{"id":19855,"date":"2021-07-12T21:26:33","date_gmt":"2021-07-12T18:26:33","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=19855"},"modified":"2023-03-25T03:39:01","modified_gmt":"2023-03-25T01:39:01","slug":"suomalaiset-yritykset-ei-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/suomalaiset-yritykset-ei-suomessa\/","title":{"rendered":"Hetkinen?! Suomalaiset yritykset, joita saatoit luulla edelleen suomalaisiksi"},"content":{"rendered":"

Listafriikki.com<\/a> esittelee t\u00e4ll\u00e4 listalla entiset suomalaiset yritykset, joita moni saattaa viel\u00e4 luulla suomalaisiksi, vaikka todellisuudessa ne ovat ulkomaalaisomistuksessa.<\/p>\n

Suomalaiset yritykset ovat todella kuumaa valuuttaa kansainv\u00e4listen yritysten silmiss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 useat suomalaisyhti\u00f6t onkin myyty viime vuosien ja vuosikymmenten aikana ulkomaille, isoilta osin l\u00e4nsinaapuri Ruotsiin.<\/p>\n

Listafriikki tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 listalla l\u00e4pi suomalaiset juuret omaavia yrityksi\u00e4, joiden moni luulee t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti olevan edelleen suomalaisia, mutta totuus on toinen.<\/p>\n

Kotipizza, Taffel ja Panda<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Roopeank<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n

Meid\u00e4n suomalaisten sopii olla ylpeit\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n Suomen markkinoilla olleesta Kotipizza-ketjusta, sill\u00e4 suomalaiset Kotipizza-yritt\u00e4j\u00e4t ovat p\u00e4rj\u00e4nneet erinomaisesti maailmanlaajuisissa pizzanteko-kilpailuissa; ja my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n nyt jokainen se \u00e4\u00e4neen – ovathan ne Kotipizzan pizzat kertakaikkisen erinomaisia, ja ainakaan Suomesta on vaikea parempaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4, vaikka kyse onkin makuasioista.<\/p>\n

Kotipizza ei kuitenkaan kuulu en\u00e4\u00e4 suomalaiset yritykset -kategoriaan, sill\u00e4 vaikka t\u00e4m\u00e4 vuonna 1987 perustettu ketju tarjoaa Suomessa noin 300 ravintolaa, suomalaisessa omistuksessa se ei en\u00e4\u00e4 ole. Vuonna 2018<\/a> eli kolmisen vuotta sitten suomalaisten korviin kantautui uutinen, jonka mukaan Kotipizza myytiin norjalaiselle elintarvikeyhti\u00f6lle, Orkla ASA:lle.<\/p>\n

Kotipizza ei ole ainoa yhti\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 entiset suomalaiset yritykset -listalla, mitk\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4tyneet Orkla ASA:n omistukseen eli Norjaan. T\u00e4m\u00e4 kyseinen norjalaisyritys on nimitt\u00e4in ostanut aikanaan my\u00f6s Taffelin ja Pandan, joten monet meid\u00e4n suomalaisten suosimista herkuista ovatkin omistajapohjan osalta nykyisin ulkomaalaisia.<\/p>\n

Listafriikki.com voi kuitenkin omasta kokemuksesta sanoa, ett\u00e4 ihan yht\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 ne Kotipizzan pizzat maistuvat senkin j\u00e4lkeen, kun tutustuimme t\u00e4h\u00e4n tietoon Kotipizzan norjalaisomistuksesta.<\/p>\n

DNA<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Gerd Altmann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Monet suomalaiset yritykset myyd\u00e4\u00e4n ulkomaille. Se ei ole kuitenkaan varsinaisesti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 Suomi ja suomalaiset ihmiset ovat todella innovatiivisia ja edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 monissa asioissa. Niinp\u00e4 suomalaiset yritykset houkuttavat ulkomaalaisia yrityksi\u00e4 ja sijoittajia, sill\u00e4 niist\u00e4 on mahdollisuus rakentaa todellinen menestyj\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4lisell\u00e4 mittapuulla.<\/p>\n

Esimerkiksi Wikipedia<\/a> kutsuu DNA:ta, siis Suomesta l\u00e4ht\u00f6isin olevaa tietoliikennekonsernia edelleen suomalaiseksi, mutta t\u00e4m\u00e4 on hieman harhaanjohtavaa tietoa. Norjalaisoperaattori Telenor nimitt\u00e4in omistaa nykyisin 54 prosenttia DNA:sta, vuoden 2019 lopulla 1,5 miljardin hintaan<\/a> toteutuneen kaupan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

DNA ei tarjoa asiakkailleen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhelinliittymi\u00e4, vaan my\u00f6s muun muassa internet-liittymi\u00e4 ja TV-palveluita. Lis\u00e4ksi DNA Kauppa on merkitt\u00e4v\u00e4 osa yhti\u00f6n toimintaa. DNA:n toiminta ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 mit\u00e4\u00e4n nappikauppaa, sill\u00e4 esimerkiksi vuonna 2020 sen liikevaihto oli yli 0,8 miljardia euroa ja vuoden 2021 ensimm\u00e4isen kvartaalin liikevaihto oli 236 miljoonaa euroa.<\/p>\n

DNA nauttii edelleen hurjaa suosiota suomalaisten keskuudessa, ja sill\u00e4 oli tammikuun ja maaliskuun v\u00e4lisen\u00e4 aikana per\u00e4ti 2,683 miljoonaa<\/a> matkaviestinverkon asiakasta.<\/p>\n

Ramirent<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Jo 1950-luvulla perustettu Ramirent tunnettiin alun perin nimell\u00e4 Rakennusmies. Kun vuosituhat vaihtui ja me siirryimme 2000-luvulle, muutettiin yhti\u00f6n nimeksi Ramirent. T\u00e4m\u00e4 oli eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 fiksu p\u00e4\u00e4t\u00f6s, sill\u00e4 yhti\u00f6n toiminta alkoi kasvaa my\u00f6s ulkomailla, eik\u00e4 Rakennusmies olisi istunut kovinkaan helposti ulkomaalaisten puheeseen.<\/p>\n

Rakennuskoneiden vuokrauksista tunnettu Ramirent saattaa kantaa mukanaan suomalaisia juuria, mutta suomalaiset yritykset -kategoriaan se ei en\u00e4\u00e4 kuulu. Vuonna 2019 ranskalainen Loxam, joka toimii samalla alalla, j\u00e4tti nimitt\u00e4in ostotarjouksen Ramirentist\u00e4 ja tuo tarjous hyv\u00e4ksyttiin. N\u00e4in ollen yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4tyi ulkomaalaisomistukseen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa yli 60-vuotisen historiansa aikana.<\/p>\n

Ramirentin asemasta myyntiaikaan eli vuonna 2019 kertoi paljon se, ett\u00e4 kauppahinta kipusi l\u00e4hes miljardiin euroon, tarkan kauppasumman ollessa 970 miljoonaa euroa<\/a>.<\/p>\n

Ramirent ei ollut kuitenkaan en\u00e4\u00e4 Loxamin kanssa toteutetun yrityskaupan aikaan yksin\u00e4\u00e4n suomalaisomistuksessa, vaan itse asiassa suurin osuus oli ruotsalaisella Nordstjernanilla<\/a>, joskin sen omistusosuus oli vain hieman yli 20 prosenttia; n\u00e4in ollen Ramirent oli tuohon Loxam-kauppaan saakka viel\u00e4 suomalainen yritys.<\/p>\n

Partioaitta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Tiia Monto<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Partioaitta kuulostaa nimens\u00e4 osalta ehdottomasti suomalaiselta, ja sit\u00e4 se my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n oli. Vuonna 2011 tilanne kuitenkin muuttui merkitt\u00e4v\u00e4sti ja Partioaitan uudeksi omistajaksi tuli ruotsalainen Fenix Outdoor<\/a>; kyll\u00e4 vain, Partioaitta on j\u00e4lleen yksi suomalainen yritys lis\u00e4\u00e4, joka on myyty l\u00e4nsinaapuri Ruotsiin.<\/p>\n

Fenix Outdoorin omistuksessa on Naturkompaniet-myym\u00e4l\u00e4ketju ja kaupan aikaan oli ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, tuleeko my\u00f6s Partioaitta muuttumaan nimelt\u00e4\u00e4n Naturkompanietiksi. N\u00e4in ei kuitenkaan lopulta k\u00e4ynyt, ja meille suomalaisille Partioaitta on edelleen Partioaitta, vaikka se ei ole en\u00e4\u00e4 kymmeneen vuoteen suomalaiset yritykset -kategoriaan kuulunutkaan.<\/p>\n

Vaikka Partioaitta ei olekaan ollut en\u00e4\u00e4 vuosiin suomalaisessa omistuksessa, se n\u00e4ytt\u00e4ytyy monille meist\u00e4 edelleen suomalaisena yhti\u00f6n\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki ole todellakaan olleet tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 se on nykyisin ruotsalaisomistuksessa.<\/p>\n

Nykyisin Suomesta l\u00f6ytyy 20 Partioaitan kivijalkamyym\u00e4l\u00e4\u00e4, ja sen lis\u00e4ksi ketjun tuotteita myyd\u00e4\u00e4n todella paljon heid\u00e4n omassa nettikaupassaan. Partioaitta-ketju on ker\u00e4nnyt paljon tunnustusta vastuullisuudestaan<\/a> ja se on palkittu omassa kategoriassaan useaan otteeseen Suomen arvostetuimmaksi br\u00e4ndiksi.<\/p>\n

WSOY<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kaihsu Tai<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

WSOY omaa melkoisen vankat perinteet Suomessa, sill\u00e4 aikanaan Porvooseen perustettu kirjapaino n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4nvalonsa jo vuonna 1860. WSOY toimi t\u00e4ysin Suomesta k\u00e4sin reippaasti yli 100 vuoden ajan, vaikka yritys myytiinkin vuonna 1999 Sanoma-konsernille.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 WSOY:n suomalaiset perinteet j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin historiaan vuonna 2011 ja yhti\u00f6 siirtyi sinne suomalaiset yritykset -kategoriaan, jotka on myyty ulkomaille. Sanoma p\u00e4\u00e4tti luopua WSOY:sta ja myi yhti\u00f6n ruotsalaiselle Bonnierille<\/a>. Kyse oli er\u00e4\u00e4nlaisesta vaihtokaupasta, sill\u00e4 kaupan yhteydess\u00e4 Sanoma sai Bonnierilta Tammi Oppimateriaalit -liiketoiminnan sek\u00e4 oppimateriaalikustantaja Bonnier Utbildningin.<\/p>\n

Tokikaan kyse ei ollut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4iden edell\u00e4 mainittujen liiketoimintojen vaihdosta, vaan Bonnier my\u00f6s maksoi Sanomalle WSOY:sta rahaa, joskaan tarkkaa summaa ei ole tiedossa.<\/p>\n

Bonnierilla itsess\u00e4\u00e4n on kirjojen julkaisusta vastaavia toimistoja ymp\u00e4ri maailman. WSOY<\/a> kantaa edelleen tuota perinteik\u00e4st\u00e4 nime\u00e4\u00e4n ja sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on julkaista sek\u00e4 suomalaisten kirjailijoiden tuotoksia ett\u00e4 tuoda ulkomaalaisista kirjoista tehtyj\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 Suomen markkinoille.<\/p>\n

Sato<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Oletko sin\u00e4 koskaan asunut Saton vuokra-asunnossa ja ajatellut maksavasi vuokrasi suomalaiselle yritykselle? N\u00e4in on toki ollut aikanaan, mutta vuonna 2021 tilanne ei ole en\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4; sen sijaan maksamasi vuokrarahat p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t Pohjanlahden toiselle puolen eli l\u00e4nsinaapuri Ruotsiin – ainakin isoilta osin.<\/p>\n

Viel\u00e4 vuonna 2015<\/a> enemmist\u00f6 Saton osakkeista oli suomalaisten hyppysiss\u00e4, sill\u00e4 tuolloin ruotsalaisyritys Balderin omistusosuus oli 30,4 prosenttia. Loppuvuodesta 2015 Keskin\u00e4inen ty\u00f6el\u00e4kevakuutusyhti\u00f6 Varma p\u00e4\u00e4tti kuitenkin myyd\u00e4 oman osuutensa, ja n\u00e4in ollen Sato p\u00e4\u00e4tyi enemmist\u00f6osuuden osalta Balderin k\u00e4siin; kaupan j\u00e4lkeen Varma ei omistanut Satosta en\u00e4\u00e4 yhtik\u00e4s mit\u00e4\u00e4n, ja Balderin osuus kasvoi 53,3 prosenttiin. My\u00f6s Ilmarinen myi jo ennen Varmaa omat osakkeensa niin ik\u00e4\u00e4n Balderille.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 Ruotsissa eritt\u00e4in tunnettu kiinteist\u00f6sijoitusyhti\u00f6 ei ole kuitenkaan ainoa Saton ulkomaalainen omistaja. Vuonna 2021 Balder on kasvattanut omistusosuutensa 55,8 prosenttiin, mutta omistajia l\u00f6ytyy my\u00f6s muista maista ja kaiken kaikkiaan per\u00e4ti 78,2 prosenttia yhti\u00f6n omistuksesta on ulkomailla. Esimerkiksi hollantilainen APG omistaa 22,6 prosenttia Sato-yhti\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Suomalaisittain suurimmat osakkeenomistajat ovat 12,7 prosenttia omistava Keskin\u00e4inen Ty\u00f6el\u00e4kevakuutusyhti\u00f6 Elo ja 4,9 prosenttia omistava Valtion El\u00e4kerahasto.<\/p>\n

Sato ei ole todellakaan mik\u00e4\u00e4n pieni yritys, sill\u00e4 vuonna 2020 sen tilikauden tulos oli yli 100 miljoonaa euroa.<\/p>\n

Rautaruukki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun puhutaan suomalaisista yritysten nimist\u00e4, Rautaruukkia suomalaisempaa nime\u00e4 saa hakea melkoisen kauan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi se on varsin kuvaava nimi t\u00e4lle ter\u00e4srakentamiseen erikoistuneelle yhti\u00f6lle. Mutta suomalaiset yritykset -kategoriaan Rautaruukki ei en\u00e4\u00e4 kuulu, sill\u00e4 yhti\u00f6 lakkautettiin vuonna 2014.<\/p>\n

Lakkautusp\u00e4\u00e4t\u00f6s ei kuitenkaan liittynyt mill\u00e4\u00e4n tavalla siihen, ett\u00e4 yrityksell\u00e4 olisi mennyt huonosti. Itse asiassa tilanne oli t\u00e4ysin p\u00e4invastainen, sill\u00e4 ruotsalainen saman alan kilpailija SSAB osti Rautaruukin<\/a> toiminnan per\u00e4ti 1,1 miljardin euron kauppasummalla.<\/p>\n

Rautaruukin nimi kulkee kuitenkin edelleen markkinoilla, sill\u00e4 sen asema oli sen verran vankka, ett\u00e4 SSAB p\u00e4\u00e4tti pit\u00e4\u00e4 yrityksen nimen hengiss\u00e4. Luonnollisesti Rautaruukin hankkimisen j\u00e4lkeen SSAB:sta tuli Pohjoismaissa melkoinen markkinajohtaja, mink\u00e4 lis\u00e4ksi yritys operoi my\u00f6s Yhdysvaltain markkinoilla.<\/p>\n

Kuten varmasti olette huomanneet jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4, useat suomalaiset yritykset ovat p\u00e4\u00e4tyneet osaksi ruotsalaisten yritysten liiketoimintaa.<\/p>\n

Sinebrychoff<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Tappinen<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Karhun ja Koffin kaltaiset oluet ovat suomalaisille varsin tuttuja, ja eik\u00f6h\u00e4n jokainen t\u00e4ysi-ik\u00e4inen suomalainen ole ainakin kuullut niist\u00e4 – moni my\u00f6s nauttinut niit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 kyseiset merkit ovat edelleen varsin tuttu n\u00e4ky suomalaisten kauppojen ja Alkojen hyllyill\u00e4; ne ovat siis merkitt\u00e4vi\u00e4 br\u00e4ndej\u00e4.<\/p>\n

Edell\u00e4 mainituista olutbr\u00e4ndeist\u00e4 Karhun<\/a> juuret ovat 1920-luvun Porissa, mutta nyky\u00e4\u00e4n ne eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 Suomen lipun alla. Vuonna 1997<\/a> tanskalainen Carlsberg nimitt\u00e4in osti Sinebrychoffin, jonka tuotteita sek\u00e4 Karhu ett\u00e4 Koff olivat. Tai paremminkin sanottuna Carlsberg osti tuolloin osake-enemmist\u00f6n Sinebrychoffista ja kaksi vuotta my\u00f6hemmin siit\u00e4 tuli Sinebrychoffin ainoa omistaja.<\/p>\n

Mutta mitk\u00e4 muut suomalaisina monien silmiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4t tuotteet ovatkin todellisuudessa tanskalaisia? Oiva esimerkki on\u00a0 energiajuoma Battery, josta aikanaan uutisoitiin Suomessa isoin kirjaimin, kun Batteryn logot p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Formula 1:ss\u00e4<\/a> kilpailevan Williamsin kuljettajien kyp\u00e4riin.<\/p>\n

Sinebrychoff-nimi on edelleen olemassa, ja toimintaa on my\u00f6s Suomessa; esimerkiksi Suomessa myyt\u00e4v\u00e4t Coca-Cola-juomat<\/a> valmistetaan Sinebrychoffin toimesta. Carlsberg onkin pyrkinyt tuomaan Sinebrychoffia<\/a> suomalaisten silmien eteen edelleen hyvin suomalaisena yrityksen\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4en muun muassa slogania ”Kansainv\u00e4linen suomalainen”.<\/p>\n

Finnkino<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Suomesta l\u00f6ytyy kyll\u00e4 my\u00f6s yksityisess\u00e4 omistuksessa olevia elokuvateattereita, jotka ovat varsin yleisi\u00e4 etenkin pienemmill\u00e4 paikkakunnilla. Isoa kuvaa katseltaessa markkinoita hallitsee kuitenkin Finnkino, jonka kohdalla jo itsess\u00e4\u00e4n nimi suorastaan huokuu Suomi-henkisyytt\u00e4.<\/p>\n

Finnkino ei kuitenkaan kuulu en\u00e4\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suomalaiset yritykset -kategoriaan, vaan itse asiassa yhti\u00f6 on vaihtanut maisemaa jo pariinkin otteeseen.<\/p>\n

Vuonna 2011 Finnkinon omistanut Sanoma-konserni p\u00e4\u00e4tti myyd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suomalaisen yhti\u00f6n ruotsalaiselle Ratos-yhti\u00f6lle<\/a> 116 miljoonalla eurolla. Sielt\u00e4 matka jatkui nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Isoon-Britanniaan, kun sijoitusyhti\u00f6 Bridgepoint osti<\/a> Finnkino-ketjun toiminnan 500 miljoonalla eurolla. Vajaat kaksi vuotta my\u00f6hemmin eli alkuvuodesta 2017 maailman suurin elokuvateatteriketju AMC osti Finnkinon emoyhti\u00f6n\u00e4 toimineen Nordic Cinema Groupin (NCG). Kauppahinta oli hulppeat 870 miljoonaa euroa.<\/a><\/p>\n

Yleisesti ottaen AMC:ta pidet\u00e4\u00e4n amerikkalaisena yrityksen\u00e4, mutta todellisuudessa sen, ja samalla totta kai Finnkinon, tarina ulottuu Kiinaan. AMC:n omistavat Dalian Wanda -yhti\u00f6 sek\u00e4 yleisesti ottaen Aasian rikkaimpana miehen\u00e4 pidett\u00e4v\u00e4 Wang Jianlin<\/strong>.<\/p>\n

Finnkino on siis viimeisten hieman yli kymmenen vuoden aikana matkannut melkoisen matkan, eik\u00e4 sill\u00e4 ole juurikaan tekemist\u00e4 suomalaisen yritystoiminnan kanssa – muuta kuin niilt\u00e4 osin, ett\u00e4 Finnkino-elokuvateatterit omaavat melkoisen markkina-aseman Suomessa.<\/p>\n

Fazer Food Service<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Huoli pois, Fazer on edelleen suomalainen yhti\u00f6, vaikka itsess\u00e4\u00e4n sen meille kaikille tutun Fazerin Sinisen suklaan resepti<\/a> onkin per\u00e4isin ihan jostain muualta kuin Suomesta.<\/p>\n

Sen sijaan Fazer Food Service ei ole en\u00e4\u00e4 osa suomalaiset yritykset -kategoriaa. Fazer nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4tti myyd\u00e4 muun muassa p\u00e4ivitt\u00e4in 130 000 lounasta suomalaisille valmistavan ruokapalveluyhti\u00f6ns\u00e4 vuonna 2019 isobritannialaiselle Compass Group PLC:lle. Kauppahinnaksi muodostui 475 miljoonaa euroa<\/a>, ja koko ruokapalvelutoiminta, johon kuuluu esimerkiksi Amica, siirtyi siis brittiomistukseen.<\/p>\n

Nykyisin siis Fazer Food Service on osa monikansallista p\u00f6rssiyhti\u00f6t\u00e4, jonka liikevaihto vuonna 2018 oli niinkin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kuin 26 miljardia euroa.<\/p>\n

Fazer Food Services ehti operoida osana Fazeria vuodesta 1976 l\u00e4htien, joskin sen toiminta perustui yrityskauppaan, jossa se osti Suomen markkinoilla vuodesta 1944 operoineen Ty\u00f6maahuollon.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h2>\n