Onneksi suomen kieless\u00e4 kuukausien nimet on pidetty omaper\u00e4isin\u00e4 ja nyt Listafriikki<\/a> syventyykin tarkastelemaan, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmett\u00e4 muun muassa huhti ja marras tarkoittavat. Ja varaudu j\u00e4rkyttym\u00e4\u00e4n,\u00a0sill\u00e4 juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 menossa oleva kes\u00e4kuu ei ole saanut nime\u00e4\u00e4n vuodenajan mukaan!<\/p>\n Suomenkieliset kuukausien nimet mainitaan ensimm\u00e4isen kerran Mikael Agricolan<\/strong> vuonna 1544 julkaistussa Rucouskiriassa<\/em>. Siell\u00e4 rukousten ohessa oli my\u00f6s kalenteri, jossa Agricola antoi ohjeita siit\u00e4, mit\u00e4 kunkin kuukauden aikana tulee tehd\u00e4.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kuukausien nimet aloitetaan sielt\u00e4 nykykalenterin mukaan ensimm\u00e4isest\u00e4 kuukaudesta eli tammikuusta.<\/p>\n Tammikuun alkuosa eli tammi saattaa viitata samannimiseen jaloon lehtipuuhun. Tammi on kova puu ja tammikuussa on usein kovat pakkaset. T\u00e4m\u00e4 selitys tuntuu kuitenkin v\u00e4h\u00e4n kaukaa haetulta \u2013 vai mit\u00e4 olet mielt\u00e4?<\/p>\n Hyv\u00e4ksytympi teoria perustuu tammi-sanan alkuper\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6tarkoitukseen. Se on perinteisesti tarkoittanut akselia, napaa tai keskipuuta. Ja tuo kuukausi jakaa ankaran talviajan kahtia eli se on kirjaimellisesti talven keskell\u00e4; tammikuu on talven napa, niin sanottu syd\u00e4ntalvi. Muinoin tammikuuta onkin kutsuttu syd\u00e4nkuuksi.<\/p>\n Kuva: Shadrin Andres | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Helmikuun helmen uskotaan viittaavan puiden oksille muodostuviin j\u00e4\u00e4helmiin. Kun elohopea on hetkeksi noussut plussan puolelle ja sitten ilma nopeasti pakastuu, j\u00e4\u00e4tyy suojas\u00e4\u00e4n sula vesi puiden oksiin, mik\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuin oksissa olisi kirkkaita helmi\u00e4. L\u00e4nsi-Suomessa j\u00e4\u00e4helmien koristaman mets\u00e4n on sanottu olevan pyynsilm\u00e4ll\u00e4 tai vesihilkalla. It\u00e4-Suomessa mets\u00e4 on tilkassa.<\/p>\n Helmikuuta on aikoinaan pidetty tammikuun kaimana samanlaisten s\u00e4\u00e4olojen ansiosta. Siit\u00e4 tulevat my\u00f6s sen muut nimitykset pikkutammi, kaimalkuu ja kaimalo, joista j\u00e4lkimm\u00e4isin tarkoittaa pient\u00e4 kaimaa.<\/p>\n Nimitykset viittaavat siihen, ett\u00e4 vaikka vuoden toinen kuukausi on edelleen kylm\u00e4 ja luminen, on pahin jo ohi. Helmikuun voisi n\u00e4hd\u00e4 kuin tammikuun v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 pikkuveljen\u00e4.<\/p>\n Kuva: Alain Audet | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Maaliskuun nimen alkuper\u00e4st\u00e4 on kielitieteilij\u00f6iden parissa ehk\u00e4 kaikkein eniten kiistely\u00e4. Joko se viittaa maahan, mahlaan tai maaliin.<\/p>\n Maa taitaa olla kaikkein eniten kannatusta saava vaihtoehto, sill\u00e4 siihen viittaavat niin monet vanhan kansan sananparretkin, esimerkiksi ”maaliskuu maan avaa<\/em>” ja ”maaliskuu maata n\u00e4ytt\u00e4\u00e4<\/em>”. Se siis on kaikessa yksinkertaisuudessaan maallinen kuukausi, jolloin lumi alkaa sulaa ja maa pikkuhiljaa n\u00e4ky\u00e4 pitk\u00e4n talven j\u00e4lkeen.<\/p>\n Mahla-teoriaa perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 vanhassa viron kieless\u00e4 tunnetaan mahlakuu tai maalakuu, joilla on viitattu siihen kuukauteen, jonka aikana puihin alkaa kehitty\u00e4 mahlaa. Virossa mahlakuu on kuitenkin tarkoittanut huhtikuuta. Ja kyll\u00e4h\u00e4n maalis-sanan voisi helposti ajatella johtuneen mahlasta tai maalasta.<\/p>\n Kaikkein v\u00e4hiten kannatusta on saanut n\u00e4kemys, jonka mukaan maaliskuun nimi tulee maali-sanasta. Silloin on kantavilla hangilla hiihdetty harjoittelemaan mets\u00e4stystaitoja ja ampumaan maaliin.<\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Huhtikuu aloittaa vuodesta sen ajanjakson, jolloin kuukausien nimet kuvaavat maaseudulla kulloisenakin aikana teht\u00e4vi\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Huhtikuussa kev\u00e4thankien aikaan k\u00e4ytiin merkitsem\u00e4ss\u00e4 ja kaatamassa havupuut, jotka sitten j\u00e4tettiin kuivumaan ja odottamaan seuraavana kes\u00e4n\u00e4 tapahtuvaa kaskenpolttoa.<\/p>\n Havupuukaski eli huhta eroaa tavallisesta kaskesta sill\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 poltetaan nimenomaan havupuita. Huhtipuut olivat yleens\u00e4 suurikokoisia ja sijaitsivat er\u00e4maassa kaukana asutuksesta. L\u00e4hinn\u00e4 nuoresta koivusta koostuva tavallinen kaski sen sijaan poltettiin l\u00e4hell\u00e4 kyli\u00e4. Viron kieless\u00e4 kask<\/em> muuten tarkoittaa yh\u00e4 koivua. Huhtikuun nimi on siis johdettu huhdasta, joka yhdyssanoissa esiintyy muodossa huhti. Samaan tapaan kuin lehm\u00e4 ja lehmihaka.<\/p>\n Huhtikuuta on kutsuttu my\u00f6s suvi-, sulama- ja kiimakuuksi. Kev\u00e4t on vauhdissa, kun lumet sulavat ja s\u00e4\u00e4 hiljalleen l\u00e4mpenee. Pohjois- ja It\u00e4-Suomessa suvi tarkoittaa talvista suojas\u00e4\u00e4t\u00e4, mik\u00e4 on siis l\u00e4hes vastakohta suven l\u00e4nsisuomalaiselle merkitykselle. Ja tuo kiimakuu \u2013 kev\u00e4t saa hormonit hyrr\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja huhtikuu on mets\u00e4kanalintujen, kuten teeren ja metson, soidinaikaa.<\/p>\n On my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 huhtikuun nimi tulisi huhtoa-sanasta, joka joissakin murteissa tarkoittaa samaa kuin ’huuhtoa’<\/a>. Huhtikuussa maa huuhtoutuu tai huhtoutuu lumesta.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Toukokuu jatketaan maatalon t\u00f6it\u00e4. Etel\u00e4suomalaisen sanonnan mukaan ”toukokuussa touot tehd\u00e4\u00e4n<\/em>” eli silloin on kev\u00e4isten peltot\u00f6iden aika. Touko siis tarkoittaa kev\u00e4tkylv\u00f6\u00e4 ja kasvavaa viljaa<\/a>. Mutta ennen kuin touko muuntui tarkoittamaan n\u00e4it\u00e4 edell\u00e4 mainittuja asioita, oli sen alkuper\u00e4inen merkitys kev\u00e4t.<\/p>\n Kev\u00e4t-sana on tuhansia vuosia vanha, mik\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 se kuuluu suomen l\u00e4hisukukielten sanastoon, esimerkiksi viroksi kev\u00e4t on kevad<\/em>. Aiemminkin meill\u00e4 on kyll\u00e4 tunnettu talven j\u00e4lkeinen vuodenaika, mutta se on siis ollut touko. Mist\u00e4 sitten tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 touko on suomen kieless\u00e4 kev\u00e4t-sanaa vanhempaa perua? Et\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 kielisukulaisessamme unkarissa kev\u00e4tt\u00e4 merkitsee sana tavasz<\/em>, joka on samaa perua kuin touko.<\/p>\n Toukoty\u00f6t ovat siis kirjaimellisesti kev\u00e4tt\u00f6it\u00e4. Touko-sanan merkitys vain on muuttunut.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Kes\u00e4kuun etymologia eli sanan alkuper\u00e4 vaikuttaa itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4lt\u00e4. Kes\u00e4 on tullut! Mutta kes\u00e4-sanan nykyisest\u00e4 merkityksest\u00e4 kes\u00e4kuu ei ole saanut nime\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n L\u00e4ntisiss\u00e4 murteissa l\u00e4mpimin vuodenaika tunnettiin suvena ja Mikael Agricolan kirjaamat kuukaudet perustuivat nimenomaan tuon alueen murteisiin, erityisesti Turun murteeseen. Kes\u00e4 sen sijaan tarkoitti kesantoa eli tuotantoon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 peltoa, joka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n vuodeksi tai useammaksikin viljelem\u00e4tt\u00e4 ja n\u00e4in maaper\u00e4n annetaan lev\u00e4t\u00e4 parantaa kasvukuntoa. Vanhassa l\u00e4nsisuomalaisessa talonpojan ty\u00f6kalenterissa oli t\u00e4ss\u00e4 kuussa vuorossa kesantojen kynt\u00e4minen eli kes\u00e4najo. Kun siis on alettu puhua kes\u00e4kuusta, on kyseess\u00e4 ollut kesantokuukausi eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n suvikuu, kuten me sen nykyisin ymm\u00e4rr\u00e4mme.<\/p>\n Kes\u00e4-sana, joka nykyisin on yleiskielinen nimitys vuodenajalle, on paljon tuoreempi suomenkielinen sana kuin suvi. Kes\u00e4n arvellaan t\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4 olevan aikoinaan it\u00e4murteisiin tullut lainasana, mutta l\u00e4nsimurteissakin se siis on ollut pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4; vain eri tarkoituksessa. Id\u00e4st\u00e4 kes\u00e4 on vuodenajan nimityksen\u00e4 levinnyt yleiskieleen 1800-luvulla, jolloin it\u00e4murteet alkoivat vahvasti vaikuttaa kirjoitettuun suomen kieleen.<\/p>\n Kuten jo aiemmin mainittiin, niin suvi on yht\u00e4lailla ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 it\u00e4murteissa, mutta nykyisen kes\u00e4n kanssa sill\u00e4 ei ole ollut mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4; suvi-sana merkitsee talvista suojas\u00e4\u00e4t\u00e4. On siin\u00e4 ollut tekemist\u00e4, kun on yritetty luoda j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 yleiskielt\u00e4 maahan, jossa alueelliset erot sanojen merkityksiss\u00e4 ovat n\u00e4inkin suuria!<\/p>\n Ja Listafriikki kun luuli, ett\u00e4 kes\u00e4kuu olisi ollut kuukausien nimet -listalla yksi selvimmist\u00e4 tapauksista!<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n Jos kes\u00e4kuun alkuper\u00e4 oli oletetusta poikkeava, ei hein\u00e4kuu tuo yll\u00e4tyksi\u00e4 kuukausien nimet -listalle. Hein\u00e4kuu on tietenkin hein\u00e4t\u00f6iden aikaa. Hein\u00e4t on korjattava talveksi kotiel\u00e4imille talteen, oli s\u00e4\u00e4 mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Siit\u00e4 kertoo my\u00f6s vanha kokem\u00e4kel\u00e4inen viisaus: ”Ei se hein\u00e4\u00e4 tee, joka pilvii vahtaa.<\/em>”.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Hein\u00e4t korjattiin talteen hein\u00e4kuussa ja viljan vuoro on elokuussa. Jos koskaan, niin elokuussa maatiloilla ei laiskotella. Kalannista, Varsinais-Suomesta, on per\u00e4isin hyvin paikkansa pit\u00e4v\u00e4 sananlasku: ”Joka elon aikana makaa, se tulevan kes\u00e4n aikana kerj\u00e4\u00e4<\/em>”.<\/p>\n Elo on tarkoittanut monenlaista omaisuutta, muun muassa ruokaa, tavaroita ja kotiel\u00e4imi\u00e4. Pohjois-Suomessa porokarja- tai lauma tunnetaan poroelona. Ehk\u00e4 kuitenkin tunnetuin elo-sanan merkitys on se, mist\u00e4 kuukaudenkin nimi on tullut. Se nimitt\u00e4in tarkoittaa viljaa \u2013 kasvavaa, kaadettua tai puitua viljaa. Elo voi my\u00f6s tarkoittaa itse viljankorjuuta.<\/p>\n Muista kuukausien nimist\u00e4 elokuu poikkeaa sill\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 ei mainittu Agricolan vuonna 1544 ilmestyneess\u00e4 Rucouskiriassa<\/em>. Suomen kirjakielen is\u00e4lle elokuu oli m\u00e4tekw<\/em> eli kylu\u00f6kw<\/em>, jotka \u2013 noh \u2013 suomeksi ovat m\u00e4t\u00e4kuu ja kylv\u00f6kuu. Kirjoitettuna elokuu esiintyi ensimm\u00e4isen kerran vasta vuonna 1630 julkaistussa Hemminki Maskulaisen<\/strong> virsikirjassa.<\/p>\n Kylv\u00f6kuu-nimitys tuli siit\u00e4, ett\u00e4 niihin aikoihin suoritetaan rukiin syyskylv\u00f6. Mit\u00e4 tahansa viljapeltoa voidaan kutsua elopelloksi, mutta osassa Suomea nimitys on vakiintunut tarkoittamaan nimenomaan ruispeltoa.<\/p>\n M\u00e4t\u00e4kuu, jota edelleen jonkin verran k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin aurinko siirtyy Leijonan t\u00e4htimerkkiin. Se juontaa juurensa muinaiseen Mesopotamiaan, jossa t\u00e4htitaivaan muutoksen aloittama ajanjakso tunnettiin koiranp\u00e4ivin\u00e4. Kyseess\u00e4 oli siis koirankuu.<\/p>\n M\u00e4t\u00e4kuu-nimitys on itse asiassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirhe, sill\u00e4 alkujaan Saksassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaskeamiskuuta tarkoittava Rodenmonat<\/em>. Tanskalaiset muunsivat Rodenmonatin<\/em> virheellisesti r\u00e5ddenm\u00e5nediksi<\/em>, joka sitten omaksuttiin ruotsin kieleen ja sit\u00e4 kautta k\u00e4\u00e4ntyi suomeksi m\u00e4t\u00e4kuuksi.<\/p>\n M\u00e4t\u00e4kuu alkaa jo hein\u00e4kuun puolella ja usein se on kes\u00e4n kuumin ajanjakso. Vaikka nimitys on k\u00e4\u00e4nn\u00f6svirhe, sopii se enemm\u00e4n kuin hyvin kes\u00e4helteisiin. Varsinkin ennen kylm\u00e4laitteiden keksimist\u00e4 ruoka pilaantui silloin tavallista nopeammin.<\/p>\n Kuva: Jakob Owens | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla on jo tullut varsin selv\u00e4ksi, eiv\u00e4t kaikki kuukausien nimet todellakaan ole yksiselitteisi\u00e4. Toisin on syyskuun kohdalla, sill\u00e4 ”syyskuu syksyn tuo<\/em>”.<\/p>\n Maatiloilla siirryt\u00e4\u00e4n syyskynt\u00f6ihin, sill\u00e4 viimeisetkin sadonkorjuuseen liittyv\u00e4t ty\u00f6t on tehty. Syyskuussa ruvettiin perinteisesti valmistautumaan erilaisiin sadonkorjuujuhliin, kuten loppukuusta alkavaan kekriin. Vaikka kekri nykykalenterissa alkaakin aivan syyskuun lopulla, vietettiin sit\u00e4 maataloissa sit\u00e4 mukaa, kun kes\u00e4n ty\u00f6t oli saatu pakettiin. Ajankohta siis saattoi vaihdella naapuritilojenkin v\u00e4lill\u00e4 loppukes\u00e4st\u00e4 my\u00f6h\u00e4iseen syksyyn.<\/p>\n Syyskuu saa nimens\u00e4 siis syksyst\u00e4<\/a>, joka on hyvin vanha suomalais-ugrilaisen kielikunnan perint\u00f6sana. Niin viron\u00a0s\u00fcgis,<\/em>\u00a0pohjoissaamen\u00a0c\u030cakc\u030ca <\/em>kuin unkarin \u0151sz <\/em>ovat per\u00e4isin samasta syksy-sanan muinaisesta kantamuodosta. Vuodenaikojen nimitykset kuuluvat muutenkin suomen kielen vanhimpiin sanoihin, joita siis syksyn lis\u00e4ksi ovat talvi sek\u00e4 \u2013 kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla olemme jo oppineet \u2013 touko ja suvi.<\/p>\n Kuva: Hannah Domsic | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Lokakuu viittaa suoraan kyseisen kuukauden olosuhteisiin: on m\u00e4rk\u00e4\u00e4 ja kuraista. T\u00e4st\u00e4 kertovat my\u00f6s lokakuun vanhat nimitykset loskakuu, ruojakuu ja likakuu.<\/p>\n Lokakuu on talveen varautumisen kuukausi, joka esimerkiksi Saksassa tunnettiin aiemmin nimell\u00e4 Weinmonat<\/em>, viitaten viininkorjuuseen. 1600-luvun alkupuolella lokakuu oli my\u00f6s ruotsin kieless\u00e4 vinm\u00e5nad<\/em><\/a>. Virallisesti lokakuusta ei kuitenkaan tullut viinikuukautta, vaikka Saksassa opiskellut Agricola vuoden 1544 Rucouskiriassaan<\/em> neuvoikin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan hyvin. T\u00e4ss\u00e4 muutama ote Rucouskirian<\/em> ohjeista lokakuulle:<\/p>\n Winamariat nyt poijmetan. <\/em>Viiniryp\u00e4leet nyt poimitaan.<\/p>\n Paijska teuran otzan cangi. <\/em>Paiskaa teuraan otsaan kanki.<\/p>\n Telle kwlla kelpa keijtetty fleski sz\u00f6de. <\/em>T\u00e4ll\u00e4 kuulla kelpaa keitetty\u00e4 sianlihaa sy\u00f6d\u00e4.<\/p>\n Joo winan wtista, <\/em>sille se percka rumin.<\/em> Juo uutta viini\u00e4, sill\u00e4 se puhdistaa ruumiin.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Onko lukijoiden joukossa Mokoma-faneja? Joka tapauksessa, yhtyeell\u00e4 on kappale nimelt\u00e4\u00e4n Marras, joka alkaa sanoilla: ”Maa makaa martona kohmeessa<\/em>”. Marto tarkoittaa lis\u00e4\u00e4ntymiskyvyt\u00f6nt\u00e4 ja hedelm\u00e4t\u00f6nt\u00e4, marras taas kuollutta tai kuolemaisillaan olevaa. Sanat sopivat yhteen, sill\u00e4 marraskuussa luonto kuolee, tai ainakin monien kasvien maanp\u00e4\u00e4lliset osat kuolevat. Ne ovat silloin my\u00f6s martoja, eli eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4nny.<\/p>\n Marras-sana<\/a> on lainautunut suomen kieleen samasta indoiranilaisen kantakielen kuolemaa tarkoittavasta sanasta, josta on johdettu my\u00f6s muun muassa englannin mortal<\/em>, latinan mors<\/em> ja espanjan muerte<\/em>. Yhdess\u00e4 maailman vanhimmassa kieless\u00e4, sanskritissa, mara <\/em>tarkoittaa kuolemaa\u00a0ja marta<\/em> kuolevaista.<\/p>\n Sivuhuomautuksena mitenk\u00e4\u00e4n kuukausiin liittym\u00e4tt\u00e4: Ihon uloin osa on marraskesi, joka koostuu kuolleesta sarveiskerroksesta.<\/p>\n Kuolema liittyy marraskuuhun muutenkin kuin luonnon vuosittaisen kierron vuoksi. Kansanuskomuksen mukaan manalan portit ovat tuolloin auki ja kuolleiden henget eli martaat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t liikkumaan el\u00e4vien keskuuteen. Kristinuskon my\u00f6t\u00e4 ajankohta on saanut uuden nimen ja merkitys on hieman muuttunut, mutta edelleen pyh\u00e4inmiestenp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n marraskuun taitteessa. Aiemmin se oli aina marraskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mutta nyky\u00e4\u00e4n Suomessa pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n ajankohta vaihtelee, jotta se osuu lauantaille.<\/p>\n Lue my\u00f6s: 10 Halloweenin kauhutarinaa, jotka tapahtuivat oikeasti!<\/a><\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n Joulukuu on elokuun lis\u00e4ksi toinen kuukausi, jota Agricola Rucouskiriassaan<\/em> kutsui jollain muulla kuin nykyisin k\u00e4ytetyll\u00e4 nimell\u00e4. Joulukuu on tietenkin saanut nimens\u00e4 yhdest\u00e4 vuoden suurimmasta juhlasta eli joulusta. Aiempi nimitys ei sek\u00e4\u00e4n ollut j\u00e4rin mielikuvituksellinen, sill\u00e4 joulukuusta k\u00e4ytettiin nime\u00e4 talvikuu. Vuodelta 1584 on per\u00e4isin ensimm\u00e4inen kirjallinen merkint\u00e4 joulukuusta.<\/p>\n Joulukuu \u2013 kuten joulu-sana itsekin \u2013 tulee ruotsin kielest\u00e4. Ruotsissa joulukuu tunnettiin my\u00f6s julm\u00e5nadina<\/em>, ennen kuin sekin muutettiin latinan kielisen numeron mukaisesti decemberiksi<\/em>.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/span><\/strong><\/p>\n \ud83e\udd37\u200d\u2640\ufe0f Kerro kommenttikentiss\u00e4<\/em> \u2b07\ufe0f\u2b07\ufe0f tai somekanavissamme oliko t\u00e4ll\u00e4 kuukausien nimet -listalla jotain suuria yll\u00e4tyksi\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisesti yrit\u00e4n viel\u00e4kin toipua kes\u00e4kuusta <\/em>\ud83d\ude02 Ajankohta sille on mit\u00e4 parhain!<\/em><\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalaiset kuukausien nimet ovat omaper\u00e4isi\u00e4 ja niist\u00e4 kuuluu olla ylpe\u00e4. Mutta tied\u00e4tk\u00f6s tuttujen kuukausien nimien alkuper\u00e4\u00e4? Yll\u00e4tyksi\u00e4 voi olla luvassa! L\u00e4hes kaikki Euroopan kielet ovat hyl\u00e4nneet omat kuukausien nimet ja omaksuneet saman nimik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n. My\u00f6s unkarin ja viron kielet, eli suomen sukulaiskielet, ovat muuttaneet kuukausien nimet yleiseurooppalaisiksi. Latinalaisper\u00e4iset kuukausien nimet on omistettu roomalaisille jumalille, keisareille ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":19352,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[33],"tags":[173,117,110],"class_list":["post-19323","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleistieto","tag-kalenteri","tag-kuukausi","tag-suomalainen"],"yoast_head":"\nTammikuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/tammikuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Helmikuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/helmikuu_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Maaliskuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/helmikuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Huhtikuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/huhtikuu_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Toukokuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/toukokuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kes\u00e4kuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/kesakuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Hein\u00e4kuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/heinakuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Elokuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/elokuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Syyskuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/syyskuu_unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Lokakuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/lokakuu.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Marraskuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/marraskuu.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Joulukuu<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/joulukuu_pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
\n