{"id":17833,"date":"2021-08-18T05:30:21","date_gmt":"2021-08-18T02:30:21","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17833"},"modified":"2026-06-20T14:47:09","modified_gmt":"2026-06-20T12:47:09","slug":"afganistan-vallankaappaus-taliban","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/afganistan-vallankaappaus-taliban\/","title":{"rendered":"Miten Talibanin Afganistanin vallankaappaus eteni ja mit\u00e4 se tarkoittaa? Eurooppaan uusi pakolaiskriisi?!"},"content":{"rendered":"

Koko ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maailma kohahti, kun Taliban-\u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6 suoritti vallankaappauksen Afganistanissa. Listafriikki<\/a> otti selv\u00e4\u00e4, miten kaikki eteni ja mit\u00e4 se tarkoittaa.<\/p>\n

Normaalisti Listafriikki.com listaa kohta kohdalta erilaisia faktoja eri asioista. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa me pysymme totta kai perusperiaatteissamme kiinni, mutta samaan aikaan me teemme niin sanotun kahtiajaon.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainittu tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 Taliban-liikkeen vallankaappaus Afganistanissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n listan ensimm\u00e4isten viiden kohdan aikana sek\u00e4 t\u00e4rkeiden ajankohtien ett\u00e4 tapahtumien osalta. J\u00e4lkimm\u00e4isten viiden osalta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n puolestaan sit\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaikki tarkoittaa tulevaisuuden, afganistanilaisten ja koko maailman osalta.<\/p>\n

Koko Afganistanin sota k\u00e4ynnistyi Yhdysvalloissa, 11. syyskuuta vuonna 2001, tapahtuneiden WTC-iskujen my\u00f6t\u00e4, kun Yhdysvallat p\u00e4\u00e4tti hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 Afganistanissa majaansa pit\u00e4neen Al-Qaidan kimppuun ja miehitt\u00e4\u00e4 maan.<\/p>\n

OSA 1<\/span><\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n siis viiden listan kohdan voimin sit\u00e4, mit\u00e4 Afganistanissa on tapahtunut ja mitk\u00e4 ovat olleet niit\u00e4 merkitt\u00e4vimpi\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja tapahtumia, jotka ovat johtaneet vallankaappaukseen.<\/p>\n

Helmikuu 2020: Donald Trumpin sopimus Taliban-liikkeen kanssa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: White House | Public Domain<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Kun Donald J. Trump<\/strong> toimi viel\u00e4 Yhdysvaltain presidenttin\u00e4 helmikuussa 2020, allekirjoitti<\/a> h\u00e4n Taliban-liikkeen kanssa sopimuksen, jonka my\u00f6t\u00e4 Yhdysvallat vet\u00e4ytyy Afganistanista 14 kuukauden sis\u00e4ll\u00e4 sopimuksen allekirjoittamisesta. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n huhtikuussa 2021 kaikki Yhdysvaltain joukot olisivat poistuneet maasta ja sen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hes 20 vuotta kest\u00e4nyt sota olisi saanut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ratkaisevana hetken\u00e4, er\u00e4\u00e4nlaisena alullepanijana, nyt n\u00e4hdyn Taliban-liikkeen vallankaappauksen osalta Afganistanissa.<\/p>\n

Kun Trump tiedotti sopimuksesta Valkoisessa talossa tuona helmikuisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kertoi h\u00e4n palauttavansa Yhdysvaltain joukot Afganistaniin sellaisella voimalla, jota ei ole koskaan n\u00e4hty, mik\u00e4li ”pahoja asioita alkaa tapahtua”.<\/p>\n

Trump kertoi tuolloin Yhdysvaltain armeijan tappaneen tuhansia terroristeja, ja h\u00e4nen mukaansa nyt oli jonkun muun – t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa Taliban-liikkeen ja kenties ymp\u00e4r\u00f6ivien maiden – jatkaa tuota ty\u00f6t\u00e4. Taliban puolestaan lupasi aloittaa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa.<\/p>\n

Toukokuu 2021: Yhdysvaltain ja Nato-joukkojen vet\u00e4ytyminen<\/strong><\/h2>\n
\"\"

Kuva: Joseph A. Wilson | Public Domain<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Kun presidentti Donald J. Trump h\u00e4visi vaalitaistelun Yhdysvaltain presidentin virasta Joe Bidenille<\/strong>, p\u00e4\u00e4tti uusi presidentti kunnioittaa sopimusta. Toki h\u00e4n ilmoitti, ett\u00e4 kaikki Yhdysvaltain joukot ovat poissa Afganistanista vasta syyskuun 11. p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4, jolloin WTC-iskuista tulee kuluneeksi tasan 20 vuotta. T\u00e4st\u00e4 viiv\u00e4styksest\u00e4 Taliban-joukot eiv\u00e4t pit\u00e4neet.<\/p>\n

Kuluvan vuoden toukokuussa Yhdysvaltain armeija ja Nato-joukot alkoivat vet\u00e4yty\u00e4 Afganistanista. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Taliban-joukkojen hallussa oli noin 19 prosenttia Afganistanista, mutta kukaan ei uskonut mill\u00e4\u00e4n muotoa vallankaappauksen toteutumiseen – v\u00e4hiten presidentti Biden, joka julisti t\u00e4t\u00e4 sanomaa<\/a> avoimesti pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa.<\/p>\n

Samaan aikaan Taliban-\u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6 valtasi v\u00e4kivaltaisin ja sotilaallisin keinoin itselleen maata. Toukokuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se hy\u00f6kk\u00e4si valtavalla voimalla Afganistanin armeijan joukkoja vastaan maan etel\u00e4osassa, Helmandin provinssissa. Samaan aikaan hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 todistettiin my\u00f6s ainakin kuudessa muussa provinssissa. Lis\u00e4ksi kapinalliset aloittivat sotatoimet my\u00f6s maan pohjoisosassa, jota pidettiin aikanaan niin sanotusti koskemattomana alueena militanttien osalta.<\/p>\n

Toukokuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 talibanjoukot valtasivat haltuunsa aivan p\u00e4\u00e4kaupunki Kabulin tuntumassa sijainneen Nerkhin piirikunnan. Samaan aikaan v\u00e4kivaltaisuudet ymp\u00e4ri maata vain kasvoivat.<\/p>\n

Kes\u00e4kuu 2021: V\u00e4kivaltaisuudet levinneet koko maahan<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jeff Kingma | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Talibanin tekem\u00e4n Afganistanin valtion vallankaappauksen kohdalla k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min seikka on ollut se, miten nopeasti kaikki tapahtui. Kun toukokuussa 2021 talibanjoukot sotivat ”vain” seitsem\u00e4n provinssin alueella ja hallitsivat 19 prosenttia maasta, oli tilanne muuttunut kes\u00e4kuussa 2021 todella radikaalisti.<\/p>\n

Kes\u00e4kuun 7. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Afganistanin hallinnon edustajat kertoivat, ett\u00e4 yli 150 afgaanisotilasta oli menett\u00e4nyt henkens\u00e4 edellisten 24 tunnin aikana ja v\u00e4kivaltaisuudet jatkoivat voimistumistaan. Ja en\u00e4\u00e4 sotimista ei tapahtunut vain muutamassa provinssissa, vaan 26:ssa koko valtion 34 provinssista.<\/p>\n

Kes\u00e4kuun lopulla er\u00e4s Yhdistyneiden kansakuntien (YK) l\u00e4hettil\u00e4s<\/a> kertoi, ett\u00e4 Taliban-liike oli j\u00e4rjest\u00e4nyt useita hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 Pohjois-Afganistanissa. T\u00e4t\u00e4 pidettiin todella huolestuttavana seikkana, sill\u00e4 Talibanin ote vallankahvasta oli ollut aina voimakkaimmillaan nimenomaan maan etel\u00e4osissa. Tuossa vaiheessa Taliban-liikkeen hallussa oli noin kolmasosa koko maan piirikunnista.<\/p>\n

Touko- ja kes\u00e4kuun aikana, YK:n tietojen mukaan, l\u00e4hes 2 400 afganistanilaista siviili\u00e4 haavoittui tai menetti henkens\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli enn\u00e4tysm\u00e4\u00e4r\u00e4 vuodesta 2009 l\u00e4htien, jolloin kyseisi\u00e4 tilastoja alettiin kirjata.<\/p>\n

Hein\u00e4kuu 2021: Yhdysvaltojen osalta sota on ohi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: U.S. Navy (Arlo K. Abrahamson) | Public Domain<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Hein\u00e4kuun toisen p\u00e4iv\u00e4n aikana Yhdysvaltain sotajoukot j\u00e4ttiv\u00e4t kaikessa hiljaisuudessa taakseen Afganistanin p\u00e4\u00e4majansa, joka sijaitsi noin tunnin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupunki Kabulista. N\u00e4in ollen Yhdysvaltojen osuus l\u00e4hes 20 vuotta kest\u00e4neen sodan osalta oli tullut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen.<\/p>\n

Vain muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Taliban-liikkeest\u00e4 todettiin, ett\u00e4 he voisivat olla valmiita k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhanneuvottelut Afganistanin valtion kanssa elokuussa; t\u00e4m\u00e4 olisi tarkoittanut sit\u00e4, ett\u00e4 he olisivat kunnioittaneet aikanaan Trumpin kanssa solmimaansa sopimusta. Samoihin aikoihin presidentti Biden<\/a> puolusti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n vet\u00e4\u00e4 Yhdysvaltain joukot Afganistanista ja kertoi uskovansa, ettei Afganistanin vallankumous ole v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n

Samaan aikaan valloitukset kuitenkin jatkuivat ja hein\u00e4kuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Yhdysvaltain joukkojen edustaja kertoi Taliban-liikkeen hallitsevan jo noin puolia koko maan piirikunnista. Etenemisvauhti oli kertakaikkisen hurjaa, ja Taliban-liikkeen kerrottiin valtaavan piirikuntia kuin Domino-pelin palasia kaataen.<\/p>\n

Muutamaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Yhdysvallat vakuutteli antavansa afgaanijoukoille tulitukea yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ennen kaikkea ilmaiskujen muodossa, taistelussa Talibania vastaan.<\/p>\n

Elokuu 2021: Vallankumous tapahtuu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Olga Mielnikiewicz<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Lopulliset merkit vallankumouksen tapahtumisesta saatiin elokuun alkupuolella. 6. elokuuta etel\u00e4isess\u00e4 Afganistanissa sijaitsevasta Zaranjista tuli vuosiin ensimm\u00e4inen provinssin p\u00e4\u00e4kaupunki, jonka Taliban-liike oli ottanut haltuunsa. Sit\u00e4 seuranneina p\u00e4ivin\u00e4 sama tapahtui lukuisten muiden provinssien p\u00e4\u00e4kaupunkien kohdalla – mukaan lukien eritt\u00e4in arvokkaana pidetty Kunduzin kaupunki pohjoisessa.<\/p>\n

Vain viikkoa my\u00f6hemmin, 13. elokuuta, talibanjoukkojen hallussa oli jo nelj\u00e4n muun provinssin p\u00e4\u00e4kaupungit, joiden joukkoon kuului maan toiseksi merkitt\u00e4vin kaupunki, Kandahar. Taliban-joukot iskiv\u00e4t ymp\u00e4ri maata valtavalla voimalla ja ennen kaikkea kaikkein t\u00e4rkeimpiin kaupunkeihin. Maan l\u00e4nsiosissa veteraanikomentaja Mohammad Ismail Khan<\/strong><\/a> siirrettiin syrj\u00e4\u00e4n, kun Taliban valtasi itselleen Heratin kaupungin.<\/p>\n

Kahden seuraavan p\u00e4iv\u00e4n aikana Taliban-liike valloitti itselleen useita vallankumouksen kannalta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kriittisi\u00e4 kaupunkeja. Muun muassa maan pohjoisosan merkitt\u00e4vin kaupunki Mazar-i-Sharif ja vain 70 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kabulista sijaitseva Pul-e-Alam p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Talibanin haltuun, ilman merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vastarintaa. Id\u00e4ss\u00e4 Taliban-liike valtasi puolestaan Jalalabadin, maan it\u00e4isen osan kriittisimm\u00e4n kaupungin, ymp\u00e4r\u00f6iden samalla Kabulin t\u00e4ysin.<\/p>\n

Lopulta edess\u00e4 oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n, Kabulin valtaus, eik\u00e4 afgaanihallinto yritt\u00e4nyt en\u00e4\u00e4 tuossa vaiheessa tehd\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vastarintaa, sill\u00e4 peli oli niin sanotusti menetetty; t\u00e4m\u00e4 tapahtui 16. elokuuta. Kabulin valtauksen my\u00f6t\u00e4 Afganistan siirtyi kokonaisuudessaan Talibanin haltuun ja sen seuraukset ovat olleet karmeat, kuten jokainen meist\u00e4 on joutunut uutisista lukemaan.<\/p>\n

OSA 2<\/span><\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 toisessa osassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi potentiaalisia uhkakuvia ja monilta osin jo k\u00e4ynniss\u00e4 olevia muutoksia, joita Afganistanin vallankumous aiheuttaa niin maan kansalaisten kuin my\u00f6s koko ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman osalta.<\/p>\n

Valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 tulee menett\u00e4m\u00e4\u00e4n henkens\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Arisa Chattasa | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Afganistan on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 totaalisen sekasortoisessa tilassa, kun eri maiden konsulaatteja tyhjennet\u00e4\u00e4n hurjaa vauhtia ja ihmisi\u00e4 pyrkii pakenemaan pois maasta. Internetiss\u00e4 onkin levinnyt jo j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4 videoita, joissa afganistanilaiset hypp\u00e4\u00e4v\u00e4t roikkumaan l\u00e4hteviin lentokoneisiin ja putoavat kuolemaansa.<\/p>\n

Afganistanista onkin tullut Talibanin tekem\u00e4n vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 hyvin ep\u00e4vakaa maa, mik\u00e4 tulee eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johtamaan jatkuviin levottomuuksiin. T\u00e4llaiset levottomuudet viev\u00e4t puolestaan ihmishenki\u00e4, ja usein k\u00e4rsij\u00e4n\u00e4 ovat juuri siviilit.<\/p>\n

Taliban-liike on ollut viime p\u00e4ivin\u00e4 hyvinkin aktiivinen tiedottamaan, mit\u00e4 vallankaappaus tarkoittaa esimerkiksi ihmisten osalta. Virallisten puheiden mukaan kaikki tullaan armahtamaan, mutta todellisuudessa kyse on isoilta osin vain julkisuuskuvan kiillottelusta. Onkin p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lukuisat siviilit, jotka vastustavat Talibanin ideologiaa, tulevat menett\u00e4m\u00e4\u00e4n henkens\u00e4.<\/p>\n

Vaikka Donald Trump puhui Taliban-liikkeen kanssa sopimuksen allekirjoittaessaan, ett\u00e4 terrorismin vastainen ty\u00f6 siirtyy nyt toisen tahon valvovan silm\u00e4n alle, todellisuus lienee toinen; n\u00e4in uskovat useat poliittiset asiantuntijat, esimerkiksi YK:n suunnalta.<\/p>\n

Naisten oikeudet Afganistanissa romahtavat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Todd Huffman<\/a> | CC BY 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Se on p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4 asia, ett\u00e4 naisten oikeudet tulevat heikkenem\u00e4\u00e4n Afganistanissa Taliban-\u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6n otettua maan hallintaansa. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Taliban on painottanut, ettei naisten oikeuksia tulla varsinaisesti polkemaan, mutta samaan aikaan muutoksia on jo ilmassa; jatkossa naisten tulee el\u00e4\u00e4 sharia-lain mukaisesti.<\/p>\n

”Naiset tulevat toimimaan yhteiskunnassamme hyvin aktiivisesti, omien puitteidemme sis\u00e4ll\u00e4”<\/em>, Taliban-liikkeen tiedottaja Zabihullah Mujahid<\/strong> kertoi muun muassa MTV<\/em><\/a>:n mukaan.<\/p>\n

Taliban-liikkeen mukaan tyt\u00f6t saisivat edelleen k\u00e4yd\u00e4 koulussa, ainakin ensimm\u00e4isen asteen osalta, ja naiset jatkaa ty\u00f6skentely\u00e4 sharia-lain s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. Historia ei kuitenkaan puolla t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kantaa. Ennen kuin Yhdysvallat hy\u00f6kk\u00e4si Afganistaniin, maa oli Talibanin hirmuvallan<\/a> alla ja naisten asema oli katastrofaalinen: siihen kuului muun muassa pakkoavioliittoja, raiskauksia, ruoskintaa ja tiukkoja pukeutumiss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Lis\u00e4ksi tyt\u00f6ist\u00e4 vain nelj\u00e4 prosenttia k\u00e4vi todellisuudessa koulua ja naisten asema oli olematon jokaisella mahdollisella tavalla.<\/p>\n

Vaikka Afganistanissa ei palattaisikaan naisten oikeuksien osalta aivan yht\u00e4 julmaan tilaan, on joka tapauksessa selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 naisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n on luvassa merkitt\u00e4vi\u00e4 ja eritt\u00e4in surullisia muutoksia.<\/p>\n

Mit\u00e4 tapahtuu Pakistanissa?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kaidor<\/a> | CC0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Afganistanin naapurimaasta Pakistanista<\/a> l\u00f6ytyy jo valmiiksi terroristij\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, jotka tulevat hyvinkin suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 ottamaan mallia Afganistanin vallankumouksesta. N\u00e4m\u00e4 terroristij\u00e4rjest\u00f6t tulevat siis n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 v\u00e4kivaltainen politiikka toimii, mik\u00e4 taas asettaa Pakistanin siviilit entist\u00e4 suuremman uhan alle; siviilej\u00e4 on menehtynyt maassa jo muutenkin paljon terroristi-iskujen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4llaisia terroristij\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ovat muun muassa Afganistanissa vuodesta 2019 l\u00e4htien majaa pit\u00e4nyt ja sen my\u00f6t\u00e4 voimistunut Tehrik-e-Taliban Pakistan, sek\u00e4 my\u00f6s Balochin seperatistit.<\/p>\n

My\u00f6s islamististen puolueiden ja j\u00e4rjest\u00f6jen uskotaan rohkaistuvan Afganistanin tapahtumista. T\u00e4m\u00e4 taas on omiaan johtamaan Pakistanissa tapahtuvaan radikalisoitumiseen.<\/p>\n

Pakistanilla on ollut ainakin virallisesti hyv\u00e4t v\u00e4lit terrorismin vastaisessa sodassa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka pinnan alla onkin kuohunut; Yhdysvalloissa uskotaan, ett\u00e4 Pakistanissa ollaan l\u00e4hinn\u00e4 tyytyv\u00e4isi\u00e4 nyt n\u00e4htyyn vallankaappaukseen, vaikka julkisesti toista onkin v\u00e4itetty. Nyt Yhdysvaltain kiinnostus Pakistanin kanssa toimimista kohtaan tulee mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin heikkenem\u00e4\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n ja yhteisty\u00f6 voi ottaa isoa osumaa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Afganistanista on tulossa valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4 pakolaisia Pakistanin suuntaan. Maassa on jo entuudestaan noin 3 miljoonaa pakolaista naapurimaasta, ja se on aiheuttanut levottomuuksia Islamabadissa – maan p\u00e4\u00e4kaupungissa. Nyt n\u00e4hdyn vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 n\u00e4iden levottomuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 uhkaa vain kasvaa.<\/p>\n

Paluu terroristij\u00e4rjest\u00f6jen tukikohdaksi?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Levi Mair Clancy | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Donald Trumpin neuvottelemassa Yhdysvaltain ja Talibanin v\u00e4lisess\u00e4 rauhansopimuksessa yksi ehdottomista perusehdoista USA:n suunnalta oli se, ettei Afganistanista tule uudestaan niin sanottua terrorismin kotia.<\/p>\n

Vaikka Taliban on vakuutellut pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 t\u00e4st\u00e4 sopimusehdosta kiinni, Yhdysvaltain virkamiehet ovat todella huolissaan tilanteesta. Pelkona onkin, ett\u00e4 Afganistan mahdollistaa Al-Qaidan kaltaisten terroristij\u00e4rjest\u00f6jen voimaantumisen ja kasvun, p\u00e4\u00e4st\u00e4en heid\u00e4t maahan harjoittamaan toimintaansa.<\/p>\n

Toisaalta Taliban on tuominnut jyrk\u00e4sti esimerkiksi ISIS<\/a>:n toiminnan ja n\u00e4iden kahden liikkeen v\u00e4lill\u00e4 onkin n\u00e4hty useita taisteluita viime vuosien aikana. Lis\u00e4ksi juuri Taliban joutui maksamaan kovaa hintaa Al-Qaidan suorittamista 9\/11-iskuista, joten se voi olla halukas v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n saman toistumisen uudelleen. N\u00e4m\u00e4 seikat eiv\u00e4t kuitenkaan automaattisesti tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 Taliban suhtautuisi samalla tavalla jokaiseen mahdolliseen \u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6\u00f6n kuin se suhtautuu ISIS-j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 siis aiheuttaa huolta.<\/p>\n

Positiivinen seikka on kuitenkin se, ett\u00e4 Yhdysvaltain tiedustelutoiminta on kehittynyt todella isosti viimeisten 20 vuoden aikana. Esimerkkein\u00e4 t\u00e4st\u00e4 toimivat Somalia ja Jemen: Yhdysvalloilla ei ole kummassakaan maassa aktiivisia sotilasjoukkoja, mutta teknologian mahdollistamana se kykenee seuraamaan ep\u00e4iltyj\u00e4 militantteja.<\/p>\n

Euroopan pakolaiskriisi toistuu?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ggia<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Euroopan pakolaiskriisill\u00e4 viitataan vuosina 2014 ja 2015 n\u00e4htyyn pakolaisvirtaan L\u00e4hi-Id\u00e4n maista EU-maihin, mutta pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi hurjaa kasvuaan my\u00f6s vuonna 2016. N\u00e4in\u00e4 vuosina ihmiset Syyriasta ja Afganistanista pakenivat valtavina ihmismassoina Eurooppaan. Kaikkein suurin aiheuttaja oli Syyrian sis\u00e4llissota, mik\u00e4 teki maasta mahdottoman asuttavan lukuisille ihmisille, mutta samaan aikaan my\u00f6s naapurivaltioiden levottomuudet kasvattivat pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kuvaavaa tuolle Euroopan pakolaiskriisille oli se, ett\u00e4 vuosina 2012 ja 2013 turvapaikkaa EU-maista haki yhteens\u00e4 noin 765 000 pakolaista, kun vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli vuosien 2015 ja 2016 aikana per\u00e4ti yli 3,2 miljoonaa. Valitettavan monet olivat tilanteensa vuoksi pakotettuja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n maastaan turvapaikan per\u00e4ss\u00e4 hyvin heikkokuntoisilla veneill\u00e4 V\u00e4limeren kautta kohti Eurooppaa, ja se johti lukuisiin kuolemiin.<\/p>\n

Afganistanin vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 on v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti n\u00e4hty, miten maan asukkaat pyrkiv\u00e4t totaalisen kaaoksen keskell\u00e4 pakenemaan maastaan ja pois Taliban-liikkeen hallinnon alta. Puheet potentiaalisesta uudesta pakolaiskriisist\u00e4 ovat siis perusteltuja, ja itse asiassa monet maat, kuten esimerkiksi Pohjois-Amerikassa sijaitseva Kanada, ovat jo tiedottaneet valmiudestaan ottaa vastaan pakolaisia Afganistanista.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n