{"id":16807,"date":"2024-12-09T21:30:36","date_gmt":"2024-12-09T19:30:36","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=16807"},"modified":"2026-06-20T14:45:52","modified_gmt":"2026-06-20T12:45:52","slug":"keksinnot-kuviteltua-uudempia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/keksinnot-kuviteltua-uudempia\/","title":{"rendered":"Sudoku, nolla, valintamyym\u00e4l\u00e4: N\u00e4m\u00e4 keksinn\u00f6t ovat huomattavasti uudempia, kuin olisit uskonut \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 listalla aiheena ovat keksinn\u00f6t ja nyt Listafriikki esittelee asioita ja esineit\u00e4, jotka ovat huomattavasti tuoreempia, kuin voisi kuvitella.<\/p>\n

Lista on v\u00e4h\u00e4n kuin jatko-osa muutaman viikon takaiselle 10 keksint\u00f6\u00e4, jotka ovat huomattavasti vanhempia kuin voisi kuvitella<\/a><\/strong> -listalle, mutta nyt k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n aikak\u00e4sitys toiseen suuntaan, kuten otsikostakin voi jo p\u00e4\u00e4tell\u00e4.<\/p>\n

Nyt listalle p\u00e4\u00e4sev\u00e4t muun muassa sudoku, kaupat ja kiltti. Miten vanhoja uskoisit noiden olevan? Kohta ei tarvi en\u00e4\u00e4 veikkailla, vaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n pidemmitt\u00e4 puheitta listan pariin \u2013 veikkaan, ett\u00e4 edess\u00e4 voi olla yll\u00e4tyksi\u00e4!<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset keksinn\u00f6t ovat luvassa my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Sudoku<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Mit\u00e4 ajatuksia tulee mieleen sanasta sudoku? Itsell\u00e4 mielikuva liitt\u00e4\u00e4 johonkin vuosisatojen p\u00e4\u00e4h\u00e4n ja tietenkin Japaniin. Kummatkin olettamukset ovat virheellisi\u00e4, sill\u00e4 sudoku keksittiin Yhdysvalloissa vuonna 1979!<\/p>\n

Erilaisia numeroihin perustuvia pulmateht\u00e4vi\u00e4 oli toki ollut aiemminkin, mutta ensimm\u00e4inen 9 \u00d7 9 -ruudukko, jossa on muutamia esit\u00e4ytettyj\u00e4 ruutuja, ilmestyi newyorkilaisessa Dell Puzzle Magazines<\/em> -lehdess\u00e4 vuonna 1979<\/a>. Teht\u00e4v\u00e4n nimi oli Number Place<\/em> eli suoraan suomennettuna Numero Paikka, ja sen oli laatinut el\u00e4kkeell\u00e4 ollut arkkitehti ja pulmateht\u00e4vien yst\u00e4v\u00e4 Howard Garns<\/strong>.<\/p>\n

Japanilainen \u00e4lyteht\u00e4vien laatija Maki Kaji<\/strong> kiinnostui Garnsin teht\u00e4vist\u00e4 ja rupesi suunnittelemaan sellaisia itsekin. Japanissa ilmestyneeseen lehteens\u00e4 Kaji muutti pelille nimeksi sudoku, ja nousevan auringon maan kansalaiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sudokuja vuonna 1984. L\u00e4nteen sudokut palasivat 2000-luvun alussa, kun uusiseelantilainen Wayne Gould<\/strong> kehitti tietokoneohjelman, joka valmisti sudokuja massatuotantona.<\/p>\n

Sudokut saivat muutamaksi vuodeksi koko maailman polvilleen ja kaikki varmasti luulivat ratkovansa ikiaikaisia, japanilaisia \u00e4lyteht\u00e4vi\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 ainakin nousee yksi k\u00e4si.<\/p>\n

Kanadan lippu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kanadan lippu on sellainen, jonka varmasti kaikki tunnistavat ja osaavat yhdist\u00e4\u00e4 oikeaan maahan. Sen kohdalla ei kansalaisuutta tarvitse arpoa, vaikka eri maiden lippujen tuntemus ei olisikaan parasta A-luokkaa.<\/p>\n

Hein\u00e4kuun 1. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1867 perustettiin maa nimelt\u00e4\u00e4n Kanada, josta kuitenkin tuli saman arvoinen valtio Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vasta vuonna 1931. T\u00e4ydellisesti itsen\u00e4inen maasta tuli vasta vuoden 1982 perustuslakimuutoksen my\u00f6t\u00e4, jolloin viimeiset hallinnolliset siteet entiseen siirtomaavaltaan poistettiin. Eli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nuori on Kanada itsess\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n

Mutta jos ajatellaan, ett\u00e4 maa muodostettiin yli 150 vuotta sitten, on punavalkoinen vaahtaranlehtilippu otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n todella my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta vuonna 1965! Sit\u00e4 ennen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli Red Ensign, Ison-Britannian kauppalaivaston lippu, koristeenaan nelj\u00e4n perustajamaan – Englannin, Skotlannin, Irlannin ja Ranskan kuningaskunnan – vaakunat. Kolme vaahteranleht\u00e4 kuvasi tietenkin uutta, muodostettua maata.<\/p>\n

Eli vaahteranlehti oli jo kauan toiminut Kanadan symbolina, mutta vuonna 1965 siit\u00e4 tuli lopullisesti kansallinen tunnus uuden lipun my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Nolla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pete Linforth | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ykk\u00f6sen uskotaan olleen ensimm\u00e4inen ihmisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 numero, sill\u00e4 yli 20 000 vuotta vanhoista luista on l\u00f6ytynyt merkkej\u00e4, jotka viittaavat jonkinlaiseen kirjanpitoon. Se tietysti on ihan maalaisj\u00e4rjell\u00e4kin p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 ykk\u00f6nen, vaikka sill\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti mit\u00e4\u00e4n nime\u00e4 ollutkaan, oli ensimm\u00e4inen numero.<\/p>\n

Sitten tullaankin rutkasti ajassa eteenp\u00e4in ja nykyisen Irakin alueella sijainneen Sumerin korkeakulttuurin kukoistuksen vuosiin 3000-luvulle eaa. Sumerin alueella sijaitsivat mahdollisesti maailman ensimm\u00e4iset kaupungit ja siell\u00e4 syntyiv\u00e4t niin py\u00f6r\u00e4 kuin kirjoitustaitokin.<\/p>\n

Sumerilaiset alkoivat my\u00f6s ensimm\u00e4isin\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muitakin numeroita kuin ykk\u00f6st\u00e4 ja siell\u00e4 matematiikka sek\u00e4 syntyi ett\u00e4 otti tieteen\u00e4 valtavia harppauksia. Mutta nollaa he eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet. Niin kuin eiv\u00e4t ketk\u00e4\u00e4n muutkaan vuosituhansiin.<\/p>\n

Babylonialaiset j\u00e4ttiv\u00e4t 200-luvulla eaa. esimerkiksi luvussa 4807 tyhj\u00e4n kohdan siihen, miss\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n on nolla. Koska se johti helposti sekaannuksiin, alkoivat he merkit\u00e4 tyhj\u00e4n kohdan sijasta numeroiden v\u00e4liin kolmion mallisen kuvion. Sek\u00e4\u00e4n ei ollut numero, vaan vain laskemista selkeytt\u00e4v\u00e4 merkki.<\/p>\n

Taas tultiin vuosisatoja eteenp\u00e4in.<\/p>\n

Noin vuoden 350 tienoilla mayat alkoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 varsinaista numeerista nollaa<\/a>, mutta hek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet sit\u00e4 monimutkaisissa laskuissaan. Vasta 400-luvulla numero nolla, 0, sellaisena kuin me sen nyky\u00e4\u00e4n tied\u00e4mme, keksittiin Intiassa. Numerot ja matematiikka olivat olleet olemassa tuhansia vuosia ilman nollaa.<\/p>\n

Intialaista nollaa pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ihmiskunnan suurimmista keksinn\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 se oli t\u00e4ysin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n modernin matematiikan ja fysiikan kehittymiselle \u2013 ja sit\u00e4 my\u00f6ten l\u00e4hes kaikelle, mit\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4mme tapahtuu.<\/p>\n

Valintamyym\u00e4l\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Valintamyym\u00e4l\u00e4, itsepalvelumyym\u00e4l\u00e4, market tai ihan vain kauppa. Tuo arkip\u00e4iv\u00e4inen instituutio on varsin nuori keksint\u00f6. Kaikkea ei aiemmin saanut saman katon alta ja erityisesti kaupungeissa ihmiset hakivat lihan lihakaupasta, leiv\u00e4n leipomosta ja kuivatuotteet sekatavarakaupasta.<\/p>\n

Toinen suuri ero nykyisenlaiseen kauppaan on se, ett\u00e4 vasta melko hiljattain asiakkaat ovat saaneet kiert\u00e4\u00e4 ostoksilla korin tai k\u00e4rryn kanssa itsekseen. Itsepalveluperiaatetta ennemmin asiakas meni kauppaan ja ojensi ostoslistan kauppiaalle, joka sitten ker\u00e4si halutut tuotteet kasaan asiakkaan odottaessa.<\/p>\n

Itsepalveluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keksij\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Clarence Saundersia<\/strong>, yhdysvaltalaista ruokakauppiasta, joka avasi Memphisiin vuonna 1916 ensimm\u00e4isen itsepalveluun perustuvan kaupan<\/a>. Ajatus Piggly Wiggly -valintamyym\u00e4l\u00e4n takana oli se, ett\u00e4 kun asiakkaat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t itse ostoksensa, tulee henkil\u00f6st\u00f6kuluissa s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Itsepalvelumyym\u00e4l\u00e4t alkoivat levit\u00e4 Yhdysvalloissa ja toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ne l\u00f6ysiv\u00e4t tiens\u00e4 Eurooppaan; ensin Ruotsiin, Saksan liittotasavaltaan, Ranskaan ja Belgiaan. Suomeen, tarkemmin sanottuna Poriin, ensimm\u00e4inen itsepalvelumyym\u00e4l\u00e4 tuli vuonna 1949<\/a>. Sit\u00e4 pidettiin tuhoon tuomittuna ja t\u00e4ysin hulluna konseptina; toisin k\u00e4vi.<\/p>\n

”Kaikki saman katon alta” -myym\u00e4l\u00e4t syntyiv\u00e4t Yhdysvalloissa 1930-luvulla ja levisiv\u00e4t Eurooppaan samaan aikaan itsepalveluperiaatteen kanssa. Sodan runtelemassa Euroopassa ihmiset eiv\u00e4t l\u00e4mmenneet ajatukselle supermarketeista, ja esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa ensimm\u00e4inen supermarket avautui vuonna 1948, tuotteiden ottaminen hyllyist\u00e4 itse tuntui asiakkaista ep\u00e4kohteliaalta ja valikoiman suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tyrmistytti ihmisi\u00e4. Viel\u00e4 1950-luvulla supermarkettien markkinaosuus kaikista ruokaostoksista oli vain muutamia kymmeni\u00e4 prosentteja.<\/p>\n

Mutta niin vain maailma on muutamissa vuosikymmeniss\u00e4 muuttunut ja nyt on vaikea kuvitella, ett\u00e4 yhdest\u00e4 ruokakaupasta ei saisi l\u00e4hes kaikkea mahdollista maan ja taivaan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n