{"id":18054,"date":"2021-05-04T23:58:08","date_gmt":"2021-05-04T20:58:08","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=18054"},"modified":"2024-05-07T20:04:51","modified_gmt":"2024-05-07T18:04:51","slug":"maailman-uusimmat-kielet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/","title":{"rendered":"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli"},"content":{"rendered":"<p>Maailman uusimmat kielet ei ole mik\u00e4\u00e4n yksiselitteinen luettelo. T\u00e4ll\u00e4 listalla puhutaan enimmill\u00e4\u00e4nkin 300 vuotta vanhoista ja tuoreimmillaan muutaman vuosikymmenen ik\u00e4isist\u00e4 kielist\u00e4.<\/p>\n<p>Miten kielen ik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n? Siit\u00e4k\u00f6, milloin sit\u00e4 on alettu puhumaan, vai kenties siit\u00e4, milloin sit\u00e4 on ensimm\u00e4isen kerran kirjoitettu? Kielitieteilij\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole aiheesta yksimielisi\u00e4, mutta <a href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Listafriikki<\/a> ei anna t\u00e4llaisten pulmien haitata, vaan me listasimme nyt maailman uusimmat kielet \u2013 parhaamme mukaan!<\/p>\n<p>Mukaan mahtuu muun muassa t\u00e4ysin keinotekoisia, mutta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia kieli\u00e4, sek\u00e4 kieli\u00e4, jotka ovat lyhyest\u00e4 historiastaan huolimatta vaarassa kadota. Maailman uusimmalla kielell\u00e4 sen sijaan on valoisa tulevaisuus \u2013 sit\u00e4 puhuvat \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n milleniaalit (1980-luvun alun ja 1990-luvun puoliv\u00e4lin v\u00e4lill\u00e4 syntyneet) ja heid\u00e4n lapsensa. On ennenkuulumatonta, ett\u00e4 jotain kielt\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 ikin\u00e4 puhuneet ihmiset ovat viel\u00e4 elossa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 siis maailman uusimmat kielet!<\/p>\n<h2>Afrikaans<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/xwr0AxdfqRE\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\" data-mce-fragment=\"1\"><span data-mce-type=\"bookmark\" style=\"display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;\" class=\"mce_SELRES_start\"><\/span><\/iframe><\/p>\n<p>Afrikaans on yksi Etel\u00e4-Afrikan virallisista kielist\u00e4 ja sit\u00e4 puhutaan my\u00f6s Botswanassa, Zimbabwessa ja Namibiassa. Se perustuu hollantiin, mutta siihen on omaksuttu sanoja muistakin kielist\u00e4, kuten saksasta, englannista sek\u00e4 bantu- ja khoisankielist\u00e4. Kaikkein t\u00e4rkein sys\u00e4ys hollannista erottautumiselle oli malaijin kieli, joka tuli Etel\u00e4-Afrikkaan Kaakkois-Aasiasta kuljetettujen orjien mukana.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.bbc.com\/future\/article\/20200514-is-afrikaans-in-danger-of-dying-out\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Afrikaans<\/a> pohjautuu siis pitk\u00e4lti hollantiin, josta se kehittyi omaksi kielekseen 1700-luvulla, kun Etel\u00e4-Afrikkaan syntyi suuria hollantilaisia siirtokuntia. Ensimm\u00e4isen kerran afrikaansin kielt\u00e4 julkaistiin teksteiss\u00e4 vuonna 1856, mutta sen olemassaolo tunnustettiin vasta vuonna 1925, kun siit\u00e4 tuli Etel\u00e4-Afrikan unionin toinen virallinen kieli englannin lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Afrikaans jakaa Etel\u00e4-Afrikassa edelleen mielipiteit\u00e4 ja kansaa, sill\u00e4 se liitet\u00e4\u00e4n niin voimakkaasti apartheidiin. Kielest\u00e4 on kehittynyt lyhyen historiansa aikana kaksi erilaista versiota: &#8221;valkoisten ja v\u00e4rillisten&#8221; afrikaans. Rotuerottelu n\u00e4kyy edelleen siin\u00e4, ett\u00e4 kouluissa opetetaan &#8221;valkoisten afrikaansia&#8221; ja muita versioita pidet\u00e4\u00e4n alempiarvoisina, vaikka ilman malaijinkielisi\u00e4 orjia koko kielt\u00e4 ei olisi edes syntynyt.<\/p>\n<p>Standardisoitu afrikaans eroaa suuresti siit\u00e4 kielest\u00e4, jota suurin osa afrikaansia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. &#8221;Oikea&#8221; kieli on se, jota valkoinen v\u00e4hemmist\u00f6 puhuu. Afrikaansin suosimista yliopistoissa kritisoidaan jatkuvasti, sill\u00e4 Etel\u00e4-Afrikan musta v\u00e4est\u00f6 puhuu p\u00e4\u00e4asiassa englantia. Vaikka rotuerottelusta on periaatteessa luovuttu, pit\u00e4v\u00e4t valkoihoiset edelleen valtaa omalla marginaalikielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h2>Volap\u00fck<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/kjXdZml71EE\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\" data-mce-fragment=\"1\"><span data-mce-type=\"bookmark\" style=\"display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;\" class=\"mce_SELRES_start\"><\/span><\/iframe><\/p>\n<p><strong>Johann Martin Schleyer<\/strong> oli katolinen pappi, jolle Jumala er\u00e4\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 ilmestyi ja kehotti luomaan uuden, kansainv\u00e4lisen kielen. No mit\u00e4s harras kristitty muuta tekisi kuin l\u00e4htisi tuumasta toimeen. Niinp\u00e4 saksalainen Schleyer kehitti vuosina 1879-1880 uuden kielen, volap\u00fckin.<\/p>\n<p>Kielen tiimoilta j\u00e4rjestettiin muutamia kokouksia, ja kymmenen vuoden aikana volap\u00fckia ja sen kielioppia k\u00e4sittelevi\u00e4 kirjoja julkaistiin satoja \u2013 jopa 25 eri kielelle. Parhaimmillaan volap\u00fckilla oli l\u00e4hes miljoona kannattajaa \u2013 eri asia on tietysti se, osasivatko he kaikki puhua sujuvasti varsin hankalasti rakennettua kielt\u00e4.<\/p>\n<p>Schleyerin luoman kielen (ja miehen itsens\u00e4) suurin ongelma oli joustamattomuus. Schleyer ei kuunnellut parannusehdotuksia eik\u00e4 suostunut kielen helpottamiseen. H\u00e4n otti kieleen eniten sanoja englannista, sitten saksasta ja romaanisista kielist\u00e4, ja loput sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 muista luonnollisista kielist\u00e4. Schleyer kuitenkin muokkasi sanoja niin paljon, ett\u00e4 niist\u00e4 tuli l\u00e4hes tunnistamattomia.<\/p>\n<p>Kielen nimi volap\u00fck muodostuu sanoista <em>vol<\/em>\u00a0ja <em>p\u00fck<\/em>, jotka taas tulevat englanninkielisist\u00e4 sanoista <em>world<\/em> ja <em>speak<\/em>, suomeksi maailma ja puhua. Kovin helposti ei tuo yhteys aukea. Siksi kielen oppiminen oli hankalaa, sill\u00e4 muiden kielten osaaminen ei juuri auttanut volap\u00fckin opiskelussa.<\/p>\n<p>1900-luvulle tultaessa huomattavasti yksinkertaisempi esperanto olikin sitten jo suurilta osin syrj\u00e4ytt\u00e4nyt volap\u00fckin ja monet volap\u00fck-kerhot olivat muuttuneet suoraan esperanto-kerhoiksi. Volap\u00fckia kuitenkin puhutaan edelleen, toki osaajia on vain muutamia kymmeni\u00e4. Se halutaan pit\u00e4\u00e4 elossa, mik\u00e4 tietenkin olisi toivottavaa kaikkien kielten kohdalla.<\/p>\n<h2>Esperanto<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/vIQyGettpTc\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><span data-mce-type=\"bookmark\" style=\"display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;\" class=\"mce_SELRES_start\"><\/span><\/iframe><\/p>\n<p>1800- ja 1900-lukujen vaihde ottaa aikakautena ison osan uusimmat kielet -listalla; varsinkin kun puhutaan keinotekoisista kielist\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 se tunnetuin ja puhutuin: esperanto.<\/p>\n<p>Useampaan luonnolliseen kieleen perustuvan esperanton loi vuonna 1887 puolalainen silm\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja kielitieteilij\u00e4 <strong>Ludwik Lejzer Zamenhof<\/strong>, jonka tarkoituksena oli rakentaa helposti opittava ja poliittisesti neutraali kieli. Esperanto perustuu pitk\u00e4lti slaavilaisiin (esim. ven\u00e4j\u00e4, puola) ja romaanisiin kieliin (esim. italia, ranska, espanja). Oman ripauksensa antavat my\u00f6s germaaniset kielet (esim. saksa, englanti) sek\u00e4 kreikka.<\/p>\n<p>Vaikka esperanto ei heti kieliopin julkaisun j\u00e4lkeen ottanutkaan tuulta alleen, nousi se yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n suosioon 1920-luvulla, kun monessa Euroopan maassa ruvettiin kapinoimaan kansallismielisi\u00e4 aatteita vastaan. Ei siis ole lainkaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Hitlerin Saksassa, Stalinin Neuvostoliitossa ja Francon Espanjassa esperantisteja vainottiin.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.esperanto.fi\/esperanto\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Esperanto<\/a> ei ole mink\u00e4\u00e4n maan virallinen kieli, mutta sill\u00e4 on uskomattomat 2 miljoonaa aktiivista puhujaa ja muutama tuhat natiivipuhujaa eli sellaista, joille esperanto on \u00e4idinkieli.<\/p>\n<p>Yleisest\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 poiketen esperanto on nyky\u00e4\u00e4n hyvinkin elinvoimainen kieli, mist\u00e4 tietysti kertoo iso puhujam\u00e4\u00e4r\u00e4. Sit\u00e4 voi opiskella Duolingo-verkkopalvelussa ja <a href=\"https:\/\/eo.wikipedia.org\/wiki\/Vikipedio:\u0108efpa\u011do\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">esperantonkielinen wikipedia<\/a> (<em>vikipedio<\/em>) on maailman 36. suurin. Esperantoksi on saatavilla paljon kirjallisuutta ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti julkaistavia lehti\u00e4, ja monessa Euroopan maassa tarjolla on esperantonkielisi\u00e4 radiol\u00e4hetyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Vuosittain j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n esperanton maailmankongressiin kokoontuu esperantisteja yli 50 maasta ja kongressi on j\u00e4rjestetty kahdesti Suomessakin: vuonna 2019 Lahdessa ja vuonna 1995 Tampereella.<\/p>\n<h2>Lingala<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/5Uz7Og7dD50?start=41\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\" data-mce-fragment=\"1\"><span data-mce-type=\"bookmark\" style=\"display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;\" class=\"mce_SELRES_start\"><\/span><\/iframe><\/p>\n<p>Lingalaa, joka nykyisin on Keski-Afrikassa niin sanottu lingua franca eli laajasti ymm\u00e4rretty yleiskieli, ei ollut olemassakaan ennen 1900-lukua. Nykyinen Kongon demokraattinen tasavalta oli vuodesta 1885 saakka Belgian kuninkaan <strong>Leopold II<\/strong>:n yksityisomistuksessa, kunnes vuonna 1908 siit\u00e4 tuli Belgian siirtomaa.<\/p>\n<p>Belgialaiset sotilaat havaitsivat, ett\u00e4 Ubangi- ja Kongo-jokien varrella eri \u00e4idinkielt\u00e4 puhuvat kansat k\u00e4yttiv\u00e4t keskin\u00e4isess\u00e4 kommunikoinnissa ja kaupank\u00e4ynniss\u00e4 yhteist\u00e4, bantukieliin kuuluvaa bobangia.<\/p>\n<p>Se oli eurooppalaisille liian hankalaa, joten bobangin pohjalta luotiin yksinkertaistettu versio, joka sai vaikutteita muiden bantukielten lis\u00e4ksi my\u00f6s ranskasta, englannista, portugalista ja hollannista. Eli toisin sanoen niist\u00e4 kielist\u00e4, joita siirtomaavalloissa puhuttiin. Kieli sai nimen bangala.<\/p>\n<p>Heti 1900-luvulle tultaessa kouluja ja kirkkoja rakentaneet l\u00e4hetyssaarnaajat olivat kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 keinotekoinen bangala oli liian k\u00f6yh\u00e4 kieli, joka ei soveltunut opetukseen tai evankeliointiin. (Toim. huom: jep, evankeliointi on ihan oikea sana).<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 piti varmasti t\u00e4ysin paikkansa, sill\u00e4 siirtomaaherrat ja heid\u00e4n alaisensa olivat vaivautuneet opettelemaan alkuper\u00e4isest\u00e4 bobangista vain alkeet eiv\u00e4tk\u00e4 koko kielen kirjoa. Niinp\u00e4 bangalaa alettiin hioa ja laajentaa, ja vuonna 1903 julkaistiin ensimm\u00e4iset tekstit kielell\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n lingala.<\/p>\n<p>Lingala toimi yleiskielen\u00e4, jolla oli helppo k\u00e4yd\u00e4 kauppaa naapurivaltioihin ja kommunikointi sujui my\u00f6s paikallisten kanssa, vaikka n\u00e4m\u00e4 puhuivat kokonaan eri kielt\u00e4 tai murteita.<\/p>\n<p>Kuten monet muutkin Keski-Afrikan maat, my\u00f6s Kongon demokraattinen tasavalta itsen\u00e4istyi vuonna 1960. Lingala j\u00e4i kuitenkin el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 puhutaan my\u00f6s Kongon tasavallassa, Angolassa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Etel\u00e4-Sudanissa. Se on syrj\u00e4ytt\u00e4nyt alkuper\u00e4isen bobangin l\u00e4hes kokonaan. T\u00e4ll\u00e4 uusimmat kielet -listalla lingala on kaikkein tuorein virallinen kieli.<\/p>\n<p>Lingalalla on noin 20 miljoonaa natiivipuhujaa ja saman verran (tai muutaman miljoonan enemm\u00e4nkin) niit\u00e4, jotka puhuvat sit\u00e4 sujuvasti toisena kielen\u00e4\u00e4n. Se siis on s\u00e4ilytt\u00e4nyt paikkansa maantieteellisen alueen yleiskielen\u00e4.<\/p>\n<h2>Ido<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/5T1icUY-E3g\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><\/iframe><\/p>\n<p>Kun L. L. Zamenhof oli luonut esperanton, ei kieli tietenk\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4nyt kaikkia. Niinp\u00e4 h\u00e4n, kuunneltuaan parannusehdotuksia ja suoria valituksia, muokkasi sit\u00e4 toivottuun suuntaan. Zamenhof ei vieroksunut luomansa kielen kehittymist\u00e4 ja alkoi itsekin opettaa uudempaa versiota.<\/p>\n<p>Vuonna 1907 yhteisen, kansainv\u00e4lisen apukielen valitsemiseksi muodostettu valtuusto sai anonyymin kieliehdotuksen, joka selv\u00e4sti muistutti esperantoa, mutta siin\u00e4 oli my\u00f6s paljon eroavaisuuksia. Kielen ty\u00f6nimi oli ido, joka sitten j\u00e4ikin pysyv\u00e4ksi nimeksi, kun valtuusto p\u00e4\u00e4tyi lukuisista keinotekoisista kielist\u00e4 valitsemaan voittajaksi juuri sen. Idon takana olivat ranskalaiset <strong>Louis Couturat<\/strong> ja <b>Louis de Beaufront<\/b>, jotka olivat alun alkaen olleet esperanton kannattajia. Ido pohjautuu pitk\u00e4lti englantiin, ranskaan, italiaan, ven\u00e4j\u00e4\u00e4n ja espanjaan. Idossa on k\u00e4ytetty esperantoon verrattuna paljon enemm\u00e4n englantia, jonka pieni rooli esperantossa johtui pitk\u00e4lti siit\u00e4, ett\u00e4 monia kieli\u00e4 puhuneen Zamenhofin oma englannin kielen taito oli hatara.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/en.ido.li\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Ido<\/a> kuitenkin nuupahti l\u00e4hes alkutekij\u00f6ihin, vaikka sill\u00e4 ehdittiin julkaista k\u00e4\u00e4nn\u00f6skirjallisuutta; joskin l\u00e4hinn\u00e4 otteita Raamatusta. Laskusuhdanteeseen oli monia syit\u00e4: Idon merkitt\u00e4vin johtohahmo Couturat kuoli traagisesti vuonna 1914 autokolarissa. Sitten alkoi ensimm\u00e4inen maailmansota, jonka aikana ei paljonkaan mietitty uusien kielten kehitt\u00e4mist\u00e4. Suurin syy saattaa kuitenkin olla se, ett\u00e4 kukaan ei oikeastaan tiennyt, ett\u00e4 ido oli valikoitunut yleiskieleksi.<\/p>\n<p>Se vaipui vuosikymmeniksi unholaan, kunnes pelastajaksi nousi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 taho: internet. Internetin v\u00e4lityksell\u00e4 idoa puhuneet tai siit\u00e4 kiinnostuneet kykeniv\u00e4t olemaan yhteydess\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielt\u00e4. Nykyisin idolla on muutama sata, korkeimpien arvioiden mukaan jopa 2000, puhujaa l\u00e4hinn\u00e4 Keski- ja Etel\u00e4-Euroopassa.<\/p>\n<h2>Sona<\/h2>\n<p><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-18097\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><\/p>\n<p>Sona on englantilaisen kirjailijan <strong>Kenneth Searightin<\/strong> luoma keinotekoinen kieli, jonka h\u00e4n kuvasi vuonna 1935 <a href=\"https:\/\/web.archive.org\/web\/20110720131906\/http:\/\/www.rickharrison.com\/language\/sonabook.html\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">julkaistussa kirjassaan<\/a>. Tuo onkin ainoa sonan kielell\u00e4 julkaistu kirjallinen teos.<\/p>\n<p>Searight loi sonan vastineena esperantolle ja idolle, jotka molemmat olivat h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n liian Eurooppa-keskeisi\u00e4. Ja eih\u00e4n tuo periaatteessa ollut mielipidekysymys, sill\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n sek\u00e4 esperanto ett\u00e4 ido pohjautuvat eurooppalaisiin kieliin.<\/p>\n<p>Searightin tavoitteena oli luoda kieli, jota pystyisiv\u00e4t ongelmitta lausumaan mit\u00e4 tahansa kielt\u00e4 \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvat ihmiset. Niinp\u00e4 h\u00e4n valitsi kieleen vain sellaisia \u00e4\u00e4nteit\u00e4, jotka olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 mahdollisimman monessa tunnetussa kieless\u00e4. Sonaa on kuvattu s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliseksi ja hyvin loogiseksi kieleksi, mutta samaan aikaan Searightin luomus on varsin kirjava. Siin\u00e4 on k\u00e4ytetty inspiraationa muun muassa englantia, arabiaa, turkkia, kiinaa ja japania, mik\u00e4 kyll\u00e4 \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n kuulostaa melkoiselta sekamelskalta.<\/p>\n<p>Sonaan kuuluu 360 perussanaa ja 15 apusanaa, joita yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan luotua huimasti enemm\u00e4n sanoja. Hyvin yksinkertainen esimerkki on naista tarkoittavan <em>zan<\/em>-sanan ja lasta tarkoittavan <em>ko<\/em>-sanan yhdistelm\u00e4 <em>kozan<\/em>. Suomeksi se on tietenkin tytt\u00f6.<\/p>\n<p>Yleis\u00f6 ei oikein l\u00e4mmennyt sonalle, mutta kuten muillakin keinotekoisilla kielill\u00e4, on sonallakin kannattajansa netiss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 uusimmat kielet -listalla sona taitaa olla kuitenkin heikoimmissa kantimissa. Pieni nettiyhteis\u00f6 pit\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 voimissaan, mik\u00e4 on toki kaukana Searightin unelmasta, jossa sonaa opetettaisiin jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maailman jokaiselle lapselle.<\/p>\n<h2 class=\"p1\">Globish<\/h2>\n<p><img data-recalc-dims=\"1\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-18107\" src=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/englanti.jpg?resize=740%2C444&#038;ssl=1\" alt=\"\" width=\"740\" height=\"444\" srcset=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/englanti.jpg?w=1000&amp;ssl=1 1000w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/englanti.jpg?resize=500%2C300&amp;ssl=1 500w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/englanti.jpg?resize=768%2C461&amp;ssl=1 768w, https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/englanti.jpg?resize=600%2C360&amp;ssl=1 600w\" sizes=\"(max-width: 740px) 100vw, 740px\" \/><\/p>\n<p class=\"p1\">Tekeek\u00f6 globish sen, miss\u00e4 esperanto ja muut eiv\u00e4t ole onnistuneet? Tuleeko globishista kansainv\u00e4linen yleiskieli, jolla onnistuu kommunikointi ymp\u00e4ri maailman? Tavallaan se on jo sit\u00e4, sill\u00e4 l\u00e4hes kaksi miljardia ihmist\u00e4 puhuu globishia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa koko ajan.<span class=\"Apple-converted-space\"> Uusimmat kielet -listalla globish on siis melkoinen erikoisuus!<\/span><\/p>\n<p class=\"p1\"><a href=\"https:\/\/www.forbes.com\/sites\/frederickallen\/2012\/03\/01\/a-new-international-business-language-globish\/?sh=1ef46c7052c2\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Globish<\/a> on lyhenne sanoista <em>global<\/em> ja <em>english <\/em>(yleismaailmallinen ja englanti), ja sill\u00e4 tarkoitetaan yksinkertaistettua englantia.<\/p>\n<p class=\"p1\">Termin ja &#8221;kielen&#8221; loi 1990-luvulla ranskalainen <strong>Jean-Paul Nerri\u00e8re<\/strong>, joka ty\u00f6skenteli vuosikymmeni\u00e4 IBM:ll\u00e4 erilaisissa johtoteht\u00e4viss\u00e4. Idea syntyi, kun h\u00e4n havainnoi vuosien ajan englannin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: \u201d<em>Kun japanilainen, belgialainen, chilel\u00e4inen ja italialainen keskustelevat englanniksi, p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t he oikein hyvin ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kukaan ei puhu englantia t\u00e4ydellisesti, mutta kaikki tiet\u00e4v\u00e4t toistenkin tekev\u00e4n virheit\u00e4. Kun paikalle saapuu amerikkalainen ja britti, muuttuu asetelma t\u00e4ysin. N\u00e4m\u00e4 kaksi natiivipuhujaa puhuvat liian nopeasti ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaikeaselkoisia ilmauksia.<\/em>\u201d<\/p>\n<p class=\"p1\">Nerri\u00e8re kirjoitti ideansa kirjaksi <em>Do Not Speak English, Parlez Globish<\/em>, jossa h\u00e4n esittelee 1500 englanninkielist\u00e4 sanaa, joita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi pysty\u00e4 kommunikoimaan tilanteessa kuin tilanteessa. Englantiin verrattuna globishin sanasto on siis hyvin riisuttu ja siit\u00e4 puuttuvat kaikki kuvaannolliset ilmaukset ja sanonnat. Esimerkkein\u00e4 supistetusta sanastosta voisivat olla sisarukset ja keitti\u00f6: Sisarukset-sana kierret\u00e4\u00e4n globishissa lauseella \u201dvanhempieni muut lapset\u201d. Keitti\u00f6 taas on \u201dhuone, jossa valmistetaan ruokaa\u201d. Yksi globishin punaisista langoista on se, ett\u00e4 koskaan ei saa vitsailla.<\/p>\n<p class=\"p1\">T\u00e4m\u00e4 kaikki voi toki kuulostaa huonolta vitsilt\u00e4, mutta todellisuudessa suurin osa niist\u00e4 ihmisist\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole natiivipuhujia, puhuvat englannin sijaan globishia. Nerri\u00e8re ei itse n\u00e4e globishia varsinaisena kielen\u00e4, sill\u00e4 kieli on kulttuurin ilmaisuv\u00e4line. Globish on ennemminkin ty\u00f6kalu onnistuneeseen kommunikointiin.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p class=\"p1\">Joten jos englanti tuntuu liian hankalalta, niin ei muuta kuin globishia opiskelemaan; sill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 vallan mainiosti! Veikkaisin, ett\u00e4 iso osa meist\u00e4 suomalaisista puhuu globishia mestarillisesti ilman harjoittelua.<\/p>\n<div class=\"component component-adincontent\">\n<h2>Gooniyandi<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/AqU3StOSMQo\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><span data-mce-type=\"bookmark\" style=\"display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;\" class=\"mce_SELRES_start\"><\/span><\/iframe><\/p>\n<p>Uusimmat kielet -listalla menn\u00e4\u00e4n seuraavaksi Australiaan. L\u00e4nsi-Australian osavaltiossa, Fitzroy Crossing -kyl\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 puhuttava Gooniyandi yksi maailman uusimmista kielist\u00e4. Kirjoituksen osalta.<\/p>\n<p>Gooniyandin kieli pohjautuu bunubaan, toiseen aboriginaalikieleen, ja sen puhujia on vain noin sata, joista kaikki ovat keski-i\u00e4n tienoilla tai sen paremmalla puolella. Toki gooniyandin taitoa yritet\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 ja opettaa lapsille kouluissa, mutta englanti jyr\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 alkuper\u00e4iskieli\u00e4 tuhoon. Lapsille ja nuorille on tulevaisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 opetella maan eniten puhuttu kieli, jos haluavat opiskella pidemm\u00e4lle ja ty\u00f6skennell\u00e4 muualla, kuin omassa pieness\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Se on harmittava fakta.<\/p>\n<p>Kielen yll\u00e4pitoa helpottaa toki huomattavasti se, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n gooniyandia tosiaan voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opetuskielen\u00e4, mihin ei kovinkaan pitk\u00e4 aika sitten viel\u00e4 ollut mahdollisuutta.<\/p>\n<p>Vasta vuonna 1982 <strong>William McGregor<\/strong> kirjoitti gooniyandin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n <a href=\"https:\/\/benjamins.com\/catalog\/slcs.22\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">kieliopin<\/a> ja kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kielen puhujat loivat itse latinalaisiin aakkosiin perustuvan kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n. Muutamaan otteeseen McGregor on my\u00f6s tarkentanut s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja viilannut kielioppia.<\/p>\n<p>Nuoresta, 37-vuoden i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta gooniyandin paikka uusimpana kirjoitettuna kielen\u00e4 saattaa olla pian vaarassa. Uhkaaja l\u00f6ytyy samalta mantereelta.<\/p>\n<h2>Uusimmat kielet -listan kiistaton ykk\u00f6nen: Light warlpiri<\/h2>\n<p><iframe title=\"YouTube video player\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/bRMWHKtWY6o\" width=\"1000\" height=\"450\" frameborder=\"0\" allowfullscreen=\"allowfullscreen\"><span data-mce-type=\"bookmark\" style=\"display: inline-block; width: 0px; overflow: hidden; line-height: 0;\" class=\"mce_SELRES_start\"><\/span><\/iframe><\/p>\n<p>Australian Pohjoisterritoriossa el\u00e4\u00e4 monia eri alkuper\u00e4isasukasheimoja, joista on yksi on warlpirit. Heid\u00e4n tuhansia vuosia vanhalla kielell\u00e4\u00e4n warlpirilla on noin 4000 puhujaa ja se lasketaan uhanalaisiin kieliin. Samoilla alueilla puhutaan my\u00f6s kriolia, joka on yksi maailman lukuisista kreolikielist\u00e4. Kreolikielet ovat syntyneet useamman eri kielen sulauduttua toisiinsa. Australian kreolikieli \u2013 kriol \u2013 on yhdistelm\u00e4 aboriginaalikieli\u00e4 ja englantia. Se kuitenkin lasketaan t\u00e4ysin omaksi kielekseen.<\/p>\n<p>Pieness\u00e4 Lajamanun kyl\u00e4ss\u00e4 on vajaat 40 vuotta sitten alkanut synty\u00e4 kieli, jonka puhujat ovat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n alle 35-vuotiaita ja joka on sekoitus warlpiria, kriolia ja englantia. Sit\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 light warlpiri eli &#8221;kevyt warlpiri&#8221;. Uusimmat kielet -listalla <a href=\"https:\/\/www.atlasobscura.com\/articles\/light-warlpiri\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">light warlpiri<\/a> kiilaa kirkkaasti k\u00e4rkisijalle vain muutaman vuosikymmenen olemassaolollaan.<\/p>\n<p>Light warlpiria on tutkinut kielitieteilij\u00e4 <strong>Carmel O\u2019Shannessy<\/strong>, joka vuosituhannen vaihteen molemmin puolin eli Lajamanussa ty\u00f6skennellen kaksikielisess\u00e4, englantia ja warlpiria k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, koulussa. Monet oppilaat vaikuttivat vaihtavan kielt\u00e4 sen mukaan, kenelle he puhuivat, kunnes O\u2019Shannesy tajusi vuonna 2003 v\u00e4it\u00f6skirjaa tehdess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oppilaat puhuivat t\u00e4ysin uutta kielt\u00e4. Se oli yhdistelm\u00e4 englantia, kriolia ja warlpiria \u2013 ja kaiken lis\u00e4ksi viel\u00e4 systemaattinen sellainen.<\/p>\n<p>Uudessa kieless\u00e4 oli selv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t: verbit ja niihin liittyv\u00e4 kielioppi on pitk\u00e4lti omaksuttu englannista ja kriolista, mutta substantiivit ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 tuli warlpirista. Tutkijat O\u2019Shannesyn johdolla ovat onnistuneet selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten t\u00e4m\u00e4 erikoinen kieli on syntynyt: Kun vanhemmat 1980- ja 1990-luvuilla juttelivat lapsilleen, puhuivat he p\u00e4\u00e4asiassa warlpiria, mutta heitteliv\u00e4t sekaan englannin- ja kriolinkielisi\u00e4 sanoja. Vauvasta l\u00e4htien t\u00e4llaista kielt\u00e4 kuulleille lapsille t\u00e4st\u00e4 muodostui \u00e4idinkieli.<\/p>\n<p>Light warlpiri on aivan mielet\u00f6n kieli, koska se on syntynyt lasten suussa ja kehittynyt t\u00e4ysin omaksi, erilliseksi kielekseen. Sit\u00e4 ei voida laskea kreolikieliin, sill\u00e4 vaikka light warlpiri on sekoitus useampaa kielt\u00e4, on siin\u00e4 t\u00e4ysin omia rakenteita, joita ei pohjakielist\u00e4 l\u00f6ydy.<\/p>\n<p>Lajamanun kyl\u00e4ss\u00e4 noin 350 ihmist\u00e4 puhuu light warlpiria \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n, ja se on hyvin elinvoimainen, koska t\u00e4m\u00e4n luonnollisen kielen ensimm\u00e4iset puhujat \u2013 milleniaalit \u2013 puhuvat sit\u00e4 tietenkin omille lapsilleen. Nuoret aikuiset ovat my\u00f6s hyvin ylpeit\u00e4 identiteetist\u00e4\u00e4n, joka kietoutuu vahvasti omaan sukupolveen ja kieleen. Todenn\u00e4k\u00f6isesti perinteinen warlpiri tulee jossain vaiheessa h\u00e4vi\u00e4m\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 loputtoman montaa kielt\u00e4 ei kenenk\u00e4\u00e4n voida olettaa oppivan. Englanti on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mutta onneksi warlpiri tulee el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevien sukupolvien \u00e4idinkieless\u00e4, light warlpirissa, sill\u00e4 sen tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 valoisalta!<\/p>\n<p>Ja mit\u00e4 tulee kirjoittamiseen, niin perinteist\u00e4 warlpiria kirjoitetaan ja opitaan koulussa, mutta light warlpirille ei viel\u00e4 ole luotu virallista kielioppia. Silti sit\u00e4 kirjoitetaan, ja paljon. Nimitt\u00e4in sosiaalisessa mediassa! Nuoret kirjoittavat sit\u00e4 someen haluamallaan tavalla, mik\u00e4 tulee ehk\u00e4 joskus olemaan perusta viralliselle kirjakielelle. Se vasta erikoista olisikin!<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 18pt;\"><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/top-10-erikoiset-kielet\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Top 10 erikoiset kielet, joissa kommunikoidaan ilman puhuttuja sanoja<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-samanlaista-sanaa-ympari-maailman\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">10 sanaa, jotka ovat samanlaisia joka puolella maailmaa<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p>\ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f<em> Kerro kommenttikentiss\u00e4<\/em> \u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f <em>tai somekanavissamme, olivatko kaikki n\u00e4m\u00e4 maailman uusimmat kielet entuudestaan tuttuja. Iskik\u00f6 kielik\u00e4rp\u00e4nen ja houkuttelisiko esimerkiksi esperanton opiskelu?\u00a0<\/em><\/p>\n<\/div>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maailman uusimmat kielet ei ole mik\u00e4\u00e4n yksiselitteinen luettelo. T\u00e4ll\u00e4 listalla puhutaan enimmill\u00e4\u00e4nkin 300 vuotta vanhoista ja tuoreimmillaan muutaman vuosikymmenen ik\u00e4isist\u00e4 kielist\u00e4. Miten kielen ik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n? Siit\u00e4k\u00f6, milloin sit\u00e4 on alettu puhumaan, vai kenties siit\u00e4, milloin sit\u00e4 on ensimm\u00e4isen kerran kirjoitettu? Kielitieteilij\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole aiheesta yksimielisi\u00e4, mutta Listafriikki ei anna t\u00e4llaisten pulmien haitata, vaan me listasimme [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":18097,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-18054","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta"],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli - Listafriikki.com<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_GB\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli - Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Maailman uusimmat kielet ei ole mik\u00e4\u00e4n yksiselitteinen luettelo. T\u00e4ll\u00e4 listalla puhutaan enimmill\u00e4\u00e4nkin 300 vuotta vanhoista ja tuoreimmillaan muutaman vuosikymmenen ik\u00e4isist\u00e4 kielist\u00e4. Miten kielen ik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n? Siit\u00e4k\u00f6, milloin sit\u00e4 on alettu puhumaan, vai kenties siit\u00e4, milloin sit\u00e4 on ensimm\u00e4isen kerran kirjoitettu? Kielitieteilij\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole aiheesta yksimielisi\u00e4, mutta Listafriikki ei anna t\u00e4llaisten pulmien haitata, vaan me listasimme [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Listafriikki.com\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-05-04T20:58:08+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-05-07T18:04:51+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1000\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"600\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jenni Ollonqvist\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Estimated reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\"},\"headline\":\"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli\",\"datePublished\":\"2021-05-04T20:58:08+00:00\",\"dateModified\":\"2024-05-07T18:04:51+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/\"},\"wordCount\":2543,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"articleSection\":[\"Yhteiskunta\"],\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/\",\"name\":\"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli - Listafriikki.com\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"datePublished\":\"2021-05-04T20:58:08+00:00\",\"dateModified\":\"2024-05-07T18:04:51+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-GB\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2021\\\/05\\\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1\",\"width\":1000,\"height\":600,\"caption\":\"T\u00e4ss\u00e4 tulevat maailman uusimmat kielet.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/yhteiskunta\\\/maailman-uusimmat-kielet\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"description\":\"Top 10 Listat\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-GB\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#organization\",\"name\":\"Listafriikki.com\",\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/i0.wp.com\\\/listafriikki.com\\\/wp-content\\\/uploads\\\/2020\\\/06\\\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1\",\"width\":144,\"height\":144,\"caption\":\"Listafriikki.com\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/listafriikki\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/listafriikkicom\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.tiktok.com\\\/@listafriikki\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd\",\"name\":\"Jenni Ollonqvist\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-GB\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Jenni Ollonqvist\"},\"url\":\"https:\\\/\\\/listafriikki.com\\\/en\\\/author\\\/jenni-ollonqvist\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli - Listafriikki.com","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/","og_locale":"en_GB","og_type":"article","og_title":"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli - Listafriikki.com","og_description":"Maailman uusimmat kielet ei ole mik\u00e4\u00e4n yksiselitteinen luettelo. T\u00e4ll\u00e4 listalla puhutaan enimmill\u00e4\u00e4nkin 300 vuotta vanhoista ja tuoreimmillaan muutaman vuosikymmenen ik\u00e4isist\u00e4 kielist\u00e4. Miten kielen ik\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n? Siit\u00e4k\u00f6, milloin sit\u00e4 on alettu puhumaan, vai kenties siit\u00e4, milloin sit\u00e4 on ensimm\u00e4isen kerran kirjoitettu? Kielitieteilij\u00e4tk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t ole aiheesta yksimielisi\u00e4, mutta Listafriikki ei anna t\u00e4llaisten pulmien haitata, vaan me listasimme [&hellip;]","og_url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/","og_site_name":"Listafriikki.com","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","article_published_time":"2021-05-04T20:58:08+00:00","article_modified_time":"2024-05-07T18:04:51+00:00","og_image":[{"width":1000,"height":600,"url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jenni Ollonqvist","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Jenni Ollonqvist","Estimated reading time":"13 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/"},"author":{"name":"Jenni Ollonqvist","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd"},"headline":"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli","datePublished":"2021-05-04T20:58:08+00:00","dateModified":"2024-05-07T18:04:51+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/"},"wordCount":2543,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","articleSection":["Yhteiskunta"],"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/","url":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/","name":"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli - Listafriikki.com","isPartOf":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","datePublished":"2021-05-04T20:58:08+00:00","dateModified":"2024-05-07T18:04:51+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-GB","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#primaryimage","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","width":1000,"height":600,"caption":"T\u00e4ss\u00e4 tulevat maailman uusimmat kielet."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/yhteiskunta\/maailman-uusimmat-kielet\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/listafriikki.com\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"T\u00e4ss\u00e4 ovat maailman uusimmat kielet \u2013 k\u00e4rkipaikalla oleva aboriginaalikieli on alle nelikymppisten \u00e4idinkieli"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#website","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","name":"Listafriikki.com","description":"Top 10 Listat","publisher":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/listafriikki.com\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-GB"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#organization","name":"Listafriikki.com","url":"https:\/\/listafriikki.com\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","contentUrl":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/listafriikki_uusi-logo_144x144.png?fit=144%2C144&ssl=1","width":144,"height":144,"caption":"Listafriikki.com"},"image":{"@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/listafriikki","https:\/\/www.instagram.com\/listafriikkicom\/","https:\/\/www.tiktok.com\/@listafriikki"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/listafriikki.com\/#\/schema\/person\/035f6386f4de10aac4080a46ea7d10dd","name":"Jenni Ollonqvist","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-GB","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3081d103730ea7c45ae91dcd3a02929c235713597d81c96d22eb4183ba03854f?s=96&d=mm&r=g","caption":"Jenni Ollonqvist"},"url":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/author\/jenni-ollonqvist\/"}]}},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/kielet.jpg?fit=1000%2C600&ssl=1","jetpack_sharing_enabled":true,"amp_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18054"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18054\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":29370,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18054\/revisions\/29370"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18097"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18054"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18054"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}