{"id":17627,"date":"2024-07-25T21:45:26","date_gmt":"2024-07-25T19:45:26","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17627"},"modified":"2024-07-27T13:01:22","modified_gmt":"2024-07-27T11:01:22","slug":"elaimet-oikea-vai-vasenkatisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/elaimet-oikea-vai-vasenkatisia\/","title":{"rendered":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Ovatko kaikki el\u00e4imet oikea- tai vasenk\u00e4tisi\u00e4?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Listafriikin<\/a> lukijoiden kysymyksiss\u00e4 pohditaan muun muassa sit\u00e4, ovatko kaikki el\u00e4imet oikea- tai vasenk\u00e4tisi\u00e4. Ihmisill\u00e4h\u00e4n n\u00e4in on, mutta miten on sukulaistemme laita.<\/p>\n

Etsimme vastauksen my\u00f6s siihen, tuleeko Pisan torni joskus kaatumaan.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4?<\/p>\n

Ovatko muut el\u00e4imet oikea- tai vasenk\u00e4tisi\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lyhyesti ja yksinkertaisesti vastattuna: kyll\u00e4 ovat. Iso osa el\u00e4imist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vartalonsa toista puolta enemm\u00e4n kuin toista<\/a>. Asiaa on ollut helpoin tutkia ihmisen uskollisimmilla lemmikeill\u00e4: koirilla ja kissoilla.<\/p>\n

K\u00e4tisyys tai ”tassuisuus” on tasaisemmin jakautunut kuin ihmisell\u00e4, sill\u00e4 meid\u00e4n lajissamme vasenk\u00e4tisi\u00e4 on vain noin 10 prosenttia. Kumpiko puoli on vahvempi sinun lemmikill\u00e4si? Se on suhteellisen helppo testata laittamalla el\u00e4in esimerkiksi kurkottamaan jotain tassullaan.<\/p>\n

Muista el\u00e4imist\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n sen verran, ett\u00e4 kaikki muutkin isot ihmisapinat<\/a> \u2013 gorillat, simpanssit ja orangit \u2013 ovat vasen- tai oikeak\u00e4tisi\u00e4. Simpanssien ja gorillojen keskuudessa tavataan enemm\u00e4n oikeak\u00e4tisyytt\u00e4, mutta mielenkiintoisesti bonobo- ja orankipopulaatioissa on enemm\u00e4n vasenk\u00e4tisi\u00e4.<\/p>\n

Mutta mik\u00e4 k\u00e4tisyyden tai dominoivan vartalon puolen saa aikaan, on tutkimuksista huolimatta h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa<\/a>.<\/p>\n

Tuleeko Pisan kalteva torni joskus kaatumaan?<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Ennen kysymykseen vastaamista tutustutaan tuohon kaltevaan torniin hieman tarkemmin.<\/p>\n

Italialaisessa Pisan kaupungissa sijaitseva tuomiokirkon kellotorni<\/a> on maailmankuulu, koska se on kallellaan. Valkoisesta marmorista valmistettua tornia alettiin rakentamaan vuonna 1173, ja ep\u00e4tasainen alusta huomattiin vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun kolme tornin kahdeksasta kerroksesta oli jo pystyss\u00e4. Rakennusty\u00f6t laitettiin j\u00e4ihin \u2013 ei enemm\u00e4n eik\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kuin vuosisadaksi.<\/p>\n

Perustukset asettuivat tuona aikana, joten vuonna 1272 rakentamista jatkettiin. Johtavana insin\u00f6\u00f6rin\u00e4 toiminut Giovanni di Simone<\/strong> p\u00e4\u00e4tti kompensoida kallistusta rakentamalla matalamman puolen kerroksista hieman korkeampia. Vippaskonstit eiv\u00e4t toimineet, vaan torni jatkoi vajoamista. Kuudessa vuodessa rakennettiin nelj\u00e4 kerrosta ja j\u00e4lleen prosessi j\u00e4i kesken l\u00e4hes sadan vuoden ajaksi. Kellotorni valmistui vasta vuonna 1370.<\/p>\n

Nelj\u00e4n seuraavan vuosisadan aikana torni varustettiin seitsem\u00e4ll\u00e4 tuhansien kilojen painoisilla kelloilla, mutta suurimmat niist\u00e4 hiljennettiin 1900-luvun alkuun menness\u00e4, sill\u00e4 heilumisen uskottiin pahentavan kallistumista.<\/p>\n

1990-luvulla tornin alueella tehtiin lukuisia korjaus- ja maansiirtot\u00f6it\u00e4, joiden aikana torni oli my\u00f6s kokonaan turisteilta suljettuna. N\u00e4iden ansiosta kallistuminen saatiin pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n ja torni on jopa hieman suoristunut.<\/p>\n

Sitten siihen kysymykseen: Insin\u00f6\u00f6rien arvioiden mukaan Pisan kaltevan tornin pit\u00e4isi pysy\u00e4 vakaasti pystyss\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 200 vuoden ajan. Joten saattaa olla, ett\u00e4 se joskus romahtaa, mutta siihen menee viel\u00e4 kauan. Aika koomista on se, ett\u00e4 melko voimakaskaan maanj\u00e4ristys ei kaataisi huteraa, hieman reilun 55 metrin korkuista tornia. Syy t\u00e4h\u00e4n on se sama, jonka takia torni on vinossa, nimitt\u00e4in pehme\u00e4 maaper\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n