{"id":19683,"date":"2025-01-25T20:04:59","date_gmt":"2025-01-25T18:04:59","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=19683"},"modified":"2025-01-30T14:55:11","modified_gmt":"2025-01-30T12:55:11","slug":"erikoisimmat-psyykkiset-sairaudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/erikoisimmat-psyykkiset-sairaudet\/","title":{"rendered":"10 omituista ja harvinaista psyykkist\u00e4 sairautta \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t ovat hyvin yleisi\u00e4; varmasti kaikki tuntevat jonkun, joka k\u00e4rsii masennuksesta tai ahdistuksesta. Listafriikki<\/a> esittelee nyt psyykkiset sairaudet, jotka ovatkin huomattavasti harvinaisempia.<\/p>\n

Psyykkiset sairaudet ovat nyky\u00e4\u00e4n aiempaa paremmin diagnosoituja ja hoidettuja eik\u00e4 niit\u00e4 tarvitse en\u00e4\u00e4 salailla tai h\u00e4peill\u00e4. Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin on ihan yht\u00e4 hyv\u00e4ksytty\u00e4 hakea apua kuin vaikkapa selk\u00e4vaivoihin; ja se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyv\u00e4 asia. Ilmapiiri on onneksi muuttunut muutamassa vuosikymmeness\u00e4 radikaalisti.<\/p>\n

Masennus, ahdistus, pakko-oireinen h\u00e4iri\u00f6 ja skitsofrenia ovat ainakin nimelt\u00e4 ja varmasti taudinkuvaltaan tuttuja, mutta t\u00e4m\u00e4n listan psyykkiset sairaudet ovat ihan eri maata. Ihmismieli on varsin kummallinen, joten h\u00e4iri\u00f6iden kirjoon mahtuu toinen toistaan erikoisempia oireyhtymi\u00e4. Omituisuudesta huolimatta t\u00e4ytyy kuitenkin muistaa, ett\u00e4 kokijalleen n\u00e4m\u00e4 ovat totisinta totta.<\/p>\n

Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. J\u00e4lkimm\u00e4iset viisi erikoista psyykkist\u00e4 sairautta voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

10 erikoista ja harvinaista psyykkist\u00e4 sairautta \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Capgrasin oireyhtym\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nicola Giordano | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Capgrasin oireyhtym\u00e4 on psykoottinen sairaus, jossa ihminen k\u00e4rsii voimakkaasta harhaluulosta. Siin\u00e4 potilas kuvittelee, ett\u00e4 joku h\u00e4nelle l\u00e4heinen ihminen on korvattu toisella henkil\u00f6ll\u00e4<\/a>. Harhaluulon kohde voi olla my\u00f6s oma lemmikkiel\u00e4in tai jopa kotitalo.<\/p>\n

Usein t\u00e4m\u00e4 l\u00e4heinen henkil\u00f6 on samassa taloudessa asuva perheenj\u00e4sen, jonka potilas luulee tulleen vaihdetuksi \u2013 oli se sitten robotti, avaruusolio tai identtisen n\u00e4k\u00f6inen huijari. Capgrasin oireyhtym\u00e4 aiheuttaa voimakkaan hylk\u00e4ys- ja pelkoreaktion, sill\u00e4 potilas ei usko l\u00e4heisen olevan se, joka h\u00e4n sanoo olevansa. Potilas voi kuvitella, ett\u00e4 huijari haluaa satuttaa h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n

Capgrasin oireyhtym\u00e4 on nimetty sen ensimm\u00e4isen\u00e4 havainneen henkil\u00f6n eli ranskalaisen psykiatrin Joseph Capgrasin<\/strong> mukaan. H\u00e4n kutsui sairautta 1920-luvulla kaksoisilluusioksi. Oireyhtym\u00e4n aiheuttajaa ei tunneta ja tutkimustietoa on v\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 sairaus on hyvin harvinainen. Sit\u00e4 tavataan usein potilailla, joilla on havaittu muitakin sairauksia, kuten dementia tai skitsofrenia. My\u00f6s p\u00e4\u00e4h\u00e4n kohdistuneen vamman on todettu aiheuttavan t\u00e4llaisia harhaluuloja.<\/p>\n

Usein potilaan ep\u00e4ilykset kohdistuvat ainoastaan yhteen henkil\u00f6\u00f6n ja muihin l\u00e4heisiin suhtautuminen on normaali. Erikoista Capgrasin oireyhtym\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 ihminen kyll\u00e4 siis tunnistaa kasvot, mutta ei kykene muistamaan tai muodostamaan tunnesidett\u00e4 kyseiseen henkil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tapauksessa 36-vuotias nainen kehitti synnytyksen j\u00e4lkeen harhaluulon, ett\u00e4 h\u00e4nen vastasyntynyt poikansa ja muut perheenj\u00e4senet oli korvattu huijareilla. Harhaluulo oli voimissaan viisi vuotta, eiv\u00e4tk\u00e4 mitk\u00e4\u00e4n hoitokeinot tehonneet. Viimeisen\u00e4 oljenkortena otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n s\u00e4hk\u00f6hoito, jolla nainen vihdoin p\u00e4\u00e4si ep\u00e4ilyist\u00e4\u00e4n ja tunnisti perheens\u00e4.<\/p>\n

Pariisin syndrooma<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Pariisin syndrooma<\/a> voi laueta kenell\u00e4 tahansa Pariisiin matkaavalla, mutta l\u00e4hinn\u00e4 sit\u00e4 on tavattu japanilaisilla turisteilla. Syndrooman oireita voisi kuvailla totaalisena hermoromahduksena, jonka saa aikaan kulttuuri\u0161okki.<\/p>\n

Uusiin kulttuureihin tutustuminen voi hyvin usein aiheuttaa jonkinlaisen kulttuuri\u0161okin, mutta Pariisin syndrooma on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen voimakas sellainen: ihminen voi tuntea ahdistusta, todellisuudentajun heikkenemist\u00e4, aistiharhoja sek\u00e4 kokea tulleensa uhriksi. Potilas voi olla my\u00f6s hyvin vihamielinen ja aggressiivinen muita ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Pariisin oireyhtym\u00e4n uskotaan johtuvan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n korkeista odotuksista, joita Pariisiin matkaavilla japanilaisilla on. Heill\u00e4 on tietty mielikuva romanttisesta kaupungista, mutta t\u00f6yke\u00e4ksi koettu asiakaspalvelu, likaiset kadut ja mieleen rakennetun t\u00e4ydellisen kuvan pirstaloituminen laukaisevat eritt\u00e4in voimakkaita fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 oireita.<\/p>\n

Pariisissa vierailee vuosittain reilu miljoona japanilaista turistia, joista parikymment\u00e4 joudutaan kuljettamaan sairastumisen vuoksi ennenaikaisesti kotiin. Pariisin syndrooma ei siis ole kovin yleinen, mutta sit\u00e4kin erikoisempi mielenh\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n

Hyvin samankaltainen mielenh\u00e4iri\u00f6 on Jerusalemin syndrooma, jonka saa aikaan nimens\u00e4 mukaisesti vierailu Jerusalemissa. Oireyhtym\u00e4 ei rajoitu mihink\u00e4\u00e4n tiettyyn kansalaisuuteen tai uskonnolliseen ryhm\u00e4\u00e4n, ja oireet \u2013 pakkomielteiset ajatukset ja harhat \u2013 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Stendhalin syndrooma<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Stendhalin syndrooman oireisiin kuuluvat ahdistus, paniikkikohtaukset, pahoinvointi, ohimenev\u00e4t identiteettih\u00e4iri\u00f6t, sekavuus ja hallusinaatiot. Yleens\u00e4 oireet laukaisee taide<\/a>: kun ihminen n\u00e4kee erityisen kauniina pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 taidetta tai suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 taidetta on keskittynyt hyvin rajatulle alueelle, kuten taidegalleriaan, saattaa kokemus olla liian voimakas.<\/p>\n

Samanlaisen musertavan tunnevy\u00f6ryn voi kokea my\u00f6s luonnon keskell\u00e4. Moni on varmasti joutunut tunnekuohun pauloihin ja ainakin liikuttunut erilaisten taide-el\u00e4mysten kohdalla, mutta hyvin harva on oikeasti kokenut Stendhalin syndrooman kaltaisia oireita.<\/p>\n

Syndrooma on nimetty ranskalaisen kirjailijan Marie-Henri Beylen<\/strong> mukaan. Beyle, joka kirjoitti nimell\u00e4 Stendhal, sai voimakkaita oireita vieraillessaan Firenzess\u00e4 vuonna 1811. Santa Crocen basilikassa vierailunsa j\u00e4lkeen mies kirjoitti ”elinvoimiensa uupuneen ja h\u00e4n pelk\u00e4si kaatuvansa k\u00e4velless\u00e4\u00e4n<\/em>” \u2013 niin vahvasti kirkon kattomaalaukset olivat h\u00e4neen vaikuttaneet.<\/p>\n

Firenzel\u00e4inen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Graziella Magherini<\/strong> paneutui 1970-luvulla Stendhalin kokemukseen, sill\u00e4 h\u00e4nen vastaanotolleen oli tuotu useita turisteja, jotka olivat Firenzen taiteen \u00e4\u00e4rell\u00e4 saaneet voimakkaita kohtauksia: py\u00f6rtymisi\u00e4, itkukohtauksia ja jopa tilap\u00e4isi\u00e4 psykoottisia sekavuustiloja. Magherini nimesi tilan ja sen oireet Stendhalin syndroomaksi.<\/p>\n

Tukholma-syndrooma<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Tukholma-syndrooma<\/a> on saanut nimens\u00e4 Tukholmassa elokuussa 1973 tapahtuneesta pankkiry\u00f6st\u00f6st\u00e4, jossa varkaat ottivat nelj\u00e4 pankkivirkailijaa kuudeksi p\u00e4iv\u00e4ksi panttivangeiksi. Vankeina pidetyt uhrit kiintyiv\u00e4t noiden p\u00e4ivien aikana kaappaajiinsa, ja jopa halailivat ja suutelivat n\u00e4it\u00e4 panttivankitilanteen lauettua. Uhrit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n suostuneet todistamaan oikeudessa ry\u00f6st\u00e4ji\u00e4 vastaan. Kun kidnappaajat uhriensa puolustuksesta huolimatta tuomittiin, k\u00e4vi muutama panttivankina ollut tapaamassa kaappaajiaan vankilassa.<\/p>\n

Tukholma-syndrooma on erikoisuudestaan huolimatta t\u00e4ll\u00e4 psyykkiset sairaudet -listalla varsin yleinen tapaus ja sit\u00e4 on tavattu muun muassa lentokonekaappauksien ja kidnappausten uhreilla, keskitysleiri- ja sotavangeilla, sek\u00e4 kotiv\u00e4kivallan ja insestin uhreilla. Uhri alkaa suhtautua pahantekij\u00e4\u00e4n tai kidnappaajaan my\u00f6t\u00e4mielisesti ja kehitt\u00e4\u00e4 jopa romanttisia tunteita t\u00e4t\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Boantropia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Peggy ja Marco Lachmann-Anke | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Lykantropia on mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6, jossa ihminen kuvittelee olevansa el\u00e4in tai muuttuvansa el\u00e4imeksi. Susi tai ihmissusi ovat yleisimpi\u00e4 harhan kohteita. Lykantropian alle kuuluu kuitenkin hyvin spesifinen ja eritt\u00e4in harvinainen muoto nimelt\u00e4\u00e4n boantropia. Siin\u00e4 ihminen kuvittelee olevansa lehm\u00e4<\/a> ja usein my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4ytyy sen mukaisesti.<\/p>\n

Boantropiasta k\u00e4rsiv\u00e4 voi olla nelinkontin pellolla sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ruohoa ja n\u00e4kee itsens\u00e4 osana lehm\u00e4laumaa. Psykiatrien mukaan boantropian voi laukaista esimerkiksi hypnoosi tai hyvin todellisen tuntuinen uni. Ihminen saattaa uneksia olevansa lehm\u00e4, ja kokemus j\u00e4\u00e4 sitten her\u00e4tess\u00e4 harhakuvitelmana p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Boantropia on yksi vanhimmista kirjallisuudessa kuvatuista mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 Vanhan testamentin Danielin kirjassa kuningas Nebukadressar II\u00a0<\/b>karkotettiin ihmisten parista ja h\u00e4nen sanottiin ”sy\u00f6neen ruohoa kuin h\u00e4r\u00e4t<\/em>”. Vaikka Raamatun tarinassa on kyse Jumalan langettamasta rangaistuksesta, uskovat monet psykologit muinaisen hallitsijan k\u00e4rsineen nimenomaan boantropiasta.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n