{"id":19747,"date":"2024-08-21T21:31:40","date_gmt":"2024-08-21T19:31:40","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=19747"},"modified":"2026-06-20T14:37:51","modified_gmt":"2026-06-20T12:37:51","slug":"yllattavia-faktoja-suklaasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/yllattavia-faktoja-suklaasta\/","title":{"rendered":"10 suussasulavaa ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa suklaasta \u2013 osa 1"},"content":{"rendered":"

Ah, suklaa! Yhdelle maailman suosituimmista herkuista on syyt\u00e4 pyhitt\u00e4\u00e4 oma listansa, joten t\u00e4ss\u00e4 aimo annos faktoja suklaasta. Varoituksena sanottakoon, ett\u00e4 saattaa ruveta tekem\u00e4\u00e4n mieli suklaata!<\/p>\n

Tarinan mukaan kaakao ”keksittiin”, kun joku s\u00f6i nuotion \u00e4\u00e4rell\u00e4 kaakaopuun hedelm\u00e4n valkoista hedelm\u00e4lihaa ja sylk\u00e4isi siemenet tuleen. Paahtuvien siementen t\u00e4ytel\u00e4inen tuoksu her\u00e4tti ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 papuja voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotenkin. Aika pitk\u00e4lle ollaan tultu noista ajoista!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 faktoja suklaasta \u2013 suositellaan nautittavaksi lempisuklaan kera! Lista julkaistaan kahdessa osassa, joista t\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen. Loput suklaiset faktat voit lukea t\u00e4st\u00e4:<\/p>\n

Suklaa est\u00e4\u00e4 hampaiden reikiintymist\u00e4!? 10 suussasulavaa ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 faktaa suklaasta \u2013 osa 2<\/strong><\/a><\/p>\n

Puoleen kiloon suklaata tarvitaan yli 400 kaakaopapua<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Rodrigo Flores | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Suklaata saadaan Etel\u00e4-Amerikassa luonnonvaraisena kasvavasta kaakaopuusta (Theobroma cacao<\/em>). Kaakaopuu on erikoinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se voi el\u00e4\u00e4 jopa 200-vuotiaaksi, mutta tuottaa hedelmi\u00e4 vain 25 vuoden ajan.<\/p>\n

Matka suklaaksi on pitk\u00e4 ja monivaiheinen, sill\u00e4 hedelmi\u00e4 ei vain ker\u00e4t\u00e4 puusta ja laiteta pataan kiehumaan. Halkaistuista kaakaopuun hedelmist\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n talteen pavut, jotka p\u00e4ivi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n fermentoinnin j\u00e4lkeen kuoritaan ja paahdetaan. Paahdon j\u00e4lkeen kuumat pavut jauhetaan tahnaksi eli kaakaomassaksi.<\/p>\n

Mutta viel\u00e4k\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ei voida laittaa Snickers-muottiin, vaan massasta puristetaan pois suurin osa rasvasta, jota kutsutaan kaakaovoiksi. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4nyt kova kiekko jauhetaan, pussitetaan ja l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n suklaavalmistajille. Ja t\u00e4m\u00e4 oli hyvin yksinkertaistettu kuvaus monivaiheisesta prosessista.<\/p>\n

Suklaata tarvitaan todella paljon siihen patukkaan, jonka kaupan kassalla karkkihammasta kolottaessa her\u00e4teostoksena nappaa. Yhteen paunaan eli noin 450 grammaan suklaata tarvitaan 400 kaakaopapua. Kaakaopuu tuottaa 20\u201330 hedelm\u00e4\u00e4 vuosittain ja yhden hedelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 on 20\u201340 siement\u00e4 eli kaakaopapua. Eli enimmill\u00e4\u00e4nkin kaakaopapuja saadaan yhdest\u00e4 puusta vain muutama tuhat. Kaakaopuut ovat my\u00f6s hyvin herkki\u00e4 ja vaativat juuri oikeanlaisen kosteuden ja kuumuuden, joten siksi viljelij\u00e4t menett\u00e4v\u00e4t vuosittaisesta sadostaan keskim\u00e4\u00e4rin 30 prosenttia.<\/p>\n

Kun kaakaota tuotetaan vuosittain hieman vajaa 5 miljoonaa tonnia, voi kaikista n\u00e4ist\u00e4 edell\u00e4 mainituista luvuista muodostaa h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n kuvan siit\u00e4, miten k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n suuria maa-aloja kaakaon viljelyyn tarvitaan.<\/p>\n

\n
\n

Suurin osa kaakaosta tulee nykyisin l\u00e4ntisest\u00e4 Afrikasta<\/a>: Norsunluurannikko on suurin yksitt\u00e4inen tuottajamaa ja jopa 40 prosenttia maailman kaikesta kaakaosta tulee sielt\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Kaakaota on k\u00e4ytetty valuuttana ja sit\u00e4 on jopa v\u00e4\u00e4rennetty<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kyle Hinkson | Unsplash<\/p><\/div>\n

Meksikonlahden rannalla el\u00e4neet olmeekit olivat todenn\u00e4k\u00f6isesti ensimm\u00e4isi\u00e4, jotka valmistivat kaakaopavuista juomaa ja velli\u00e4. Kirjallista todistusaineistoa kaakaojuomasta ei ole, mutta olmeekkien yli 3500 vuotta sitten k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 astioista on l\u00f6ytynyt j\u00e4\u00e4mi\u00e4 teobromiinista, joka on kaakaon siemeniss\u00e4 esiintyv\u00e4, pirist\u00e4v\u00e4 kemikaali.<\/p>\n

Kaakao oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa monessa eri kulttuurissa. Muun muassa Oaxacan laaksossa el\u00e4neet misteekit antoivat kaakaota jopa avioliiton my\u00f6t\u00e4j\u00e4isin\u00e4. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kaakaolla oli t\u00e4rke\u00e4 uskonnollinen rooli, oli sill\u00e4 my\u00f6s maallista arvoa: kaakaopapuja k\u00e4ytettiin valuuttana. Kun eurooppalaiset saapuivat seudulle ensimm\u00e4isen kerran 1500-luvulla, sai Meksikon alueella ostettua kalkkunan 100 kaakaopavulla.<\/p>\n

Kaakaopavut olivat ilmeisesti niin arvokkaita, ett\u00e4 niit\u00e4 kannatti v\u00e4\u00e4rent\u00e4\u00e4<\/a>. Ainakin Meksikon ja Guatemalan alueella on arkeologisissa kaivauksissa l\u00f6ytynyt monessa eri paikassa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyvin s\u00e4ilyneit\u00e4 kaakaopapuja. Tarkempi tutkimus on kuitenkin osoittanut ”papujen” olleen savea. Arkeologit arvelevat, ett\u00e4 savesta valmistettuja, taidokkaita v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksi\u00e4 on k\u00e4ytetty kaupank\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Suklaa on alunperin nautittu pelkk\u00e4n\u00e4 nesteen\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Brenda Godinez | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Asteekit, mayat ja muut etel\u00e4- ja v\u00e4liamerikkalaiset kansat k\u00e4yttiv\u00e4t kaakaota erilaisissa seremonioissaan sek\u00e4 muissa merkitt\u00e4viss\u00e4 tilaisuuksissa, ja se oli hyvin erilaista tavaraa kuin vaikkapa pehme\u00e4n makea Fazerin sininen<\/a>. Amerikan mantereella kitker\u00e4, kaakaopavuista tehty suklaa nautittiin nestem\u00e4isen\u00e4. Siit\u00e4 kertoo asteekkivaltakunnan nahuatlin kielest\u00e4 lainattu xocolatl<\/em>-nimikin: alkuosa tarkoittaa kaakaopapua ja a-tl<\/em> tarkoittaa kirjaimellisesti ”veden kanssa”.<\/p>\n

Espanjasta kaakao levisi 1500-luvulla luostareiden v\u00e4lityksell\u00e4 nopeasti ymp\u00e4ri Eurooppaa ja sit\u00e4 sekoitettiin erilaisten aineiden, kuten hunajan, yrttien ja viinin kanssa. Meni kuitenkin pitk\u00e4\u00e4n ennen kuin joku lorautti kaakaonesteen sekaan maitoa.<\/p>\n

Irlantilainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja luonnontieteiliij\u00e4 Hans Sloane<\/strong> asui 1600-luvun lopulla Jamaikalla, jossa paikalliset tarjosivat h\u00e4nelle suosikkijuomaansa, mutta kaakao oli Sloanen mielest\u00e4 kuvottavaa. Loraus maitoa ja hyppysellinen sokeria teki kaakaosta kuitenkin hyv\u00e4nmakuista ja palatessaan Englantiin Sloane toi mukanaan ”reseptin”, jonka perusteella valmistettu kaakaomaitoa myytiin apteekeissa l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4.<\/p>\n

Suklaasta tuli kiinte\u00e4\u00e4 vasta Euroopassa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten jo \u00e4skeisess\u00e4 kohdassa kerrottiin, on kaakaota nautittu ainoastaan nestem\u00e4isen\u00e4 suurimman osan aikaa sen historiasta. Hollantilainen suklaatehtailija Casparus van Houten<\/strong> patentoi vuonna 1828 pr\u00e4ssin, jolla kaakaomassasta saatiin erotettua sen luonnolliset rasvat eli kaakaovoi. N\u00e4in syntyi my\u00f6s laadukasta kaakaojauhetta, sill\u00e4 aiemmin juomissa ja leivonnaisissa k\u00e4ytetty kaakao oli tahmaista massaa.<\/p>\n

”Sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4 suklaata” valmisti ensimm\u00e4isen\u00e4 englantilainen kondiittori Joseph Fry<\/strong>. Vuonna 1847 h\u00e4n yhdisteli kaakaojauhetta, vett\u00e4 ja sokeria sek\u00e4 lis\u00e4si joukkoon van Houtenin menetelm\u00e4ll\u00e4 erotettua kaakaovoita, jotta suklaasta tuli muovailtavaa. Suutuntuma ei ehk\u00e4 ollut miellytt\u00e4v\u00e4, mutta Fry & Sons -konditorian rakeinen tuote oli ensimm\u00e4inen kiinte\u00e4 suklaapatukka.<\/p>\n

Sveitsiss\u00e4 suklaan tuotanto otti kuitenkin suurimmat kehitysaskeleensa<\/a> kohti nykyp\u00e4iv\u00e4n herkkua. Daniel Peter<\/strong> yhdisti 1870-luvulla kiinte\u00e4\u00e4n suklaaseen tuttavansa Henri Nestl\u00e9en<\/strong> kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 maitojauhetta ja teki ensimm\u00e4isen maitosuklaapatukan. Hieman my\u00f6hemmin miehet yhdistiv\u00e4t voimansa ja omat yrityksens\u00e4, jolloin syntyi ”pikkuinen” yhti\u00f6 nimelt\u00e4\u00e4n Nestl\u00e9 Company.<\/p>\n

Vuonna 1879, edelleen Sveitsiss\u00e4, suklaamestari Rodolphe Lindt<\/strong> keksi laitteen, jolla suklaata sekoitettiin ja ilmattiin samettisen rakenteen ja poikkeuksellisen maun aikaansaamiseksi. Lindt aloitti ensimm\u00e4isen\u00e4 kermaisen sile\u00e4n maitosuklaan massatuotannon.<\/p>\n

Suklaa tekee hyv\u00e4\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/p><\/div>\n

Tumman suklaa terveysvaikutuksista<\/a> on tehty lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 tutkimuksia ja hy\u00f6dyt ovat kiistattomat. Suklaassa on my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 kivenn\u00e4isaineita, kuten magnesiumia, kaliumia, rautaa, sinkki\u00e4 ja kromia.<\/p>\n

Tummassa suklaassa tiedet\u00e4\u00e4n olevan flavonoideja, jotka toimivat tehokkaina antioksidantteja ja saattavat ehk\u00e4ist\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonitauteja. Kilokaupalla ei tummaakaan suklaata kannata sy\u00f6d\u00e4, sill\u00e4 tuossa kaloripommissa on paljon tyydyttyneit\u00e4 rasvoja. Pari palaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 voi kuitenkin laajentaa verisuonia ja laskea verenpainetta, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syd\u00e4n- ja aivoinfarktin vaaraa ja alentaa veren kolesterolia. Tumma suklaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sairastua kakkostyypin diabetekseen ja saattaa ehk\u00e4ist\u00e4 ihon palamista auringossa \u2013 \u00e4l\u00e4 kuitenkaan miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 korvaa aurinkovoidetta suklaapatukalla.<\/p>\n

\n

Joidenkin tutkimusten mukaan kaakao voi my\u00f6s ehk\u00e4ist\u00e4 ripulia, joten jos vatsa tuntuu olevan sekaisin, niin muutama pala tummaa suklaata saattaa tehd\u00e4 ihmeit\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n