{"id":17922,"date":"2025-05-27T21:45:48","date_gmt":"2025-05-27T19:45:48","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=17922"},"modified":"2025-08-28T18:47:28","modified_gmt":"2025-08-28T16:47:28","slug":"dinosaurukset-yllattavia-faktoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/dinosaurukset-yllattavia-faktoja\/","title":{"rendered":"Tyrannosaurus rexi\u00e4 olisi helppo juosta karkuun: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa dinosauruksista \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

On uskomatonta, miten paljon kymmeni\u00e4 miljoonia vuosia sitten el\u00e4neist\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n. Silti dinosaurukset yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja paljastavat itsest\u00e4\u00e4n fossiilien v\u00e4lityksell\u00e4 jatkuvasti uusia asioita.<\/p>\n

Dinosaurusten valtakausi alkoi noin 230 miljoonaa vuotta sitten ja p\u00e4\u00e4ttyi lopulta tuhoisaan asteroidi-iskuun noin 65 miljoonaa vuotta sitten. On kuitenkin v\u00e4\u00e4rin sanoa, ett\u00e4 dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon, sill\u00e4 yksi dinosaurusryhm\u00e4 el\u00e4\u00e4 keskuudessamme t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Lintujen sanotaan polveutuvan dinosauruksista, mutta itse asiassa tieteellinen fakta on se, ett\u00e4 linnut ovat dinosauruksia<\/a>.<\/p>\n

Kotipihan puussa laulava sinitiainen kuuluu dinosaurusten teropodi-alalahkoon ja se on l\u00e4heisemp\u00e4\u00e4 sukua Tyrannosaurus rexille<\/em>, kuin T. rex<\/em> on pitk\u00e4kaulaisille brontosauruksille<\/em> tai kolmisarvisille triceratopseille<\/em>.<\/p>\n

Monet n\u00e4ist\u00e4 listan faktoista liittyv\u00e4tkin siihen, miten samankaltaisia linnut ja tietyt dinosaurukset ovat. Jos dinosaurusten k\u00e4yt\u00f6s kiinnostaa, niin paras tapa tutustua siihen on seurata lintuja. Se on uskomatonta, mutta totta!<\/p>\n

Listafriikki<\/a> tarjoilee nyt kymmenen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n faktan listan, joka avaa muniaan hautovien, saaliin per\u00e4ss\u00e4 uivien ja yhdyskunnissa pesivien dinosaurusten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset dinosaurusfaktat voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Dinosaurukset esittiv\u00e4t soidintansseja: 10 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa dinosauruksista \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Tyrannosaurus rex oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hidas<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jill White | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tyrannosaurusten<\/em> on jo pitk\u00e4\u00e4n tiedetty olevan suhteellisen hitaita petoja<\/a>. Mutta tuoreen tutkimuksen mukaan ihmisen olisi varsin helppo paeta maailmanhistorian pelottavinta ja kuuluisinta petoa.<\/p>\n

Alankomaalaisten yliopistojen yhteisty\u00f6ss\u00e4 tehdyss\u00e4 tutkimuksessa keskityttiin T. rexin<\/em> jalkojen sijaan sen h\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Suuren petodinosauruksen h\u00e4nt\u00e4 liikkui k\u00e4velless\u00e4 yl\u00f6s ja alas. Tutkimuksen pohjana k\u00e4ytettiin liikett\u00e4, joka syntyy kun ihminen keinuu. Keinujan on pysytt\u00e4v\u00e4 keinun vauhdissa ja mukailtava sen tahtia, jos mielii pit\u00e4\u00e4 sen liikkeess\u00e4. Samaan tapaan T. rexin<\/em> h\u00e4nn\u00e4n oli pysytt\u00e4v\u00e4 el\u00e4imen tahdissa.<\/p>\n

Dinosauruksen h\u00e4nn\u00e4st\u00e4 tehdyn kolmiulotteisen mallin perusteella tutkijat kykeniv\u00e4t selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n taajuuden, jolla T. rexin<\/em> h\u00e4nt\u00e4 luonnostaan liikkui. Tuon ominaistaajuuden perusteella voitiin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 T. rexin<\/em> normaali k\u00e4velynopeus oli 4,6 kilometri\u00e4 tunnissa. Joten k\u00e4velylenkki T. rexin<\/em> kanssa olisi melko rauhallinen.<\/p>\n

Ent\u00e4s sitten se pakoon juokseminen? Manchesterin yliopiston paleontologien vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan T. rex<\/em> kykeni juoksemaan enint\u00e4\u00e4n 20 kilometrin tuntivauhtia<\/a> \u2013 sit\u00e4 nopeampi vauhti olisi murskannut sen luut. Maratonin maailmanenn\u00e4tys on hieman p\u00e4\u00e4lle kaksi tuntia, joten sill\u00e4 vauhdilla dinosaurus j\u00e4isi j\u00e4lkeen. Ja ihminen on yksi maailmanhistorian parhaista kest\u00e4vyysjuoksijoista, joten lyhytkin pyr\u00e4hdys ”t\u00e4ysi\u00e4” saisi varmasti pedon luovuttamaan.<\/p>\n

Dinosaurusten v\u00e4rikk\u00e4\u00e4t munat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dennis Larsen | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Pitk\u00e4\u00e4n ajateltiin, ett\u00e4 kaikki dinosaurusten munat olivat kalkkikuorisia ja kovia. T\u00e4m\u00e4 virheellinen olettamus johtui siit\u00e4, ett\u00e4 kovakuoriset munat ovat s\u00e4ilyneet paremmin. Sittemmin fossilisoituneita pehme\u00e4kuorisia munia on l\u00f6ytynyt my\u00f6s ja itse asiassa kaikkien dinosaurusten munat olivat ensiksi juuri t\u00e4m\u00e4n kaltaisia eli muistuttivat nahkamaisella pinnallaan nykyp\u00e4iv\u00e4n krokotiilien ja kilpikonnien munia.<\/p>\n

Ennen kuin linnut erkanivat omaksi haarakseen, alkoi muniin ilmesty\u00e4 kalsiumia, kuin evoluution kokeiluna. Se oli toimiva mutaatio, joka ilmestyi itsen\u00e4isesti kolmeen eri dinosaurusten sukupuun haaraan.<\/p>\n

Vuoteen 2018 saakka ajateltiin, ett\u00e4 vaikka munat olivat kovia kuten linnuilla, ovat ne olleet valkoisia kuten matelijoilla. V\u00e4rikk\u00e4iden munien on uskottu kehittyneen vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun linnut kehittyiv\u00e4t omaksi ryhm\u00e4kseen.<\/p>\n

Mutta Yalen yliopiston paleontologin Jasmina Wiemannin<\/strong> johtama tutkimusryhm\u00e4 on selvitt\u00e4nyt, ett\u00e4 monien dinosaurusten munat olivatkin v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4<\/a>, kuten nykylinnuilla. Nature<\/em>-lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa yli 66 miljoonaa vuotta vanhoista munista l\u00f6ydettiin merkkej\u00e4 monista samoista pigmenteist\u00e4, jotka edelleen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t lintujen munien v\u00e4rit. Tutkijat analysoivat 15 dinosauruslajin munia ja niiden joukossa oli sinivihreit\u00e4, ruskeita ja jopa t\u00e4plikk\u00e4it\u00e4 kuoria.<\/p>\n

V\u00e4ritys ja kuviointihan suojaavat munia, koska ne eiv\u00e4t erotu ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 samoin kuin valkoiset munat. Oletettavaa onkin, ett\u00e4 v\u00e4rilliset munat kehittyiv\u00e4t, kun dinosaurukset alkoivat rakentaa avoimia pesi\u00e4. Mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nkin kiehtovaan pesimisk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n

Dinosaurukset huolehtivat munistaan ja osa jopa hautoi niit\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Shundong Bi<\/a><\/p><\/div>\n

Ryhm\u00e4 h\u00f6yhenpeitteisi\u00e4 nykylintujen l\u00e4heisimpi\u00e4 sukulaisia, joihin muun muassa velociraptorit<\/em> kuuluvat, nimettiin aikoinaan v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen vuoksi oviraptoreiksi<\/em>. Mongoliasta l\u00f6ytyi 1920-luvulla suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 oviraptorin<\/em> fossiileja, joista monet olivat pesien p\u00e4\u00e4lle levitt\u00e4ytynein\u00e4, joten dinosaurusten arveltiin olleen r\u00f6t\u00f6stelyreissulla \u2013 siit\u00e4 siis nimi Oviraptorosauria<\/em> eli munavaraslisko.<\/p>\n

Vasta 1990-luvulla tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t samoilta alueilta siki\u00f6it\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4neit\u00e4 munia ja tuolloin selvisi, ett\u00e4 ne olivat varkaiksi ep\u00e4iltyjen petojen munia. Emot olivat suojelleet j\u00e4lkikasvuaan. (Kuvassa fossiili, jossa oviraptori hautoo muniaan<\/a>.)<\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00e4 ne ainoastaan suojelleet muniaan vaan hautoivat niit\u00e4. T\u00e4h\u00e4n saatiin varmuus vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa, jossa kyettiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tila, jossa munat ovat hautomisvaiheessa olleet. Aiemman uskomuksen mukaan dinosaurukset munivat kaivamaansa kuoppaan ja peittiv\u00e4t munat maa-aineksella kuten krokotiilit ja kilpikonnat. Ranskalais-kiinalainen tutkimusryhm\u00e4 analysoi hapen eri isotooppeja ja kykeni niiden avulla toteamaan, ett\u00e4 70 miljoonaa vuotta sitten munitut dinosauruksen munat ja niiden sis\u00e4ll\u00e4 olleet siki\u00f6t olivat kehittyneet 35\u201340 celsiusasteessa. Eli samassa l\u00e4mp\u00f6tilassa, jossa modernit linnut pit\u00e4v\u00e4 munansa hautomalla niit\u00e4.<\/p>\n

Nykyisin uskotaankin, ett\u00e4 iso osa dinosauruksista tosiaankin hautoi muniaan<\/a>. Suurimmat lajit eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n voineet istua muniensa p\u00e4\u00e4ll\u00e4 murskaamatta niit\u00e4 ja ne k\u00e4yttiv\u00e4tkin hautaamismenetelm\u00e4\u00e4 tai munivat j\u00e4lkikasvunsa pes\u00e4n reunoille, istuivat itse keskell\u00e4 ja levittiv\u00e4t h\u00f6yhenpeitteiset raajansa munien p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Dinosaurukset eiv\u00e4t olleet vaihtol\u00e4mp\u00f6isi\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

K\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 kohtaa selvyyden vuoksi jo hieman vanhentuneita termej\u00e4 tasa- ja vaihtol\u00e4mp\u00f6inen. Nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t ja linnut ovat tasal\u00e4mp\u00f6isi\u00e4, eli ne tuottavat l\u00e4mm\u00f6n kehon sis\u00e4ll\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4t sen aina suunnilleen samana, kun taas vaihtol\u00e4mp\u00f6isten ruumiinl\u00e4mp\u00f6tila muuttuu ymp\u00e4rist\u00f6n mukaan. Vaihtol\u00e4mp\u00f6isi\u00e4 ovat muun muassa matelijat ja sammakkoel\u00e4imet, joten pitk\u00e4\u00e4n ajateltiin, ett\u00e4 dinosaurusten t\u00e4ytyi olla fysiologialtaan samanlaisia kuin nuo oletetut l\u00e4hisukulaisensa.<\/p>\n

Mutta kuten ainut elossa oleva dinosaurusryhm\u00e4 eli linnut, niin my\u00f6s muut dinosaurukset olivat tasal\u00e4mp\u00f6isi\u00e4, tai ainakin jotain sinne p\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 on voitu p\u00e4\u00e4tell\u00e4 muun muassa nukkumisasennosta, sill\u00e4 128 miljoonaa vuotta vanhoista fossiileista on havaittu, ett\u00e4 dinosaurukset nukkuivat raajat l\u00e4helle kehoa vedettyn\u00e4 ja p\u00e4\u00e4 toisen etujalan tai siiven alle ty\u00f6nnettyn\u00e4 \u2013 juuri kuten linnut. T\u00e4m\u00e4 asento s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 l\u00e4mm\u00f6nhukkaa. N\u00e4in siis ainakin aktiivisesti mets\u00e4st\u00e4neill\u00e4 petodinosauruksilla; enemm\u00e4n paikoillaan laiduntaneet suurikokoiset kasvinsy\u00f6j\u00e4t saattoivat olla vaihtol\u00e4mp\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n

Limusaurus \u2013 pedosta kasvinsy\u00f6j\u00e4ksi yhden el\u00e4m\u00e4n aikana<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

El\u00e4inmaailmasta tunnetaan paljon esimerkkej\u00e4 lajeista, jotka k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi radikaaleja fyysisi\u00e4 muodonvaihdoksia tai el\u00e4v\u00e4t hyvin eri tavoin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eri vaiheissa.<\/p>\n

Noin 160 miljoonaa vuotta sitten el\u00e4nyt, teropodien alalahkoon kuuluva Limusaurus<\/em> teki kuitenkin sellaisen muutoksen, joka on hyvin harvinainen el\u00e4inkunnassa. Monet ihmiset toki tekev\u00e4t t\u00e4llaisen muutoksen, mutta omasta valinnastaan. Limusauruksilla<\/em> se kuului jokaisen yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ne vaihtoivat ruokavalionsa lihasta kasviksiin<\/a>.<\/p>\n

Pekingil\u00e4isen paleontologisen instituutin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan Limusaurus<\/em> syntyi kunnioitettava hammaskalusto suussaan ja s\u00f6i lihaa niin kuin kunnon petodinosauruksen kuuluukin. Vuosien kuluessa ja el\u00e4imen kasvaessa sen vartalossa tapahtui useita kymmeni\u00e4 suuria muutoksia, jotka kaikki t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t siihen, ett\u00e4 lihan sijaan se jauhaa pian lehti\u00e4 ja oksia. Limusaurus<\/em> menetti hampaansa 12. ik\u00e4vuoteen menness\u00e4 ja hiljalleen sen kallon muoto ja mittasuhteet muuttuivat, esimerkiksi yl\u00e4leuka alkoi kaareutumaan alasp\u00e4in, jolloin sit\u00e4 pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nokkana.<\/p>\n

Syyt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n merkilliseen muutokseen voidaan vain arvailla, mutta asiantuntijoiden mukaan kyse saattaa olla lajinsis\u00e4isen kilpailun v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4. Kun nuoret yksil\u00f6t s\u00f6iv\u00e4t lihaa ja aikuiset kasveja, ei sukupolvien v\u00e4lille tullut kilpailua ravinnosta. Fossiiliaineiston perusteella tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4ysikasvuiset Limusaurukset<\/em> nieliv\u00e4t kivi\u00e4 ruoansulatuksen avuksi, sill\u00e4 ruokavalionmuutos oli niin dramaattinen.<\/p>\n

Kivien nieleminen ei ollut ainoastaan Limusauruksen<\/em> erikoisalaa, vaan sit\u00e4 tekiv\u00e4t monet muutkin dinosaurukset. Ja nyky\u00e4\u00e4nkin dinosaurukset nielev\u00e4t pieni\u00e4 kivi\u00e4 vilkastuttaakseen ruoansulatusta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n