{"id":17842,"date":"2024-11-04T18:59:29","date_gmt":"2024-11-04T16:59:29","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17842"},"modified":"2024-11-04T20:02:41","modified_gmt":"2024-11-04T18:02:41","slug":"identtiset-lumihiutaleet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/identtiset-lumihiutaleet\/","title":{"rendered":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Onko mahdollista, ett\u00e4 kaksi lumihiutaletta olisi identtisi\u00e4?"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Listafriikin<\/a> lukijoiden kysymyksiss\u00e4 pohditaan muun muassa sit\u00e4, voiko olla olemassa kaksi identtist\u00e4 lumihiutaletta.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi selvit\u00e4mme, miksi Turusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nimityst\u00e4 Suomen Turku.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4?<\/p>\n

Mit\u00e4 tarkoittaa Suomen Turku<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Niin, miksi sanotaan Suomen Turku, mutta ei vaikkapa Suomen Helsinki tai Suomen Oulu?<\/p>\n

Sanapari juontaa juurensa juurensa Turun alkuper\u00e4\u00e4n, siis nimenomaan turku-sanan alkuper\u00e4\u00e4n. Kaupungin ruotsinkielinen nimi \u00c5bo tarkoittaa joenvarren asukkaita, mutta suomenkielinen Turku on per\u00e4isin muinaisven\u00e4j\u00e4n sanasta torgu<\/em><\/a>, joka tarkoittaa kauppapaikkaa tai toria.<\/p>\n

Joten termi\u00e4 Suomen Turku on k\u00e4ytetty siksi, ett\u00e4 ymp\u00e4ri maailman on ollut tietenkin paljon muitakin kaupan keskuksia ja toreja eli turkuja. T\u00e4ll\u00e4 tavoin Suomessa sijaitseva kauppapaikka on erotettu muista.<\/p>\n

Mietip\u00e4 sanontaa ”turuilla ja toreilla<\/a>”; sen mukaan ollaan siis koko ajan toreilla. Hauskaa on se, ett\u00e4 sanoilla tori ja turku on sama alkuper\u00e4: ruotsinkielinen torg<\/em> on lainattu ven\u00e4j\u00e4n kielest\u00e4 ja sit\u00e4 kautta tori-sana omaksuttiin suomeen 1500-luvulla sana tori. Meill\u00e4 kuitenkin oli jo samaa asiaa tarkoittava sana, turku, joka oli lainattu suoraan ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 ilman ruotsin kielen kautta kiert\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Onko totta, ett\u00e4 lumihiutale on aina ainutlaatuinen?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tavataan sanoa, ett\u00e4 lumihiutaleet ovat ainutlaatuisia, eik\u00e4 kahta samanlaista ole koskaan ollut tai tule olemaan. Onko tosiaan n\u00e4in? Lyhyesti voidaan todeta, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa, mutta teoriassa ei. Mutta lyhyt toteamushan ei meille riit\u00e4, eih\u00e4n!?<\/p>\n

Tutustutaan ensin hieman lumihiutaleen syntyyn. Pilvist\u00e4 putoavat j\u00e4\u00e4kiteet kasvavat matkalla maahan ja tekev\u00e4t pitk\u00e4ll\u00e4 reissullaan mutkia ja py\u00f6r\u00e4hdyksi\u00e4, jotka kaikki lis\u00e4\u00e4v\u00e4t niihin muotoa. Lis\u00e4ksi jotkut kiteet yhdistyv\u00e4t suuremmiksi lumihiutaleiksi, mutta yht\u00e4lailla hiutale voi olla yksitt\u00e4inen j\u00e4\u00e4kide. J\u00e4\u00e4kiteelle on tarjolla loputon m\u00e4\u00e4r\u00e4 reittej\u00e4 ja muuttuvia olosuhteita, joten on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 yhden j\u00e4\u00e4kiteen matka maahan olisi toisen kanssa samanlainen.<\/p>\n

Kenneth Libbrecht<\/strong>, Kalifronian teknillisen korkeakoulun fyysikko, on kuitenkin kyennyt laboratoriossa luomaan identtisi\u00e4 lumihiutaleita. Libbrecht mukaan tuloksista on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s luonnossa on mahdollista esiinty\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n samanlaisia hiutaleita, mutta ne voivat olla vain yksikiteisi\u00e4 ja vesimolekyylej\u00e4 on oltava olemattoman v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Pienikokoisessakin j\u00e4\u00e4kiteess\u00e4 on vesimolekyylej\u00e4 triljoona eli luku, jossa ykk\u00f6sen j\u00e4lkeen tulee 18 nollaa, joten j\u00e4rjest\u00e4ytymismahdollisuuksia on k\u00e4sityskyvyn ylitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Kuvitellaan j\u00e4\u00e4kide, jossa vesimolekyylej\u00e4 olisi vain 15: nuo molekyylit voivat asettua yli biljoonalla (10 potenssiin 12 tai 1 000 000 000 000) eri tavalla. Jos vesimolekyylej\u00e4 olisi sata, niin mahdollisuuksia on hieman vajaa 10 potenssiin 158. (Havaittavissa olevassa universumissa on atomeja noin 10 potenssiin 80.)<\/p>\n

David Phillips<\/strong>, Kanadan ymp\u00e4rist\u00f6viraston ilmastotieteilij\u00e4, on arvioinut, ett\u00e4 Maahan on aikojen saatossa pudonnut 10 potenssiin 34 lumihiutaletta<\/a>.<\/p>\n

Jos n\u00e4m\u00e4 kaikki luvut sekoittivat p\u00e4\u00e4si, niin se on varsin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Mutta pointti on se, ett\u00e4 niin paljon kuin lumihiutaleita onkin 4,5 miljardin vuoden ik\u00e4iseen Maahan pudonnut, on erilaisia vaihtoehtoja viel\u00e4 paljon enemm\u00e4n \u2013 kevyesti sanottuna.<\/p>\n

Kukaan ei tokikaan voi t\u00e4ydell\u00e4 varmuudella tiet\u00e4\u00e4, onko maailman historiassa ikin\u00e4 ollut kahta identtist\u00e4 lumihiutaletta. Asiantuntijoiden mukaan se on kuitenkin hyvin l\u00e4hell\u00e4 mahdotonta<\/a>. Mutta ei mahdotonta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n