Ihmisaivoista tulee yht\u00e4 laitteiden kanssa, ajatuksia kyet\u00e4\u00e4n siirt\u00e4\u00e4 aivoista toisiin<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/aivot-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nTulevaisuus – siihen pureudutaan ensimm\u00e4isen\u00e4 kommunikoinnin kautta.<\/p>\n
Ihmisten v\u00e4lill\u00e4 kasvotusten tapahtuva kommunikointi on v\u00e4hentynyt \u00e4lylaitteiden, kehittyneen teknologian ja roimaa vauhtia kehittyneiden internet-yhteyksien my\u00f6t\u00e4. Meill\u00e4 on siis nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 enemm\u00e4n tapoja kommunikoida kesken\u00e4\u00e4n, fyysisest\u00e4 sijainnista riippumatta, mutta samaan aikaan se on v\u00e4hent\u00e4nyt sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 nimenomaan siin\u00e4 perinteisess\u00e4 muodossa.<\/p>\n
Tulevaisuus voi hyvinkin tuoda tullessaan my\u00f6s sen, ett\u00e4 me emme en\u00e4\u00e4 kommunikoi kesken\u00e4mme sanallisesti niiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vaan ajatuksia kyet\u00e4\u00e4n siirt\u00e4\u00e4<\/a> aivoista toisiin. Tulevaisuudentutkijat Ian Pearson<\/strong> ja Patrick Tucker<\/strong> pitiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 hyvinkin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 muutoksena:<\/p>\n”Ajatusten v\u00e4litt\u00e4minen on ihan yht\u00e4 helppoa kuin mik\u00e4 tahansa muu aivotoiminnan kasvattaminen. Ajatusten poimiminen ja niiden v\u00e4litt\u00e4minen toisiin aivoihin ei ole kovinkaan paljon vaikeampaa kuin niiden tallentaminen internetiin.”<\/em> -Ian Pearson<\/p>\n”Synteettinen telepatia saattaa kuulostaa joltain Hollywood-elokuvalta, mutta se on ehdottomasti mahdollista, kunhan kommunikointi k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 sanojen sijaan elektronisina signaaleina.”<\/em> -Patrick Tucker<\/p>\nIhmisaivojen toimimista yhdess\u00e4 teknologian kanssa pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s jopa todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 skenaariona. Jo nyt varhaiset prototyypit ovat auttaneet ihmisi\u00e4 esimerkiksi liikkumaan aivoinfarktin j\u00e4lkeen<\/a> ja saaneet amputaation seurauksena esimerkiksi k\u00e4tens\u00e4 tai jalkansa menett\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4 kokemaan j\u00e4lleen kosketuksen maagisen tunteen sensoreilla pinnoitettujen proteesien ansiosta.<\/p>\n3D-printattava maailma<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/3d-tulostin-unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Tom Claes | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\nEnsimm\u00e4isen kerran 3D-tulostuksesta on puhuttu tiett\u00e4v\u00e4sti jo vuonna 1950 scifikirjallisuuden muodossa, ensimm\u00e4inen aiheeseen liittyv\u00e4 patentti on 1970-luvulta ja 2010-luvulla 3D-teknologiasta tuli sitten todellisuutta. 3D-printtereill\u00e4 on sittemmin kyetty tulostamaan<\/a> esimerkiksi ihoa, korvaavia ihmisen ruumiinosia, ruokaa, parantavan sek\u00e4 samalla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kipsin murtuneille luille, talon ja tietokoneen – vain muutamia mainitaksemme.<\/p>\nMe siis kykenemme jo t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulostamaan n\u00e4iden uskomattomien 3D-printtereiden ansiosta vaikka ja mit\u00e4, joten tulevaisuuden osalta – aivan jo l\u00e4hitulevaisuuden – vain taivas on rajana: tulevaisuudessa esimerkiksi elinsiirron tarpeessa oleville yksil\u00f6ille voidaan mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin tulostaa uusi elin, jolloin elinluovutuksista tulee tarpeettomia ja monia ihmishenki\u00e4 pelastuu.<\/p>\n
Samsungin omistuksessa oleva SmartThings toi yhteen ryhm\u00e4n futuristeja selvitt\u00e4\u00e4kseen, mit\u00e4 kaikkea me voisimme vuonna 2100 mahdollisesti tulostaa. Lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti me voisimme niputtaa tulevaisuudentutkimuksen huippujen vastaukset yhteen sanoilla ”3D-printattava maailma”, mutta katsotaan nyt hieman tarkemmin, mik\u00e4 kaikki voisi olla printtaamalla mahdollista.<\/p>\n
Tuon edell\u00e4 mainitun tutkijaryhm\u00e4n julkaiseman raportin<\/a> mukaan valtaosa taloista ja rakennuksista, mukaan lukien pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t, ovat 3D-tulostettuja ja ne ovat t\u00e4ysin kustomoitavissa tulostamalla – jokaista pienint\u00e4 yksityiskohtaa my\u00f6ten. Lis\u00e4ksi ihmiset voisivat asua my\u00f6s maanalaisissa ”maanpiirt\u00e4jiss\u00e4” ja vedenalaisissa kaupungeissa. Netist\u00e4 voidaan puolestaan tilata tuotteita, joiden kohdalla toimitus on v\u00e4lit\u00f6n 3D-printtauksen ansiosta. Raportissa puhuttiin my\u00f6s droneista, joilla voidaan siirt\u00e4\u00e4 esimerkiksi talo kokonaisuudessaan toiselle puolelle maapalloa.<\/p>\nTulevaisuus vaikuttaa siis todella kiehtovalta 3D-printtauksen osalta.<\/p>\n
Maapallo tulee olemaan paljon kuumempi paikka<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/jaakarhu-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nSit\u00e4 voi katsoa ikkunasta pihalle, katsoa t\u00e4t\u00e4 lumim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka meill\u00e4 on esimerkiksi t\u00e4n\u00e4 talvena ollut, ja kiist\u00e4\u00e4 ilmastonl\u00e4mpenemisen. Tai sitten sit\u00e4 voi avata silm\u00e4ns\u00e4, seurata mit\u00e4 esimerkiksi Gr\u00f6nlannin suurimmille j\u00e4\u00e4tik\u00f6ille tapahtuu ja ihan oikeasti my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ne silmien edess\u00e4 olevat tosiasiat tosiksi.<\/p>\n
Maapallo l\u00e4mpenee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vauhtia ja esimerkiksi jokaisen vanhemman tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kaikki meid\u00e4n tekomme vaikuttavat siihen, millaisen maailman me lapsillemme ja tuleville sukupolville j\u00e4t\u00e4mme. Ennustusten mukaan Gr\u00f6nlannin talvet tulevat olemaan j\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4. Erilaiset luonnonkatastrofit yleistyv\u00e4t ja pahenevat koko ajan, mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 niist\u00e4 tulee yh\u00e4 tappavampia.<\/p>\n
Ja nykyist\u00e4 vauhtia merenpinta on noussut vuoteen 2100 menness\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 arvioiden mukaan 4 miljoonaa ihmist\u00e4, jopa enemm\u00e4n, olisi joutunut etsim\u00e4\u00e4n itselleen uuden kodin.<\/p>\n
University College London<\/a> julkaisi vuonna 2017 jokseenkin lohdullisen analyysin, jonka mukaan meid\u00e4n on mahdollista saada rajoitettua ilmastonl\u00e4mpeneminen Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 l\u00e4mp\u00f6asteen tavoitteeseen vuoteen 2100 menness\u00e4. Siihen p\u00e4\u00e4seminen vaatii kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteen, ja ennen kaikkea hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajaamista 240 miljardiin tonniin tietyll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, jolloin meill\u00e4 olisi 66 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyys p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuohon 1,5 asteen tavoitteeseen.<\/p>\nMuutoksia tarvitaan nyt ja t\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 muussa tapauksessa maapallo on huomattavasti kuumempi ja sekasortoisempi paikka vuonna 2100; tulevaisuus on toisin sanoen meid\u00e4n kaikkien k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n
Syntyvyys jatkaa laskuaan – ihmisen sukupuutto mahdollinen<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/vauva-ja-vanhemmat-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nMaailma on pahasti ylikansoittunut; t\u00e4st\u00e4 kyseisest\u00e4 aiheesta varoitteli muun muassa vuonna 2018 menehtynyt arvostettu fyysikko Stephen Hawking<\/strong><\/a> – kuten my\u00f6s monet muut tutkijat.<\/p>\nSyntyvyys on kuitenkin l\u00e4htenyt maailmanlaajuisesti laskuun, mik\u00e4 on positiivinen asia, kun mietit\u00e4\u00e4n puhtaasti t\u00e4m\u00e4n planeettamme tulevaisuutta. Esimerkiksi vuosien 1960 ja 2018 v\u00e4lisen\u00e4 aikana syntyvyys putosi maapallon mittapuulla joka vuosi<\/a> hieman vajaalla yhdell\u00e4 prosentilla.<\/p>\nSyntyvyyden putoaminen ei ole sattumaa, vaan se perustuu naisten keskuudessa muun muassa kasvavaan keskenmenojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja miesten kohdalla alhaisempiin siitti\u00f6m\u00e4\u00e4riin, laskeviin testosteronitasoihin, erektioh\u00e4iri\u00f6ihin ja kivessy\u00f6v\u00e4n yleistymiseen.<\/p>\n
Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n jatkavan t\u00e4t\u00e4 trendi\u00e4 ja itse asiassa uusia seikkoja on astumassa kuvaan mukaan. Esimerkiksi miesten penisten koot tulevat pienem\u00e4\u00e4n, jolloin hedelm\u00f6ityksen tapahtuminen sukupuoliyhteydess\u00e4 on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4. Syy sille, miksi miesten peniskoko on laskevassa k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4, l\u00f6ytyy epidemiologi Shanna H. Swanin<\/strong> mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme olevat kemikaalit ja ep\u00e4terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat h\u00e4iritsev\u00e4t hormonaalista tasapainoamme.<\/p>\nMik\u00e4li syntyvyys jatkaa laskuaan, ja me emme reagoi t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n maapallomme saastuttamiseen, uhkaa se ihmist\u00e4 lajina.<\/p>\n
”Nykyinen trendi lis\u00e4\u00e4ntymisen suhteen ei voi en\u00e4\u00e4 jatkua kovinkaan pitk\u00e4\u00e4n uhkaamatta ihmisen selviytymist\u00e4. Viidest\u00e4 mahdollisesta kategoriasta vain yhden tulee t\u00e4ytty\u00e4, mit\u00e4 tulee lajin p\u00e4\u00e4tymiseen uhanalaiseksi: ihmisen kohdalla n\u00e4ist\u00e4 kategorioista t\u00e4yttyy ainakin kolme”<\/em>, Swan toteaa Men’s Healthille<\/em><\/a>.<\/p>\nYksil\u00f6ille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt l\u00e4\u00e4kkeet – p\u00e4ihit\u00e4mme kuoleman?<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/dna-palapeli-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Arek Socha | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nL\u00e4\u00e4keteollisuus ja l\u00e4\u00e4ketiede ovat viimeisten vuosikymmenten ja vuosisadan aikana kehittyneet valtavasti, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 ihmiset el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitysk\u00e4yr\u00e4 ole muuttamassa suuntaansa, vaan p\u00e4invastoin: l\u00e4\u00e4kkeiden, tietotaitomme ja teknologian kehittyess\u00e4 me voimme jopa kyet\u00e4 niin sanotusti p\u00e4ihitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoleman.<\/p>\n
Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valoisalta muun muassa sy\u00f6p\u00e4sairauksien ja muiden geneettisten sairauksien osalta. Vuonna 2100, mahdollisesti jopa aiemmin, meill\u00e4 on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kaikki tarvittava kehitt\u00e4\u00e4ksemme yksil\u00f6llisi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotka perustuvat potilaan geneettiseen dataan, el\u00e4m\u00e4ntyyliin ja elinymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksiin.<\/p>\n
McGillin yliopiston kliinisen tutkimuksen keskuksessa professorina ty\u00f6skentelev\u00e4 Phil Gold<\/strong> kertoi Futurismin<\/em> haastattelussa, ett\u00e4 sellaiset sairaudet, kuten sy\u00f6p\u00e4, immuuni- ja tulehdustaudit sek\u00e4 perinn\u00f6lliset sairaudet ovat vuonna 2100 kadonneet suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 jo jonkin aikaa sitten, sill\u00e4 ne ovat joko etuk\u00e4teen ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 ja\/tai vaihtoehtoisesti hoidettavissa toimivien hoitomuotojen kautta.<\/p>\nT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhutaan paljon CRISPR-teknologiasta, jolla geenej\u00e4 voidaan muokata kohdistetusti, ja jonka ansiosta monet perinn\u00f6lliset sairaudet voivat olla pian historiaa. Tutkijat ovat kyenneet CRISPR:n avulla muun muassa korjaamaan tappavan<\/a> verisairauden aiheuttavan geenin ihmisalkioissa. Samaan aikaan kantasoluteknologia on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi hoitomuotojen kehitt\u00e4miseen sellaisiin sairauksiin, joita on pidetty parantumattomina.<\/p>\nJa, kun puhuimme edell\u00e4 syntyvyyden laskemisesta, niin lis\u00e4\u00e4ntymisl\u00e4\u00e4ketiede on ottanut jo t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, aivan silmiemme edess\u00e4, j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 askeleita. Vuonna 2017 tutkijat kasvattivat lampaiden siki\u00f6it\u00e4<\/a> keinotekoisessa kohdussa, nainen kykeni synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen saatuaan kohtusiirr\u00e4nn\u00e4isen<\/a> ja toinen nainen synnytti lapsen alkiosta, joka oli ollut pakastettuna 24 vuoden ajan.<\/p>\nMaapallon ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 on fakta<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/linnunrata-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nMaailmankaikkeus eli universumi on mittasuhteiltaan jotain sellaista, mit\u00e4 me emme tule koskaan kunnolla ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n – ainakaan me tavalliset tallaajat. Siksi onkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen satavarmaa, ett\u00e4 jostain muualta l\u00f6ytyy el\u00e4m\u00e4\u00e4 jossain muodossa, mutta me emme ole viel\u00e4 t\u00f6rm\u00e4nneet siihen, sill\u00e4 me emme ole p\u00e4\u00e4sseet riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle t\u00e4t\u00e4 maailmankaikkeutta tutkiessa.<\/p>\n
Astrofyysikko ja professorina British Columbian yliopistossa, Kanadassa, ty\u00f6skentelev\u00e4 Jaymie Matthews<\/strong> ei ep\u00e4ile hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n, etteik\u00f6 el\u00e4m\u00e4\u00e4 olisi my\u00f6s muualla kuin t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n planeetalla. H\u00e4n my\u00f6s n\u00e4kee, ett\u00e4 vuoteen 2100 menness\u00e4 meill\u00e4 on olemassa tieteellist\u00e4 faktaa maapallon ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4; oikeastaan ainoa kysymys h\u00e4nelle on se, miten me ihmiset suhtaudumme t\u00e4h\u00e4n tietoon.<\/p>\n”2100-luvun alussa maapallon ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n uutinen, vaan historiallinen fakta. Sen sijaan sit\u00e4 on vaikeampi ennustaa, miten ihminen suhtautuu ja mukautuu t\u00e4h\u00e4n tietoon. Tekeek\u00f6 se meist\u00e4 n\u00f6yrempi\u00e4, ylimielisempi\u00e4, pelokkaampia vai auttaako se meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin omaa alkuper\u00e4\u00e4mme ja arvostamaan sit\u00e4?”<\/em>, Matthews toteaa Futurism.com<\/em>-sivuston<\/a> haastattelussa.<\/p>\nMik\u00e4li siis Matthewsin, ja my\u00f6s monien muiden alan asiantuntijoiden n\u00e4kemykset pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, vuoteen 2100 menness\u00e4 maapallon ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 on meille hyvin arkip\u00e4iv\u00e4inen asia.<\/p>\n
Ihmisen ulkon\u00e4k\u00f6 muuttuu<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/nainen-puhelin-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nTutkijoita kiehtoo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suunnattomasti se, miten meid\u00e4n pakottava tarve k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teknologiaa koko ajan vaikuttaa tulevaisuudessa ihmisen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n. Ja kuten me hyvin tied\u00e4mme, teknologian k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaa ihmisille erilaisia vaivoja ja ongelmia.<\/p>\n
Maple Holics -yrityksen mallinnuksen mukaan luvassa olisi kyttyr\u00e4m\u00e4inen selk\u00e4, johtuen meid\u00e4n huonosta asennosta puhelimia ja tietokoneita k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4. Niskalihakset olisivat samaisesta syyst\u00e4 melkoisen valtavat, v\u00e4hent\u00e4en sit\u00e4 vahinkoa, jonka erilaisten laitteiden k\u00e4ytt\u00e4minen aiheuttaa.<\/p>\n
Kyttyr\u00e4m\u00e4isen sel\u00e4n ja j\u00e4ttim\u00e4isten niskalihasten ohella muun muassa seuraavat asiat saattaisivat muuttua ihmisen ulkon\u00e4\u00f6ss\u00e4 puhelinten ja tietokoneiden jatkuvan k\u00e4yt\u00f6n seurauksena:<\/p>\n
\n- Paksumpi kallo, joka suojaa \u00e4lypuhelinten radiotaajuksien aiheuttamalta s\u00e4teilylt\u00e4<\/li>\n
- Aivot ovat pienemm\u00e4t, perustuen teoriaan, jonka mukaan istumiseen liittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntyyli alentaa ihmisen aivokapasiteettia<\/li>\n
- Sormet ovat ik\u00e4\u00e4n kuin pitkien kynsien kaltaisessa koukkuasennossa jatkuvasta puhelimen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 johtuen<\/li>\n
- Toiset silm\u00e4luomet (ik\u00e4\u00e4n kuin linssit silmien p\u00e4\u00e4ll\u00e4), jotka toimivat filtterin\u00e4 liialliselle puhelimista tulevalle valolle<\/li>\n<\/ul>\n
Pieni vinkki siis meille jokaiselle: meid\u00e4n kannattaisi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa tarkastella toimintatapojamme etenkin teknologian parissa, sill\u00e4 nykyihminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paremmalta kuin tuo mahdollinen tulevaisuus ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4<\/a> meid\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n osalta.<\/p>\nToki ihminen on n\u00e4ytt\u00e4nyt jo hyvin pitk\u00e4\u00e4n silt\u00e4, milt\u00e4 me nykyisin n\u00e4yt\u00e4mme, joten vuosi 2100 tulee eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 isojen muutosten osalta aivan liian nopeasti, mutta me halusimme joka tapauksessa ottaa t\u00e4m\u00e4n kohdan listallemme, sill\u00e4 tulevaisuus on asia, johon vaikuttamisen voi aloittaa jo nyt.<\/p>\n
Koko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kokee mullistuksen – ihmiselle annetaan mahdollisuus kukoistaa<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/tyopaikka-unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Annie Spratt | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\nTy\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6mme on kokenut melkoisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta mik\u00e4li tulevaisuudentutkijoita on uskominen, t\u00e4m\u00e4 on vasta alkua. Toisin sanoen tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin erilaiselta, joskin yksi jo nyt vallitseva trendi tulee jatkamaan yleistymist\u00e4\u00e4n: koneet korvaavat monella ammattialalla ihmisen.<\/p>\n
Yleisesti ottaen t\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainittu trendi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n negatiivisena asiana eli toisin sanoen ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 seikkana, mutta tanskalaisen Future Navigator -yrityksen toinen perustajaj\u00e4sen Liselotte Lyngs\u00f8<\/strong> n\u00e4kee asian eri tavalla: kun koneet korvaavat ihmiset tavanomaisissa fyysisiss\u00e4 ammateissa, se mahdollistaa ihmisille omien intohimojen jahtaamisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sit\u00e4 kautta oman osaamisen kohdentamisen merkityksellisempiin asioihin.<\/p>\n”Koneista tulee todella hyvi\u00e4 koneina olemisessa, mit\u00e4 tulee tulevaisuuteen, joten meist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulla j\u00e4lleen todella hyvi\u00e4 ihmisin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee todella hakea jokaisesta yksil\u00f6st\u00e4 niit\u00e4 suurimpia vahvuuksia ja antaa ihmisten kukoistaa niiss\u00e4 asioissa, joissa he ovat parhaimmillaan”<\/em>, Lyngs\u00f8 toteaa Fast Companyn<\/em><\/a> haastattelussa.<\/p>\nLyngs\u00f8n mukaan my\u00f6s todella moni muu seikka ty\u00f6maailmassa tulee muuttumaan: nykyinen hierarkiaj\u00e4rjestelm\u00e4, yhdeks\u00e4st\u00e4 viiteen -ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t, perinteiset toimistot ja my\u00f6s el\u00e4k\u00f6ityminen tulevat h\u00e4nen mukaansa kokemaan j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 muutoksia. H\u00e4nen mukaansa esimerkiksi el\u00e4kkeelle siirtymisen sijaan jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 tulee olemaan ty\u00f6uransa varrella useita pidempi\u00e4 taukoja, joiden aikana akut ladataan ja sen my\u00f6t\u00e4 jokaisesta saadaan irti se paras osaaminen.<\/p>\n
Ja mik\u00e4li Lyngs\u00f8n n\u00e4kemykset tulevaisuudesta pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, tulevaisuudessa yritykset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 rekrytoi yksitt\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, vaan toistensa kanssa erinomaisesti yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelevi\u00e4, pieni\u00e4 8-10 henkil\u00f6n ryhmi\u00e4. Futuristi Yesim Kunter<\/strong> on puolestaan vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6maailman koneistus mahdollistaa ihmisille vihdoin lyhyemm\u00e4t ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t ja siten ty\u00f6tehokkuus kohenee.<\/p>\nMe kykenemme kontrolloimaan s\u00e4\u00e4t\u00e4<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/tornado-unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Nikolas Noonan | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\nMe olemme jo kyenneet kontrolloimaan s\u00e4\u00e4t\u00e4, kuten esimerkiksi Pekingin olympialaisten ja Sotshin olympialaisten s\u00e4\u00e4olosuhteiden manipulointi on osoittanut. Teknologia s\u00e4\u00e4n kontrolloinnille on siis jo olemassa, joten siten asia ei kuulosta kovinkaan utopistiselta.<\/p>\n
Samaan aikaan ymp\u00e4ri maailman ihmiset joutuvat edelleen kokemaan erilaisia s\u00e4\u00e4n aiheuttamia voimakkaita ilmi\u00f6it\u00e4, kuten hirmumyrskyj\u00e4, ja vaikka joihinkin tornadoihin onkin pyritty vaikuttamaan, meill\u00e4 ei ole viel\u00e4 kyky\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 moniakaan luonnon katastrofeista.<\/p>\n
Yhdysvalloissa valtaosa tutkijoista haluaisikin valtion tukeman ohjelman, jonka pyrkimyksen\u00e4 olisi nimenomaan ilmastonmuokkaus eli toisin sanoen s\u00e4\u00e4n kontrollointi. T\u00e4m\u00e4 olisi kriittinen asia, sill\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen ja ilmastonmuutoksen<\/a> vain jatkuessa erilaiset \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t tulevat vain yleistym\u00e4\u00e4n.<\/p>\nEnsimm\u00e4iset merkitt\u00e4v\u00e4t askeleet Yhdysvalloissa t\u00e4llaista valtiollista ohjelmaa kohtaan otettiin, kun viime vuoden tammikuussa coloradolainen ilmastonmuokkaus-tutkimus sai per\u00e4ti 4 miljoonan dollarin<\/a> eli noin 3,40 miljoonan euron rahoituksen maan kongressilta.<\/p>\nLue lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n kontrolloinnista:
\nS\u00e4\u00e4nmuokkaus: 10 faktaa sateentekemisest\u00e4<\/a><\/p>\nYksi maailmanlaajuinen valuutta, vain muutama kieli<\/h2>\n![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/bitcoin-pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kuva: Michael Wuensch | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\nMeill\u00e4 suomalaisilla on kokemusta oman valuutan poistumisesta ja siirtymisest\u00e4 Euroopan unionin yhteiseen valuuttaan eli euroon, joka on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 19 eri maassa. Kaiken kaikkiaan maailmasta l\u00f6ytyy kuitenkin edelleen 180 eri valuuttaa eli moniin maihin matkustettaessa sit\u00e4 joutuu l\u00e4htem\u00e4\u00e4n valuutan vaihtoon.<\/p>\n
Joidenkin ennustusten mukaan yksi maailmanlaajuinen valuutta voisi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niinkin pian kuin vuonna 2050, mutta vuoteen 2100 menness\u00e4 se on viel\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on nyt jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 elektronisia valuuttoja, ja ne vain yleistyv\u00e4t vuosi vuodelta; vuoteen 2050 menness\u00e4 nykyisist\u00e4 180 valuutasta j\u00e4ljell\u00e4 saattaa olla en\u00e4\u00e4 vain muutama alueellinen valuutta ja vuoteen 2100 menness\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olisi en\u00e4\u00e4 yksi maailmanlaajuinen elektroninen valuutta.<\/p>\n
Edell\u00e4 mainittuun teoriaan uskoo hyvinkin vakaasti jo t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 aiemmin mainittu tulevaisuudentutkija Ian Pearson.<\/p>\n
”T\u00e4m\u00e4n toteutumismahdollisuus on 80 prosenttia. Me n\u00e4emme jo nyt elektronisen valuutan, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 tahansa, vain yleistyv\u00e4n. Vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 vain muutama alueellinen valuutta ja vuosisadan loppuun menness\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 vain yksi valuutta.”<\/em><\/p>\nToki my\u00f6s vastakkaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n olemassa, sill\u00e4 tulevaisuudentutkija Patrick Tucker uskoo puolestaan siihen, ett\u00e4 valuuttojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vain kasvaa nykyisest\u00e4.<\/p>\n
”N\u00e4kemykseni mukaan trendi osoittaa nimenomaan toiseen suuntaan, sill\u00e4 internet on mahdollistanut uudenlaisen tavan valuutan vaihtamiseen. Lis\u00e4ksi paikallisia valuuttoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useissa sadoissa yhteis\u00f6iss\u00e4 ymp\u00e4ri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Toisin sanoen, useat eri tyyliset valuutat tulevat vain yleistym\u00e4\u00e4n tulevina vuosikymmenin\u00e4.”<\/em><\/p>\nVaan voisiko tulevaisuus pit\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vain muutaman kielen – tarkalleen ottaen englannin kielen, espanjan kielen ja mandariinikiinan?<\/p>\n
”Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimistuvalta trendilt\u00e4, ja muilla kielill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta. V\u00e4hemm\u00e4n puhutut kielet katoavat hurjaa vauhtia jo nyt, ja muut merkitt\u00e4v\u00e4t kielet ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 alueilla, joissa puhutaan my\u00f6s jotain n\u00e4ist\u00e4 kolmesta (edell\u00e4 mainitusta) kielest\u00e4.”<\/em> -Ian Pearson<\/p>\nLue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n\n- 10 tulevaisuuden ruokaa: Mit\u00e4 ja miten tulemme sy\u00f6m\u00e4\u00e4n?<\/a><\/li>\n
- Onko teko\u00e4ly uhka vai mahdollisuus? 10 mielenkiintoista faktaa<\/a><\/li>\n
- Ilmastonmuutos: 10 faktaa, joita et voi kiist\u00e4\u00e4<\/a><\/li>\n
- 10 puistattavaa tietoiskua, jotka tulevat varmuudella uniin (tai pit\u00e4v\u00e4t \u00f6isin hereill\u00e4)<\/a><\/li>\n<\/ul>\n
\ud83e\udd37\u200d\u2642\ufe0f Pelottaako sinua tulevaisuus vai oletko innoissasi siit\u00e4? Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentiss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f \u2b07\ufe0f\u00a0 tai somekanavissamme!<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tulevaisuus ja sen ennustaminen on kiehtonut aina ihmist\u00e4: milt\u00e4 siis maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? Listafriikki p\u00e4\u00e4tti listata 10 asiaa. Meist\u00e4 kukaan ei osaa sataprosenttisella varmuudella sanoa, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan. Me voimme olettaa esimerkiksi tiet\u00e4v\u00e4mme, mit\u00e4 seuraava sekunti tuo mukanaan, mutta edes siihen meill\u00e4 ei ole olemassa absoluuttista totuutta. Tulevaisuudentutkijoilla ja tiedemiehill\u00e4 on luonnollisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":17095,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-17037","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta"],"yoast_head":"\n
Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Tulevaisuus ja sen ennustaminen on kiehtonut aina ihmist\u00e4: milt\u00e4 siis maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? Listafriikki p\u00e4\u00e4tti listata 10 asiaa. Meist\u00e4 kukaan ei osaa sataprosenttisella varmuudella sanoa, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan. Me voimme olettaa esimerkiksi tiet\u00e4v\u00e4mme, mit\u00e4 seuraava sekunti tuo mukanaan, mutta edes siihen meill\u00e4 ei ole olemassa absoluuttista totuutta. Tulevaisuudentutkijoilla ja tiedemiehill\u00e4 on luonnollisesti […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-03-29T17:06:59+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-03-29T17:07:25+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@OllonqvistMarko\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Marko Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"14 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\"},\"headline\":\"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100?\",\"datePublished\":\"2021-03-29T17:06:59+00:00\",\"dateModified\":\"2021-03-29T17:07:25+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/\"},\"wordCount\":2800,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yhteiskunta\"],\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/\",\"name\":\"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2021-03-29T17:06:59+00:00\",\"dateModified\":\"2021-03-29T17:07:25+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/03\\\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Millaista on el\u00e4m\u00e4 vuonna 2100? Listafriikki listasi 10 mahdollista skenaariota tulevasta.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6\",\"name\":\"Marko Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Marko Ollonqvist\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/x.com\\\/OllonqvistMarko\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/marko-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? - Listafriikki.com","og_description":"Tulevaisuus ja sen ennustaminen on kiehtonut aina ihmist\u00e4: milt\u00e4 siis maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? Listafriikki p\u00e4\u00e4tti listata 10 asiaa. Meist\u00e4 kukaan ei osaa sataprosenttisella varmuudella sanoa, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan. Me voimme olettaa esimerkiksi tiet\u00e4v\u00e4mme, mit\u00e4 seuraava sekunti tuo mukanaan, mutta edes siihen meill\u00e4 ei ole olemassa absoluuttista totuutta. Tulevaisuudentutkijoilla ja tiedemiehill\u00e4 on luonnollisesti […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2021-03-29T17:06:59+00:00","article_modified_time":"2021-03-29T17:07:25+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Marko Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@OllonqvistMarko","twitter_misc":{"Written by":"Marko Ollonqvist","Estimated reading time":"14 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/"},"author":{"name":"Marko Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6"},"headline":"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100?","datePublished":"2021-03-29T17:06:59+00:00","dateModified":"2021-03-29T17:07:25+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/"},"wordCount":2800,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yhteiskunta"],"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/","name":"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2021-03-29T17:06:59+00:00","dateModified":"2021-03-29T17:07:25+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Millaista on el\u00e4m\u00e4 vuonna 2100? Listafriikki listasi 10 mahdollista skenaariota tulevasta."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/tulevaisuus-maailma-vuonna-2100\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tulevaisuus ja 10 asiaa: Milt\u00e4 maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/7ffbd9889121ea837cf3137a726e51f6","name":"Marko Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/6127fb6a38b283e6551a1e141a3accfe1eb2d4d20c758107b46c93e6e2534ce1?s=96&d=mm&r=g","caption":"Marko Ollonqvist"},"sameAs":["https:\/\/x.com\/OllonqvistMarko"],"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/marko-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/ovet-pixabay.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17037","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17037"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17037\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17098,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17037\/revisions\/17098"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/17095"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17037"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17037"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17037"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Tulevaisuus – siihen pureudutaan ensimm\u00e4isen\u00e4 kommunikoinnin kautta.<\/p>\n Ihmisten v\u00e4lill\u00e4 kasvotusten tapahtuva kommunikointi on v\u00e4hentynyt \u00e4lylaitteiden, kehittyneen teknologian ja roimaa vauhtia kehittyneiden internet-yhteyksien my\u00f6t\u00e4. Meill\u00e4 on siis nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 enemm\u00e4n tapoja kommunikoida kesken\u00e4\u00e4n, fyysisest\u00e4 sijainnista riippumatta, mutta samaan aikaan se on v\u00e4hent\u00e4nyt sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 nimenomaan siin\u00e4 perinteisess\u00e4 muodossa.<\/p>\n Tulevaisuus voi hyvinkin tuoda tullessaan my\u00f6s sen, ett\u00e4 me emme en\u00e4\u00e4 kommunikoi kesken\u00e4mme sanallisesti niiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kuin nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vaan ajatuksia kyet\u00e4\u00e4n siirt\u00e4\u00e4<\/a> aivoista toisiin. Tulevaisuudentutkijat Ian Pearson<\/strong> ja Patrick Tucker<\/strong> pitiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 hyvinkin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 muutoksena:<\/p>\n ”Ajatusten v\u00e4litt\u00e4minen on ihan yht\u00e4 helppoa kuin mik\u00e4 tahansa muu aivotoiminnan kasvattaminen. Ajatusten poimiminen ja niiden v\u00e4litt\u00e4minen toisiin aivoihin ei ole kovinkaan paljon vaikeampaa kuin niiden tallentaminen internetiin.”<\/em> -Ian Pearson<\/p>\n ”Synteettinen telepatia saattaa kuulostaa joltain Hollywood-elokuvalta, mutta se on ehdottomasti mahdollista, kunhan kommunikointi k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 asiayhteydess\u00e4 sanojen sijaan elektronisina signaaleina.”<\/em> -Patrick Tucker<\/p>\n Ihmisaivojen toimimista yhdess\u00e4 teknologian kanssa pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s jopa todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 skenaariona. Jo nyt varhaiset prototyypit ovat auttaneet ihmisi\u00e4 esimerkiksi liikkumaan aivoinfarktin j\u00e4lkeen<\/a> ja saaneet amputaation seurauksena esimerkiksi k\u00e4tens\u00e4 tai jalkansa menett\u00e4neit\u00e4 ihmisi\u00e4 kokemaan j\u00e4lleen kosketuksen maagisen tunteen sensoreilla pinnoitettujen proteesien ansiosta.<\/p>\n Kuva: Tom Claes | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Ensimm\u00e4isen kerran 3D-tulostuksesta on puhuttu tiett\u00e4v\u00e4sti jo vuonna 1950 scifikirjallisuuden muodossa, ensimm\u00e4inen aiheeseen liittyv\u00e4 patentti on 1970-luvulta ja 2010-luvulla 3D-teknologiasta tuli sitten todellisuutta. 3D-printtereill\u00e4 on sittemmin kyetty tulostamaan<\/a> esimerkiksi ihoa, korvaavia ihmisen ruumiinosia, ruokaa, parantavan sek\u00e4 samalla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kipsin murtuneille luille, talon ja tietokoneen – vain muutamia mainitaksemme.<\/p>\n Me siis kykenemme jo t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulostamaan n\u00e4iden uskomattomien 3D-printtereiden ansiosta vaikka ja mit\u00e4, joten tulevaisuuden osalta – aivan jo l\u00e4hitulevaisuuden – vain taivas on rajana: tulevaisuudessa esimerkiksi elinsiirron tarpeessa oleville yksil\u00f6ille voidaan mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin tulostaa uusi elin, jolloin elinluovutuksista tulee tarpeettomia ja monia ihmishenki\u00e4 pelastuu.<\/p>\n Samsungin omistuksessa oleva SmartThings toi yhteen ryhm\u00e4n futuristeja selvitt\u00e4\u00e4kseen, mit\u00e4 kaikkea me voisimme vuonna 2100 mahdollisesti tulostaa. Lyhyesti ja ytimekk\u00e4\u00e4sti me voisimme niputtaa tulevaisuudentutkimuksen huippujen vastaukset yhteen sanoilla ”3D-printattava maailma”, mutta katsotaan nyt hieman tarkemmin, mik\u00e4 kaikki voisi olla printtaamalla mahdollista.<\/p>\n Tuon edell\u00e4 mainitun tutkijaryhm\u00e4n julkaiseman raportin<\/a> mukaan valtaosa taloista ja rakennuksista, mukaan lukien pilvenpiirt\u00e4j\u00e4t, ovat 3D-tulostettuja ja ne ovat t\u00e4ysin kustomoitavissa tulostamalla – jokaista pienint\u00e4 yksityiskohtaa my\u00f6ten. Lis\u00e4ksi ihmiset voisivat asua my\u00f6s maanalaisissa ”maanpiirt\u00e4jiss\u00e4” ja vedenalaisissa kaupungeissa. Netist\u00e4 voidaan puolestaan tilata tuotteita, joiden kohdalla toimitus on v\u00e4lit\u00f6n 3D-printtauksen ansiosta. Raportissa puhuttiin my\u00f6s droneista, joilla voidaan siirt\u00e4\u00e4 esimerkiksi talo kokonaisuudessaan toiselle puolelle maapalloa.<\/p>\n Tulevaisuus vaikuttaa siis todella kiehtovalta 3D-printtauksen osalta.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Sit\u00e4 voi katsoa ikkunasta pihalle, katsoa t\u00e4t\u00e4 lumim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka meill\u00e4 on esimerkiksi t\u00e4n\u00e4 talvena ollut, ja kiist\u00e4\u00e4 ilmastonl\u00e4mpenemisen. Tai sitten sit\u00e4 voi avata silm\u00e4ns\u00e4, seurata mit\u00e4 esimerkiksi Gr\u00f6nlannin suurimmille j\u00e4\u00e4tik\u00f6ille tapahtuu ja ihan oikeasti my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ne silmien edess\u00e4 olevat tosiasiat tosiksi.<\/p>\n Maapallo l\u00e4mpenee t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vauhtia ja esimerkiksi jokaisen vanhemman tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kaikki meid\u00e4n tekomme vaikuttavat siihen, millaisen maailman me lapsillemme ja tuleville sukupolville j\u00e4t\u00e4mme. Ennustusten mukaan Gr\u00f6nlannin talvet tulevat olemaan j\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4. Erilaiset luonnonkatastrofit yleistyv\u00e4t ja pahenevat koko ajan, mik\u00e4 johtaa siihen, ett\u00e4 niist\u00e4 tulee yh\u00e4 tappavampia.<\/p>\n Ja nykyist\u00e4 vauhtia merenpinta on noussut vuoteen 2100 menness\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 arvioiden mukaan 4 miljoonaa ihmist\u00e4, jopa enemm\u00e4n, olisi joutunut etsim\u00e4\u00e4n itselleen uuden kodin.<\/p>\n University College London<\/a> julkaisi vuonna 2017 jokseenkin lohdullisen analyysin, jonka mukaan meid\u00e4n on mahdollista saada rajoitettua ilmastonl\u00e4mpeneminen Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 l\u00e4mp\u00f6asteen tavoitteeseen vuoteen 2100 menness\u00e4. Siihen p\u00e4\u00e4seminen vaatii kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteen, ja ennen kaikkea hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajaamista 240 miljardiin tonniin tietyll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, jolloin meill\u00e4 olisi 66 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyys p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuohon 1,5 asteen tavoitteeseen.<\/p>\n Muutoksia tarvitaan nyt ja t\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 muussa tapauksessa maapallo on huomattavasti kuumempi ja sekasortoisempi paikka vuonna 2100; tulevaisuus on toisin sanoen meid\u00e4n kaikkien k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Maailma on pahasti ylikansoittunut; t\u00e4st\u00e4 kyseisest\u00e4 aiheesta varoitteli muun muassa vuonna 2018 menehtynyt arvostettu fyysikko Stephen Hawking<\/strong><\/a> – kuten my\u00f6s monet muut tutkijat.<\/p>\n Syntyvyys on kuitenkin l\u00e4htenyt maailmanlaajuisesti laskuun, mik\u00e4 on positiivinen asia, kun mietit\u00e4\u00e4n puhtaasti t\u00e4m\u00e4n planeettamme tulevaisuutta. Esimerkiksi vuosien 1960 ja 2018 v\u00e4lisen\u00e4 aikana syntyvyys putosi maapallon mittapuulla joka vuosi<\/a> hieman vajaalla yhdell\u00e4 prosentilla.<\/p>\n Syntyvyyden putoaminen ei ole sattumaa, vaan se perustuu naisten keskuudessa muun muassa kasvavaan keskenmenojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja miesten kohdalla alhaisempiin siitti\u00f6m\u00e4\u00e4riin, laskeviin testosteronitasoihin, erektioh\u00e4iri\u00f6ihin ja kivessy\u00f6v\u00e4n yleistymiseen.<\/p>\n Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n jatkavan t\u00e4t\u00e4 trendi\u00e4 ja itse asiassa uusia seikkoja on astumassa kuvaan mukaan. Esimerkiksi miesten penisten koot tulevat pienem\u00e4\u00e4n, jolloin hedelm\u00f6ityksen tapahtuminen sukupuoliyhteydess\u00e4 on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4. Syy sille, miksi miesten peniskoko on laskevassa k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4, l\u00f6ytyy epidemiologi Shanna H. Swanin<\/strong> mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme olevat kemikaalit ja ep\u00e4terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat h\u00e4iritsev\u00e4t hormonaalista tasapainoamme.<\/p>\n Mik\u00e4li syntyvyys jatkaa laskuaan, ja me emme reagoi t\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n maapallomme saastuttamiseen, uhkaa se ihmist\u00e4 lajina.<\/p>\n ”Nykyinen trendi lis\u00e4\u00e4ntymisen suhteen ei voi en\u00e4\u00e4 jatkua kovinkaan pitk\u00e4\u00e4n uhkaamatta ihmisen selviytymist\u00e4. Viidest\u00e4 mahdollisesta kategoriasta vain yhden tulee t\u00e4ytty\u00e4, mit\u00e4 tulee lajin p\u00e4\u00e4tymiseen uhanalaiseksi: ihmisen kohdalla n\u00e4ist\u00e4 kategorioista t\u00e4yttyy ainakin kolme”<\/em>, Swan toteaa Men’s Healthille<\/em><\/a>.<\/p>\n Kuva: Arek Socha | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n L\u00e4\u00e4keteollisuus ja l\u00e4\u00e4ketiede ovat viimeisten vuosikymmenten ja vuosisadan aikana kehittyneet valtavasti, mink\u00e4 my\u00f6t\u00e4 ihmiset el\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kehitysk\u00e4yr\u00e4 ole muuttamassa suuntaansa, vaan p\u00e4invastoin: l\u00e4\u00e4kkeiden, tietotaitomme ja teknologian kehittyess\u00e4 me voimme jopa kyet\u00e4 niin sanotusti p\u00e4ihitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuoleman.<\/p>\n Tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valoisalta muun muassa sy\u00f6p\u00e4sairauksien ja muiden geneettisten sairauksien osalta. Vuonna 2100, mahdollisesti jopa aiemmin, meill\u00e4 on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin kaikki tarvittava kehitt\u00e4\u00e4ksemme yksil\u00f6llisi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, jotka perustuvat potilaan geneettiseen dataan, el\u00e4m\u00e4ntyyliin ja elinymp\u00e4rist\u00f6n vaikutuksiin.<\/p>\n McGillin yliopiston kliinisen tutkimuksen keskuksessa professorina ty\u00f6skentelev\u00e4 Phil Gold<\/strong> kertoi Futurismin<\/em> haastattelussa, ett\u00e4 sellaiset sairaudet, kuten sy\u00f6p\u00e4, immuuni- ja tulehdustaudit sek\u00e4 perinn\u00f6lliset sairaudet ovat vuonna 2100 kadonneet suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 jo jonkin aikaa sitten, sill\u00e4 ne ovat joko etuk\u00e4teen ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 ja\/tai vaihtoehtoisesti hoidettavissa toimivien hoitomuotojen kautta.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhutaan paljon CRISPR-teknologiasta, jolla geenej\u00e4 voidaan muokata kohdistetusti, ja jonka ansiosta monet perinn\u00f6lliset sairaudet voivat olla pian historiaa. Tutkijat ovat kyenneet CRISPR:n avulla muun muassa korjaamaan tappavan<\/a> verisairauden aiheuttavan geenin ihmisalkioissa. Samaan aikaan kantasoluteknologia on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi hoitomuotojen kehitt\u00e4miseen sellaisiin sairauksiin, joita on pidetty parantumattomina.<\/p>\n Ja, kun puhuimme edell\u00e4 syntyvyyden laskemisesta, niin lis\u00e4\u00e4ntymisl\u00e4\u00e4ketiede on ottanut jo t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, aivan silmiemme edess\u00e4, j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 askeleita. Vuonna 2017 tutkijat kasvattivat lampaiden siki\u00f6it\u00e4<\/a> keinotekoisessa kohdussa, nainen kykeni synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lapsen saatuaan kohtusiirr\u00e4nn\u00e4isen<\/a> ja toinen nainen synnytti lapsen alkiosta, joka oli ollut pakastettuna 24 vuoden ajan.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Maailmankaikkeus eli universumi on mittasuhteiltaan jotain sellaista, mit\u00e4 me emme tule koskaan kunnolla ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n – ainakaan me tavalliset tallaajat. Siksi onkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen satavarmaa, ett\u00e4 jostain muualta l\u00f6ytyy el\u00e4m\u00e4\u00e4 jossain muodossa, mutta me emme ole viel\u00e4 t\u00f6rm\u00e4nneet siihen, sill\u00e4 me emme ole p\u00e4\u00e4sseet riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle t\u00e4t\u00e4 maailmankaikkeutta tutkiessa.<\/p>\n Astrofyysikko ja professorina British Columbian yliopistossa, Kanadassa, ty\u00f6skentelev\u00e4 Jaymie Matthews<\/strong> ei ep\u00e4ile hetke\u00e4k\u00e4\u00e4n, etteik\u00f6 el\u00e4m\u00e4\u00e4 olisi my\u00f6s muualla kuin t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n planeetalla. H\u00e4n my\u00f6s n\u00e4kee, ett\u00e4 vuoteen 2100 menness\u00e4 meill\u00e4 on olemassa tieteellist\u00e4 faktaa maapallon ulkopuolisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4; oikeastaan ainoa kysymys h\u00e4nelle on se, miten me ihmiset suhtaudumme t\u00e4h\u00e4n tietoon.<\/p>\n ”2100-luvun alussa maapallon ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n uutinen, vaan historiallinen fakta. Sen sijaan sit\u00e4 on vaikeampi ennustaa, miten ihminen suhtautuu ja mukautuu t\u00e4h\u00e4n tietoon. Tekeek\u00f6 se meist\u00e4 n\u00f6yrempi\u00e4, ylimielisempi\u00e4, pelokkaampia vai auttaako se meit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin omaa alkuper\u00e4\u00e4mme ja arvostamaan sit\u00e4?”<\/em>, Matthews toteaa Futurism.com<\/em>-sivuston<\/a> haastattelussa.<\/p>\n Mik\u00e4li siis Matthewsin, ja my\u00f6s monien muiden alan asiantuntijoiden n\u00e4kemykset pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, vuoteen 2100 menness\u00e4 maapallon ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 on meille hyvin arkip\u00e4iv\u00e4inen asia.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Tutkijoita kiehtoo t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suunnattomasti se, miten meid\u00e4n pakottava tarve k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teknologiaa koko ajan vaikuttaa tulevaisuudessa ihmisen ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n. Ja kuten me hyvin tied\u00e4mme, teknologian k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaa ihmisille erilaisia vaivoja ja ongelmia.<\/p>\n Maple Holics -yrityksen mallinnuksen mukaan luvassa olisi kyttyr\u00e4m\u00e4inen selk\u00e4, johtuen meid\u00e4n huonosta asennosta puhelimia ja tietokoneita k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4. Niskalihakset olisivat samaisesta syyst\u00e4 melkoisen valtavat, v\u00e4hent\u00e4en sit\u00e4 vahinkoa, jonka erilaisten laitteiden k\u00e4ytt\u00e4minen aiheuttaa.<\/p>\n Kyttyr\u00e4m\u00e4isen sel\u00e4n ja j\u00e4ttim\u00e4isten niskalihasten ohella muun muassa seuraavat asiat saattaisivat muuttua ihmisen ulkon\u00e4\u00f6ss\u00e4 puhelinten ja tietokoneiden jatkuvan k\u00e4yt\u00f6n seurauksena:<\/p>\n Pieni vinkki siis meille jokaiselle: meid\u00e4n kannattaisi t\u00e4ss\u00e4 kohtaa tarkastella toimintatapojamme etenkin teknologian parissa, sill\u00e4 nykyihminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paremmalta kuin tuo mahdollinen tulevaisuus ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4<\/a> meid\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n osalta.<\/p>\n Toki ihminen on n\u00e4ytt\u00e4nyt jo hyvin pitk\u00e4\u00e4n silt\u00e4, milt\u00e4 me nykyisin n\u00e4yt\u00e4mme, joten vuosi 2100 tulee eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 isojen muutosten osalta aivan liian nopeasti, mutta me halusimme joka tapauksessa ottaa t\u00e4m\u00e4n kohdan listallemme, sill\u00e4 tulevaisuus on asia, johon vaikuttamisen voi aloittaa jo nyt.<\/p>\n Kuva: Annie Spratt | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6mme on kokenut melkoisia muutoksia viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta mik\u00e4li tulevaisuudentutkijoita on uskominen, t\u00e4m\u00e4 on vasta alkua. Toisin sanoen tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyvin erilaiselta, joskin yksi jo nyt vallitseva trendi tulee jatkamaan yleistymist\u00e4\u00e4n: koneet korvaavat monella ammattialalla ihmisen.<\/p>\n Yleisesti ottaen t\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainittu trendi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n negatiivisena asiana eli toisin sanoen ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 seikkana, mutta tanskalaisen Future Navigator -yrityksen toinen perustajaj\u00e4sen Liselotte Lyngs\u00f8<\/strong> n\u00e4kee asian eri tavalla: kun koneet korvaavat ihmiset tavanomaisissa fyysisiss\u00e4 ammateissa, se mahdollistaa ihmisille omien intohimojen jahtaamisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sit\u00e4 kautta oman osaamisen kohdentamisen merkityksellisempiin asioihin.<\/p>\n ”Koneista tulee todella hyvi\u00e4 koneina olemisessa, mit\u00e4 tulee tulevaisuuteen, joten meist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tulla j\u00e4lleen todella hyvi\u00e4 ihmisin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n tulee todella hakea jokaisesta yksil\u00f6st\u00e4 niit\u00e4 suurimpia vahvuuksia ja antaa ihmisten kukoistaa niiss\u00e4 asioissa, joissa he ovat parhaimmillaan”<\/em>, Lyngs\u00f8 toteaa Fast Companyn<\/em><\/a> haastattelussa.<\/p>\n Lyngs\u00f8n mukaan my\u00f6s todella moni muu seikka ty\u00f6maailmassa tulee muuttumaan: nykyinen hierarkiaj\u00e4rjestelm\u00e4, yhdeks\u00e4st\u00e4 viiteen -ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t, perinteiset toimistot ja my\u00f6s el\u00e4k\u00f6ityminen tulevat h\u00e4nen mukaansa kokemaan j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 muutoksia. H\u00e4nen mukaansa esimerkiksi el\u00e4kkeelle siirtymisen sijaan jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 tulee olemaan ty\u00f6uransa varrella useita pidempi\u00e4 taukoja, joiden aikana akut ladataan ja sen my\u00f6t\u00e4 jokaisesta saadaan irti se paras osaaminen.<\/p>\n Ja mik\u00e4li Lyngs\u00f8n n\u00e4kemykset tulevaisuudesta pit\u00e4v\u00e4t paikkansa, tulevaisuudessa yritykset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 rekrytoi yksitt\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, vaan toistensa kanssa erinomaisesti yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelevi\u00e4, pieni\u00e4 8-10 henkil\u00f6n ryhmi\u00e4. Futuristi Yesim Kunter<\/strong> on puolestaan vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6maailman koneistus mahdollistaa ihmisille vihdoin lyhyemm\u00e4t ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4t ja siten ty\u00f6tehokkuus kohenee.<\/p>\n Kuva: Nikolas Noonan | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Me olemme jo kyenneet kontrolloimaan s\u00e4\u00e4t\u00e4, kuten esimerkiksi Pekingin olympialaisten ja Sotshin olympialaisten s\u00e4\u00e4olosuhteiden manipulointi on osoittanut. Teknologia s\u00e4\u00e4n kontrolloinnille on siis jo olemassa, joten siten asia ei kuulosta kovinkaan utopistiselta.<\/p>\n Samaan aikaan ymp\u00e4ri maailman ihmiset joutuvat edelleen kokemaan erilaisia s\u00e4\u00e4n aiheuttamia voimakkaita ilmi\u00f6it\u00e4, kuten hirmumyrskyj\u00e4, ja vaikka joihinkin tornadoihin onkin pyritty vaikuttamaan, meill\u00e4 ei ole viel\u00e4 kyky\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 moniakaan luonnon katastrofeista.<\/p>\n Yhdysvalloissa valtaosa tutkijoista haluaisikin valtion tukeman ohjelman, jonka pyrkimyksen\u00e4 olisi nimenomaan ilmastonmuokkaus eli toisin sanoen s\u00e4\u00e4n kontrollointi. T\u00e4m\u00e4 olisi kriittinen asia, sill\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemisen ja ilmastonmuutoksen<\/a> vain jatkuessa erilaiset \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6t tulevat vain yleistym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ensimm\u00e4iset merkitt\u00e4v\u00e4t askeleet Yhdysvalloissa t\u00e4llaista valtiollista ohjelmaa kohtaan otettiin, kun viime vuoden tammikuussa coloradolainen ilmastonmuokkaus-tutkimus sai per\u00e4ti 4 miljoonan dollarin<\/a> eli noin 3,40 miljoonan euron rahoituksen maan kongressilta.<\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4n kontrolloinnista: Kuva: Michael Wuensch | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Meill\u00e4 suomalaisilla on kokemusta oman valuutan poistumisesta ja siirtymisest\u00e4 Euroopan unionin yhteiseen valuuttaan eli euroon, joka on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 19 eri maassa. Kaiken kaikkiaan maailmasta l\u00f6ytyy kuitenkin edelleen 180 eri valuuttaa eli moniin maihin matkustettaessa sit\u00e4 joutuu l\u00e4htem\u00e4\u00e4n valuutan vaihtoon.<\/p>\n Joidenkin ennustusten mukaan yksi maailmanlaajuinen valuutta voisi olla k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niinkin pian kuin vuonna 2050, mutta vuoteen 2100 menness\u00e4 se on viel\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on nyt jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 elektronisia valuuttoja, ja ne vain yleistyv\u00e4t vuosi vuodelta; vuoteen 2050 menness\u00e4 nykyisist\u00e4 180 valuutasta j\u00e4ljell\u00e4 saattaa olla en\u00e4\u00e4 vain muutama alueellinen valuutta ja vuoteen 2100 menness\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olisi en\u00e4\u00e4 yksi maailmanlaajuinen elektroninen valuutta.<\/p>\n Edell\u00e4 mainittuun teoriaan uskoo hyvinkin vakaasti jo t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 aiemmin mainittu tulevaisuudentutkija Ian Pearson.<\/p>\n ”T\u00e4m\u00e4n toteutumismahdollisuus on 80 prosenttia. Me n\u00e4emme jo nyt elektronisen valuutan, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 miss\u00e4 tahansa, vain yleistyv\u00e4n. Vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 vain muutama alueellinen valuutta ja vuosisadan loppuun menness\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 vain yksi valuutta.”<\/em><\/p>\n Toki my\u00f6s vastakkaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n olemassa, sill\u00e4 tulevaisuudentutkija Patrick Tucker uskoo puolestaan siihen, ett\u00e4 valuuttojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 vain kasvaa nykyisest\u00e4.<\/p>\n ”N\u00e4kemykseni mukaan trendi osoittaa nimenomaan toiseen suuntaan, sill\u00e4 internet on mahdollistanut uudenlaisen tavan valuutan vaihtamiseen. Lis\u00e4ksi paikallisia valuuttoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useissa sadoissa yhteis\u00f6iss\u00e4 ymp\u00e4ri Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Toisin sanoen, useat eri tyyliset valuutat tulevat vain yleistym\u00e4\u00e4n tulevina vuosikymmenin\u00e4.”<\/em><\/p>\n Vaan voisiko tulevaisuus pit\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vain muutaman kielen – tarkalleen ottaen englannin kielen, espanjan kielen ja mandariinikiinan?<\/p>\n ”Kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimistuvalta trendilt\u00e4, ja muilla kielill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuutta. V\u00e4hemm\u00e4n puhutut kielet katoavat hurjaa vauhtia jo nyt, ja muut merkitt\u00e4v\u00e4t kielet ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 alueilla, joissa puhutaan my\u00f6s jotain n\u00e4ist\u00e4 kolmesta (edell\u00e4 mainitusta) kielest\u00e4.”<\/em> -Ian Pearson<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n \ud83e\udd37\u200d\u2642\ufe0f Pelottaako sinua tulevaisuus vai oletko innoissasi siit\u00e4? Kommentoi aihetta alla olevissa kommenttikentiss\u00e4 <\/em>\u2b07\ufe0f \u2b07\ufe0f\u00a0 tai somekanavissamme!<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tulevaisuus ja sen ennustaminen on kiehtonut aina ihmist\u00e4: milt\u00e4 siis maailma voisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vuonna 2100? Listafriikki p\u00e4\u00e4tti listata 10 asiaa. Meist\u00e4 kukaan ei osaa sataprosenttisella varmuudella sanoa, mit\u00e4 tulevaisuus tuo tullessaan. Me voimme olettaa esimerkiksi tiet\u00e4v\u00e4mme, mit\u00e4 seuraava sekunti tuo mukanaan, mutta edes siihen meill\u00e4 ei ole olemassa absoluuttista totuutta. Tulevaisuudentutkijoilla ja tiedemiehill\u00e4 on luonnollisesti […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":17095,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-17037","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta"],"yoast_head":"\n3D-printattava maailma<\/h2>\n
Maapallo tulee olemaan paljon kuumempi paikka<\/h2>\n
Syntyvyys jatkaa laskuaan – ihmisen sukupuutto mahdollinen<\/h2>\n
Yksil\u00f6ille r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt l\u00e4\u00e4kkeet – p\u00e4ihit\u00e4mme kuoleman?<\/h2>\n
Maapallon ulkopuolinen el\u00e4m\u00e4 on fakta<\/h2>\n
Ihmisen ulkon\u00e4k\u00f6 muuttuu<\/h2>\n
\n
Koko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kokee mullistuksen – ihmiselle annetaan mahdollisuus kukoistaa<\/h2>\n
Me kykenemme kontrolloimaan s\u00e4\u00e4t\u00e4<\/h2>\n
\nS\u00e4\u00e4nmuokkaus: 10 faktaa sateentekemisest\u00e4<\/a><\/p>\nYksi maailmanlaajuinen valuutta, vain muutama kieli<\/h2>\n
\n