{"id":19174,"date":"2021-06-14T06:24:44","date_gmt":"2021-06-14T03:24:44","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=19174"},"modified":"2026-03-05T16:35:32","modified_gmt":"2026-03-05T14:35:32","slug":"10-faktaa-veri-verenluovutus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/10-faktaa-veri-verenluovutus\/","title":{"rendered":"10 erikoista ja mielenkiintoista faktaa, joita et ehk\u00e4 tiennyt verest\u00e4 ja verenluovutuksesta"},"content":{"rendered":"

Maailman verenluovuttajien p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 14.6. ja sen kunniaksi Listafriikki<\/a> kasasi mielenkiintoisia verifaktoja verenluovutuksen merkityksest\u00e4 Saddam Husseinin<\/strong> verikoraaniin.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n siis luvassa erikoisiakin veri- ja verenluovutusfaktoja ja listalla avataan tuon elint\u00e4rke\u00e4n nesteen saloja. Listafriikin tapaan mukana on aimo annos omituisuuksia ihmis- ja el\u00e4inverest\u00e4, mutta koska t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuuluu lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta verenluovutuksesta, niin pit\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n osassa listaa ihan asialinjalla.<\/p>\n

Kes\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4 on valikoitunut teemap\u00e4iv\u00e4ksi siksi, ett\u00e4 se on Karl Landsteinerin\u00a0<\/b>syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4. Landsteiner oli it\u00e4valtalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja biologi, joka vuonna 1900 l\u00f6ysi veriryhm\u00e4t A, B ja C, jotka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan ABO-veriryhm\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4. Vuonna 1930 h\u00e4n sai l\u00f6yd\u00f6ksest\u00e4\u00e4n Nobelin fysiologian tai l\u00e4\u00e4ketieteen palkinnon.<\/p>\n

Kannattaa tutustua verenluovutukseen Punaisen Ristin Veripalvelun sivuilla<\/a> \u2013 sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4see my\u00f6s varaamaan ajan, jos haluaa liitty\u00e4 hengenpelastajien joukkoon.<\/p>\n

Ihmisen verenkierto uskomattomina numeroina<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ihmisen painosta verta on noin 8 prosenttia, mik\u00e4 tarkoittaa 70-kiloisella aikuisella reilua viitt\u00e4 litraa. Vaikka verta ei ole yht\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, voi ihminen menett\u00e4\u00e4 siit\u00e4 jopa 40 prosenttia ja selvit\u00e4 silti hengiss\u00e4. Toki siin\u00e4 vaiheessa tarvitaan ulkopuolista apua, sill\u00e4 vaikka veri uusiutuu koko ajan, ei oma keho kykene korvaamaan tuollaista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tarpeeksi vauhdilla. Sokkioireet toki alkavat jo silloin, kun verest\u00e4 on menett\u00e4nyt viidesosan.<\/p>\n

Mutta tosiaan, uusia verisoluja syntyy terveen ihmisen luuytimess\u00e4 koko ajan. Veren kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 noin 55 prosenttia on neste- ja l\u00e4mp\u00f6tasapainoa s\u00e4\u00e4telev\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vasta-, ravinto- ja kuona-aineita kuljettavaa plasmaa. Loppu veri koostuu verisoluista, joista suurin osa on happea ja hiilidioksidia kuljettavia punasoluja (kuvassa punainen). Vain pieni osa on vastustuskyvyst\u00e4 huolehtivia valkosoluja (kuvassa sininen) ja verenvuodot tyrehdytt\u00e4vi\u00e4 verihiutaleita (kuvassa keltainen).<\/p>\n

Punasoluja tuotetaan p\u00e4ivitt\u00e4in noin 200 miljardia eli reilut 2 miljoonaa joka sekunti. Samalla tahdilla niit\u00e4 my\u00f6s kuolee. Yksitt\u00e4inen punasolu el\u00e4\u00e4 suunnilleen nelj\u00e4 kuukautta. Verihiutaleet s\u00e4ilyv\u00e4t verenkierrossa 10 vuorokautta ja valkosolut tyypist\u00e4 riippuen muutamasta tunnista useampaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun syd\u00e4n pumppaa veren liikkeelle syd\u00e4mest\u00e4, kest\u00e4\u00e4 sill\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4 riippuen 20-30 sekuntia kiert\u00e4\u00e4 takaisin syd\u00e4meen. Yksi verisolu siis tekee jopa 4000 lenkki\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n

Veriryhm\u00e4t ovat yhteydess\u00e4 terveysriskeihin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Veriryhm\u00e4ll\u00e4 ei ole vaikutusta ihmisen persoonaan eik\u00e4 siihen, miten elimist\u00f6 sulattaa mit\u00e4kin ruokaa. Harhaluulot el\u00e4v\u00e4t kuitenkin tiukassa ja esimerkiksi Japanissa ja Etel\u00e4-Koreassa on deittisovelluksia, joissa etsit\u00e4\u00e4n itselle parhaiten sopivaa paria juuri ABO-veriryhm\u00e4j\u00e4rjestelm\u00e4n perusteella. Yhdysvaltalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Peter D’Adamo<\/strong> taas kertoi 1990-luvulla myyntimenestykseksi nousseessa Sy\u00f6 oikein oman tyyppisi mukaan<\/em> -kirjassaan, mit\u00e4 kuhunkin veriryhm\u00e4\u00e4n kuuluvan pit\u00e4isi ja toisaalta ei pit\u00e4isi sy\u00f6d\u00e4.<\/p>\n

Jos joku saa hyv\u00e4n olon sy\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kasvispainotteisesti tai l\u00f6yt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rakkauden veriryhm\u00e4n perusteella, niin mik\u00e4s se hienompaa, mutta tieteellisesti veriryhmien ei ole todettu vaikuttavan luonteeseen tai ruoansulatukseen \u2013 se on t\u00e4ytt\u00e4 humpuukia.<\/p>\n

Mutta eri veriryhmiin<\/a> kuuluvilla on erilainen riski sairastua tiettyihin tauteihin. Esimerkiksi malaria tarttuu heikommin O-veriryhm\u00e4\u00e4n<\/a> kuuluviin ihmisiin ja aiheuttaa heill\u00e4 lievemm\u00e4n taudinkuvan. Vakavan taudin todenn\u00e4k\u00f6isyys on l\u00e4hes kolminkertainen A-veriryhm\u00e4\u00e4n kuuluvilla ja siksi A-veriryhm\u00e4 onkin harvinaisempi alueilla, joissa malarialoista levitt\u00e4v\u00e4t hyttyset el\u00e4v\u00e4t. Jos O-veriryhm\u00e4 suojaa joissain m\u00e4\u00e4rin malarialta, on siihen kuuluvilla ihmisill\u00e4 hieman suurempi riski saada mahahaavaa aiheuttava helikobakteeri-infektio.<\/p>\n

Meit\u00e4 suomalaisia tietysti koskettavat yleiset syd\u00e4n- ja verisuonitaudit, joihin veriryhmien on todettu useissa tutkimuksissa vaikuttavan. Suurin riski sairastua syd\u00e4n- ja aivoinfarkteihin<\/a> on A-veriryhm\u00e4\u00e4n kuuluvilla, sen j\u00e4lkeen AB:ll\u00e4, sitten B:ll\u00e4 ja matalin riski on O-veriryhm\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Kaikkein eniten veriryhm\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 verisuonitukosten muodostumiseen. Laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia on A-, AB- ja B-veriryhmiin kuuluvilla jopa 90 prosenttia enemm\u00e4n kuin O-ryhm\u00e4n ihmisill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kolmella ensiksi mainitulla ryhm\u00e4ll\u00e4 on veress\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n tietty\u00e4 hyytymistekij\u00e4\u00e4, joka kasvattaa tukosriski\u00e4. Toiselta kantilta katsottuna O-ryhm\u00e4n veren heikko hyytyminen on riski tapaturmissa, ja tutkimuksissa onkin osoitettu, ett\u00e4 O-veriryhm\u00e4\u00e4n kuuluvilla on onnettomuustilanteissa muita suurempi riski menehty\u00e4 verenvuotoon.<\/p>\n

Mutta ennen kuin panikoidut oman veriryhm\u00e4si mahdollisista riskeist\u00e4, niin muista: ne ovat vain riskej\u00e4, eiv\u00e4t kiveen hakattuja tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4, ja elintavoilla on huomattavasti suurempi vaikutus ihmisen terveyteen ja mahdolliseen sairastumiseen \u2013 veriryhm\u00e4st\u00e4 viis.<\/p>\n

Saddam Husseinin verikoraani<\/h2>\n