{"id":19355,"date":"2025-06-18T19:45:11","date_gmt":"2025-06-18T17:45:11","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=19355"},"modified":"2026-03-21T11:59:39","modified_gmt":"2026-03-21T09:59:39","slug":"top-10-myrkylliset-kasvit-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/top-10-myrkylliset-kasvit-suomessa\/","title":{"rendered":"Top 10 myrkylliset kasvit Suomessa: Raparperi on edellinen kuoleman aiheuttaja"},"content":{"rendered":"

Nyt listataan Suomen myrkylliset kasvit, jotka saattavat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 vaarallisuudellaan. Usein myrkyllisi\u00e4 kasveja ajatellaan olevan vain tropiikissa, mutta kyll\u00e4 niit\u00e4 tosiaan l\u00f6ytyy Pohjolastakin.<\/p>\n

Kaikki varmasti tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kansalliskukkamme kielo on myrkyllinen. Jos sen punaisia marjoja tai valkoisia kukkia sy\u00f6 oikein urakalla, on syyt\u00e4 varautua pahoinvointiin ja ripuliin. Hengenvaaraa kielosta ei kuitenkaan ole. Ei edes silloin, jos joku sattuisi vahingossa h\u00f6rpp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kielokimpun maljakosta vedet.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> otti t\u00e4lle listalle mukaan sellaiset myrkylliset kasvit, jotka aiheuttavat vakavia oireita. Osa listan kasveista on luonnonvaraisia ja toisia l\u00f6ytyy vain puutarhoista. Kasvoivat ne miss\u00e4 vain, niin silm\u00e4t kannattaa pit\u00e4\u00e4 auki \u2013 varsinkin jos mukana on pieni\u00e4 lapsia, joilla on tapana laittaa suuhunsa kaikki mahdollinen ja v\u00e4h\u00e4n ylikin. Juuri heille n\u00e4m\u00e4 myrkylliset kasvit ovat kaikkein vaarallisimpia. Onneksi useimmiten myrkytys saadaan hoidettua l\u00e4\u00e4kehiilell\u00e4 ja moniin myrkkyihin on my\u00f6s vasta-aineita.<\/p>\n

Koristavatko n\u00e4m\u00e4 kauniit, mutta myrkylliset kasvit sinun pihapiiri\u00e4si?<\/p>\n

1. Ukonhattu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Myrkylliset kasvit -lista aloitetaan ukonhattujen (Aconitum<\/em>) suvulla, jonka kaikki lajit ovat myrkyllisi\u00e4. Ukonhatuilla onkin maailmalla pahaenteisi\u00e4 lempinimi\u00e4, kuten Queen of Poisons<\/em> eli myrkkyjen kuningatar sek\u00e4 Devil’s Helmet<\/em> eli paholaisen kyp\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Ukonhatut sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t monia myrkyllisi\u00e4 aineita, joista vaarallisin on hermomyrkky akonitiini. Vaikka koko kasvi on myrkyllinen, ovat juuret sen tappavin osa. Juurimukuloista saadun akonitiinin teho on tiedetty jo kauan, ja sit\u00e4 onkin k\u00e4ytetty nuolimyrkkyn\u00e4. Myrkyt imeytyv\u00e4t siis my\u00f6s iholta ja limakalvoilta, mutta annos ei useinkaan riit\u00e4 tappamaan; sy\u00f6tyn\u00e4 asia on eri. Vain muutama gramma ukonhatun juurakkoa riitt\u00e4\u00e4 aiheuttamaan tuskallisen kuoleman. Kuolemantapaukset<\/a> ovat harvinaisia, mutta eiv\u00e4t ennenkuulumattomia.<\/p>\n

Noin vartin kuluessa alkavat ensimm\u00e4iset oireet, joihin kuuluu polttava tunne suussa, kihelm\u00f6inti\u00e4, nielemisvaikeuksia ja raajojen tuntoharhoja. Vakavammat oireet \u2013 lihasten lamautuminen ja syd\u00e4men rytmih\u00e4iri\u00f6t \u2013 alkavat noin 1\u20136 tunnin kuluessa sy\u00f6misest\u00e4.<\/p>\n

Ukonhattua on k\u00e4ytetty sen puuduttavien ominaisuuksien ansiosta l\u00e4\u00e4keaineena, mutta my\u00f6s tehokkaana myrkkyn\u00e4<\/a> murhissa ja antiikin Roomassa teloituksissa.<\/p>\n

Suomessa luonnonvaraisena kasvaa harvinainen ja rauhoitettu lehtoukonhattu, jota tavataan meill\u00e4 ainoastaan Pohjois-Karjalassa. Keski- ja Etel\u00e4-Suomessa voi tavata muutamia ukonhattulajeja viljelykarkulaisina; upean kukintonsa ansiosta ne ovat suosittuja puutarhakasveja. Niit\u00e4 ei kuitenkaan suositella sellaiseen pihapiiriin, jossa liikkuu pieni\u00e4 lapsia tai kasveja sy\u00f6vi\u00e4 kotiel\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n

2. Rohtosormustinkukka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea<\/em>) on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n kukintonsa ansiosta puutarhojen suosittu koristekasvi, joka ei luontaisesti kasva Suomessa. Etel\u00e4-Suomessa sit\u00e4 tavataan kuitenkin jonkin verran kukkapenkeist\u00e4 karanneen ja villiintyneen\u00e4.<\/p>\n

Rohtosormustinkukan digitalisglykosidit vaikuttavat syd\u00e4meen ja keskushermostoon aiheuttaen tajunnan heikkenemist\u00e4, kouristuksia, hallusinaatioita ja vatsavaivoja tunteja altistumisen j\u00e4lkeen. Myrkytysoireita saadakseen ihmisen on pit\u00e4nyt sy\u00f6d\u00e4 sormustinkukkaa \u2013 mik\u00e4 tahansa kasvin osa riitt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se on kauttaaltaan myrkyllinen ja yksikin lehti voi riitt\u00e4\u00e4 vakavaan myrkytystilaan, joka voi pahimmillaan aiheuttaa kuolemaan johtavan kammiov\u00e4rin\u00e4n.<\/p>\n

Digitalis<\/em>-suvun kasvien lehti\u00e4 on jo 1700-luvulla k\u00e4ytetty syd\u00e4men vajaatoiminnan hoidossa ja nyky\u00e4\u00e4nkin kukinta-aikaan ker\u00e4ttyj\u00e4 lehti\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n raaka-aineena l\u00e4\u00e4kkeiden valmistuksessa. Yksi sormustinkukasta saatava l\u00e4\u00e4keaine on digoksiini, jolla salolainen myrkkyhoitaja Lembit Kapanen<\/strong> tappoi 84-vuotiaan naisen<\/a>, johon h\u00e4nell\u00e4 oli ollut hoiva- ja seurustelusuhde.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 kylm\u00e4verist\u00e4 sairaanhoitajaa, jotka paljastuivat sarjamurhaajiksi<\/strong><\/a><\/p>\n

3. Kultasade<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Etienne<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Luonnonvaraisena etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassa kasvavat kultasateet (Laburnum<\/em>) ovat suosittuja koristepensaita ja -puita Etel\u00e4-Suomen puistoissa ja puutarhoissa. Kultasateen nimi on varsin osuva, sill\u00e4 sen keltaiset kukinnot ovat runsaat ja roikkuvat.<\/p>\n

Koko kasvi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sytisiini-nimist\u00e4 alkaloidia, mutta kaikkein myrkyllisin osa ovat sen siemenet. Niiss\u00e4 piileekin vaaran paikka, sill\u00e4 kultasateen siemenpalot muistuttavat hieman herneit\u00e4. Lapsia siis kannattaa varoittaa, sill\u00e4 tunnin kuluessa alkavia myrkytysoireita voi tulla vain yhden siemenen sy\u00f6misest\u00e4. Oireita ovat muun muassa pahoinvointi, lihasheikkous, rytmih\u00e4iri\u00f6t, alentunut verenpaine ja koordinaatiokyvyn heikkeneminen. Vakavassa myrkytystilassa voi esiinty\u00e4 my\u00f6s kouristelua, tajuttomuutta ja hengityksen lamaantumista.<\/p>\n

Sytisiini on my\u00f6s teratogeeninen aine eli se voi aiheuttaa siki\u00f6vaurioita ja ep\u00e4muodostumia. Kultasadetta ei kuitenkaan sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n tarvitse v\u00e4ltell\u00e4, sill\u00e4 se ei levit\u00e4 haitallisia aineita ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n eik\u00e4 siit\u00e4 ole vaaraa muuta kuin sy\u00f6tyn\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa puista \u2013 Puut ehk\u00e4isev\u00e4t rikoksia ja suojaavat sy\u00f6v\u00e4lt\u00e4<\/a><\/strong><\/p>\n

4. Risiini<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Dinkum<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Risiini (Ricinus communis<\/em>) on kookas ja pensasmainen kasvi, jota Suomen leveyksill\u00e4 kasvatetaan kes\u00e4kukkana puutarhoissa ja puistoissa. Risiini on alunperin kotoisin It\u00e4-Afrikasta.<\/p>\n

Risiinikasvin papumaisista, hieman kyll\u00e4ist\u00e4 punkkia muistuttavista siemenist\u00e4<\/a> saadaan vatsaoireita helpottavaa sek\u00e4 kauneudenhoidossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4, vaaratonta risiini\u00f6ljy\u00e4. Samaisesta kasvista saadaan kuitenkin my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen myrkyllist\u00e4 risiini\u00e4. Kokonaisista siemenist\u00e4 risiini ei p\u00e4\u00e4se imeytym\u00e4\u00e4n, mutta jos niit\u00e4 l\u00e4htee pureskelemaan, riitt\u00e4\u00e4 hengenvaaralliseksi annokseksi vain yksi tai kaksi kappaletta. Moninkertaisesti tappavampaa risiini on hengitettyn\u00e4 tai pistoksena, ja sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4nkin yhten\u00e4 maailman myrkyllisimmist\u00e4 aineista.<\/p>\n

Risiini aiheuttaa noin viisi tuntia nauttimisen j\u00e4lkeen muun muassa oksentelua ja ripulia, ja alkuoireiden j\u00e4lkeen kest\u00e4\u00e4 jopa 2\u20135 vuorokautta, ett\u00e4 maksa- ja munuaisvauriot ja keskushermoston oireet tulevat ilmi. Risiini on proteiini, joka est\u00e4\u00e4 joidenkin muiden proteiinien valmistuksen kehossa, joten sen takia vakavat oireet tulevat viiveell\u00e4.<\/p>\n

Risiini on monelle varmasti tuttu korkean profiilin salamurhayrityksist\u00e4; viimeksi viime vuonna yhdysvaltalaisviranomaiset takavarikoivat presidentti Donald Trumpille<\/strong> osoitetun risiinil\u00e4hetyksen. Joskus salamurhissa on onnistuttukin, nimitt\u00e4in bulgarialainen toisinajattelija Georgi Markov<\/strong> murhattiin risiinill\u00e4<\/a> syyskuussa 1978. Markov odotti Lontoossa bussia, kun h\u00e4nen jalkaansa pistettiin sateenvarjolla. My\u00f6hemmin reitt\u00e4 alkoi s\u00e4rke\u00e4, mink\u00e4 j\u00e4lkeen miehelle nousi kova kuume. Markov kuoli kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin. Ruumiinavauksessa h\u00e4nen reidest\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyi nuppineulanp\u00e4\u00e4n kokoinen myrkky\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kuula.<\/p>\n

5. Myrkkykeiso<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kristian Peters<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Myrkylliset kasvit -listalla menn\u00e4\u00e4n nyt siihen kaikkein pahimpaan, sill\u00e4 myrkkykeisoa (Cicuta virosa<\/em>) on pidetty Suomen kasveista kaikkein myrkyllisimp\u00e4n\u00e4. Se voi jo hyvinkin pienen\u00e4 annoksena aiheuttaa pahoja lihaskouristuksia. Myrkkykeiso on varsin yleinen kasvi Etel\u00e4- ja Keski-Suomen rannoilla ja matalissa rantavesiss\u00e4, ja sen vaarallisuutta lis\u00e4\u00e4 samankaltaisuus vaarattoman koiranputken kanssa. N\u00e4m\u00e4 kaksi erottaa esimerkiksi lehdist\u00e4<\/a>: myrkkykeison lehdet ovat leve\u00e4t ja sahalaitaiset verrattuna koiranputken hentoihin, kaksilehdykk\u00e4isiin lehtiin. Parhaiten eron n\u00e4kee juurakosta, joka myrkkykeisolla on pystysuora ja lokerollinen. Juurakkoa ei kuitenkaan kannata sen tarkemmin tutkia, sill\u00e4 myrkkykeison sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4, nopeasti imeytyv\u00e4\u00e4 kikutoksiinia on eniten nimenomaan juurissa. Vuonna 2007 Alavudella kaksi naista p\u00e4\u00e4tyi sairaalahoitoon sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n mukulaselleriksi luulemaansa myrkkykeison juurta<\/a>.<\/p>\n

Myrkkykeison kanssa ei pid\u00e4 leikki\u00e4, ja jos her\u00e4\u00e4 edes ep\u00e4ily mahdollisesta kasvin osien nielemisest\u00e4, tulee henkil\u00f6lle antaa l\u00e4\u00e4kehiilt\u00e4 ja toimittaa h\u00e4net v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sairaalahoitoon.<\/p>\n

Kikutoksiinin nauttiminen aiheuttaa noin tunnin sis\u00e4ll\u00e4 muun muassa oksentelua, vatsakipuja ja syljen erityksen lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 seuraavat vakavammat, hieman epilepsiakohtausta muistuttavat oireet kuten suusta tuleva verinen vaahto, kouristelu ja munuaisten pett\u00e4minen. Kikutoksiinin aiheuttama keskushermoston yliaktiivisuus voi johtaa syd\u00e4men pys\u00e4htymiseen ja hengityksen salpautumiseen<\/a>. Ilman hoitoa myrkkykeison sy\u00f6minen saattaa johtaa kuolemaan vain muutamassa tunnissa. Suomessa vakavatkaan myrkytykset eiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n aikaan ole olleet kohtalokkaita.<\/p>\n

6. Raparperi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Alex Fox | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

K\u00e4si pystyyn kaikki ne, jotka ovat surutta sy\u00f6neet raparperia kotipuutarhasta! Raparperia ei kuitenkaan saisi sy\u00f6d\u00e4 suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 ainakaan raakana, koska sen varsi ja erityisesti lehdet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t oksalaatti-nimist\u00e4 nefrotoksiinia.<\/p>\n

Lieviin raparperimyrkytyksen oireisiin kuuluvat nielemisvaikeudet, pahoinvointi, ripuli ja oksentaminen. Vakavassa myrkytystilassa oksalaatin kertyminen elimist\u00f6\u00f6n aiheuttaa hypokalsemiaa eli pienentynytt\u00e4 veren kalsiumpitoisuutta, lihaskramppeja, tunnottomuutta ja voi pahimmillaan johtaa munuaisvaurioon.<\/p>\n

Raparperin vaarallisimmat osat ovat suuret vihre\u00e4t lehdet<\/a>, joita ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 pid\u00e4 menn\u00e4 popsimaan. Muuten raparperia kyll\u00e4 kannattaa sy\u00f6d\u00e4, varsinkin kypsennettyn\u00e4, sill\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon t\u00e4rkeit\u00e4 vitamiineja ja hivenaineita. Jos kirpe\u00e4 raparperi maistuu suurina annoksina, kannattaa kyytipojaksi valita jotain kalsiumpitoista ruokaa, kuten maitotuotteita.<\/p>\n

Kasvimyrkytykset ovat Suomessa harvinaisia<\/a>, vaikka Myrkytystietokeskuksen tietoon on viimeisten vuosikymmenten aikana muutamia vakavia ukonhattu- ja myrkkykeisomyrkytyksi\u00e4 tullutkin. Suomessa viimeisin kuolemaan johtanut kasvimyrkytys oli raparperin aiheuttama<\/a>. Vuonna 1959 pieni lapsi menehtyi sy\u00f6ty\u00e4\u00e4n raparperin lehti\u00e4.<\/p>\n

7. Oleanteri<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oleanteri<\/a> (Nerium oleander<\/em>) on luonnonvaraisena V\u00e4limeren alueella ja Etel\u00e4-Aasiassa kasvava, parhaimmillaan jopa kuuden metrin korkuinen pensaskasvi. Myrkyllisyydest\u00e4\u00e4n huolimatta sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s huonekasvina kauniiden, tuoksuvien kukkiensa vuoksi. Useimmiten oleanteri hankitaan kuitenkin pihan koristukseksi, mutta paikka t\u00e4ytyy valita huolella, jotta lapset eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se sit\u00e4 koskettamaan. Oleanterin taittuneista lehdist\u00e4 nimitt\u00e4in erittyy eritt\u00e4in myrkyllist\u00e4 valkoista nestett\u00e4. Lehtien v\u00e4lttely ei toki riit\u00e4, sill\u00e4 kasvin jokainen osa on myrkyllinen. Ihmisi\u00e4 on kuollut, kun he ovat k\u00e4ytt\u00e4neet oleanterin oksia varraskeppein\u00e4!<\/p>\n

Nesteess\u00e4 on tappavaa oleandriinia, joka kuluu samaan syd\u00e4nglykosidien joukkoon kuin rohtosormustinkukan digoksiini. Myrkytyksen oireita ovat vatsakivut, p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky, sekavuus, tietoisuuden tason lasku, rytmih\u00e4iri\u00f6t ja kouristukset.<\/p>\n

Vain yksi oleanterin lehti voi jo aiheuttaa hengenvaarallisia myrkytysoireita ja tehosta kertonee my\u00f6s se, ett\u00e4 kuivatuista lehdist\u00e4 on V\u00e4limeren maissa valmistettu rotanmyrkky\u00e4. Oleandriini ja muut oleanterin myrkylliset aineet pit\u00e4v\u00e4t siis tehonsa kuivattunakin.<\/p>\n

8. Myrkkykatko<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Myrkkykatko (Conium maculatum<\/em>) on hyvin samann\u00e4k\u00f6inen myrkkykeison ja harmittoman koiranputken kanssa, mutta myrkkykatkon tunnistaa punat\u00e4pl\u00e4isest\u00e4 varresta. Se ei ole alunperin kasvanut luonnonvaraisena Suomessa, mutta nyky\u00e4\u00e4n sill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin laaja levinneisyysalue, vaikka se melko harvinainen onkin.<\/p>\n

Myrkkykatkossa on monia myrkyllisi\u00e4 aineita, joista vaarallisin on koniini. Vaikka kasvin ontosta varresta olisi houkuttelevaa tehd\u00e4 hernepyssy, voi pelkk\u00e4 puhaltaminen siihen aiheuttaa pahoinvointia ja suun polttelua. Myrkytys voi seurata hyvinkin nopeasti sy\u00f6misen j\u00e4lkeen ja pienikin m\u00e4\u00e4r\u00e4 riitt\u00e4\u00e4; 6\u20138 tuoretta lehte\u00e4 saattaa olla tappava annos.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset oireet ovat oksentelu sek\u00e4 polttava tunne suussa ja nielussa. Oireita ovat my\u00f6s heittelev\u00e4 verenpaine ja rytmih\u00e4iri\u00f6t. Koniinin \u2013 ja siten myrkkykatkon \u2013 vaarallisuus johtuu sen lihaksia halvaannuttavasta vaikutuksesta. Vakava myrkytystila aiheuttaa jaloista alkavan tunnottomuuden, joka levi\u00e4\u00e4 koko kehoon ja halvaannuttaa lopulta hengityslihakset. Myrkytyksen uhri voi selvit\u00e4, jos h\u00e4net saadaan nopeasti hengityskoneeseen, joka pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 elintoimintoja sill\u00e4 aikaa, kun koniinin vaikutukset muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluessa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Myrkkykatkoa<\/a> on aikoinaan k\u00e4ytetty kuolemantuomioiden toimeenpanossa ja kuuluisin myrkkykatkolla teloitettu lienee l\u00e4nsimaisen filosofian is\u00e4n\u00e4 pidetty Sokrates<\/strong>.<\/p>\n

9. Syysmyrkkylilja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Goran Horvat | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

\n

Syysmyrkkyliljan (Colchicum autumnale<\/em>) myrkyllisyys on p\u00e4\u00e4telt\u00e4viss\u00e4 jo nimest\u00e4. Sit\u00e4 esiintyy luonnonvaraisena Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa; Suomessa syysmyrkkylilja eli alastonimpi on puutarhojen koristekasvi \u2013 viljelykarkulaisia voi toki tavata luonnossakin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 sipulikasvi on kokonaan eritt\u00e4in myrkyllinen, mutta eniten alkaloideihin kuuluvaa kolkisiinia l\u00f6ytyy siemenist\u00e4. Samoin kuin kultasateen sytisiini, my\u00f6s syysmyrkkyliljan kolkisiini saattaa aiheuttaa ep\u00e4muodostumia. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kasvien kromosomistojen monistamiseen laboratorioissa.<\/p>\n

Syysmyrkkylilja aiheuttaa myrkytysoireita hyvinkin pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 sy\u00f6tyn\u00e4. Oireita ovat muun muassa verenpaineen lasku, tuntoh\u00e4iri\u00f6t, hallusinaatiot, vakavat vatsaoireet, hengityksen lamautuminen ja munuaisten vajaatoiminta. Ik\u00e4v\u00e4t oireet aiheuttava kolkisiini on kuitenkin oikein annosteltuna t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4\u00e4keaine, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi niveltulehduksien ja syd\u00e4npussintulehduksen hoidossa.<\/p>\n<\/div>\n

10. Lehton\u00e4si\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Hans Braxmeier | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lehton\u00e4si\u00e4 (Daphne mezereum<\/i>) on melko harvinainen pensas, mutta sen levinneisyysalue on l\u00e4hes koko Suomi pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Sen kauniin vaaleanpunaiset kukat puhkeavat Etel\u00e4-Suomessa jo huhtikuussa; ennen kuin sill\u00e4 on viel\u00e4 lehti\u00e4k\u00e4\u00e4n. Hempe\u00e4n ulkon\u00e4\u00f6n ei kannata antaa h\u00e4m\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 lehton\u00e4si\u00e4n jokainen osa on hengenvaarallisen myrkyllinen. Nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t, muut kuin ihmiset, tiet\u00e4v\u00e4t luontaisesti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen kirkkaanpunaiset marjat rauhaan, mutta linnuille niist\u00e4 ei aiheudu harmia.<\/p>\n

Vaikka koko kasvi on myrkyllinen, sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t sen marjat erityisen paljon metsereiini\u00e4, joka lamauttaa hermoston aiheuttaen tukehtumisen tunteen. Suomalainen luonnontutkija ja kemisti Pehr Adrian Gadd<\/strong> kirjoitti lehton\u00e4si\u00e4n vaarallisuudesta<\/a> jo vuonna 1751: \u201dMuutamia marjoja annetaan pikku lapsille matojen menoksi, heid\u00e4n sanotaan niist\u00e4 siten kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4sev\u00e4nkin, mutta on siin\u00e4 hengenmenokin pel\u00e4tt\u00e4viss\u00e4.<\/em>\u201d.<\/p>\n

Kuten monet myrkylliset kasvit, niin n\u00e4si\u00e4kin on ollut l\u00e4\u00e4kek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4; pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 k\u00e4ytettyn\u00e4 sill\u00e4 on hoidettu muun muassa riisitautia, josta kertoo sen sen muut nimitykset kuten risimarjat ja riihipuu. N\u00e4si\u00e4n marjoja my\u00f6s sekoitettiin voin, tervan, tupakan ja valkosipulin kanssa hoitavaksi salvaksi, jota ohjeistettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten vitsavoiteena. Eli n\u00e4si\u00e4n marjoja pakaroille kurituksen j\u00e4lkeen!<\/p>\n

N\u00e4si\u00e4\u00e4 k\u00e4ytettiin aikanaan petojen myrkytt\u00e4miseen<\/a>, sill\u00e4 vain kuusi raatoon piilotettua marjaa riitti tappamaan suden. Sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kohtalokas lapselle, ja aikuiseltakin ihmiselt\u00e4 l\u00e4htee henki 10-15 marjalla, joten onneaan ei rohtojen kanssa kannata koettaa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n