{"id":18344,"date":"2021-05-27T01:15:58","date_gmt":"2021-05-26T22:15:58","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=18344"},"modified":"2025-02-21T15:01:07","modified_gmt":"2025-02-21T13:01:07","slug":"someriippuvuus-aito-uhka-10-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/someriippuvuus-aito-uhka-10-faktaa\/","title":{"rendered":"Someriippuvuus on aito uhka: 10 h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa!"},"content":{"rendered":"

Someriippuvuus on ollut viime vuosien aikana merkitt\u00e4v\u00e4 keskustelunaihe, eik\u00e4 syytt\u00e4: Listafriikki.com<\/a> k\u00e4y l\u00e4pi 10 faktaa aiheeseen liittyen.<\/p>\n

Meist\u00e4 moni on varmasti kohdannut tilanteen, jossa meneill\u00e4\u00e4n on ollut hyv\u00e4 keskustelu ja kesken t\u00e4m\u00e4n keskustelun toinen osapuoli on napannut puhelimen k\u00e4teens\u00e4, hukkuen sinne \u00e4lylaitteensa sy\u00f6vereihin.<\/p>\n

Sosiaalinen media mahdollistaa ihmisille paljon hienoja asioita, kuten esimerkiksi kommunikaation yst\u00e4vien ja sukulaisten v\u00e4lill\u00e4, kun maantieteelliset et\u00e4isyydet ovat pitk\u00e4t. Samaan aikaan se aiheuttaa yksil\u00f6ille ja my\u00f6s koko yhteiskunnalle valtavasti ongelmia.<\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 siis t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 olla aidosti huolissaan?<\/p>\n

Ehdottomasti pit\u00e4isi, sill\u00e4 sellaista termi\u00e4 kuin someriippuvuus ei ole todellakaan turhaan keksitty. Jokaisen kannattaakin omalla kohdallaan tutkailla, onko se somen k\u00e4ytt\u00f6 karannut k\u00e4sist\u00e4 tai karkaamassa k\u00e4sist\u00e4, ja tehd\u00e4 asialle aidosti jotain. Esimerkiksi Ylen<\/em> verkkosivuilta l\u00f6ytyy hyv\u00e4 testi<\/a>, joka kertoo sinulle onko sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4minen juuri sinulle jo ongelmallista.<\/p>\n

Seuraavassa Listafriikki k\u00e4y l\u00e4pi kymmenen someriippuvuuteen liittyv\u00e4\u00e4 faktaa, jotka laittavat varmasti jokaisen meist\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n sit\u00e4 omaa sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset someriippuvuuden merkit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Peter Kasprzyk | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kahta asiaa ei tietyss\u00e4 mieless\u00e4 sovi sekoittaa kesken\u00e4\u00e4n: se, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 somen selaamisesta ja se, ett\u00e4 on somesta riippuvainen, eiv\u00e4t tarkoita samaa asiaa, v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Jos sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6si alkaa kuitenkin vaikuttaa ty\u00f6h\u00f6si, kouluun ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4si, t\u00e4ll\u00f6in kannattaa alkaa tarkkailla sit\u00e4 omaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4si somen suhteen. Jos siis esimerkiksi huomaat kouluhommien tai t\u00f6iden sijaan selailevasi somea, se on yksi ensimm\u00e4isist\u00e4 signaaleista, joilla someriippuvuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Jos olet my\u00f6s puhelin kourassa silloin, kun viet\u00e4t aikaa esimerkiksi yst\u00e4viesi tai perheesi kanssa, se saattaa kieli\u00e4 sosiaalisen median ongelmak\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. Lis\u00e4ksi moni someriippuvuuden kynnyksell\u00e4 oleva turvautuu normaalia enemm\u00e4n my\u00f6s sosiaaliseen mediaan k\u00e4sitell\u00e4kseen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n olevia ongelmia; se on ik\u00e4\u00e4n kuin pakopaikka todellisuudelta.<\/p>\n

Muita merkkej\u00e4 ovat \u00e4rtyneisyys ja\/tai levottomuus, kun henkil\u00f6 ei k\u00e4yt\u00e4 sosiaalista mediaa; tai, jos miettii sosiaalista mediaa silloin, kun tekee jotain muuta ja menee someen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti mahdollisuuden saatuaan. My\u00f6s se on yksi selke\u00e4 signaali, jos ensimm\u00e4isen\u00e4 asiana her\u00e4tty\u00e4\u00e4n ja viimeisen\u00e4 asiana ennen silmiens\u00e4 sulkemista k\u00e4y l\u00e4pi sosiaalisen median kanavat.<\/p>\n

Someriippuvuus on yht\u00e4 voimakas kuin kokaiiniriippuvuus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Christopher Ott | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Joku saattaa t\u00e4t\u00e4 listaa lukiessaan v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 sit\u00e4, miten voimakasta riippuvuutta sosiaalinen media voi ihan aidosti aiheuttaa ja miten vakava asia someriippuvuus todellisuudessa on.<\/p>\n

Hiljattain Journal of Behaviorial Addiction<\/em><\/a> -lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus paljastaa, ett\u00e4 someriippuvuus on yht\u00e4 voimakas kuin esimerkiksi kokaiiniriippuvuus; kokaiinia pidet\u00e4\u00e4n yleisesti ottaen kaikkein addiktoivimpana huumausaineena.<\/p>\n

Tutkimusta johtaneen Dar Meshin<\/strong> mukaan someriippuvuudessa ja huumausaineriippuvuudessa on paljon samoja elementtej\u00e4, jotka n\u00e4kyv\u00e4t yht\u00e4l\u00e4isyyksin\u00e4 aivoissa tapahtuvissa muutoksissa. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi heikentynyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja omien arvojen noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4, p\u00e4\u00e4h\u00e4npinttym\u00e4t somea\/huumausaineita kohtaan ja muutokset mielialassa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi ihmiset, joilla on someriippuvuus, joutuvat herk\u00e4sti konfliktitilanteisiin muiden ihmisten kanssa, liittyen heid\u00e4n somen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon t\u00e4st\u00e4 riippuvuudesta someriippuvaiset yksil\u00f6t kokevat usein vieroitusoireita ja retkahtavat todella herk\u00e4sti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n somea uudelleen.<\/p>\n

Someriippuvuutta ei ole toistaiseksi luokiteltu muiden riippuvuuksien joukkoon, ja Mesh toivookin, ett\u00e4 heid\u00e4n tekem\u00e4ns\u00e4 tutkimus muuttaa k\u00e4sityksen someriippuvuuden vakavuudesta.<\/p>\n

”Noin kolmasosa ihmisist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sosiaalista mediaa ja osa n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 sopeutuu huonosti sosiaalisiin medioihin sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 liikaa. Toivon mukaan meid\u00e4n tekem\u00e4mme l\u00f6yd\u00f6kset motivoivat t\u00e4m\u00e4n toimialan suhtautumaan sosiaalisen median liikak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sen vaatimalla vakavuudella”<\/em>, Mesh kommentoi.<\/p>\n

Sosiaaliseen mediaan k\u00e4ytetty aika<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Krzysztof Kamil | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Miten paljon keskim\u00e4\u00e4rin jokainen ihminen t\u00e4ll\u00e4 planeetalla k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sosiaalista mediaa per p\u00e4iv\u00e4? 145 minuuttia eli l\u00e4hes kaksi ja puoli tuntia. Kasvua vuoteen 2012 on per\u00e4ti 61 prosenttia, joka tarkoittaa l\u00e4hes tunnin p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 keskiarvollista kasvua, joten jokainen voinee mietti\u00e4, milt\u00e4 tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 osin.<\/p>\n

Teini-ik\u00e4iset, joilla on someriippuvuus, saattavat olla n\u00e4yt\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 tasolla jopa yhdeks\u00e4n tuntia ja valtaosa siit\u00e4 kuluu nimenomaan somen parissa. Kaiken kukkuraksi t\u00e4m\u00e4 kyseinen tilasto on kuuden vuoden takaa, toki Pohjois-Amerikkaa<\/a> koskien, joten valistuneena arviona voisi heitt\u00e4\u00e4, ettei tilanne ole ainakaan parantunut t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO<\/a> kertoi vuonna 2019, ett\u00e4 ihmisen keski-ik\u00e4 on globaalisti 73,4 vuotta. Mik\u00e4li me otamme olettamuksen, ett\u00e4 sosiaalisen median pariin eksyt\u00e4\u00e4n jo kymmenen vuoden i\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 on t\u00e4ysin realistinen arvio, ihminen viett\u00e4\u00e4 keskiarvolta sosiaalisessa mediassa 6,66 vuotta<\/a>. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 me viet\u00e4mme prosentuaalisesti elinajastamme noin 9,1 prosenttia sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n

Filippiineill\u00e4<\/a> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sosiaalista mediaa keskiarvollisesti kaikkein eniten ja heid\u00e4n kohdallaan koko elinajasta per\u00e4ti 11,64 vuotta saattaa menn\u00e4 sosiaalisen median parissa.<\/p>\n

Sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 uskotaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olevan maailmanlaajuisesti noin 4,33 miljardia<\/a>. Kaiken kaikkiaan maapallolla el\u00e4\u00e4 vuonna 2021 noin 7,9 miljardia ihmist\u00e4<\/a>, joten kaikista t\u00e4m\u00e4n planeetan ihmisist\u00e4 noin 54,81 prosenttia k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sosiaalista mediaa, ja tuossa luvut ovat siis kaikki ihmiset – vauvasta vaariin.<\/p>\n

Kaikkein eniten ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aikaa sosiaalisen median kanavista Facebookissa, keskiarvolta noin 58 minuuttia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Seuraavana listalla ovat Instagram (53 minuuttia), Snapchat (49,5 minuuttia) ja YouTube (40 minuuttia).<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Ketk\u00e4 ovat Top 10 Suomen suosituimmat somejulkkikset!?<\/a><\/p>\n

Psyykkiset ja fyysiset ongelmat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nik Shuliahin | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Me puhuimme t\u00e4m\u00e4n listan ensimm\u00e4isess\u00e4 kohdassa ensimm\u00e4isist\u00e4 merkeist\u00e4, jotka kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 someriippuvuus on ottanut tai ottamassa vallan; arvioiden mukaan jopa 210 miljoonaa ihmist\u00e4<\/a>, maailmanlaajuisesti, k\u00e4rsii someriippuvuudesta ja sen aiheuttamista ongelmista.<\/p>\n

Vaan, mink\u00e4laisia psyykkisi\u00e4 ja fyysisi\u00e4 ongelmia someriippuvuus voi pahimmillaan sitten aiheuttaa?<\/p>\n

Yksi yleisimmist\u00e4 ongelmista ovat uniongelmat, jotka puolestaan voivat johtaa esimerkiksi useisiin erilaisiin mielenterveysongelmiin: vuonna 2017 tehdyss\u00e4 CBS<\/em><\/a>:n tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 Yhdysvalloissa 40 prosenttia aikuisista k\u00e4rsii somen aiheuttamista uniongelmista. Glasgow’n yliopiston<\/a> tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa puolestaan selvisi, ett\u00e4 teinit, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t somea yli kolme tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, menev\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin nukkumaan vasta kello 23:00 j\u00e4lkeen ja her\u00e4\u00e4v\u00e4t y\u00f6ll\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran.<\/p>\n

Monet liikaa sosiaalisessa mediassa aikaa viett\u00e4v\u00e4t ihmiset k\u00e4rsiv\u00e4t<\/a> my\u00f6s huonosta itsetunnosta, ahdistuksesta ja masennuksesta. Lis\u00e4ksi liiallinen somen k\u00e4ytt\u00f6 voi johtaa esimerkiksi sy\u00f6mish\u00e4iri\u00f6ihin, ylipainoon ja kommunikaatio-ongelmiin sek\u00e4 sit\u00e4 kautta my\u00f6s heikentyneeseen el\u00e4m\u00e4nlaatuun.<\/p>\n

Fyysisten oireiden<\/a> osalta liiallinen somen k\u00e4ytt\u00f6 saattaa johtaa esimerkiksi erilaisiin silm\u00e4ongelmiin, kuten silm\u00e4kipuun, sek\u00e4 sit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyihin, heikkoon ryhtiin, joka on taas omiaan aiheuttamaan monenlaisia fyysisi\u00e4 kipuja, ja my\u00f6s lukuisiin vakaviin sairauksiin, koska sosiaalinen media v\u00e4hent\u00e4\u00e4 runsaasti liikuntaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n

Avioerot ja parisuhteet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Engin Akyurt | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Tuoreen tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t Facebookia keskim\u00e4\u00e4rin useammin kuin kerran tunnissa<\/a>, ajautuvat suuremmalla todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 puhtaasti Facebookin k\u00e4yt\u00f6n aiheuttamiin konfliktitilanteisiin puolisonsa kanssa. N\u00e4m\u00e4 konfliktitilanteet ovat usein seurausta mustasukkaisuudesta ja erilaisista v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksist\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2012 julkaistun brittitutkimuksen mukaan Iso-Britanniassa asuvien ihmisten avioeroista per\u00e4ti joka kolmas linkittyi tavalla tai toisella sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Puolestaan kaksi vuotta aiemmin Yhdysvalloissa julkaistun tutkimuksen mukaan nelj\u00e4 viidest\u00e4 avioeroja hoitavista asianajajista k\u00e4ytti sosiaalista mediaa osana todistusaineistoaan.<\/p>\n

Sosiaalinen media vie siis nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 meilt\u00e4 aivan liian paljon aikaa ja siit\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t erityisesti puolisot, perheenj\u00e4senet ja yst\u00e4v\u00e4t. Omaan sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kannattaakin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ja korjata asiat ennen kuin someriippuvuus kummittelee aitona uhkana ilmassa.<\/p>\n

Kommunikaatio-ongelmat ja kaksi eri persoonaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nathan Dumlao | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Tuleeko sinulla yh\u00e4 eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin niin sanottuja hiljaisia hetki\u00e4 viett\u00e4ess\u00e4si aikaa esimerkiksi l\u00e4heisen yst\u00e4v\u00e4si kanssa? T\u00e4m\u00e4 saattaa olla seurausta puhtaasti sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n someriippuvuus aiheuttaa ihmisille ongelmia kommunikoinnin osalta niin sanotusti oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eli esimerkiksi kasvotusten keskustellessa. Osa k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 luo itselleen sosiaalisessa mediassa omanlaisensa persoonan, josta voi olla vaikeuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti. Erityisesti ihmiset, joilla on vaikeuksia p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 tuosta niin sanotusta toisesta persoonastaan irti, ovat vaikeuksissa kommunikoinnin suhteen.<\/p>\n

Kommunikaatio-ongelmia aiheuttaa my\u00f6s puhtaasti se, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on kasvotusten k\u00e4yt\u00e4vien keskustelujen aikana usein pakottava tarve ottaa puhelin kouraan ja k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi sosiaalista mediaa; uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 todella moni meist\u00e4 on t\u00f6rm\u00e4nnyt t\u00e4h\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n, jossa keskustelu keskeytyy somen vuoksi ja kaikki sanomasi kaikuu kuuroille korville. Kun toinen\/joku keskustelijoista ottaa puhelimen k\u00e4teens\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 someen kesken keskustelun, menett\u00e4\u00e4 h\u00e4n samalla kiinnostuksen k\u00e4ym\u00e4\u00e4ns\u00e4 keskusteluun. Kaiken lis\u00e4ksi tutkimukset<\/a> osoittavat, ett\u00e4 jopa yli joka kymmenes aikuinen kokee j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 mielummin kotiin somettamaan kuin tapaa kasvotusten l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

My\u00f6s vanhemmilla on usein t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kommunikaatio-ongelmia lastensa kanssa juuri samoista syist\u00e4.<\/p>\n

Onkin jotenkin surullista ajatella, ett\u00e4 monille k\u00e4ytt\u00e4jille sosiaalisen median alkuper\u00e4inen tarkoitusper\u00e4 oli kommunikaation yll\u00e4pito yst\u00e4viin ja perheenj\u00e4seniin, ja vaikka somesta onkin paljon hy\u00f6ty\u00e4 esimerkiksi kaukana toisistaan asuessa, lopputuloksena ovat ongelmat kasvoittain tapahtuvassa kanssak\u00e4ymisess\u00e4.<\/p>\n

FOMO – pelko, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 jostain paitsi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oletko t\u00f6rm\u00e4nnyt jossain termiin ”FOMO”, etk\u00e4 ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt mist\u00e4 oikein on kyse? FOMO on lyhenne englanninkielisist\u00e4 sanoista ”Fear of Missing Out”, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa pelkoa siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 paitsi jostain.<\/p>\n

Sosiaalinen media aiheuttaa osassa ihmisist\u00e4 juuri t\u00e4t\u00e4 kyseist\u00e4 tunnetta, kun he eiv\u00e4t ole jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4 somessa. Toisin sanoen, t\u00e4llaiset yksil\u00f6t pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 paitsi kenties jostain huikeasta kokemuksesta, kun he kirjautuvat ulos sosiaalisesta mediasta.<\/p>\n

Jopa 56 prosenttia sosiaalisessa mediassa olevista yksil\u00f6ist\u00e4 on jossain vaiheessa kokenut FOMO-tunteen ja per\u00e4ti 69 prosenttia milleniaaleista kokee kyseist\u00e4 tunnetta p\u00e4ivitt\u00e4in – osa jopa tunneittain – mik\u00e4li he eiv\u00e4t tsekkaa sosiaalista mediaa jatkuvalla sy\u00f6t\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n

FOMOa<\/a> kokevista henkil\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hes puolet eli noin 45 prosenttia kertoo, etteiv\u00e4t he pysty olla yli 12 tuntia avaamatta jotain sosiaalisen median kanavaa. Nelj\u00e4sosa ihmisist\u00e4 kertoo puolestaan, ett\u00e4 he ovat valmiita luopumaan muista riippuvuuksistaan, kuten esimerkiksi tupakoinnista, jos se mahdollistaa heille l\u00e4sn\u00e4olon somessa; t\u00e4m\u00e4 kertoo nimenomaan siit\u00e4 riippuvuudesta, jota sosiaalinen media aiheuttaa.<\/p>\n

I\u00e4kk\u00e4\u00e4mm\u00e4t ihmiset somessa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Prateek Katyal | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Monesti sosiaalisen median ongelmak\u00e4ytt\u00f6 miellet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti vain lasten ja nuorten ongelmaksi. N\u00e4in kenties olikin ennen, sill\u00e4 vuonna 2005 yli 65-vuotiaista ihmisist\u00e4 ainoastaan noin 2,5 prosenttia oli sosiaalisessa mediassa, mutta nykyaikana on toisin: esimerkiksi Yhdysvalloissa per\u00e4ti 35 prosenttia yli 65-vuotiaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 somea.<\/p>\n

Kyse ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4 sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaan someriippuvuus koskettaa niin ik\u00e4\u00e4n my\u00f6s i\u00e4kk\u00e4\u00e4mpi\u00e4 ihmisi\u00e4 – ei siis vain lapsia tai nuoria.<\/p>\n

Deccan Herald<\/em> <\/a>-lehti kirjoittaa 70-vuotiaasta henkil\u00f6st\u00e4, joka hakeutui l\u00e4heisten pakottamana hakemaan apua someriippuvuuteensa. T\u00e4m\u00e4n muutetulla nimell\u00e4 esitellyn henkil\u00f6n kerrottiin k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n jopa viisi tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 pikaviestinpalvelu WhatsAppia, mik\u00e4 vaikutti oleellisesti muun muassa t\u00e4m\u00e4n kyseisen henkil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. H\u00e4n oli niin addiktoitunut someen, ett\u00e4 h\u00e4n unohti ottaa jopa p\u00e4ivitt\u00e4iset insuliiniannoksensa diabeteksen hoitoon.<\/p>\n

”Konsultaation aikana k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6songelmia, kuten h\u00e4nen vaimonsakin oli kertonut. H\u00e4n oli vihainen, aggressiivinen ja loukkaava kotonaan. H\u00e4n unohti ottaa insuliiniannoksensa, mutta mit\u00e4\u00e4n muita kognitiviisia merkkej\u00e4 ei ollut ilmassa (esimerkiksi muistisairaudet). Kun h\u00e4nen vaimonsa yritti auttaa h\u00e4nt\u00e4, h\u00e4n oli viitt\u00e4 vaille ly\u00f6d\u00e4 vaimoaan”<\/em>, miest\u00e4 hoitanut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Diwakar Goutham<\/strong> kertoo.<\/p>\n

Goutham per\u00e4\u00e4nkuuluttaakin niin sanotun digitaalisen addiktion selvitt\u00e4mist\u00e4 erityisesti vanhusten kohdalla, kun potilaalle tehd\u00e4\u00e4n kokonaisvaltainen psykiatrinen arvio. Useat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ovatkin lehden mukaan varoitelleet, ett\u00e4 someriippuvuus on ihan yht\u00e4lailla uhka i\u00e4kk\u00e4\u00e4mmille ihmisille kuin se on nuorille.<\/p>\n

Liikenneonnettomuudet<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dmitry Vechorko | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Jo pitk\u00e4\u00e4n on ollut tiedossa, ett\u00e4 puhelimen k\u00e4ytt\u00f6 ajaessa heikent\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti muun muassa kuljettajan reaktioaikaa ja niin ik\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti riski\u00e4 joutua liikenneonnettomuuteen.<\/p>\n

Liikenneonnettomuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 onkin jatkuvassa kasvussa, kuten on my\u00f6s liikenneonnettomuuksien aiheuttamien kuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Vuonna 2000 ihmisi\u00e4 kuoli maailmanlaajuisesti liikenneonnettomuuksissa 1,15 miljoonaa ja vuonna 2018 tuo vastaava luku oli 1,35 miljoonaa. Liikenneonnettomuudet olivatkin vuonna 2018 maailmanlaajuisesti kahdeksanneksi yleisin kuolinsyy ja 5-29-vuotiaiden kohdalla kaikkein yleisin kuolinsyy, selvi\u00e4\u00e4 WHO:n raportista<\/a>. Keskiarvolta joka 23:s sekunti<\/a> yksi henkil\u00f6 menehtyy liikenneonnettomuudessa.<\/p>\n

Liikenneonnettomuudet eiv\u00e4t tokikaan johdu vain puhelimen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joka vuonna 2021 tarkoittaa isoilta osin sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Se ei ole kuitenkaan sattumaa, ett\u00e4 liikenneonnettomuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat jatkuvassa kasvussa, my\u00f6s siis kuolemaan johtaneiden liikenneonnettomuuksien. Viisi vuotta sitten per\u00e4ti 24 prosenttia<\/a> nuorista kuljettajista kertoi k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sosiaalista mediaa tai lukevansa s\u00e4hk\u00f6posteja ajaessaan; jokainen voinee kuvitella, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 numerot ovat korkeampi vuonna 2021, sill\u00e4 someriippuvuus on kasvava ilmi\u00f6.<\/p>\n

Paljon nykyp\u00e4iv\u00e4n tilanteesta kertoo my\u00f6s se, ett\u00e4 onnettomuuksia seuraavien oikeudenk\u00e4yntien kohdalla asianajajat k\u00e4yv\u00e4t l\u00e4pi onnettomuuden aiheuttaneen henkil\u00f6n aktiivisuuden sosiaalisessa mediassa.<\/p>\n

Kuvaavaa nykyp\u00e4iv\u00e4n asetelmalle on esimerkiksi Georgiassa, Yhdysvalloissa, vuonna 2016 tapahtunut liikenneonnettomuus. Somekanava Snapchat sis\u00e4lsi niin sanotun nopeusfiltterin<\/a>, jossa sai ker\u00e4tty\u00e4 palkintoja, mit\u00e4 kovempaa vauhtia sit\u00e4 liikkui. 19-vuotias tytt\u00f6 oli halunnut saavuttaa 100 mailin eli noin 161 kilometrin tuntinopeuden saavuttaakseen palkinnon vauhdistaan. T\u00e4m\u00e4 johti ulosajoon, jonka seurauksena h\u00e4nen kyydiss\u00e4\u00e4n olleista yst\u00e4vist\u00e4 toinen sai pysyv\u00e4n aivovamman. Kaiken kukkuraksi autoa ajanut nuori nainen oli postannut Snapchatiin kuvan vammoistaan, l\u00e4hes v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti onnettomuuden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Suomi ja sosiaalinen media<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 2019 l\u00e4hes 70 prosenttia Suomessa asuvista<\/a>\u00a0ihmisist\u00e4 oli sosiaalisessa mediassa. Suomessa oli tuona kyseisen\u00e4 vuotena 5,518 miljoonaa asukasta, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 noin 3,80 miljoonalla suomalaisella oli sometili v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 sosiaalisen median kanavassa.<\/p>\n

Aktiivisia, kuukausittaisella tasolla sosiaalisen median kanavia k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 Suomessa oli noin 60 prosenttia koko v\u00e4kiluvusta. Kun mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tuohon 5,518 miljoonaan kuuluvat kaikki Suomessa asuvat henkil\u00f6t vauvasta vaariin, prosenttiosuus sellaisista henkil\u00f6ist\u00e4, jotka aidosti voivat olla sosiaalisessa mediassa on reippaasti tuota edell\u00e4 mainittua 70 prosenttia korkeampi.<\/p>\n

Vuonna 2019 kaikkein aktiivisimmin Suomessa asuvat henkil\u00f6t k\u00e4yttiv\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 tasolla Facebookia. Sen j\u00e4lkeen tulivat YouTube, Instagram ja Snapchat. Nuorison keskuudessa kaikkein suosituimmat somekanavat olivat WhatsApp, YouTube ja Instagram. 70 prosenttia Suomessa asuvista k\u00e4ytti sosiaalista mediaa p\u00e4ivitt\u00e4isell\u00e4 tasolla alle tunnin. 1-2 tuntia somea k\u00e4ytt\u00e4vien osuus oli 23 prosenttia<\/a> ja kasvua oli t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n osalta per\u00e4ti kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.<\/p>\n

Vuonna 2020 sosiaalisessa mediassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aika kasvoi suomalaisten keskuudessa keskiarvolta 16 prosenttia – kaikkein eniten 16-24-vuotiaiden keskuudessa.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 iskeneen pandemian my\u00f6t\u00e4 Suomessa asuvat henkil\u00f6t kertoivat sosiaalisen median k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyneen, etenkin WhatsAppin ja Instagramin osalta. Facebookin k\u00e4ytt\u00f6 sen sijaan v\u00e4heni kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. Per\u00e4ti 37 prosenttia Suomessa asuvista henkil\u00f6ist\u00e4 kertoi, ett\u00e4 he olivat k\u00e4ytt\u00e4neet aiempaa v\u00e4hemm\u00e4n Facebookia.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n