{"id":17846,"date":"2021-04-26T19:43:37","date_gmt":"2021-04-26T16:43:37","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17846"},"modified":"2021-04-26T19:43:50","modified_gmt":"2021-04-26T16:43:50","slug":"aika-10-kasittamatonta-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/aika-10-kasittamatonta-faktaa\/","title":{"rendered":"Aika – mit\u00e4 me siit\u00e4 tied\u00e4mme? 10 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 asiaa ajasta"},"content":{"rendered":"

Aika, mit\u00e4 me tied\u00e4mme ajasta? Listafriikki.com<\/a> k\u00e4y t\u00e4ll\u00e4 listalla l\u00e4pi kymmenen faktaa, jotka liittyv\u00e4t monin erin tavoin k\u00e4sitteeseen, jota my\u00f6s ajaksi kutsutaan.<\/p>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 ihminen nukkuu noin kolmasosan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, mik\u00e4li h\u00e4nen keskiarvollinen uniaikansa vuorokaudessa on kahdeksan tuntia?<\/p>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 maailman vanhin objekti on noin 4,4 miljardia vuotta vanha zirkoni-kristalli ja, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Australiasta l\u00f6ytynyt esine on vain 160 miljoonaa vuotta maapalloa nuorempi?<\/p>\n

Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 maailman tarkin kello heitt\u00e4\u00e4 vain sekunnilla 15 miljardin vuoden aikana? Tai, ett\u00e4 vuonna 1836 Greenwichin observatoriossa ty\u00f6skennellyt John Belville<\/strong> asetti joka aamu kellonsa oikeaan aikaan ty\u00f6paikallaan ja myi tuon oikean kellonajan muille kaupunkilaisille?<\/p>\n

Ei, emme mek\u00e4\u00e4n tienneet n\u00e4it\u00e4 faktoja, mutta t\u00e4m\u00e4n listan my\u00f6t\u00e4 me tied\u00e4mme. Vaan n\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainitut faktat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4tyneet t\u00e4h\u00e4n alta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n kymmenikk\u00f6\u00f6n, joten me halusimme tuoda ne edes pikaisesti esille.<\/p>\n

Aika on todella mielenkiintoinen k\u00e4site. Muuan Albert Einstein<\/strong> on saanut suhteellisuusteoriallaan muun muassa toisen meist\u00e4 listafriikkil\u00e4isist\u00e4 turhautumaan voimakkaasti siihen, miten aika on niin vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4; Interstellar<\/em>-elokuva voi esimerkiksi aiheuttaa t\u00e4llaisen reaktion.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 listalla me k\u00e4ymme siis l\u00e4pi kymmenen aikaan liittyv\u00e4\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 faktaa, jotka omalla tavallaan eroavat kaikki kesken\u00e4\u00e4n toisistaan.<\/p>\n

Sinun p\u00e4\u00e4si on vanhempi kuin omat jalkasi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jing Zhang | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Yksi jalka on 30,48 senttimetri\u00e4. Kuvitellaan tilanne, jossa ihminen seisoo samalla rappusella 79 vuoden ajan ja tuo rappunen on hieman reippaan jalan verran korkeammalla kuin lattia. T\u00e4m\u00e4n henkil\u00f6n kaksonen seisoo sen yhden rappusen verran alempana samaiset 79 vuotta. Tuossa ajassa t\u00e4m\u00e4 rappusella seisonut kaksonen on 90 sekunnin miljardisosaa vanhempi kuin t\u00e4m\u00e4 yhden portaan verran alempana seissyt kaksonen.<\/p>\n

Ja mit\u00e4 suurempi tuo korkeusero on, sit\u00e4 nopeammin korkeammalla oleva henkil\u00f6 vanhenee: esimerkiksi toisen seistess\u00e4 maanpinnalla ja toisen Mount Everestill\u00e4 ero olisi jo merkitt\u00e4v\u00e4mpi.<\/p>\n

Er\u00e4s tutkijaryhm\u00e4 on tutkinut t\u00e4t\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en apunaan h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n herkki\u00e4 kelloja – niin sanottuja atomikelloja. He olivat asettaneet laboratoriossaan toisen t\u00e4llaisen kellon korkeammalle kuin toisen ja totesivat sen my\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 Albert Einstein<\/a> oli n\u00e4kemystens\u00e4 kanssa oikeassa: korkeammalla ollut kello oli liikkunut hieman nopeammin kuin alempana ollut.<\/p>\n

Mutta miksi?<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6 kulkee fysiikassa termill\u00e4 aikadilaatio-efekti. Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria perustuu siihen, ett\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 esimerkiksi ihminen on suurta massaa, kuten esimerkiksi maapalloa, sit\u00e4 hitaammin aika kuluu; toisin sanoen painovoiman ollessa vahvempi aika kuluu hitaammin ja painovoiman heikentyess\u00e4 nopeammin.<\/p>\n

Maan vetovoima luo siis tietynlaisen v\u00e4\u00e4ristym\u00e4n, jonka my\u00f6t\u00e4 aika liikkuu hitaammin Maassa kuin avaruudessa – paikalla ollessaan.<\/p>\n

Aivan t\u00e4m\u00e4n listan alussa mainitussa Interstellar-elokuvassa menn\u00e4\u00e4n planeetalle (nimet\u00e4\u00e4n se nyt Planeetta X:ksi), jossa planeetan vetovoima on viel\u00e4 Maan vastaavaa voimakkaampi. T\u00e4ll\u00f6in Planeetta X:ss\u00e4 aika kuluu hitaammin kuin Maassa ja siksi Interstellar-elokuvassa yksi Planeetta X:ss\u00e4 vietetty tunti on Maassa seitsem\u00e4n vuotta. T\u00e4st\u00e4 samaisesta syyst\u00e4 avaruusrakettiin j\u00e4\u00e4v\u00e4 tutkija elokuvassa on selke\u00e4sti vanhempi kuin sinne Planeetta X:lt\u00e4 palannut kaksikko, koska h\u00e4n vain leijuu avaruudessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 oleva siis selitt\u00e4\u00e4 sen, miksi rappusella seisova kaksonen vanhenee nopeammin kuin reippaat 30 sentti\u00e4 alempana seisova toinen kaksonen. Siten esimerkiksi sinun p\u00e4\u00e4si on vanhempi kuin omat jalkasi.<\/p>\n

Mit\u00e4 nopeammin liikut, sit\u00e4 hitaammin aika kuluu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Edell\u00e4 olevassa listan kohdassa puhuimme siit\u00e4, miten avaruudessa ”paikallaan seisova” kaksonen vanhenee nopeammin kuin Maassa seisova kaksonen. Mutta, kun t\u00e4h\u00e4n yht\u00e4l\u00f6\u00f6n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n nopeus, jolla liikutaan, t\u00e4ll\u00f6in tilanne muuttuu; aika, kun on suhteellista ja muuttuva elementti.<\/p>\n

Albert Einsteinin erityisen suhteellisuusteorian mukaan aika kuluu sit\u00e4 hitaammin, mit\u00e4 nopeammin ihminen liikkuu. Kun kaksosista toinen seisoo paikallaan ja toinen istuu huippunopean raketin kyydiss\u00e4, aika kuluu hitaammin t\u00e4lle raketissa olevalle kaksoselle, vaikka se ei silt\u00e4 h\u00e4nelle tunnukaan. Se johtaa siihen, ett\u00e4 palatessaan avaruudesta takaisin Maahan, on Maahan j\u00e4\u00e4nyt kaksonen vanhentunut enemm\u00e4n.<\/p>\n

Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma toimii siis seuraavasti: mit\u00e4 nopeammin liikut, sit\u00e4 hitaammin liikut ajassa.<\/p>\n

Vaan, voiko ajan saada pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 nopeammin esimerkiksi avaruusalus liikkuu, sit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 tuota hetke\u00e4 ollaan. Kuten me tied\u00e4mme, valonnopeus on 299 792 458 m\/s. Jos siis ihminen kykenisi tavalla tai toisella liikkumaan valonnopeudella, aika pys\u00e4htyisi ja me kykenisimme n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kaikki historialliset tapahtumat<\/a> silmiemme edess\u00e4, mutta sellaisen nopeuden saavuttaminen ei ole massan<\/a> vuoksi mahdollista.<\/p>\n

Mutta miksi ihmeess\u00e4 sitten se aika hidastuu sit\u00e4 mukaa, mit\u00e4 nopeammin ihminen liikkuu?<\/p>\n

Einsteinin mukaan kiihtyv\u00e4ss\u00e4 liikkeess\u00e4 oleva kokee suurempaa painovoimaa kuin paikallaan oleva tai hitaammin liikkuva. T\u00e4ss\u00e4 siis on kyse samankaltaisesta efektist\u00e4 kuin edell\u00e4 mainitussa listan kohdassa, jossa se painovoima oli niin ik\u00e4\u00e4n ratkaiseva m\u00e4\u00e4re.<\/p>\n

Kaikki on menneisyytt\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Albert Einstein sanoi elinaikanaan, ettei sellaista ole olemassakaan kuin ”nyt”, vaan siin\u00e4 on kyse puhtaasti illuusiosta. Toisin sanoen ihan kaikki n\u00e4kem\u00e4mme on menneisyytt\u00e4. Kun sin\u00e4 katsot toista ihmist\u00e4 silmiin, katsot konkreettisesti ajassa taaksep\u00e4in. Toki t\u00e4ss\u00e4 puhutaan nanosekunneista, mutta menneisyydest\u00e4 joka tapauksessa, sill\u00e4 kaikki perustuu siihen, miten nopeasti valo kulkee.<\/p>\n

Valonnopeus on noin 300 000 kilometri\u00e4 sekunnissa, mik\u00e4 on vauhti, johon mik\u00e4\u00e4n massallinen asia t\u00e4ss\u00e4 maailmankaikkeudessa ei pysty. Suhteessa tuo nopeus ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin kovinkaan korkea, sill\u00e4 esimerkiksi kaikkein kaukaisimpaan tunnettuun galaksiin (GN-z11), johon valo mahdollistaa meid\u00e4n n\u00e4kev\u00e4n, on matkaa noin 13,4 miljardia valovuotta<\/a>. Kun siis t\u00e4htitieteilij\u00e4t katsovat tehokkaiden teleskooppiensa avustuksella tuota galaksia, joka on syntynyt ja kuollut jo paljon ennen Maan syntymist\u00e4, seuraavat he melkoisen historiallista tapahtumaa menneisyydest\u00e4.<\/p>\n

Meid\u00e4n siis on toisin sanoen mahdotonta tiet\u00e4\u00e4, millaista miss\u00e4kin on nyt eli juuri t\u00e4ll\u00e4 nimenomaisella hetkell\u00e4, sill\u00e4 kaikki on enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n menneisyytt\u00e4.<\/p>\n

Aika tuntuu hidastuvan, kun sinulla on hauskaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sit\u00e4 kuulee sanottavan, ett\u00e4 ”aika rient\u00e4\u00e4 kuin siivill\u00e4”, kun ihmisell\u00e4 on hauskaa. Todellisuus on kuitenkin itse asiassa t\u00e4ysin p\u00e4invastainen.<\/p>\n

Aiheesta julkaistiin vuonna 2016 tutkimus Science<\/em>-lehdess\u00e4<\/a>, ja t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 dopamiinilla on suuri rooli t\u00e4ss\u00e4 ajan kulumisessa. Kun esimerkiksi rotille ruiskutettiin amfetamiinia, joka vauhdittaa dopamiinin vapautumista kehoon, reagoivat ne asioihin nopeammin kuin ilman amfetamiinia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 sama ilmi\u00f6 toistuu my\u00f6s ihmisill\u00e4, erilaisten miellytt\u00e4vien kokemusten kohdalla.<\/p>\n

T\u00e4llaisina hetkin\u00e4 dopamiinin eritys kiihtyy ja sit\u00e4 vapautuu enemm\u00e4n ihmisen kehoon. Ihmisen subjektiivinen kokemus ajasta (sis\u00e4inen kello) muuttuu t\u00e4ll\u00f6in nopeammaksi kuin se vauhti, jolla aika itsess\u00e4\u00e4n kuluu: siksi ne hauskat ja hyv\u00e4t hetket tuntuvat todellisuudessa pidemmilt\u00e4 kuin tyls\u00e4t hetket.<\/p>\n

Niin se siis menee: mit\u00e4 enemm\u00e4n dopamiinia kehossa, sit\u00e4 hitaammin aika kuluu.<\/p>\n

Kun siis ihminen esimerkiksi vanhenee ja dopamiinin eritys hidastuu, t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s aika tuntuu kuluvan nopeammin; t\u00e4m\u00e4n aasinsillan kautta p\u00e4\u00e4semmekin listan seuraavaan kohtaan.<\/p>\n

Aikaa kuluu nopeammin i\u00e4n my\u00f6t\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Omer Yousief | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten me tied\u00e4mme, kello raksuttaa aina samaa vauhtia eteenp\u00e4in, elleiv\u00e4t sitten paristot ole lopussa. Sill\u00e4 ei ole kuitenkaan mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sen kanssa, miten me ihmiset koemme ajan.<\/p>\n

Oletkin varmasti huomannut, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n sinulle tulee ik\u00e4\u00e4, sit\u00e4 nopeammin aika tuntuu kuluvan. Jokainen ihminen kokee t\u00e4m\u00e4n saman ilmi\u00f6n eli se on t\u00e4ysin normaalia, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t, viikot, kuukaudet ja vuodet tuntuvat koko ajan kuluvan yh\u00e4 nopeammin ja nopeammin.<\/p>\n

Mutta mihin t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 sitten oikein perustuu?<\/p>\n

Mit\u00e4\u00e4n satavarmaa tieteellist\u00e4 tietoa t\u00e4lle ilmi\u00f6lle ei ole saatu, mutta aiheeseen liittyy yksi hyvinkin p\u00e4tev\u00e4 teoria.<\/p>\n

Tuo teoria liittyy siihen, miten paljon muistoja meill\u00e4 on ja miten nopeasti meid\u00e4n aivot sen my\u00f6t\u00e4 toimivat. Kun lasta pyydet\u00e4\u00e4n istumaan hiljaa minuutin ajan ja arvioimaan, milloin tuo minuutti on kulunut, useimmiten lapsi sanoo 40 sekunnin kohdalla minuutin t\u00e4yttyneen. Aikuinen kokee puolestaan minuutin kuluneen 60-70 sekunnissa. Lapsen aivot yksinkertaisesti toimivat nopeammin ja siten he kykenev\u00e4t kokemaan tietoisia asioita enemm\u00e4n minuutin aikana kuin aikuiset; t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 lapsille aika tuntuu kuluvan hitaammin kuin aikuiselle.<\/p>\n

Aihetta tutkineen professorin Adrian Bejanin<\/strong><\/a> mukaan ajan kuluessa ihmisen m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen kyky k\u00e4sitell\u00e4 visuaalista informaatiota hidastuu ja siksi puolestaan aika nopeutuu vanhetessa.<\/p>\n

Bejanin teoriaa voi mietti\u00e4 elokuvien kautta. Esimerkiksi hidastettu filmi paljastaa keskiarvolta sekuntia kohden huomattavasti useamman kuvan kuin pikakelattu filmi. Kun siis lapsen aivon toimivat nopeammin ja muistoja on v\u00e4hemm\u00e4n, he kykenev\u00e4t taltioimaan enemm\u00e4n asioita talteen ja siten aika kuluu hitaammin – aivan kuten hidastetussa filmiss\u00e4.<\/p>\n

Valoa nopeammat galaksit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten olemme t\u00e4ll\u00e4kin listalla todenneet, mink\u00e4\u00e4n ei pit\u00e4isi liikkua valoa nopeammin, koska massa tekee t\u00e4st\u00e4 mahdotonta. Mutta n\u00e4in ei ilmeisesti sitten kuitenkaan ole.<\/p>\n

Kun puhutaan kaukaisista galakseista, ovat meist\u00e4 kaikkein kaukaisimmat miljoonien, miljardien tai jopa kymmenien miljardien valovuosien p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Vuonna 2016 joukko astronomeja totesi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaukaisimmat galaksit vet\u00e4ytyv\u00e4t<\/a> meist\u00e4 kauemmaksi sellaista vauhtia, ett\u00e4 siihen nopeuteen ei yll\u00e4 edes valo.<\/p>\n

Toisin sanoen universumi eli t\u00e4m\u00e4 maailmankaikkeus laajenee niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vauhtia, ett\u00e4 se uhmaa leikkis\u00e4sti sanoen fysiikan lakeja.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n galaksit vet\u00e4ytyv\u00e4t jatkuvasti et\u00e4\u00e4mm\u00e4lle toisistaan, kun universumi laajenee. Toki poikkeuksiakin l\u00f6ytyy, mutta yleisesti ottaen galaksit erkanevat toisistaan.<\/p>\n

T\u00e4htitieteess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sellaista mittayksikk\u00f6\u00e4 kuin parsek. Yksi megaparsek tarkoittaa miljoonaa parsekia, joka taas tarkoittaa 3,26 miljoonaa valovuotta. Jos puhutaan galaksista, joka on yhden megaparsekin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 meist\u00e4, se loittonee meist\u00e4 68 kilometrin sekuntivauhtia. Kun puhutaan kahdesta megaparsekista, loittomisnopeus on 136 kilometri\u00e4 sekunnissa, ja kolmen megaparsekin kohdalla 204 kilometri\u00e4 sekunnissa. Ja nyt sitten, kun menn\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle, jossain todella kaukaisessa galaksissa valonnopeus ylittyy tuon vet\u00e4ytymisvauhdin osalta.<\/p>\n

Vuorokausi ei ole 24 tunnin mittainen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Esimerkiksi toimintaelokuvissa, joissa jonkun ihmisen l\u00e4heinen on kaapattu, kuulee usein k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n termi\u00e4 ”sinulla on vuorokausi aikaa maksaa lunnaat”. No nyth\u00e4n on niin, ett\u00e4 t\u00e4llaisessa tilanteessa me voisimme menn\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n: tarkoitatteko vuorokaudella 24 tuntia vai 23 tuntia, 56 minuuttia ja 4,09 sekuntia<\/a>?<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 24 tunnin mittaiset vuorokaudet on kuin taottu meid\u00e4n mieliimme ja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n koko meid\u00e4n maailmamme py\u00f6rii tuon 24 tunnin ymp\u00e4rill\u00e4; se on esimerkiksi modernin teknologian ytimess\u00e4.<\/p>\n

Samaan aikaan meille kuitenkin on koulussa opetettu, ett\u00e4 vuorokausi t\u00e4yttyy, kun maapallo on py\u00f6rinyt akselinsa ymp\u00e4ri. Ja miten pitk\u00e4\u00e4n maapallolta kest\u00e4\u00e4 py\u00f6ri\u00e4 tuon akselinsa ymp\u00e4ri? Kolme minuuttia ja 55,91 sekuntia vajaat 24 tuntia. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n aina nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein eli lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kalenterivuoteen yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 tilanteen tasoittamiseen; tai no, ei ihan joka nelj\u00e4s vuosi (lue lis\u00e4\u00e4<\/a>).<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 voisi sanoa Salaisten kansioiden tunnetun sloganin tapaan ”The Truth Is Out There” eli ”Totuus on tuolla jossain”.<\/p>\n

Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki: keskiarvollisesti yksi p\u00e4iv\u00e4 maassa kest\u00e4\u00e4 noin sen 24 tuntia, mutta se on vain keskiarvo. Todellisuudessa p\u00e4iv\u00e4t ovat v\u00e4lill\u00e4 yli 24 tunnin mittaisia ja v\u00e4lill\u00e4 alle 24 tunnin mittaisia eli v\u00e4lill\u00e4 maapallolta ottaa pidemp\u00e4\u00e4n kiert\u00e4\u00e4 akselinsa ymp\u00e4ri, joten l\u00e4hde t\u00e4ss\u00e4 nyt sitten ottamaan selv\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisten aikam\u00e4\u00e4reiden kanssa t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi jatkossa el\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sekunti lis\u00e4\u00e4 tai sekunti pois<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Fernando Zhiminaicela | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Koska Maan py\u00f6riminen on hidastunut hieman, ei 24 tunnin mittainen vuorokausi pid\u00e4 ihan kirjaimellisesti paikkansa; keskim\u00e4\u00e4rin yksi ”Maan p\u00e4iv\u00e4” on keskiarvolta 0,002 sekuntia pidempi kuin vuorokausi. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 me tarvitsemme karkaussekunnin<\/a> aina silloin t\u00e4ll\u00f6in eli aikaa t\u00e4ytyy hieman korjata, jotta atomikelloilla mitattava koordinoitu yleisaika ja luonnollinen vuorokausirytmi pysyv\u00e4t symbioosissa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Siin\u00e4, miss\u00e4 karkausp\u00e4iv\u00e4 (karkausvuosi) on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen aina nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein, karkaussekunnin ajankohtaa ei voida m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 maapallon py\u00f6rimisnopeus vaihtelee, joten me emme etuk\u00e4teen voi tiet\u00e4\u00e4, milloin karkaussekuntia j\u00e4lleen tarvitaan.<\/p>\n

Ja itse asiassa karkaussekunti eroaa karkausvuodesta my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 karkaussekunti on positiivinen ja v\u00e4lill\u00e4 negatiivinen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n osalta t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tuo ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sekunti joudutaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja v\u00e4lill\u00e4 sekunti joudutaan poistamaan t\u00e4m\u00e4n edell\u00e4 mainitun rytmin yll\u00e4pit\u00e4miseen.<\/p>\n

Karkaussekunti joko lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tai poistetaan, aina tarvittaessa, joko kes\u00e4kuun viimeisen\u00e4 tai joulukuun viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Edellisen kerran karkaussekuntia on k\u00e4ytetty atomikellojen ja luonnollisen vuorokausirytmin tasapainottamiseen vuoden 2016<\/a> viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4; tuolloin karkaussekunti lis\u00e4ttiin. Viimeisin karkausvuosi oli puolestaan vuosi 2020. Ensimm\u00e4isen kerran karkaussekuntia k\u00e4ytettiin vuonna 1972 ja sen j\u00e4lkeen maapallon kiertonopeus on hidastunut 27 sekuntia lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4li t\u00e4llaisten pikkuruisten muutosten tekeminen tuntuu sinulle jotenkin turhanp\u00e4iv\u00e4iselt\u00e4, kerrottakoot t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 \u00e4lypuhelimet, GPS-laitteet, puhelintornit, tietokoneet ja monenlaiset erilaiset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat riippuvaisia \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tarkasta ajanpidosta. Jos esimerkiksi GPS-satelliittien kellot ja sinun GPS-vastaanottimesi heitt\u00e4v\u00e4t yhden sekunnin miljaanasosan<\/a> verran toisistaan, voi GPS-laitteesi osoittaa sinun olevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaen miss\u00e4 tahansa noin puolen kilometrin s\u00e4teell\u00e4; GPS-laitteesi voi siis kertoa sinun olevan eri paikassa kuin todellisuudessa olet.<\/p>\n

Vuosi oli yli 370 p\u00e4iv\u00e4\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Normaalisti vuodessa on 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, paitsi karkausvuotena, jolloin n\u00e4it\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 on 366. Tutkijat ovat jo pidemp\u00e4\u00e4n tienneet, ett\u00e4 ajassa taaksep\u00e4in ment\u00e4ess\u00e4 p\u00e4iv\u00e4t olivat hieman nykyist\u00e4 lyhyempi\u00e4 ja vuodet puolestaan nykyist\u00e4 pidempi\u00e4. Yksityiskohtaista tietoa meill\u00e4 ei kuitenkaan t\u00e4st\u00e4 ollut, mutta mahdollisesti nyt on.<\/p>\n

Tutkijaryhm\u00e4 on kyennyt nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n sukupuuttoon kuolleen ja jurakaudella el\u00e4neen rudisti-simpukan kautta, ett\u00e4 tuohon aikaan, jolloin dinosaurukset ik\u00e4\u00e4n kuin hallitsivat t\u00e4t\u00e4 planeettaamme, vuodessa oli noin 372 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja yksi vuorokausi oli noin 23,5 tunnin mittainen.<\/p>\n

”T\u00e4llaista ei tapahdu oikeastaan koskaan geologisessa historiassa: me pystymme periaatteessa katsomaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, joka oli 70 miljoonaa vuotta sitten”<\/em>, tutkimusta johtava Niels de Winter<\/strong> kertoi<\/a> noin vuosi sitten julkaistussa Brysselin yliopiston virallisessa tiedotteessa.<\/p>\n

Kyseinen tutkimusryhm\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n rudisti-simpukan tutkimiseen tietynlaista laserteknologiaa, jonka uskotaan toimivan my\u00f6s selv\u00e4sti vanhempien fossiilien analysointiin.<\/p>\n

Yli 2 miljardia syd\u00e4menly\u00f6nti\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ihmisen pulssi eli se, miten usein syd\u00e4n ly\u00f6, voi olla hyvinkin erilainen. Esimerkiksi normaali leposyke voi olla yleisesti ottaen mit\u00e4 tahansa v\u00e4lilt\u00e4 40-85. Jos ihmisen syke<\/a> olisi keskim\u00e4\u00e4rin noin 60, tarkoittaisi se vuorokaudessa 86 400 syd\u00e4menly\u00f6nti\u00e4.<\/p>\n

Kun sitten jatketaan tuolla 60:n sykkeell\u00e4 hieman pidemmille aikajaksoille, ly\u00f6 ihmisen syd\u00e4n vuodessa yli 31,5 miljoonaa kertaa. Kymmeness\u00e4 vuodessa puhutaan sitten jo yli 315 miljoonasta kerrasta, ja jos el\u00e4t esimerkiksi 70-vuotiaaksi saakka, t\u00e4ll\u00f6in syd\u00e4mesi on ly\u00f6nyt t\u00e4ll\u00e4 60:n keskiarvollisella sykkeell\u00e4 noin 2,2 miljardia kertaa.<\/p>\n

Keskim\u00e4\u00e4rin suomalaisen naisen elinajanaodote<\/a> on 84,5 vuotta ja suomalaisella miehell\u00e4 se on 79,2 vuotta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisella naisella syd\u00e4n l\u00f6isi el\u00e4m\u00e4n aikana, sill\u00e4 60:n keskiarvollisella sykkeell\u00e4, noin 2,66 miljardia kertaa ja suomalaisella miehell\u00e4 noin 2,50 miljardia kertaa.<\/p>\n

Toki n\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t saattavat el\u00e4\u00e4 jonkin verran, mik\u00e4li jossain vaiheessa olemme tilanteessa, jossa ihmiset viipyv\u00e4t ison osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n avaruudessa ja liikkumisnopeudet kiihtyv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyisest\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n