{"id":17356,"date":"2021-04-08T23:52:36","date_gmt":"2021-04-08T20:52:36","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17356"},"modified":"2023-03-25T03:30:24","modified_gmt":"2023-03-25T01:30:24","slug":"hauskoja-faktoja-suomen-kielesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/","title":{"rendered":"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Huhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Mikael Agricolan<\/strong> ja suomen kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen kunniaksi Listafriikki<\/a> jakaa nyt hauskoja ja mielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4.<\/p>\n

Suomen kieli on toki tuhansia vuosia vanha, mutta Agricola laittoi puhutun kielen kirjalliseen muotoon ja julkaisi ensimm\u00e4isen painetun suomenkielisen kirjan, Abckirian<\/em>, vuonna 1543. Agricolan ja muiden varhaisten suomen kielt\u00e4 kirjoittaneiden tekstit olivat t\u00e4ynn\u00e4 t\u00f6nkk\u00f6j\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6slainoja ja vieraita lauserakenteita, sill\u00e4 kirjat olivat enimm\u00e4kseen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4. Monet kirjasuomea kirjoittaneet olivat oppineet ensin kirjoittamaan ruotsia, saksaa tai latinaa, joten puhutun suomen kielen paperille pist\u00e4minen ei ollut helppo juttu \u2013 varsinkin, kun kieless\u00e4 ei kaikkia tarvittavia sanoja ollut.\u00a0Agricola loi my\u00f6s suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n uudissanoja, joista osa oli melko kankeita ilmaisuja, mutta osa on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis mielenkiintoisia ja hauskoja faktoja suomen kielest\u00e4!<\/p>\n

Suomi on yksi suurista kielist\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kyll\u00e4, suomi on yksi maailman suurista kielist\u00e4<\/a>. Kuulostaa hassulta, kun meit\u00e4 suomalaisia on viisi ja puoli miljoonaa eik\u00e4 suomen kielt\u00e4 puhuta kovinkaan laajasti muualla maailmassa. Olemme kaukana maailman puhutuimmista kielist\u00e4, kuten mandariikiinasta, jonka natiivipuhujia on yli 955 miljoonaa tai espanjasta, jonka natiivipuhujia on noin 30 maassa yli 405 miljoonaa. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta suomi on puhutumpi kuin 98 prosenttia maailman kielist\u00e4.<\/p>\n

Arvioiden mukaan maailmassa on noin 7000 kielt\u00e4, joista 80 prosentilla on alle 100 000 puhujaa. Valitettavan monet kielet ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla kokonaan. Suomen kielell\u00e4 ei t\u00e4t\u00e4 vaaraa ole, vaikka sellaisella ajatuksella meit\u00e4 joskus pelotellaankin.<\/p>\n

Suomen kieli toimi inspiraationa Tolkienin haltiakieleen<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Taru sormusten herrasta<\/i> -kirjasarjan kirjoittanut J.R.R. Tolkien<\/b> oli suuri suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden yst\u00e4v\u00e4. Kun Tolkien kirjoitti sukupolvia toisensa j\u00e4lkeen ihastuttaneita kirjojaan, ei h\u00e4n tyytynyt vain kertomaan tarinoita, vaan loi niihin yksityiskohtaisen maailman historioineen ja kielineen. H\u00e4n siis keksi uusia kieli\u00e4, joissa oli omat kielioppinsa ja sanastonsa, kuin miss\u00e4 tahansa kieless\u00e4.<\/p>\n

Tolkien oli Kalevala-fani ja piti suomen kielt\u00e4 suuressa arvossa. H\u00e4n alkoi opiskella suomea ja kuvaili sit\u00e4 n\u00e4in: \u201dSuomen kielen l\u00f6yt\u00e4minen \u2013 se oli kuin l\u00f6yt\u00e4isit viinikellarin, joka on t\u00e4ynn\u00e4 uskomatonta ja uniikkia viini\u00e4, etk\u00e4 olisi koskaan kokenut sellaista makua. Se huumasi minut t\u00e4ysin.\u201d<\/i><\/p>\n

Ei siis ihme, ett\u00e4 Tolkien k\u00e4ytti suomen kielt\u00e4, kun h\u00e4n loi mestariteoksiaan 1900-luvun alkuvuosikymmenin\u00e4. Suomi toimi pohjana haltiakieli quenyaan ja vaikka sit\u00e4 ei nyt suoraan osaisikaan lukea, on monia rakenteita tunnistettavissa. Tolkien ihastui esimerkiksi -nen ja -lle -p\u00e4\u00e4tteiseen sek\u00e4 kaksoiskonsonantteihin. Jos quenyaan l\u00e4htee tutustumaan, ei t\u00e4m\u00e4n suurhaltiakielen yhteys suomeen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 tai viel\u00e4 toisellakaan lukukerralla aukea. Ensimm\u00e4iset versiot quenyasta olivat eniten suomen kaltaisia, mutta kun Tolkien kehitti kielt\u00e4 pidemm\u00e4lle, tuli siihen vaikutteita latinasta ja kreikasta. Sen piti olla my\u00f6s englantia puhuville helposti lausuttavaa. Jotkin quenyan sanat on napattu suomen kielest\u00e4, mutta niiden merkitys on eri: amme<\/em> on \u00e4iti<\/em>, arka<\/em> on kapea<\/em>, poika<\/em> on puhdas<\/em>.<\/p>\n

Merkitykselt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin vastaaviakin sanoja l\u00f6ytyy: esimerkiksi rauta, tie, tereva<\/em> ja kulda<\/em> ovat suomeksi rauta, tie, ter\u00e4v\u00e4<\/em> ja kulta<\/em>.<\/p>\n

\n

Tapaus alkaa tekem\u00e4\u00e4n<\/em><\/h2>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Ajat muuttuvat ja kieli sen mukana \u2013 halusimme sit\u00e4 tai emme. Kun Suomen kielen lautakunta p\u00e4\u00e4tti 31. tammikuuta 2014 pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n kokouksessa, ett\u00e4 alkaa tekem\u00e4\u00e4n<\/em> on yleiskieless\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 muoto<\/a> rakenteen alkaa tehd\u00e4<\/em> rinnalla, kuului paljon itkua ja hampaiden kiristely\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6s ei tullut yll\u00e4tyksen\u00e4, mutta harmitti siit\u00e4 huolimatta monia: olihan meille vuosikymmenten ajan kouluissa opetettu, ett\u00e4 alkaa tekem\u00e4\u00e4n<\/em> on v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Siihen, miten Mikael Agricola olisi t\u00e4h\u00e4n vastakkainasetteluun suhtautunut, palataan listan seuraavassa kohdassa. Mutta h\u00e4nen kirjojensa ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stens\u00e4 j\u00e4lkeen 1600- ja 1700-luvulla suomalaisessa kirjallisuudessa alettiin tekem\u00e4\u00e4n<\/em>, koska sen ajan kirjakieli perustui vahvasti l\u00e4nsimurteisiin, joissa kyseinen ilmaus oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. 1800-luvulla it\u00e4murteet alkoivat vaikuttaa vahvasti kirjoitettuun kieleen ja siihen vakiinnutettiin piirteit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 murteista. Kirjakieli muuttui ja rikastui, kun siihen saatiin sanastoa ja erilaisia rakenteita it\u00e4murteista \u2013 tuolloin kirjakieleen ilmestyi my\u00f6s alkaa tehd\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Oikeastaan t\u00e4m\u00e4 Suomen kielen lautakunnan p\u00e4\u00e4t\u00f6s palautti alkuper\u00e4isen tavan, sill\u00e4 viel\u00e4 1800-luvulla alkaa tekem\u00e4\u00e4n<\/em> ja alkaa tehd\u00e4<\/em> olivat yht\u00e4lailla k\u00e4ytettyj\u00e4 ja hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 muotoja, mutta v\u00e4hitellen alkaa tehd\u00e4<\/em> alkoi tehd\u00e4 pes\u00e4eroa, ja siit\u00e4 tuli ainoa oikea muoto kirjoitetussa kieless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siis tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 uusi tulokas p\u00e4ihitti vanhan version.<\/p>\n

Ja nyt olemme uudella sopimuksella hyv\u00e4ksyneet molempien termien k\u00e4ytt\u00e4misen, mik\u00e4 on siis vain paluu aiempaan suomen kieleen.<\/p>\n

Mit\u00e4 jos vain ruvettaisiin tekem\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Koska alkaa tekem\u00e4\u00e4n<\/em> on ehk\u00e4 viime aikojen kiistanalaisin muutos suomen kieleen, niin suunnataan katseet suomen kirjakielen is\u00e4\u00e4n. Alkoiko Agricola kirjoittaa<\/em> vai kirjoittamaan<\/em> suomen kielt\u00e4?<\/p>\n

Itse asiassa ei kumpaakaan; h\u00e4n nimitt\u00e4in rupesi<\/em>.<\/p>\n

Moni pit\u00e4\u00e4 \u2013 virheellisesti \u2013 rupeamista<\/em> murteellisena ja\/tai yleiskielen vastaisena ilmauksena. Se on kuitenkin vanha suomalainen sana ja ”hyv\u00e4\u00e4 suomea”. Agricolan aikana rupeaminen<\/em> oli Turun alueen murteissa huomattavasti alkamista<\/em> tavallisempaa ja Agricolan kirjakieli perustui pitk\u00e4lti juuri Turun murteeseen.<\/p>\n

Arkisena, vanhanaikaisena ja jopa rumana pidetty ruveta<\/em>-verbi olisi mainio keino kiert\u00e4\u00e4 koko alkaa<\/em>-verbin ongelma, sill\u00e4 sen kanssa ei j\u00e4lkimm\u00e4isen sanan muotoa tarvitse mietti\u00e4. Toisaalta ne, joiden omassa murteessa rupeaminen<\/em> on kovassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, alkavat<\/em> herkemmin tekem\u00e4\u00e4n<\/em>, koska muoto on tuttu.<\/p>\n

Joten lopetetaanko rupeamisen<\/em> v\u00e4ltteleminen?<\/p>\n

Suomenkieliset sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan – tai sitten ei<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Me suomen kielen natiivipuhujat monesti pid\u00e4mme omaa kielt\u00e4mme siin\u00e4 mieless\u00e4 yksinkertaisena, ett\u00e4 kirjoitettu kieli lausutaan juuri niin kuin se on kirjoitettu. Siksi uusia kieli\u00e4 opiskellessa samojen kirjainten erilainen lausuminen esimerkiksi sanan muista kirjaimista riippuen voi tuskastuttaa. Kaikille tuttu englanti on t\u00e4st\u00e4 oikein hyv\u00e4 esimerkki.<\/p>\n

Mutta asia ei tosiaankaan ole aivan n\u00e4in yksinkertainen. Klassisena esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sanaa hernekeitto. Hyvin harvassa suomen murteessa hernekeitto lausutaan tasan niin kuin se on kirjoitettu \u2013 eli yhteen. Monessa murteessa ja my\u00f6s yleiskieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhdyssanan kahden osan v\u00e4liss\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tauko tai oikeastaan se kuulostaa kuin sanottaisiin hernekkeitto<\/em>. T\u00e4t\u00e4 sanotaan loppukahdennukseksi<\/a>, j\u00e4\u00e4nn\u00f6slopukkeeksi tai loppuhenkoseksi, jotka kieliopillisen termin nimin\u00e4 kuulostavat kaikki aivan kamalilta. Mutta se ei nyt tainnut olla se pointti.<\/p>\n

Loppukahdennus ei ilmene vain yhdyssanoissa, vaan on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s erillisten sanojen v\u00e4liss\u00e4. Mieti vaikka kehotusta muista tuoda pullaa<\/em>. Yrit\u00e4 sanoa nuo kolme sanaa tiukasti juuri niin kuin ne on kirjoitettu. Ei onnistu ilman ponnisteluja ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tauottamista. Ja kuulostaahan se aksentilla suomea puhuvan lausumista. Miten meid\u00e4n kielt\u00e4mme opiskeleville selitet\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 muista tuoda pullaa<\/em> onkin oikeastaan muista t<\/strong> tuoda p<\/strong> pullaa<\/em>?<\/p>\n

Ja t\u00e4ysin oman lukunsa ovat tietysti \u00e4\u00e4nteet nk<\/em> ja ng<\/em>. Sanoja sanko<\/em> ja sangot<\/em> ei tosiaankaan lausuta kirjain kirjaimelta.<\/p>\n

Joten jos suomea opiskelevalle sanotaan, ett\u00e4 kirjoitettaessa ja puhuttaessa yksi kirjain edustaa yht\u00e4 \u00e4\u00e4nnett\u00e4, niin kyll\u00e4 on kivinen tie. Ja nyt tuntuu, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 py\u00f6ritelty\u00e4ni olen saapunut hyvin h\u00e4mmentyneeseen tilaan oman \u00e4idinkieleni puhumisen suhteen.<\/p>\n

Suomen kielen sanaston alkuper\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suomen kielell\u00e4 ei juurikaan ole kielisukulaisia Euroopassa, mutta se ei tarkoita, etteik\u00f6 sanasto olisi suurilta osin lainattua<\/a>. Suomen kieless\u00e4 on satojatuhansia sanoja, joista vain 300\u2013400 on sellaisia, joita on k\u00e4ytetty suomen kantakieless\u00e4, kantauralissa. Toisaalta n\u00e4m\u00e4 sanat ovat juuri sellaisia, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon, muun muassa tulla, olla, min\u00e4, sin\u00e4<\/i>. Edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat omaper\u00e4iset sanat kuvaavat usein jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvia asoita ja juuri sanojen jatkuva k\u00e4ytt\u00f6 on auttanut s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne kieless\u00e4 vuosituhansien ajan. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi k\u00e4si, silm\u00e4, is\u00e4, set\u00e4, syksy, kala, koivu, kuusi, j\u00e4\u00e4 ja joki. Luonto on siis vahvasti edustettuna suomen kielen sanojen vanhimmassa, omassa aineistossa.<\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n suomen kieleen tulee eniten uusia sanoja englannista, mutta kieleemme on tuhansien vuosien aikana tullut sanoja v\u00e4h\u00e4n joka puolelta.<\/p>\n

Paljon lainasanoja on aikoinaan tullut germaanisista, balttilaisista ja slaavilaisista kielist\u00e4, ja my\u00f6hemmin ruotsin vaikutus on ollut kaikkein merkitt\u00e4vin. Sukulaiskielist\u00e4mme sanoja on lainattu my\u00f6s, esimerkiksi saamelaiskielist\u00e4 ovat per\u00e4isin tunturi<\/em> ja ruska<\/em> ja viron kielest\u00e4 nuhdella, koostua, lennokki<\/em> ja siili<\/em>.<\/p>\n

Usein lainasanoista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 eri kielten puhujien v\u00e4listen suhteiden laadun. Balttilaiskielist\u00e4 per\u00e4isin olevat morsian, seura, sisar<\/em> ja tyt\u00e4r<\/em> viittaavat arkiseen ja melko l\u00e4heiseen kanssak\u00e4ymiseen. Keski-Euroopan suuntaan on k\u00e4yty l\u00e4hinn\u00e4 kauppaa, mist\u00e4 osoituksena ovat germaanisista kielist\u00e4 lainatut kansa, kauppa, kulta, rikas<\/em> ja raha<\/em>. Mink\u00e4lainen yhteys suomalaisilla on mielest\u00e4si ollut id\u00e4n suuntaan, kun slaavilaisista kielist\u00e4 on lainattu muun muassa pappi, raamattu<\/em> ja risti<\/em>?<\/p>\n

Onpa suomen kieless\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sanoja my\u00f6s kreikasta (planeetta<\/em>), arabiasta (sohva<\/em>) ja kiinasta (soija<\/em>). N\u00e4m\u00e4 ovat kuitenkin olleet usein muiden kielten kuten ruotsin ja saksan v\u00e4litt\u00e4mi\u00e4.<\/p>\n

Suomi lainaa muilta ja muille<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Lainasanat eiv\u00e4t ole uhka vaan mahdollisuus. Alati kansainv\u00e4listyv\u00e4ss\u00e4 maailmassa monia pelottaa uudet lainasanat, joita kieleemme omaksutaan. Siit\u00e4 ei kannata huolestua, eik\u00e4 suomen kieli ole rappioitumassa lainasanojen vuoksi. N\u00e4in on ollut aina ja lainasanojen ansiosta suomen kieli on nykyisenlainen. Mutta onko suomi tarjonnut sanoja muihin kieliin?<\/p>\n

Kunnian voimme ottaa melko varmasti sauna<\/em>-sanasta. Se on useimpiin kieliin lainattu suoraan suomen kielest\u00e4; monissa kieliss\u00e4 sanaa ei ole edes muutettu mitenk\u00e4\u00e4n. Nopealla (digitaalisen) sanakirjan selauksella voitaneen todeta, ett\u00e4 vain ruotsin, norjan ja islannin kieliss\u00e4 sauna<\/em> ei ole sauna<\/em>, vaikka niiss\u00e4kin sana on kyll\u00e4 rinnakkaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Suomeen on ruotsista lainattu kasap\u00e4in sanoja; p\u00e4invastoin ei niink\u00e4\u00e4n. Kielitieteilij\u00f6iden mukaan on paljon ruotsalaisia murre- ja slangisanoja, jotka ovat suomalaista perua, mutta yleiskieless\u00e4 lainasanat ovat harvassa. Kuitenkin esimerkiksi pojke<\/em>-sanan uskotaan olevan 1300-luvulla suomen poika<\/em>-sanasta muokattu lainasana. Toinen lainasana, jonka itse asiassa tiedet\u00e4\u00e4n olevan l\u00e4ht\u00f6isin suomen kielest\u00e4, on pj\u00e4xa<\/em>, joka tarkoittaa hiihtomonoa. N\u00e4ist\u00e4 sanoista ei yhteytt\u00e4 tarvi l\u00f6yt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, mutta milt\u00e4s pieksu<\/em> kuulostaa?<\/p>\n

Mik\u00e4 on suomen kielen vaikein sana?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Suomen kielen vaikein sana on melko yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Mit\u00e4 sin\u00e4 veikkaisit? Se on vaikeutensa lis\u00e4ksi yksi yleisimmist\u00e4 suomen kielen sanoista. Ja se on esiintynyt t\u00e4ss\u00e4 muutaman lauseen kappaleessa jo kolme kertaa.<\/p>\n

Vaikein sana on olla-verbi<\/a>.<\/p>\n

Sanan vaikeus tulee siit\u00e4, ett\u00e4 se on kaikkein hankalimmin selitett\u00e4viss\u00e4 oleva sana. Kielitoimiston sanakirjan toimitussihteeri Minna Haapanen<\/strong> kertoi Ylelle<\/em> vuonna 2017, ett\u00e4 mist\u00e4\u00e4n muusta sanasta ei painetussa sanakirjassa oli l\u00e4hes kolmen sivun verran teksti\u00e4.<\/p>\n

Olla-verbill\u00e4 voidaan ilmaista muun muassa olemassaoloa, ik\u00e4\u00e4 tai sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuverbin\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 oli suomen kirjakielen is\u00e4n \u00e4idinkieli?<\/h2>\n

\"Mikael<\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4\u00e4k\u00f6 otsikon kysymys? T\u00e4m\u00e4 tosiaan voi tulla monelle pienen\u00e4 shokkina, mutta Mikael Agricolan \u00e4idinkielest\u00e4 ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta<\/a>. Asiantuntijat ovat mielipiteiss\u00e4\u00e4n jakautuneita, eik\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tietenk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 saada tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 ja sataprosenttisen varmaa vastausta.<\/p>\n

Agricolan \u00e4idinkieli on voinut olla suomi, sill\u00e4 h\u00e4nen kirjoittamansa tekstit sis\u00e4lsiv\u00e4t sellaista kielt\u00e4 ja murteen piirteit\u00e4, jotka olisi ollut l\u00e4hes mahdoton hallita, jollei suomi olisi ollut ensimm\u00e4inen opittu kieli. Agricolan kirjoittaman suomen kielen sujuvuus ja runsaus viittaavat natiivipuhujaan.<\/p>\n

Agricolan syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4n, Pernajan, v\u00e4est\u00f6 oli p\u00e4\u00e4osin ruotsinkielist\u00e4, mik\u00e4 viittaa toisten asiantuntijoiden mukaan nimenomaan siihen, ett\u00e4 Agricolan \u00e4idinkieli olisi ollut ruotsi. Samoin se, ett\u00e4 h\u00e4n kirjoitti esimerkiksi Raamattuunsa merkint\u00f6j\u00e4, joissa h\u00e4n selitti latinankielisten sanojen merkityksi\u00e4 itselleen \u2013 reunahuomautuksista 45 oli kirjoitettu ruotsiksi ja vain yksi suomeksi.<\/p>\n

Yksi todenn\u00e4k\u00f6isimmist\u00e4 skenaarioista on se, ett\u00e4 Agricola syntyi t\u00e4ysin ruotsinkieliseen perheeseen, mutta oli jo varhain kosketuksissa suomen kieleen esimerkiksi palvelusv\u00e4en kautta. Siit\u00e4 voidaan kuitenkin olla yht\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen suomen kielen taitonsa oli natiivipuhujan tasolla.<\/p>\n

Olisihan se \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hauskaa, jos suomen kirjakielen is\u00e4n \u00e4idinkieli ei olisikaan ollut suomi!<\/p>\n

Lue my\u00f6s:
\nMikael Agricolan p\u00e4iv\u00e4: Onko suomen kieli sittenk\u00e4\u00e4n niin vaikeaa?<\/a><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Mikael Agricolan ja suomen kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen kunniaksi Listafriikki jakaa nyt hauskoja ja mielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4. Suomen kieli on toki tuhansia vuosia vanha, mutta Agricola laittoi puhutun kielen kirjalliseen muotoon ja julkaisi ensimm\u00e4isen painetun suomenkielisen kirjan, Abckirian, vuonna 1543. Agricolan ja muiden varhaisten suomen kielt\u00e4 kirjoittaneiden tekstit olivat t\u00e4ynn\u00e4 t\u00f6nkk\u00f6j\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":17369,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[24],"tags":[253,268,265,26],"class_list":["post-17356","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-vainsuomijutut","tag-kieli","tag-mikael-agricola","tag-suomen-kieli","tag-suomi"],"yoast_head":"\nHuippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4 - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4 - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Huhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Mikael Agricolan ja suomen kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen kunniaksi Listafriikki jakaa nyt hauskoja ja mielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4. Suomen kieli on toki tuhansia vuosia vanha, mutta Agricola laittoi puhutun kielen kirjalliseen muotoon ja julkaisi ensimm\u00e4isen painetun suomenkielisen kirjan, Abckirian, vuonna 1543. Agricolan ja muiden varhaisten suomen kielt\u00e4 kirjoittaneiden tekstit olivat t\u00e4ynn\u00e4 t\u00f6nkk\u00f6j\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-04-08T20:52:36+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-03-25T01:30:24+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4\",\"datePublished\":\"2021-04-08T20:52:36+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-25T01:30:24+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/\"},\"wordCount\":1947,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/04\\\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"keywords\":[\"kieli\",\"mikael agricola\",\"suomen kieli\",\"Suomi\"],\"articleSection\":[\"#vainsuomijutut\"],\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/\",\"name\":\"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4 - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/04\\\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2021-04-08T20:52:36+00:00\",\"dateModified\":\"2023-03-25T01:30:24+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/04\\\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/04\\\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"Mikael Agricolan p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi Listafriikki kertoo hauskoja faktoja suomen kielest\u00e4.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/vainsuomijutut\\\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4 - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4 - Listafriikki.com","og_description":"Huhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Mikael Agricolan ja suomen kielen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Sen kunniaksi Listafriikki jakaa nyt hauskoja ja mielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4. Suomen kieli on toki tuhansia vuosia vanha, mutta Agricola laittoi puhutun kielen kirjalliseen muotoon ja julkaisi ensimm\u00e4isen painetun suomenkielisen kirjan, Abckirian, vuonna 1543. Agricolan ja muiden varhaisten suomen kielt\u00e4 kirjoittaneiden tekstit olivat t\u00e4ynn\u00e4 t\u00f6nkk\u00f6j\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2021-04-08T20:52:36+00:00","article_modified_time":"2023-03-25T01:30:24+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"10 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4","datePublished":"2021-04-08T20:52:36+00:00","dateModified":"2023-03-25T01:30:24+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/"},"wordCount":1947,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","keywords":["kieli","mikael agricola","suomen kieli","Suomi"],"articleSection":["#vainsuomijutut"],"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/","name":"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4 - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2021-04-08T20:52:36+00:00","dateModified":"2023-03-25T01:30:24+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"Mikael Agricolan p\u00e4iv\u00e4n kunniaksi Listafriikki kertoo hauskoja faktoja suomen kielest\u00e4."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/vainsuomijutut\/hauskoja-faktoja-suomen-kielesta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Huippumielenkiintoisia faktoja suomen kielest\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/agricola.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17356","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=17356"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17356\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26951,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/17356\/revisions\/26951"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/17369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=17356"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=17356"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=17356"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}

Suomi on lainannut paljon sanoja<\/a> my\u00f6s sukulaiskieliimme muun muassa komiin ja udmurttiin. Vaikka suomi kuuluu niiden kanssa samaan kielikuntaan, on sukulaisuussuhdetta l\u00e4hes mahdoton havaita nykykielist\u00e4, sill\u00e4 eriytyminen yhteisest\u00e4 kantakielest\u00e4 on tapahtunut tuhansia vuosia sitten. Mutta lainasanat ovat todiste siit\u00e4, ett\u00e4 jonkinn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 suomalaisten ja sukulaiskieli\u00e4 puhuvien kansojen kanssa on ollut viel\u00e4 keskiajalla, vaikka v\u00e4liss\u00e4 oli jo silloin suuri ven\u00e4j\u00e4nkielinen alue.<\/p>\n