\u00e4inten erikoisia nukkumistapoja<\/a> k\u00e4sittelev\u00e4ll\u00e4 listalla aiemmin t\u00e4ll\u00e4 viikolla ja lukijaa oli sen perusteella j\u00e4\u00e4nyt mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4iden lintujen v\u00e4ritys. Miksi flamingot ovat punaisia<\/a>?<\/p>\n

Flamingoja on kuusi erilaista lajia ja niit\u00e4 el\u00e4\u00e4 Amerikan mantereella, Karibialla, Afrikassa, etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassa ja Aasiassa. Kaikkia flamingolajeja yhdist\u00e4\u00e4 niiden punertava s\u00e4vy; oli se sitten vaaleanpunainen, oranssihtava tai pinkki. Lintujen h\u00f6yhenet eiv\u00e4t kuitenkaan luonnostaan ole sen v\u00e4risi\u00e4, vaan flamingot ovat oikeasti valkoisia tai harmahtavia.<\/p>\n

Olet mit\u00e4 sy\u00f6t lausahdus pit\u00e4\u00e4 harvoin yht\u00e4 hyvin paikkansa kuin flamingojen kohdalla. Niiden punaisen h\u00f6yhenpuvun saa aikaan beetakaroteeni, jota on runsaasti niiden ruokavaliossa. Ravinto koostuu levist\u00e4, madoista ja erityisesti pienen pienist\u00e4 \u00e4yri\u00e4isist\u00e4, lehtijalkaisista, joissa kaikissa on paljon tuota puna-oranssia pigmentti\u00e4. Flamingojen ruoansulatusentsyymit pilkkovat karoteenit pienemmiksi ainesosiksi, joka siirtyv\u00e4t maksan kautta ihoon ja h\u00f6yheniin. Sama efekti voi tapahtua ihmisell\u00e4, jos h\u00e4n sy\u00f6 pussikaupalla porkkanoita, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t paljon karoteenia.<\/p>\n

Mist\u00e4 tulee sanonta ”k\u00f6yh\u00e4 kuin kirkonrotta”?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suomalaiset sanonnat<\/a> ovat j\u00e4lleen her\u00e4tt\u00e4neet kysymyksi\u00e4, ja aivan syyst\u00e4! T\u00e4ll\u00e4 kertaa selvitet\u00e4\u00e4n, mist\u00e4 ”k\u00f6yh\u00e4 kuin kirkonrotta” -sanonta on per\u00e4isin. T\u00e4m\u00e4n sanonnan tarkoitusta ei varmastikaan tarvitse mietti\u00e4; sill\u00e4h\u00e4n viitataan eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4varaiseen henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Toisin kuin monet muut sanonnat, on ”k\u00f6yh\u00e4 kuin kirkonrotta” samanlainen usealla eri kielell\u00e4<\/a>. Se on hyvin harvinaista, sill\u00e4 sanontoja ei juuri koskaan voi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 suoraan kielest\u00e4 toiseen. Saksaksi sanonta kuuluu ”arm wie eine Kirchenmaus<\/em>” ja ruotsiksi ”fattig som en kyrkr\u00e5tta<\/em>”. Samanlainen sanonta l\u00f6ytyy my\u00f6s esimerkiksi ranskasta ja englannista.<\/p>\n

Suomen kieleen sanonta on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin lainattu suoraan ruotsista, ja siihen taas jostain muusta kielest\u00e4. Sanonnan uskotaan olevan per\u00e4isin 1600-luvun englantilaisesta tarinasta<\/a>, jossa kirkossa el\u00e4v\u00e4 hiiri yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ruokaa. Tuon ajan kirkoissa ei kuitenkaan ollut keitti\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 ruokavarastoja, joten ravintoa ei ollut saatavilla. Siit\u00e4 siis ”poor as a church mouse<\/em>”. Englannissa sanonnasta on my\u00f6s muoto ”hungry as a church mouse<\/em>” eli jyrsij\u00e4 on n\u00e4lk\u00e4inen.<\/p>\n

Miksi pastoja on niin monia erilaisia?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Eri mallisia pastoja on yli 350 ja kysymys kuuluukin, ett\u00e4 miksi. Niit\u00e4 ei ole kehitetty vain ulkon\u00e4\u00f6llisten seikkojen vuoksi, vaikka onhan rusettimainen farfalle<\/em> paljon hauskempi ja kauniimpi kuin putkilomainen penne. <\/em>Toki kauneushan on katsojan, tai t\u00e4ss\u00e4 kohtaa sy\u00f6j\u00e4n, silmiss\u00e4.<\/p>\n

Jokaiseen pastamalliin on varsin p\u00e4tev\u00e4 syy: ne kaikki ker\u00e4\u00e4v\u00e4t kastiketta eri lailla<\/a>. Pasta siis valitaan sen mukaan, mink\u00e4laista kastiketta ollaan tekem\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi litte\u00e4 fettuccine<\/em> jaksaa napata mukaansa paksuakin kermakastiketta, mutta ohuempi spagetti<\/em> on hyv\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4 kevyille tomaattikastikkeille.<\/p>\n

Putkilomaiset pastat, muun muassa rigatoni<\/em> ja makaroni,<\/em> on suunniteltu ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kastike sis\u00e4\u00e4ns\u00e4, jolloin jokaisen pastan mukana tulee suurempi annos makuja. Upean n\u00e4k\u00f6iset kuviopastat on nekin tehty ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kastiketta ja esimerkiksi simpukanmallisen conchiglien<\/em>\u00a0sis\u00e4lle mahtuu jopa vihannesten palasia. Kierrepasta fusilli<\/em> taas s\u00e4il\u00f6\u00f6 maut kurveihinsa.<\/p>\n

Karkeana ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 voisi sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 tuhdimpi kastike, sit\u00e4 suurempi pastamalli.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n