{"id":17171,"date":"2021-04-05T17:38:53","date_gmt":"2021-04-05T14:38:53","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17171"},"modified":"2026-03-05T16:34:29","modified_gmt":"2026-03-05T14:34:29","slug":"autismi-10-kuuluisaa-henkiloa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/autismi-10-kuuluisaa-henkiloa\/","title":{"rendered":"Autismi ei ole kirous, vaan rikkaus: 10 kuuluisaa autismin kirjon henkil\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"

Autismi ei ole kirous, vaan rikkaus: Listafriikki<\/a> p\u00e4\u00e4tti listata autismitietoisuuden kuukauden kunniaksi 10 kuuluisaa henkil\u00f6\u00e4, jotka kuuluvat autismin kirjoon.<\/p>\n

Mit\u00e4 tarkoittaa autismin kirjo? Luotettavana pidett\u00e4v\u00e4 Peda.net<\/em>-sivusto kuvailee autismin kirjon seuraavalla tavalla:<\/p>\n

”Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6 on aivojen neurobiologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6, joka vaikuttaa henkil\u00f6n vuorovaikutukseen ja kommunikointiin toisten ihmisten kanssa sek\u00e4 siihen, miten h\u00e4n aistii ja kokee ymp\u00e4rill\u00e4 olevan maailman. Henkil\u00f6 ajattelee, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja mielt\u00e4\u00e4 asioiden merkityksi\u00e4 ja omaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n eri tavalla kuin muut. Henkil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on rajoittunutta ja stereotyyppist\u00e4, sosiaalinen vuorovaikutus on poikkeavaa tai puutteellista, katsekontakti puuttuu, omien ja toisen tunteiden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja tulkinta on vaikeaa sek\u00e4 kommunikointi toisen henkil\u00f6n kanssa on poikkeavaa.”<\/em><\/p>\n

Autismikirjoon kuuluvat yksil\u00f6t ovat siis erilaisia kuin ne, jotka eiv\u00e4t tuohon kirjoon kuulu. Kautta historian autismin kirjoon kuuluvien henkil\u00f6iden poikkeuksellisuus on n\u00e4hty tietyll\u00e4 tapaa negatiivisena asiana ja esimerkiksi n\u00e4yttelij\u00e4 Daryl Hannah<\/strong> kertoo joutuneensa sivuraiteille Hollywoodissa, kun h\u00e4nell\u00e4 diagnosoitiin Aspergerin oireyhtym\u00e4.<\/p>\n

Hiljalleen suhtautuminen autismikirjoon kuuluvia ihmisi\u00e4 kohtaan on muuttumassa ennen kaikkea juuri heid\u00e4n itsens\u00e4 ansiosta. Esimerkiksi Netflixist\u00e4<\/em> l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 Rakkautta autismin kirjolla<\/em> -dokumenttisarjassa esiintyv\u00e4 australialainen Michael kuvailee oireyhtym\u00e4\u00e4ns\u00e4 n\u00e4in:<\/p>\n

”Autismi on vain neurologinen kehitysh\u00e4iri\u00f6. Ihmiset, joilla on Aspergerin oireyhtym\u00e4 tai autismi, vain oppivat asioita eri tavalla. Mik\u00e4li minulta kysyt\u00e4\u00e4n, niin se on enemm\u00e4nkin lahja.”<\/em><\/p>\n

Autismitietoisuuden viikkoa vietettiin viime viikolla ja autismitietoisuuden kuukautta vietet\u00e4\u00e4n huhtikuun ajan. Listafriikki.com halusi t\u00e4m\u00e4n meneill\u00e4\u00e4n olevan kuukauden kunniaksi listata kymmenen tunnettua henkil\u00f6\u00e4, jotka kuuluvat autismin kirjoon.<\/p>\n

Listalle oltaisiin voitu lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s Emily Dickinsonin<\/strong>, Albert Einsteinin<\/strong>, Charles Darwinin<\/strong> ja Isaac Newtonin<\/strong> kaltaiset henkil\u00f6t, sill\u00e4 asiantuntijat uskovat heid\u00e4n jokaisen kuuluneen autismin kirjoon, mutta tuohon aikaan n\u00e4ist\u00e4 neurobiologisista kehitysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 ei ollut viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietoa, ja luonnollisista syist\u00e4 asiaan ei saada en\u00e4\u00e4 100-prosenttista varmuutta.<\/p>\n

Dan Aykroyd<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Ghostbusters | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Etenkin kaikki 1970- ja 1980-luvulla syntyneet muistavat varmasti Ghostbusters<\/em>-elokuvat, jotka tunnettiin suomeksi nimell\u00e4 Haamujengi<\/em>. N\u00e4iden elokuvien osalta yht\u00e4 p\u00e4\u00e4roolia n\u00e4ytteli Dan Aykroyd<\/strong>, joka oli my\u00f6s k\u00e4sikirjoittamassa molempia elokuvia; itse asiassa t\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4m\u00e4 elokuvasarja saa jatkoa Ghostbusters: Afterlife<\/em> -elokuvan muodossa, mutta siin\u00e4 Aykroydia ei tulla n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaan tiesitk\u00f6, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vuonna 1990 parhaan miessivuosan Oscar -palkintoon ehdolla ollut kanadalaisn\u00e4yttelij\u00e4 kuuluu autismin kirjoon? Tarkemmin sanottuna h\u00e4nell\u00e4 on Aspergerin oireyhtym\u00e4, josta h\u00e4n kertoi muun muassa Daily Mailille<\/em><\/a> vuonna 2013 antamassaan haastattelussa.<\/p>\n

”Minulla todettiin 12-vuotiaana Touretten oireyhtym\u00e4. Lis\u00e4ksi minulla on Aspergerin oireyhtym\u00e4, mutta sit\u00e4 pystyn hallitsemaan. Se diagnosoitiin minulla vasta 1980-luvun alkupuolella, kun vaimoni sai suostuteltua minut l\u00e4\u00e4k\u00e4riin. Yksi oireistani oli pakkomielle kummituksiin ja poliisity\u00f6h\u00f6n – kannan esimerkiksi mukanani poliisin virkamerkki\u00e4. Minusta tuli pakkomielteinen Hans Holzeria, kaikkien aikojen kummitusten mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan, ja siit\u00e4 idea Ghostbustersiin l\u00e4hti liikenteeseen.”<\/em><\/p>\n

Niin, mik\u00e4li Aykroydilla ei olisi Aspergerin oireyhtym\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Ghostbusters<\/em>-elokuvat olisi koskaan n\u00e4hneet p\u00e4iv\u00e4nvaloa ja n\u00e4in ollen t\u00e4m\u00e4 kulttiklassikko olisi j\u00e4\u00e4nyt syntym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Susan Boyle<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Deborah Wilbanks<\/a> | CC BY-SA 3.0 (kuvaa rajattu)<\/a><\/p><\/div>\n

Skotlantilainen laulaja Susan Boyle<\/strong> nousi koko maailman tietoisuuteen vuonna 2009 Britain’s Got Talent<\/em> -televisio-ohjelman my\u00f6t\u00e4, kun h\u00e4n valloitti uskomattomalla \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n ihmisten syd\u00e4met. H\u00e4n oli lapsesta saakka luullut k\u00e4rsineens\u00e4 liev\u00e4n aivovaurion synnytyksen yhteydess\u00e4, sill\u00e4 sellainen diagnoosi h\u00e4nelle oli annettu, mutta vuonna 2013 h\u00e4nell\u00e4 diagnosoitiin Aspergerin syndrooma.<\/p>\n

Boyle antoi aiheeseen liittyen haastattelun The Observerille<\/em><\/a>, jossa h\u00e4n kertoi muun muassa siit\u00e4, miten oikean diagnoosin saaminen helpotti h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

”Sain v\u00e4\u00e4r\u00e4n diagnoosin ollessani lapsi, sill\u00e4 minulle sanottiin, ett\u00e4 minulla on aivovaurio. Tiesin aina sen olevan ep\u00e4reilu lokerointi ja nyt minulla on parempi ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mik\u00e4 on vialla. Sit\u00e4 kautta olen helpottunut ja suhtaudun omaan itseeni rennommin. Sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n se ei kuitenkaan vaikuta el\u00e4m\u00e4\u00e4ni mill\u00e4\u00e4n tavoin. Se on vain terveydentila, jonka kanssa minun on elett\u00e4v\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Lapsena Boylea kutsuttiin haukkumanimell\u00e4 ”Susie Simple”, joka suomeksi tarkoittaa yksinkertaista Susieta, mutta todellisuudessa h\u00e4n on keskivertoihmist\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpi, mist\u00e4 kertoo puhtaasti h\u00e4nen tekem\u00e4ns\u00e4 \u00e4lykkyysosam\u00e4\u00e4r\u00e4testi. Ja kuinka ollakaan, Boyle lienee melkoisen paljon menestyneempi kuin yksik\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kiusaajistaan.<\/p>\n

Temple Grandin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jonathunder<\/a> | GFDL 1.2 (kuvaa rajattu)<\/a><\/p><\/div>\n

Mik\u00e4li olet joskus tutustunut tarkemmin autismin kirjoon, ja siihen sis\u00e4ltyviin erilaisiin neurobiologisiin kehitysh\u00e4iri\u00f6ihin, olet suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 kuullut henkil\u00f6st\u00e4 nimelt\u00e4 Temple Grandin<\/strong>. Autismikirjo ei kuitenkaan ole monille niin kovinkaan tuttu aiheena, joten antakaahan, kun me kerromme teille t\u00e4st\u00e4 upeasta ihmisest\u00e4.<\/p>\n

Kun Grandin oli lapsi, h\u00e4n oppi puhumaan vasta l\u00e4hes nelj\u00e4n vuoden ik\u00e4isen\u00e4. H\u00e4nell\u00e4 todettiin jo lapsena autismi ja tuolloin h\u00e4nen vanhempiaan kehotettiin laittamaan lapsensa laitoshoitoon, mutta onneksi h\u00e4nen vanhempansa olivat kuitenkin asiasta eri mielt\u00e4 ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pit\u00e4\u00e4 tytt\u00e4rens\u00e4 kotonaan.<\/p>\n

Aikuisi\u00e4ll\u00e4 Grandinista onkin tullut er\u00e4\u00e4nlaiset kasvot autismikirjolle, kiitos h\u00e4nen uskomattomien saavutusten, jotka innoittivat ohjaaja Mick Jacksonia<\/strong> tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4nest\u00e4 elokuvan ja jossa Grandinia n\u00e4ytteli muun muassa Homeland<\/em>-sarjasta tuttu ja monta Emmy-palkintoa urallaan pokannut Claire Danes<\/strong>.<\/p>\n

Mutta mit\u00e4 kaikkea Grandin on urallaan saavuttanut?<\/p>\n

Ensinn\u00e4kin h\u00e4n toimii Coloradon yliopistossa el\u00e4intieteen professorina ja t\u00e4ll\u00e4 saralla h\u00e4n on hyvin arvostettu: Grandin on muun muassa onnistunut kehitt\u00e4mill\u00e4\u00e4n metodeilla v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n reippaanlaisesti teurastettavien el\u00e4inten kokemaa stressi\u00e4 ja itse asiassa puolet esimerkiksi pohjoisamerikkalaisesta karjasta, ja yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s isobritannialaisesta karjasta, sijoitetaan h\u00e4nen suunnittelemiinsa tiloihin ennen teurastusta. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on my\u00f6s kirjoittanut tunnettuja kirjoja autismiin liittyen ja h\u00e4n ajaa todella isosti autismikirjoon lukeutuvien ihmisten asiaa.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan Grandin on saavuttanut uransa aikana yli 90 erilaista arvostettua palkintoa<\/a>. Niiden kaikkien l\u00e4pik\u00e4yntiin t\u00e4m\u00e4 lista ei riitt\u00e4isi, mutta ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kuvastaa h\u00e4nen saavutuksiaan kaikkein parhaimmin: huippuarvostettu TIME<\/em>-lehti<\/a> nimesi h\u00e4net vuonna 2010 maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.<\/p>\n

Akateemikkona Grandin on kuvaillut itse\u00e4\u00e4n seuraavasti The Guardianin<\/em><\/a> haastattelussa:<\/p>\n

”Olen kuin antropologi Marsista. N\u00e4en itseni pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuviin perustuvana hakukoneena. Minulla ei ole oikeastaan henkil\u00f6kohtaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tunne-el\u00e4m\u00e4n taidoilta olen ehk\u00e4 11-vuotiaan tasolla. Mutta koen esimerkiksi visuaalista empatiaa 600-kiloista kahlittua el\u00e4int\u00e4 kohtaan, ja sanoisin, ett\u00e4 valtaosalla ihmisist\u00e4 on hyvin heikko visuaalisuuteen perustuva kyky empatiaan, mit\u00e4 tulee n\u00e4ihin asioihin; he eiv\u00e4t ole, kuten min\u00e4.”<\/em><\/p>\n

My\u00f6s muuan Isaac Newtonin ja Albert Einsteinin uskotaan asiantuntijoiden mukaan olleen autisteja. Grandin n\u00e4kee autistien joutuvan akateemisessa mieless\u00e4 tietyll\u00e4 tapaa sivuraiteille ja h\u00e4n on muun muassa puhunut Einsteinista seuraavasti, kun h\u00e4nelt\u00e4 kysyttiin, voisiko Einstein saada nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tieteellisen artikkelin julkaistavaksi miss\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tieteellisess\u00e4 julkaisussa.<\/p>\n

”Miten patenttivirkailija, joka Einstein oli kirjoittaessaan sen<\/em> (The Annus mirabilisin<\/em> – suomeksi Ihmeiden vuosi, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 isoilta osin nykyp\u00e4iv\u00e4n fysiikan), voisi saada uraauurtavan paperin julkaistua fysiikkaan keskittyv\u00e4ss\u00e4 lehdess\u00e4 2000-luvulla? En vain n\u00e4e, ett\u00e4 niin voisi tapahtua. Nykyp\u00e4iv\u00e4n Einstein p\u00e4\u00e4tyisi, sen sijaan, ett\u00e4 h\u00e4n voisi keskitty\u00e4 teorioihinsa, ajamaan jotain FedExin kuljetusautoa. Katsokaa vaikka minua: Ei minulla olisi mit\u00e4\u00e4n ongelmaa hankkia l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tutkintoa. Mutta ent\u00e4 sitten edellytykset sellaisen hankkimiseen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 omalla kohdallani, kuten algebra ja kemialliset yht\u00e4l\u00f6t? En usko, ett\u00e4 se olisi mahdollista ja silti istun t\u00e4ss\u00e4 yhten\u00e4 Amerikan johtavista ihmisist\u00e4, mit\u00e4 tulee autismin l\u00e4\u00e4kehoitoon.”<\/em><\/p>\n

Dan Harmon<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gage Skidmore<\/a> | CC BY-SA 2.0 (kuvaa rajattu)<\/a><\/p><\/div>\n

Dan Harmon<\/strong> on 48-vuotias k\u00e4sikirjoittaja, tuottaja, n\u00e4yttelij\u00e4 ja koomikko. H\u00e4n muun muassa loi huippusuositun Community<\/em>-sarjan, josta fanit odottelevat edelleen tarinan ik\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 elokuvaa, joka joko saattaa olla tulossa<\/a> – tai sitten ei. Itse asiassa Harmon sai kenk\u00e4\u00e4 kyseisest\u00e4 sarjasta kolmannen tuotantokauden j\u00e4lkeen, kunnes h\u00e4net palkattiin takaisin viidennelle tuotantokaudelle.<\/p>\n

Harmon kuuluu my\u00f6s autismin kirjoon. H\u00e4nell\u00e4 on Aspergerin oireyhtym\u00e4 ja isoilta osin sen ansiosta h\u00e4n on niin luova sek\u00e4 kykenee n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asiat eri tavalla, esimerkiksi juuri ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. H\u00e4n itse asiassa alkoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omaavansa t\u00e4m\u00e4n neurobiologisen kehitysh\u00e4iri\u00f6n, kun h\u00e4n teki taustaty\u00f6t\u00e4 Community<\/em>-sarjan Abed-hahmoon. H\u00e4n oli sarjaa ideoidessaan pit\u00e4nyt itse\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin sarjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 toimivan Jeffin tyylisen\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4, mutta huomasikin olevansa Abed.<\/p>\n

”Aloin tutkia siihen liittyvi\u00e4 oireita, ihan vain tiet\u00e4\u00e4kseni, millaisia ne ovat. Mutta mit\u00e4 enemm\u00e4n tutkin niit\u00e4, sit\u00e4 tutummilta ne alkoivat tuntumaan”<\/em>, Harmon totesi Wired<\/em><\/a>-lehden haastattelussa 2010-luvun alkupuolella.<\/p>\n

Alettuaan ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n itsell\u00e4\u00e4n Aspergeria, Harmon hakeutui l\u00e4\u00e4k\u00e4rin pakeille ja sit\u00e4 kautta diagnoosi varmistui. Autismin kirjoon kuuluminen ei kuitenkaan m\u00e4\u00e4rit\u00e4 Harmonia, ja itse asiassa se mahdollistaa muun muassa h\u00e4nen luovuutensa. Samaan aikaan h\u00e4nelt\u00e4 saatetaan toki n\u00e4hd\u00e4 ”ep\u00e4asiallisen tunteikkaita reaktioita sek\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen syv\u00e4\u00e4 empatiaa”<\/em>, mutta jokaisessahan meiss\u00e4 on ne omat hyv\u00e4t ja huonot puolemme, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sen, millaisia me olemme ihmisin\u00e4.<\/p>\n

Sir Anthony Hopkins<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Netflix | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Ritarinimen upean n\u00e4yttelij\u00e4nuransa ansiosta itselt\u00e4\u00e4n Ison-Britannian kuningattarelta, kuningatar Elisabet II:lta<\/strong>, saaneen Sir Anthony Hopkinsin<\/strong> tuntee mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin ihan jokainen t\u00e4t\u00e4 listaa lukeva henkil\u00f6. H\u00e4n voitti vuonna 1992 parhaan miesp\u00e4\u00e4osan Oscar-palkinnon roolisuorituksestaan Uhrilampaat<\/em>-elokuvan Hannibal Lecterin\u00e4, ja sen j\u00e4lkeen h\u00e4n on ollut viisi kertaa ehdokkaana samaisen palkinnon voittajaksi; Hopkins on ehdolla my\u00f6s t\u00e4n\u00e4 vuonna The Father<\/em> -elokuvan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Nykyisin 83-vuotias Hopkins on syntynyt vuonna 1937 ja tuohon aikaan autismin kirjosta, sek\u00e4 siihen kuuluvista neurobiologisista kehitysh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, ei ollut mit\u00e4\u00e4n tietoa. Niinp\u00e4 h\u00e4n sai vasta my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 ik\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Aspergerin oireyhtym\u00e4.<\/p>\n

Hopkinsilla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista suhdetta ainoaan tytt\u00e4reens\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n edes tied\u00e4, onko h\u00e4nell\u00e4 lapsenlapsia. Aspergerin oireyhtym\u00e4 tekee juuri sosiaalisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 haastavaa ja h\u00e4n kokee olleensa sen my\u00f6t\u00e4 aina er\u00e4\u00e4nlainen erakko eli yksinel\u00e4j\u00e4. Hopkins on puhunut<\/a> ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n varsin avoimesti muun muassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen syv\u00e4st\u00e4 ep\u00e4varmuudestaan ja uskoo sen olevan seurausta Aspergerin oireyhtym\u00e4st\u00e4: ”En ole ikin\u00e4 osannut asettua minnek\u00e4\u00e4n. Olin vaikea ja aiheutin ongelmia etenkin nuorempana. En k\u00e4y miss\u00e4\u00e4n juhlissa, eik\u00e4 minulla ole kovinkaan paljon yst\u00e4vi\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Hopkins n\u00e4kee, ett\u00e4 nimenomaan ilman diagnoosia el\u00e4minen teki h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n haastavaa ja vaikutti muun muassa heikkoon itsetuntoon.<\/p>\n

”Se todenn\u00e4k\u00f6isesti johti vuosien mittaiseen syv\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuuteen. Nykyisin olen paljon kypsempi ja enemm\u00e4n sinut oman itseni kanssa.”<\/em><\/p>\n

Autismikirjoon kuuluvilla ihmisill\u00e4 on usein t\u00e4ysin poikkeuksellisia kykyj\u00e4, ja niin on my\u00f6s Hopkinsilla. H\u00e4n on useampaan otteeseen saanut elokuvien kuvauksissa ihmiset \u00e4llistym\u00e4\u00e4n uskomattoman muistinsa ansiosta: n\u00e4in k\u00e4vi esimerkiksi vuonna 1997 julkaistun Amistad<\/em>-elokuvan kohdalla, kun h\u00e4n veti seitsem\u00e4n sivun mittaisen monologin eli yksinpuhelun ensimm\u00e4isell\u00e4 otolla purkkiin.<\/p>\n

Clay Marzo<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Quicksilver | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Lainelautailija eli surffari Clay Marzo<\/strong><\/a> antaa tekojen puhua puolestaan. H\u00e4nell\u00e4 on toisin sanoen vaikeuksia k\u00e4yd\u00e4 esimerkiksi keskusteluita ja vastata pitk\u00e4sti toimittajien esitt\u00e4miin kysymyksiin, mutta kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4see veteen, on h\u00e4n enemm\u00e4n kuin elementiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Nykyisin 31-vuotiaan Marzon todettiin kuuluvan autismin kirjoon jo lapsena, tarkemmin sanottuna h\u00e4nell\u00e4 on Aspergerin oireyhtym\u00e4, mutta sill\u00e4 ei ollut mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4 h\u00e4nelle tai h\u00e4nen vanhemmilleen. H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 kuvaili aikanaan poikaansa seuraavasti: ”En ly\u00f6 poikaani mink\u00e4\u00e4nlaiseen lokeroon: katsokaa h\u00e4nt\u00e4, niin huomaatte h\u00e4nen jalostamattoman viisauden”.<\/em><\/p>\n

Tuo Clay Marzon viisaus p\u00e4\u00e4see ennen kaikkea oikeuksiinsa siis vedess\u00e4. Nuorena poikana, tarkalleen ottaen kymmenvuotiaana, h\u00e4n dominoi Havaijilla asuessaan paikallisia uintikisoja ja sen j\u00e4lkeen h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti kohdistaa katseensa todellisen intohimonsa eli surffauksen suuntaan. Marzo voitti jo teini-ik\u00e4isen\u00e4 niin paljon surffauskisoja, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tehtiin Just Add Water<\/em> -dokumentti. Vain 15 vuoden i\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n sai tuomaristolta kaksi t\u00e4ytt\u00e4 kymppi\u00e4 suorituksestaan, mik\u00e4 oli siis t\u00e4ysin ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n saavutus, eik\u00e4 h\u00e4nen menonsa ole hyytynyt tippaakaan aikuisi\u00e4ll\u00e4: h\u00e4net tunnetaan t\u00e4ysin omalaatuisesta tekniikastaan, joka on ihastuttanut maailmaa aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n

”Clay on elementiss\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n p\u00e4\u00e4see veteen. Kun h\u00e4n ei ole meress\u00e4, h\u00e4n kokee olonsa ep\u00e4mukavaksi”<\/em>, \u00e4iti Jill Marzo<\/strong> kuvaili poikaansa vuonna 2009 ESPN<\/em>:n haastattelussa.<\/p>\n

”Olen aina tiennyt olleeni jollain tavalla erilainen”<\/em>, Clay itse puolestaan totesi samaisessa haastattelussa.<\/p>\n

Niin, Clay Marzo on erilainen, h\u00e4n on aina ollut erilainen, ja se on tehnyt h\u00e4nest\u00e4 sek\u00e4 yhden kaikkien aikojen parhaista lainelautailijoista ett\u00e4 t\u00e4ysin poikkeuksellisen tekniikan omaavan sellaisen.<\/p>\n

Vernon Smith<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Cebex Praha<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Ekonomisti Vernon Smith<\/strong> (kuvassa vasemmalla) sai taloustieteen Nobel-palkinnon<\/a> vuonna 2002 upeasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n kokeellisen taloustieteen piiriss\u00e4; h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 saralla er\u00e4\u00e4nlaisena pioneerina. H\u00e4n yhdisti l\u00e4hinn\u00e4 luonnontieteest\u00e4 tutut elementit, kuten laboratoriokokeet osaksi taloustiedett\u00e4. H\u00e4n itse asiassa jakoi tuon vuoden 2002 Nobel-palkinnon Israelissa syntyneet Daniel Kuhmanin<\/strong> kanssa, joka puolestaan yhdisti psykologian taloustieteeseen.<\/p>\n

Smith kuuluu autismikirjoon ja h\u00e4n itse asiassa puhui vuonna 2005 NBC<\/em><\/a>:n haastattelussa Aspergerin syndroomastaan sek\u00e4 siit\u00e4, miten se on nimenomaan edesauttanut h\u00e4nt\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

”Pystyn vaihtamaan kuin napin painalluksesta todella keskittyneeseen tilaan ja sen my\u00f6t\u00e4 koko ulkopuolinen maailma hiljenee ymp\u00e4rill\u00e4ni t\u00e4ysin. Jos esimerkiksi kirjoitan jotain, mit\u00e4\u00e4n muuta ei ole olemassa. Samaan aikaan minulla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista ongelmaa ajatella luovasti, mik\u00e4 on kenties viel\u00e4kin t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. En koe ammatillisesti mink\u00e4\u00e4nlaista sosiaalista painetta tehd\u00e4 asioita samalla tavalla kuin muut. Sen ansiosta olen ollut avoin katsomaan eri tavalla lukuisia talouteen liittyvi\u00e4 ongelmia.”<\/em><\/p>\n

Samaan aikaan sosiaaliset tilanteet, kuten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jokaisella autismin kirjoon kuuluvalla, aiheuttavat nykyisin 94-vuotiaalle ja edelleen talouden parissa monella tapaa ty\u00f6skentelev\u00e4lle Smithille haasteita.<\/p>\n

”Joskus minua on kuvailtu sanoilla ”ei l\u00e4sn\u00e4oleva”, mit\u00e4 tulee sosiaalisiin tilanteisiin. Kun on esimerkiksi jokin sosiaalinen tilanne, joka kest\u00e4\u00e4 useamman tunnin, se kuormittaa minua j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4n voimakkaasti, joten usein olen siirtynyt makuuhuoneeseen lukemaan kirjaa. Opettaminen on pakottanut minut olemaan sosiaalisempi, mutta se tapahtuu ammatillisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jonka kanssa olen enemm\u00e4n sinut. Oppilaat ovat minun maailmassani ja sen ulkopuolella on ik\u00e4\u00e4n kuin maailmoja, joita en ymm\u00e4rr\u00e4 ja siksi en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mene niihin.”<\/em><\/p>\n

Niin, ilman Smithi\u00e4 ja Aspergerin syndroomaa t\u00e4llainen uskomaton mieli olisi j\u00e4\u00e4nyt loistamaan poissaolollaan taloustieteiden osalta.<\/p>\n

Satoshi Tajiri<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: DidYouKnowGaming? | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Satoshi Tajiri<\/strong> ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 nimen\u00e4 tuttu ihan jokaiselle, mutta kyseess\u00e4 on vaatimattomasti Pok\u00e9monin luoja. Moni varmasti tiet\u00e4nee esimerkiksi Pikachu-hahmon, muun muassa siit\u00e4 Suomessakin paljon py\u00f6rineest\u00e4 Pok\u00e9mon-animaatiosarjasta, ja itse asiassa todella monet suomalaiset pelaavat Pok\u00e9mon Go -mobiilipeli\u00e4 tai ainakin on n\u00e4hnyt niit\u00e4 pelaajia, jotka kulkevat puhelimet kourassaan luonnossa etsim\u00e4ss\u00e4 ker\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 pok\u00e9moneja.<\/p>\n

Tajiri on l\u00e4ht\u00f6isin Japanista ja ammatiltaan videopelisuunnittelija. H\u00e4n on my\u00f6s autisti. Pienen\u00e4 lapsena h\u00e4n ker\u00e4si \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4 ja teini-ik\u00e4isen\u00e4 arcade-pelej\u00e4. Itse asiassa h\u00e4n oli niin pakkomielteinen pelien ker\u00e4\u00e4misen suhteen, ett\u00e4 h\u00e4nen koulunk\u00e4yntins\u00e4 k\u00e4rsi merkitt\u00e4v\u00e4sti ja lukio-opintonsa h\u00e4n vei maaliin parin vuoden viiveell\u00e4. Lopulta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi opiskelemaan my\u00f6s yliopistoon, opiskellen siell\u00e4 tietojenk\u00e4sittelytiedett\u00e4 ja elektroniikkaa, mutta h\u00e4n viihtyi koulussa vain pari vuotta.<\/p>\n

17-vuotiaana Tajiri alkoi tehd\u00e4 arcade-pelien ”skeneen” liittyv\u00e4\u00e4 Game Freak<\/em> -lehte\u00e4, ja kun Ken Sugimori<\/strong> liittyi joukkoon kuvittajana, kaksikko totesi, etteiv\u00e4t sen ajan videopelit olleet riitt\u00e4v\u00e4n laadukkaita. Niinp\u00e4 he alkoivat kehitt\u00e4\u00e4 omaa videopeli\u00e4\u00e4n ja vuonna 1989 Game Freak muuttui lehdest\u00e4 pelivalmistajaksi, ja loppu on historiaa Pok\u00e9monin muodossa.<\/p>\n

Ja, kun nyt sitten mietit\u00e4\u00e4n Tajirin pakkomielteisyytt\u00e4 \u00f6t\u00f6k\u00f6ihin\/hy\u00f6nteisiin lapsena ja sit\u00e4 seurannutta arcade-peli-viehtymyst\u00e4, onko loppujen lopuksi mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 juuri h\u00e4n on Pok\u00e9monin taustalla? Ker\u00e4\u00e4minen ja arcade-pelit = Pok\u00e9mon, eik\u00f6 totta?<\/p>\n

Koska Pok\u00e9mon oli isoilta osin pelastamassa my\u00f6s Nintendoa talousvaikeuksilta, joku voisi jopa sanoa, ett\u00e4 Tajirin autismi<\/a> mahdollisti sen, ett\u00e4 Nintendo on edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olemassa. Ja se nyt on ainakin varmaa, ettei Pok\u00e9monin kaltaista ilmi\u00f6t\u00e4 olisi koskaan syntynyt ilman Tajirin luovuutta.<\/p>\n

Greta Thunberg<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Anders Hellberg<\/a> | CC BY-SA 4.0 (kuvaa rajattu)<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka ruotsalaisella Greta Thunbergilla<\/strong> on ik\u00e4\u00e4 vasta 18 vuotta, on h\u00e4n kansainv\u00e4lisesti tunnettu ilmastoaktivisti. Vuonna 2018, ollessaan vain 15 vuoden ik\u00e4inen, h\u00e4n voitti ilmastonmuutokseen liittyneen esseekilpailun.<\/p>\n

Kolme kuukautta my\u00f6hemmin h\u00e4n protestoi asiansa puolesta Ruotsin parlamentin edustalla, vaatien kotimaataan saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 asetetut tavoitteet hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen osalta. H\u00e4n my\u00f6s j\u00e4tti usein perjantaip\u00e4iv\u00e4t koulun osalta v\u00e4liin, ollakseen ik\u00e4\u00e4n kuin lakossa, ja sen my\u00f6t\u00e4 h\u00e4n aloitti #FridaysForFuture-liikkeen (vapaasti suomennettuna ”Perjantait tulevaisuudelle”). H\u00e4nen protestinsa alkoivat levit\u00e4 kulovalkean lailla sosiaalisessa mediassa ja sit\u00e4 kautta h\u00e4nest\u00e4 tuli kansainv\u00e4lisesti todella tunnettu henkil\u00f6, joka on sittemmin kutsuttu puhumaan useisiin maailman p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kokouksiin.<\/p>\n

Greta Thunberg kuuluu my\u00f6s autismikirjoon, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on Aspergerin oireyhtym\u00e4. H\u00e4n ei ole kuitenkaan antanut sen haitata menoaan, vaan p\u00e4invastoin – t\u00e4m\u00e4 nuori ruotsalainen on kutsunut sit\u00e4 supervoimaksi, muun muassa twiiteiss\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

”Se tekee minusta joissain tilanteissa niin sanotusta normista poikkeavan, mutta se on supervoima. En puhu juurikaan julkisesti diagnoosistani, koska en halua ”piiloutua” sen taakse, mutta tied\u00e4n, ett\u00e4 monet tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ihmiset n\u00e4kev\u00e4t sen edelleen ”sairautena” tai jonain negatiivisena. Ja uskokaa pois, diagnoosini on rajoittanut minua aiemmin.”<\/em><\/p>\n

Vaikka Thunberg puhuu \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4n asian puolesta, ja tuo ilmastonmuutoksen aiheuttamalle uhalle sit\u00e4 tarvittavaa n\u00e4kyvyytt\u00e4, ilmastodenialistit eli koko ilmastonmuutoksen kiist\u00e4v\u00e4t ihmiset ovat hy\u00f6kkineet t\u00e4m\u00e4n nuoren naisen kimppuun sanallisesti, ja t\u00e4ysin ala-arvoisin sanoin jo silloinkin, kun h\u00e4n oli vain 15-vuotias. Mutta t\u00e4t\u00e4 rohkeaa nuorukaista asia ei ole hetkauttanut mill\u00e4\u00e4n tavoin; p\u00e4invastoin, h\u00e4n on saanut siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 energiaa.<\/p>\n

”Kun vihaajat alkavat hy\u00f6kki\u00e4 sinun ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4si ja erilaisuuttasi kohtaan, se tarkoittaa sit\u00e4, ettei heill\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta sanottavaa. Silloin tied\u00e4t voittavasi!”<\/em><\/p>\n

Vuonna 2019 TIME<\/em><\/a>-lehti valitsi Thunbergin maailman sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Ilman Aspergerin oireyhtym\u00e4n kautta saamaansa supervoimaa t\u00e4t\u00e4 olisi tuskin koskaan tapahtunut.<\/p>\n

Herra Ylpp\u00f6<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Anssi Koskinen (paisteessa)<\/a> | CC BY 2.0 (kuvaa rajattu)<\/a><\/p><\/div>\n

Kun puhutaan suomalaisista tunnetuista henkil\u00f6ist\u00e4, jotka kuuluvat autismin kirjoon, tunnetuimpina nimin\u00e4 esille nousevat 56 vuoden i\u00e4ss\u00e4, vuonna 2006, pois nukkunut Juice Leskinen<\/strong> ja viime syksyn\u00e4 esimerkiksi Vain El\u00e4m\u00e4\u00e4<\/em> -ohjelmassa hurmannut Herra Ylpp\u00f6<\/strong>.\u00a0Leskinen sai Asperger-diagnoosin 2000-luvun alkupuolella ja Herra Ylpp\u00f6 l\u00f6ysi itselt\u00e4\u00e4n sek\u00e4 ADD-tarkkaavaisuush\u00e4iri\u00f6n<\/a> ett\u00e4 Aspergerin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 listan kohdassa haluamme p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ennen kaikkea miehen itsens\u00e4 \u00e4\u00e4neen.<\/p>\n

Herra Ylpp\u00f6 kertoi Iltalehden Sensuroimaton P\u00e4iv\u00e4rinta<\/em><\/a> -ohjelmassa muun muassa diagnoosistaan.<\/p>\n

”Mulla oli ep\u00e4ilty ADD:ta ja kaikkee tollasta. Sitte m\u00e4 tein testit jollain – oliko se nyt psykiatri vai psykologi, kun mulla ei n\u00e4m\u00e4 termit pysy hallussa. M\u00e4 olin vastaanotolla ja sitte se sanoi, ett\u00e4 tee nyt t\u00e4llainen (testi); sitten m\u00e4 tein viel\u00e4 ex-vaimon kanssa netiss\u00e4 sellaisen pitk\u00e4n testin ja siell\u00e4 oli aika korkeat pisteet.”<\/em><\/p>\n

Kun P\u00e4iv\u00e4rinta kysyi Ylp\u00f6lt\u00e4, mitk\u00e4 ovat h\u00e4nelle sellaisia tyypillisi\u00e4 Aspergerin oireita, kertoi artisti listan olevan todella pitk\u00e4, mutta h\u00e4n nosti esille muutamia.<\/p>\n

”Se liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Mun on aika vaikea olla ilman alkoholia miss\u00e4\u00e4n sosiaalisissa tilanteissa ja sitten m\u00e4 meen sellaiseen omaan kuplaani; my\u00f6s parisuhteessa m\u00e4 saatan ik\u00e4\u00e4n kuin kadota paikan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 aika pitkiksi ajoiksi. Ja m\u00e4 oon hyvin pakkomielteinen: esimerkiksi musan tekemisess\u00e4 on tiettyj\u00e4 juttuja ja ei mulla ole mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia pit\u00e4\u00e4 esimerkiksi eriv\u00e4risi\u00e4 vaatteita. Jos mulla on kaapissa eriv\u00e4risi\u00e4 vaatteita, niin en m\u00e4 saa valittua, ett\u00e4 mit\u00e4 m\u00e4 laitan p\u00e4\u00e4lle.<\/em><\/p>\n

Ja pakkomielteisyys on aika monessakin asiassa. M\u00e4 olen fanaattinen tietyiss\u00e4 mielipiteiss\u00e4. Just sellaisissa, ett\u00e4 miten joku juttu tehd\u00e4\u00e4n musassa ja taiteessa. Jos m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4n, ett\u00e4 m\u00e4 haluan tehd\u00e4 Andalusian vuoristossa elokuvan, niin m\u00e4 roudaan koko perheeni sinne ja muutan sinne, ett\u00e4 m\u00e4 saan tehty\u00e4 sen elokuvan – vaikka rahaa ei ole ja henkiset resurssit on heikot, niin sitten m\u00e4 vaan teen sen. Eik\u00e4 se ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes kivaa, vaan se on sellanen, ett\u00e4 se on pakko tehd\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Ylpp\u00f6 kertoo olevansa Aspergerin my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ylti\u00f6rehellinen, mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina hyv\u00e4 asia. Toisaalta Asperger on johtanut my\u00f6s positiivisiin asioihin, kuten erikoisiin yst\u00e4vyyssuhteisiin.<\/p>\n

”Tuossa Aspergerissa on sellanen, ett\u00e4 m\u00e4 olen ihan mahdoton t\u00f6ks\u00e4yttelij\u00e4 ja se on vaikeaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 se raja, ett\u00e4 milloin t\u00e4\u00e4 on huonoa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja milloin t\u00e4\u00e4 on sit\u00e4, ett\u00e4 on vaan pakkoa sanoa. M\u00e4 oon esimerkiksi ihan h*lvetin rehellinen: m\u00e4 en oikein pysty valehtelemaan ja se t\u00f6ks\u00e4ytteleminen ja se, ett\u00e4 m\u00e4 sanon asioita, joita ei ehk\u00e4 edes pit\u00e4isi… Ja, jos m\u00e4 esimerkiksi kyll\u00e4styn jossain kapakassa johonkin seurueeseen, niin se kuulemma n\u00e4kyy heti – m\u00e4 en ollenkaan pysty peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, eik\u00e4 se varmaan tunnu kauheen kivalta, kun n\u00e4kee heti p\u00e4\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 toi on h*lvetin kyll\u00e4stynyt.<\/em><\/p>\n

M\u00e4 tunnen tosi paljon mielenkiintoisia ihmisi\u00e4, koska m\u00e4 oon ottanut puhelimen k\u00e4teen ja soittanut. M\u00e4 kyll\u00e4styn muuten. Ja sitten meill\u00e4 on l\u00e4htenyt ihan mielet\u00f6n stoori p\u00e4\u00e4lle ja syntynyt syvi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Siin\u00e4 on paljon my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4, se on mielenkiintoista, mutta sitten tulee sellaisia hetki\u00e4, kuten esimerkiksi viime Emma Gaala, ett\u00e4 m\u00e4 koen, etten m\u00e4 voi olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska siell\u00e4 oli ne televisiokamerat.”<\/em><\/p>\n

Ylpp\u00f6 oli lapsena tarkkaavaisuusluokalla, ja h\u00e4nen tietynlaiset k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6ns\u00e4 olivat eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seurausta Aspergerista, mutta samaan aikaan h\u00e4n oli jo tuolloin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen luova.<\/p>\n

”Oli aivan mahdottomia keskittymish\u00e4iri\u00f6it\u00e4, mutta sitten oli tiettyj\u00e4 asioita, mihin m\u00e4 fokusoiduin todella tiukasti. Joku kuvataide, piirrustustunti tai puuk\u00e4sity\u00f6 ja silloin jo musa. Mulla oli p\u00e4\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 artisteja, joiden nimi\u00e4 m\u00e4 olin itse keksinyt: m\u00e4 keksin jonku nimen ja sitte m\u00e4 keksin niille laulut. Mulla oli is\u00e4n tekem\u00e4 leikkikitara, jossa ei ollut kieli\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ja sitte m\u00e4 soitin sit\u00e4 kitaraa ja niit\u00e4 biisej\u00e4 tuli h*lvetisti. M\u00e4 olen tehnyt ensimm\u00e4iset biisini joskus kahdeksanvuotiaana ja niit\u00e4 oli tosi paljon, mutta ei ollut mit\u00e4\u00e4n keinoa tallentaa niit\u00e4.”<\/em><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n