{"id":19579,"date":"2021-07-01T08:17:44","date_gmt":"2021-07-01T05:17:44","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=19579"},"modified":"2026-06-20T14:47:08","modified_gmt":"2026-06-20T12:47:08","slug":"10-historian-pahinta-lampoaaltoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/10-historian-pahinta-lampoaaltoa\/","title":{"rendered":"Hirmuhelteet: 10 historian pahinta l\u00e4mp\u00f6aaltoa"},"content":{"rendered":"

Infernaalinen l\u00e4mp\u00f6aalto on viime p\u00e4ivin\u00e4 kurittanut Pohjois-Amerikan l\u00e4nsiosia, ja Kanadassa on ly\u00f6ty koko maan l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tykset uusiksi. Listafriikki<\/a> ottaa nyt katsauksen historian pahimpiin hirmuhelteisiin.<\/p>\n

Vaikka me varsinkin Suomessa aina toivomme kes\u00e4st\u00e4 l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 ja aurinkoista, on tukala helle yksi vaarallisimmista s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6ist\u00e4. Kanadan Brittil\u00e4isess\u00e4 Kolumbiassa elohopea on viimeisen viikon aikana kohonnut l\u00e4hes 50 asteeseen<\/a>, mik\u00e4 on t\u00e4ysin siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila \u2013 l\u00e4mp\u00f6aalto on vienyt kymmenien ihmisten hengen.<\/p>\n

Koko maapallon vuosittaisesta keskil\u00e4mp\u00f6tilasta on pidetty kirjaa vuodesta 1880 l\u00e4htien ja yhdeks\u00e4ntoista historian kuuminta vuotta on koettu t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella. Historian kuumin vuosi oli 2016<\/a>. Toiseksi nousi 2020 ja kolmantena on 2019.<\/p>\n

Joten vaikka t\u00e4ll\u00e4 listalla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi vanhojakin hellejaksoja, on tilanne nyt katastrofaalinen. Vuoden 2021 ensimm\u00e4inen puolisko on jo n\u00e4ytt\u00e4nyt kyntens\u00e4, kun nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevien helteiden lis\u00e4ksi mukaan lasketaan muun muassa Euroopan helmikuinen l\u00e4mp\u00f6jakso<\/a>, L\u00e4hi-id\u00e4n yli 50 asteen p\u00e4tsi<\/a> ja Pohjois-Siperian<\/a> helteinen toukokuu. Ei olisi yht\u00e4\u00e4n kumma, jos kuumimman vuoden enn\u00e4tys menisi j\u00e4lleen uusiksi.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tulevat kronologisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 historian kymmenen pahinta l\u00e4mp\u00f6aaltoa.<\/p>\n

Euroopan suuri kuivuus, 1540<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Greg Montani | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Keski- ja Etel\u00e4-Eurooppa tukahtui kuumuuteen vuonna 1540, mutta \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6 ei ollut vain kes\u00e4n mittainen, sill\u00e4 11 kuukauden aikana koettiin harvinaislaatuinen ”megakuivuus”. Silloin ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 satanut yht\u00e4\u00e4n. Se oli mahdollisesti kuumempi kes\u00e4<\/a> kuin maanosaa vuonna 2003 koetellut tuhoisa l\u00e4mp\u00f6aalto, johon palataan listalla my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Sveitsil\u00e4inen historioitsija Christian Pfister<\/strong> on kertonut vuoden 1540 p\u00e4tsist\u00e4 Spektrum<\/em>-lehden haastattelussa<\/a> seuraavasti: ”Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen l\u00e4mp\u00f6tila ylitti monessa maassa 1900-luvun keskiarvot jopa seitsem\u00e4ll\u00e4 asteella ja yli 40 asteen helteit\u00e4 oli ymp\u00e4ri mannerta.<\/em>”. Pfisterin mukaan mets\u00e4palot polttivat laajoja alueita eik\u00e4 kyseisen kes\u00e4n ajalta l\u00f6ydy yht\u00e4k\u00e4\u00e4n mainintaa ukkosmyrskyist\u00e4. ”Lammet ja l\u00e4hteet olivat kuivina jo toukokuussa ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 oli kova, sill\u00e4 pelloilta ei saatu mit\u00e4\u00e4n<\/em>”. Arvioiden mukaan l\u00e4mp\u00f6aalto ja kuivuus tappoivat puoli miljoonaa ihmist\u00e4, joista monet menehtyiv\u00e4t puhtaan juomaveden puutteesta aiheutuneisiin ripulitauteihin.<\/p>\n

Ilmi\u00f6 alkoi Italiassa, jossa lokakuun 1539 ja huhtikuun 1540 v\u00e4lill\u00e4 ei satanut pisaraakaaan ja talvi tuntui hein\u00e4kuulta. Katasrofaalinen s\u00e4\u00e4 levisi pohjoisempaan, ja hein\u00e4kuussa Reinin, Elben ja Seinen pystyi ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuivin jaloin. Sveitsin, Saksan ja It\u00e4vallan rajalla sijaitsevalla Bodenj\u00e4rvell\u00e4 viini oli halvempaa kuin vesi, joka oli tuona vuotena harvinaista herkkua.<\/p>\n

New Yorkin l\u00e4mp\u00f6aalto, 1896<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kun l\u00e4hestyttiin 1900-luvun loppua, oli New York Cityss\u00e4 noin 3 miljoonaa asukasta, joista iso osa oli paremman el\u00e4m\u00e4n per\u00e4ss\u00e4 Atlantin toiselle puolelle seilanneita eurooppalaisia maahanmuuttajia. Monet pakkautuivat asumaan Manhattanin saaren etel\u00e4osiin Lower East Siden halpoihin vuokra-asuntoihin.<\/p>\n

Kun kymmenen p\u00e4iv\u00e4n armoton hellejakso iski Isoon Omenaan hein\u00e4kuussa 1896, muuttuivat jo valmiiksi surkeat elinolosuhteet suoranaiseksi helvetiksi. Noin 1300 newyorkilaista kuoli paahtavan kuumuuden seurauksena, joko suoraan tai v\u00e4lillisesti. Tarinan mukaan l\u00e4mp\u00f6tila oli niin korkea, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4n miehen ikkunalaudalle j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t tekohampaat sulivat<\/a>.<\/p>\n

Koska huoneet olivat minimaalisen pieni\u00e4 niiss\u00e4 asuvien perheiden kokoon n\u00e4hden ja kaupunki oli kielt\u00e4nyt puistoissa nukkumisen, etsiv\u00e4t ihmiset ep\u00e4toivoisesti helpotusta mist\u00e4 tahansa. He kiipesiv\u00e4t nukkumaan katoille ja palotikkailla tai meniv\u00e4t joenrannan laitureille edes kevyen tuulenvireen toivossa. Itse asiassa osa l\u00e4mp\u00f6jakson aikana menehtyneist\u00e4 heitti henkens\u00e4 pudottuaan unissaan korkealla sijainneista nukkumapaikoistaan. Loput kuolivat l\u00e4mp\u00f6halvaukseen tai nestehukkaan. L\u00e4mp\u00f6aalto kuritti my\u00f6s kaupungin el\u00e4imi\u00e4 ja yli 1000 hevosta kuoli tuskallisessa yli 40 asteen kuumuudessa.<\/p>\n

Vaikka kuolonuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan, ei kaupungin johto tehnyt mit\u00e4\u00e4n auttaakseen. Pormestari kutsui h\u00e4t\u00e4kokouksen vasta, kun l\u00e4mp\u00f6aalto osoitti laantumisen merkkej\u00e4. Newyorkilaisten pelastavaksi enkeliksi nousi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 taho, kun poliisikomission johtaja Theodore Roosevelt<\/strong> m\u00e4\u00e4r\u00e4si virkavallan toimittamaan vuokra-asuntoja t\u00e4ynn\u00e4 oleviin naapurustoihin ilmaiseksi j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja tarjoamaan ambulanssipalveluja huonovointisille. Joidenkin historioitsijoiden mukaan l\u00e4mp\u00f6aalto pelasti Rooseveltin huterasti sujuneen poliittisen uran ja toimi l\u00e4ht\u00f6laukauksena matkalle kohti presidenttiytt\u00e4.<\/p>\n

Pohjois-Amerikan l\u00e4mp\u00f6aalto, 1936<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kun hirmuinen l\u00e4mp\u00f6aalto<\/a> iski Yhdysvaltoihin ja Kanadaan vuoden 1936 kes\u00e4kuussa jatkuen l\u00e4pi kes\u00e4n, elokuun loppuun saakka, ei ajankohta olisi voinut olla huonompi. Suuri lama oli jo vuosia ajanut Yhdysvaltoja, ja toki koko maailmaa, taloudelliseen taantumaan ja kaiken lis\u00e4ksi edelt\u00e4v\u00e4 talvi oli rikkonut kylmyysenn\u00e4tyksi\u00e4. Yhdysvalloissa oli my\u00f6s k\u00e4rsitty ankarasta kuivuudesta ja maan keskiosissa jyll\u00e4siv\u00e4t vuosia jatkuneet p\u00f6lymyrskyt, jotka tuhosivat viljelyksi\u00e4 ja tekiv\u00e4t alueesta asuinkelvottoman. Kes\u00e4n l\u00e4mp\u00f6aalto oli viimeinen niitti.<\/p>\n

Elohopea kohosi monessa osavaltiossa ep\u00e4inhimilliseen 50 asteeseen ja my\u00f6s Kanadan provinsseissa ly\u00f6tiin l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tyksi\u00e4. Keskil\u00e4nsi, jota hiekkamyrskytkin piinasivat, oli kamppaillut hein\u00e4sirkkainfestaation kanssa, mutta kovan kuumuuden vuoksi kuolleita sirkkoja alkoi putoilla taivaalta. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja hoitajat py\u00f6rtyiv\u00e4t kesken leikkausten ja ruumishuoneet t\u00e4yttyiv\u00e4t. Lehdiss\u00e4 julistettiin, ett\u00e4 kes\u00e4 1936 oli kuin yht\u00e4 suurta raamatullista vitsausta.<\/p>\n

Kes\u00e4n lopuksi noin 5000 amerikkalaista ja 1100 kanadalaista oli kuollut kuumuuteen tai hukkuneet paetessaan paahdetta vesist\u00f6ihin.<\/p>\n

Kreikan l\u00e4mp\u00f6aalto, 1987<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vaikka Kreikan kes\u00e4ss\u00e4 elohopea on tasaisesti kolmekympin tienoilla, ovat yli 40 asteen l\u00e4mp\u00f6tilat verrattain harvinaisia \u2013 varsinkin pitkin\u00e4 ajanjaksoina. Hein\u00e4kuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1987 alkanut l\u00e4mp\u00f6aalto oli kuitenkin armoton ja jopa 1500 kreikkalaista menehtyi kuumuuden vuoksi. Korkea ilmankosteus ja t\u00e4ysin tuulettomat p\u00e4iv\u00e4t pahensivat l\u00e4mp\u00f6tilan vaikutuksia.<\/p>\n

Ateenassa l\u00e4mp\u00f6tila kohosi 45 asteeseen ja p\u00e4\u00e4kaupungin rautatiekiskot laajenivat ajokelvottomiksi. Sairaalapedit loppuivat kesken ja ruumishuoneet olivat pulassa; suurin osa kuolonuhreista tuli juuri sairaaloissa, joissa oli puutteellinen ilmastointi. Ilmastointilaitteet eiv\u00e4t muutenkaan olleet laajassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1980-luvun Kreikassa.<\/p>\n

Kuolleita siirrettiin tilanpuutteen vuoksi armeijan tiloihin. Hautaustoimistot joutuivat ostamaan j\u00e4\u00e4t\u00e4 paikallisilta kalatoreilta<\/a>, jotta ruumiiden m\u00e4t\u00e4nemisprosessia saatiin pidetty\u00e4 edes jotenkin aisoissa ennen hautoihin laskemista.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6aalto kesti seitsem\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4, joiden aikana koko Manner-Kreikka kiehui yli 40-asteessa. Aivan viime vuosina l\u00e4mp\u00f6tilat ovat aiempaa huomattavasti tiuhemmin kohonneet samoihin lukemiin<\/a>, mutta ei ainakaan viel\u00e4 yht\u00e4 pitk\u00e4ksi aikaa kuin vuonna 1987.<\/p>\n

Chicagon l\u00e4mp\u00f6aalto, 1995<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Yhdysvaltoja oli 1980-luvulla koetellut kaksi (1980 ja 1988) viikkoja kest\u00e4nytt\u00e4 ja maanlaajuisesti tuhansia ihmishenki\u00e4 vaatinutta l\u00e4mp\u00f6aaltoa, mutta kes\u00e4ll\u00e4 1995 Chicagoon vy\u00f6ryi ”vain” viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kest\u00e4nyt helle, joka yksist\u00e4\u00e4n tappoi noin 700 kaupunkilaista.<\/p>\n

Hein\u00e4kuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 elohopea nousi 41 asteeseen ja kosteuden kanssa l\u00e4mp\u00f6tila tuntui l\u00e4hes 50-asteiselta. P\u00e4ivien kuluessa Chicagon infrastruktuuri rupesi pett\u00e4m\u00e4\u00e4n: S\u00e4hk\u00f6verkon kantokyky ylittyi, kun asukkaat pitiv\u00e4t ilmastointilaitteitaan t\u00e4ysill\u00e4 ymp\u00e4ri vuorokauden. Useissa naapurustoissa vedenpaine laski olemattomaksi, kun ihmiset avasivat kaduilla vesiposteja etsiess\u00e4\u00e4n helpotusta. Rautatiekiskot taipuivat, mik\u00e4 aiheutti massiivisia viiv\u00e4styksi\u00e4 ty\u00f6matkaliikenteeseen. Sairaalat ja ruumishuoneet t\u00e4yttyiv\u00e4t, ja jo parin p\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 menehtyneiden ruumiille ei en\u00e4\u00e4 ollut tilaa.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6aalto paljasti, miten heikosti Chicago oli valmistautunut katastrofeihin<\/a> ja sen ansiosta kaupungissa ruvettiin valmistelemaan yksityiskohtaista toimintasuunnitelmaa samankaltaisten tilanteiden varalle. Asiantuntijat onnistuivat tragedian my\u00f6t\u00e4 kumoamaan my\u00f6s yleisen harhaluulon siit\u00e4, mihin ihmisryhmiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kuumuus vaikuttaa pahiten. Vaikka v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 oli enemm\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 naisia, kuoli vanhoja, yksinel\u00e4vi\u00e4 miehi\u00e4 paljon enemm\u00e4n. Tutkijoiden mukaan naisten vahvat sosiaaliset suhteet ja yhteis\u00f6llisyys toimivat kuin puolustuskeinona. Kuumuuden vaaroista ruvettiin my\u00f6s tiedottamaan entist\u00e4 enemm\u00e4n, sill\u00e4 sairaaloihin p\u00e4\u00e4tyi huolestuttava m\u00e4\u00e4r\u00e4 nuoria ja hyv\u00e4kuntoisia ihmisi\u00e4 \u00e4killisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Mysteerin syy selvisi vasta j\u00e4lkeenp\u00e4in: monet olivat l\u00e4hteneet juoksulenkille t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen helteen vaaroista.<\/p>\n

Kun seuraava l\u00e4mp\u00f6aalto nelj\u00e4n vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 vy\u00f6ryi Chicagoon, oli kaupunki paljon paremmin valmistautunut ja nopeiden vastatoimien ansiosta kuolonuhreja tuli vain hieman reilu sata, vaikka olosuhteet olivat yht\u00e4 hirve\u00e4t.<\/p>\n

Euroopan l\u00e4mp\u00f6aalto, 2003<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Cypris<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Hein\u00e4- ja elokuussa vuonna 2003 Eurooppa k\u00e4ristyi<\/a> sellaisissa l\u00e4mp\u00f6tiloissa, ett\u00e4 tutkijat julistivat kes\u00e4n olleen kuumin sitten vuoden 1540. Paahtava helle vaati arvioiden mukaan jopa 40 000 uhria; luku voi olla kymmeni\u00e4 tuhansia korkeampikin, sill\u00e4 aina kuoleman ei voitu varmasti sanoa johtuneen kuumuudesta. Kaikkein eniten k\u00e4rsiv\u00e4t vauvat, kroonisesti sairaat sek\u00e4 yksin tai hoitokodeissa asuneet vanhukset.<\/p>\n

Pitk\u00e4n kuuman ja kuivan jakson vuoksi Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa riehui mets\u00e4paloja ja koko etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassa koettiin valtavia satomenetyksi\u00e4. Alpeilla vuorten ikij\u00e4\u00e4 alkoi sulaa aiheuttaen yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tulvia.<\/p>\n

Yksi eniten k\u00e4rsineist\u00e4 maista oli Ranska, jossa kuolonuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kohosi jopa 14 000. Tragedia paljasti j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4 puutteita maan valmiudessa hoitaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 kuumuudesta johtuvia ongelmia: mediassa kerrottiin hoitoon p\u00e4\u00e4syn viiveest\u00e4, alimitoituksesta sairaaloiden hoitohenkil\u00f6kunnassa sek\u00e4 siit\u00e4, miten ihmiset eiv\u00e4t tunnistaneet esimerkiksi vakavan nestehukan oireita.<\/p>\n

Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ollut vain Ranskan ongelma, sill\u00e4 Euroopassa on totuttu lauhkean vy\u00f6hykkeen ilmastoon, jossa pitk\u00e4t kuumat jaksot eiv\u00e4t ole tavallisia. Ainakaan ennen. Kes\u00e4n 2003 j\u00e4lkeen monet maat rupesivat tekem\u00e4\u00e4n toimintasuunnitelmia \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten l\u00e4mp\u00f6aaltojen varalle.<\/p>\n

Yll\u00e4 olevassa kuvassa Loire-joki l\u00e4hes tyhj\u00e4ksi kuivuneena.<\/p>\n

Australian l\u00e4mp\u00f6aalto, 2009<\/h2>\n
\"\"

Kuva: CSIRO | CC BY 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Australiassa on totuttu \u00e4\u00e4rimm\u00e4iseen kuumuuteen, mutta ei siell\u00e4k\u00e4\u00e4n olla t\u00e4ss\u00e4 suhteessa yli-ihmisi\u00e4. Rajuimmin Etel\u00e4-Australian ja Victorian osavaltioihin tammikuun 25. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2009 iskenyt l\u00e4mp\u00f6aalto<\/a> vaati 374 ihmisen hengen.<\/p>\n

Adelaiden kaupungissa todistettiin historiallista kuuden p\u00e4iv\u00e4n putkea, jonka aikana l\u00e4mp\u00f6tila nousi joka p\u00e4iv\u00e4 yli 40 asteen ja monissa Etel\u00e4-Australian syrj\u00e4isemmiss\u00e4 maalaiskyliss\u00e4 tuskailtiin reilusti yli 45 asteen helteess\u00e4.<\/p>\n

Melbournessa ly\u00f6tiin yli 150 vuotta vanha l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys uusiksi, kun elohopea nousi 46,4 asteeseen. Historiallista oli my\u00f6s se, ett\u00e4 vuodenajasta riippumatta yleens\u00e4 ep\u00e4vakaisessa Melbournessa koettiin kolmena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yli 43 asteen kuumuus, joka kuritti my\u00f6s kaupungin juna- ja raitiovaunuliikennett\u00e4, sill\u00e4 raiteet rupesivat taipumaan. Victorian osavaltiossa yli puoli miljoonaa ihmist\u00e4 k\u00e4rvisteli ilman ilmastointia, sill\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen kuumuus r\u00e4j\u00e4ytti muuntajia ja s\u00e4hk\u00f6verkko takkusi muutenkin ylikuormituksesta johtuen.<\/p>\n

Helmikuun 7. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 2009 on vuosittain laajoista mets\u00e4paloista k\u00e4rsiv\u00e4n maan synkin p\u00e4iv\u00e4 palojen osalta. Mustaksi lauantaiksi, Black Saturday<\/a>, nimettyn\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saivat alkunsa yli kuukauden kest\u00e4neet mets\u00e4palot, joissa kuoli 173 ihmist\u00e4 \u2013 suurin osa tuona yhten\u00e4 kauheana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4mp\u00f6aalto, 2010<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Vuonna 2010 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 koettiin l\u00e4mp\u00f6aalto<\/a>, jollaista ei oltu n\u00e4hty yli vuosisataan \u2013 ven\u00e4l\u00e4ismedioiden mukaan vuosituhanteen. Oikeastaan koko kes\u00e4n jossain p\u00e4in suurta maata k\u00e4rvisteltiin 38 asteen helteiss\u00e4, mik\u00e4 tosiaan on it\u00e4naapurissamme harvinaista. Ven\u00e4j\u00e4n historian l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys, 45,4 astetta, mitattiin Uttassa kes\u00e4kuun 12. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Kuumuus oli tuhoisa ja iso osa karjasta sek\u00e4 viljasadosta menetettiin. Mets\u00e4palot riehuivat hallitsemattomasti ja itse asiassa sankan savun aiheuttamat hengitysongelmat yhdistettyn\u00e4 helteisiin nostivat Ven\u00e4j\u00e4n l\u00e4mp\u00f6aallon uhrilukua. Ja tuo luku oli musertava: arvioiden mukaan kuumuuden takia kuoli tuon kes\u00e4n aikana noin 56 000 ihmist\u00e4. Kes\u00e4 2010 pit\u00e4\u00e4 hallussaan ihmisuhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 mitattuna maailman tuhoisimman l\u00e4mp\u00f6aallon<\/a> surullista enn\u00e4tyst\u00e4. Lukuisia kuolonuhreja tuli l\u00e4mp\u00f6aallon ep\u00e4suoran vaikutuksen vuoksi, kun ven\u00e4l\u00e4iset s\u00e4nt\u00e4siv\u00e4t sankoin joukoin uimarannoille, joilla ep\u00e4tavallisen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4 hukkui.<\/p>\n

Tutkijat ennustivat tuolloin, ett\u00e4 kun maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila nousee, tullaan pohjoisessa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 pahempia l\u00e4mp\u00f6aaltoja ja mets\u00e4paloja. Tuosta ei olla tultu kuin yksitoista vuotta eteenp\u00e4in, ja jo nyt asiantuntijoiden voidaan todeta olleen oikeassa. Valitettavasti.<\/p>\n

Intian l\u00e4mp\u00f6aalto, 2015<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Toukokuussa 2015 alkanut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kuuma ajanjakso vei Intiassa<\/a> hengen ainakin 2500 ihmiselt\u00e4. L\u00e4mp\u00f6tila p\u00e4\u00e4si kohoamaan pahimmillaan 48 asteeseen ja ymp\u00e4ri maata k\u00e4rvisteltiin p\u00e4iv\u00e4kausia 45 asteen helteess\u00e4.<\/p>\n

Delhin kadut alkoivat sulaa ja pehme\u00e4 asvaltti hankaloitti liikkumista. Monessa kaupungissa ahkera ilmastointilaitteiden k\u00e4ytt\u00e4minen sai aikaan s\u00e4hk\u00f6katkoksia, mik\u00e4 tietenkin pahensi ihmisten piinaa. Bussi- ja rautatieasemille pystytettiin ensiapupisteit\u00e4, joissa heikkoon kuntoon p\u00e4\u00e4sseet ihmiset saivat nesteytyst\u00e4 ja suoloja \u2013 joko suun kautta tai suoraan suoneen.<\/p>\n

Intian viranomaiset kannustivat ihmisi\u00e4 juomaan vett\u00e4, pysym\u00e4\u00e4n varjossa ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suojaavia vaatteita sek\u00e4 p\u00e4\u00e4hineit\u00e4, mutta iso osa menehtyneist\u00e4 oli k\u00f6yhi\u00e4 ja\/tai kodittomia, joille yksinkertaisilta vaikuttaneet ohjeet saattoivat olla mahdottomia toteuttaa.<\/p>\n

Vaikka Intiassa on totuttu vuosittaisiin l\u00e4mp\u00f6aaltoihin, oli vuonna 2015 koettu jakso omaa luokkaansa. Se johtui monsuunikauden viiv\u00e4stymisest\u00e4, sill\u00e4 normaalisti ennen kes\u00e4monsuunin ensimm\u00e4isi\u00e4 kunnon sateita, tulee ilmaa viilent\u00e4vi\u00e4 ”esikuuroja”. Sateita ei tuolloin ollut tullut viikkoihin.<\/p>\n

Perjantaina, kes\u00e4kuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, oli ilon p\u00e4iv\u00e4, kun Intian valtion meteorologian laitos ilmoitti monsuunin saapuneen<\/a> maan etel\u00e4k\u00e4rkeen. Pohjois-Intiassa helpotusta jouduttiin odottamaan viel\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4 ja monessa pohjoisen osavaltiossa tehtiin viel\u00e4 l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tyksi\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa, kun etel\u00e4\u00e4 jo ”helliv\u00e4t” voimakkaat merituulet ja rankkasateet.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Taj Mahal \u2013 faktoja yhdest\u00e4 maailman seitsem\u00e4st\u00e4 ihmeest\u00e4<\/a><\/p>\n

Pakistanin l\u00e4mp\u00f6aalto, 2015<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Usama Tayyab | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kun Intia lakkasi k\u00e4rventym\u00e4st\u00e4 kes\u00e4kuussa 2015, siirtyi l\u00e4mp\u00f6aalto Pakistaniin. Todellisuudessa kyse oli erillisest\u00e4 s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6st\u00e4, mutta kuumuus iski it\u00e4naapuriin kes\u00e4kuun 18. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, heti Intian helteiden hellitetty\u00e4. Vakavin tilanne oli etel\u00e4isimm\u00e4ss\u00e4 Sindhin provinssissa, jossa sijaitsee my\u00f6s suurkaupunki Karachi, jonka metropolialueella asuu yli 20 miljoonaa ihmist\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4mp\u00f6tila nousi pahimmillaan 49 asteeseen ja kuumuus vei yli 2000 ihmisen hengen. Sairaaloiden ruumishuoneet t\u00e4yttyiv\u00e4t ja menehtyneiden omaisille ilmoitettiin, ett\u00e4 ruumiita ei en\u00e4\u00e4 voida ottaa vastaan. Nestehukka ja l\u00e4mp\u00f6halvaukset olivat yleisimm\u00e4t kuolinsyyt, ja s\u00e4hk\u00f6verkon laajat h\u00e4iri\u00f6t j\u00e4ttiv\u00e4t monet alueet vaille toimivaa ilmastointia, tuulettimia ja vesipumppuja, mik\u00e4 nosti uhrien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 huomattavasti. El\u00e4intarhoissa kuoli useita el\u00e4imi\u00e4, vaikka hoitajat kantoivat j\u00e4\u00e4t\u00e4 h\u00e4kkeihin, ja monet karjankasvattajat menettiv\u00e4t el\u00e4imi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaikka vuonna 2017 Pakistanissa koettiin l\u00e4mp\u00f6aalto, jossa elohopea kipusi yli 50 asteeseen, oli noin viikon kest\u00e4nyt hellejakso vuonna 2015 tuhoisampi. Osaltaan siksi, ett\u00e4 se osui juuri Ramadanin aikaan. Silloin muslimit pid\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 ja juomasta \u2013 vesi mukaan lukien \u2013 valoisalla. Koska kyseess\u00e4 oli hengenvaarallinen poikkeustila, antoi Mufti Mohammad Naeem<\/strong>, korkea-arvoinen muslimijohtaja, harvinaisen fatwan<\/em> eli lausunnon, jolla julistettiin lupa paaston keskeytt\u00e4miseen<\/a>. Pakistanilaisia kannustettiin sy\u00f6m\u00e4\u00e4n ja juomaan, vaikka se katkaisikin pyh\u00e4n kuukauden vieton ja rikkoi yht\u00e4 islamin viidest\u00e4 peruspilarista.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/span><\/strong><\/p>\n