{"id":20191,"date":"2024-08-11T10:22:53","date_gmt":"2024-08-11T08:22:53","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=20191"},"modified":"2024-12-11T16:04:54","modified_gmt":"2024-12-11T14:04:54","slug":"ohjelmasta-poistetut-olympialajit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yhteiskunta\/ohjelmasta-poistetut-olympialajit\/","title":{"rendered":"K\u00f6ydenvetoa, esteuintia ja moottoriveneily\u00e4 \u2013 n\u00e4it\u00e4 poistettuja olympialajeja ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4!"},"content":{"rendered":"

Kun olympialaisiin otetaan uusia lajeja, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se aina kuohuntaa ja n\u00e4r\u00e4\u00e4kin. Jos uudet olympialajit aiheuttavat keskustelua, niin mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n\u00a0 ennen vanhaan sit\u00e4 vasta erikoisia urheilulajeja onkin ollut!<\/p>\n

Laine- ja rullalautailu sek\u00e4 erityisesti breakdance ovat \u00e4rsytt\u00e4neet joitakin urheilun yst\u00e4vi\u00e4: kuuluvatko nuo lajit todella olympialaisiin? Kaikillahan saa toki olla oma mielipiteens\u00e4, mutta aina sit\u00e4 ei tarvi tuoda julki! Maailma muuttuu ja on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 olympialaiset muuttuvat siin\u00e4 samalla, jos kisat haluavat pysy\u00e4 suosittuna ja seurattuna urheilutapahtumana.<\/p>\n

Eik\u00e4 se ole mik\u00e4\u00e4n uusi ja ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n asia, ett\u00e4 olympialajit vaihtuvat \u2013 uusia on tullut ja vanhoja on poistettu useaan otteeseen modernien olympialaisten 128-vuotisen historian aikana.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> kaivoi arkistojen k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4 kymmenen olympialaisten ohjelmistosta poistettua lajia, joista joidenkin \u2013 ei todellakaan kaikkien \u2013 toivoisi tekev\u00e4n paluun. Vai mit\u00e4 olet mielt\u00e4?<\/p>\n

K\u00f6ydenveto<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

On hyv\u00e4, ett\u00e4 jotkut olympialajit ovat j\u00e4\u00e4neet vain muistoiksi historian kirjoihin, mutta sitten on sellaisia lajeja kuten k\u00f6ydenveto! K\u00f6ydenveto<\/a> oli osa yleisurheilua viisiss\u00e4 olympialaisissa vuosien 1900 ja 1920 v\u00e4lill\u00e4.\u00a0Mihin voi ottaa yhteytt\u00e4, ett\u00e4 k\u00f6ydenveto saadaan palautettua olympialaisiin?<\/p>\n

Voiton vei joukkue, joka oli saanut vedetty\u00e4 vastustajaansa 1,8 metri\u00e4 eteenp\u00e4in tai vaihtoehtoisesti viiden minuutin aikaraja oli t\u00e4yttynyt; silloin tarkastettiin, kumpi oli saanut vastustajan liikkumaan kauemmas. Maat saivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 kisoihin useamman joukkueen ja k\u00f6ydenvedossa n\u00e4htiin poikkeuksellisesti my\u00f6s sekajoukkueita, joissa j\u00e4seni\u00e4 oli muutamasta eri maasta.<\/p>\n

Kohuilta ei k\u00f6ydenvedossakaan v\u00e4ltytty ja kaikkein kiistanalaisin kamppailu k\u00e4ytiin Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen v\u00e4lill\u00e4 Lontoossa vuonna 1908. Is\u00e4nt\u00e4maan joukkue vei kullan siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 amerikkalaiset j\u00e4ttiv\u00e4t virallisen protestin voittajajoukkueen laittomista jalkineista. Poliiseista koottu brittijoukkue oli vastustajan vastalauseen ja sen aikaisten asiakirjojenkin mukaan kilpaillut suurissa ja sen verran painavissa kengiss\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niiden nostaminen maasta vaati paljon voimia. Protestointi ei muuttanut lopputulosta.<\/p>\n

K\u00f6ysikiipeily<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bulgarian Archives State Agency | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4iset nykyaikaiset olympiakisat j\u00e4rjestettiin Ateenassa vuoden 1896 huhtikuussa. Noissa olympialaisissa kisattiin yhdeks\u00e4ss\u00e4 eri kilpailumudossa, joista yksi oli voimistelu. Voimisteluun kuului tuolloin k\u00f6ysikiipeily<\/a>, joka ei harmittavasti en\u00e4\u00e4 ole mukana olympialaisten ohjelmassa.<\/p>\n

K\u00f6ysikiipeilyss\u00e4 (kuva Ateenan kisoista) urheilijoiden tuli hilata itsens\u00e4 yl\u00f6s 14 metri\u00e4 pitk\u00e4\u00e4 k\u00f6ytt\u00e4 ja suoritusta arvioitiin sek\u00e4 nopeuden ett\u00e4 tyylin perusteella<\/a>. Tyyli oli ilmeisesti muuten vapaa, mutta jaloilla k\u00f6yteen ei saanut tarttua. Olisi hauska tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4lainen tyyli oli tuomareiden mieleen \u2013 ehk\u00e4 sulava ja rimpuilematon liukuminen kohti paalun huippua? My\u00f6hemmiss\u00e4 olympialaisissa tulokseen vaikutti ainoastaan aika. Viimeisen kerran k\u00f6ysikiipely oli osa olympialaisia Los Angelesissa vuonna 1932.<\/p>\n

Ateenan ensimm\u00e4isiss\u00e4 kes\u00e4olympialaisissa is\u00e4nt\u00e4maa nappasi k\u00f6ysikiipeilyss\u00e4 kaksoisvoiton ja ykk\u00f6spaikalle kipusi Nikolaos Andriakopoulos<\/strong>.<\/p>\n

Esteuinti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons| Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Australian Fred Lane<\/strong> nappasi kullan vain muutaman sekunnin erolla, kun Pariisissa kilpailtiin esteuinnin olympiamitaleista vuonna 1900. Lane ja h\u00e4nen kilpakumppaninsa kisasivat 200 metri\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4, Seine-jokeen rakennetulla radalla, johon kuului kolme erilaista estett\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi uimareiden tuli kiivet\u00e4 paalun yli ja sen j\u00e4lkeen kammeta itsens\u00e4 venerivist\u00f6n yli. Viimeisess\u00e4 esteess\u00e4 uimareiden piti sukeltaa venerivist\u00f6n alta.<\/p>\n

Esteuinti oli osa olympialaisten uintikilpailuja, ja aivan kuten nyky\u00e4\u00e4nkin, niin Pariisin olympialaisissakin uimarit osallistuivat moneen eri kilpailumuotoon. Kultamitalisti Lane otti voiton my\u00f6s 200 metrin vapaauinnissa.<\/p>\n

Voisiko esteuinninkin tuoda takaisin?<\/p>\n

Pituussukellus<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Louis de B. Handley | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kun esteuinnin olympiamitaleita ratkottiin Seiness\u00e4 vuonna 1900, k\u00e4ytiin joessa kilpailua my\u00f6s pituussukelluksessa. Silloin kyseess\u00e4 oli n\u00e4yt\u00f6slaji, mutta ilmeisesti se todettiin sopivaksi lajiksi my\u00f6s aivan virallisestikin, sill\u00e4 vuonna 1904 pituussukellus oli osa St. Louisin olympialaisia.<\/p>\n

Pituussukellus oli osa uimahyppyj\u00e4, jotka tulivat ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa juuri St. Louisissa mukaan olympiaohjelmaan. Siin\u00e4 kilpailija sukelsi paikaltaan tekoj\u00e4rveen ja pyrki liukumaan veden alla niin pitk\u00e4lle kuin mahdollista yhden minuutin aikana tai siihen asti kunnes p\u00e4\u00e4 nousi pintaan. Pisimm\u00e4lle p\u00e4\u00e4ssyt luonnollisesti voitti. Hypp\u00e4\u00e4j\u00e4n oli pysytt\u00e4v\u00e4 vedess\u00e4 liikkumattomana eli potkiminen tai k\u00e4sill\u00e4 kauhominen oli kielletty\u00e4.<\/p>\n

William Dickey<\/strong> otti kultaa liukuen 19,05 metri\u00e4. Pituussukellus j\u00e4i valitettavasti vain yksien kisojen ihmeeksi johtuen ehk\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 osallistujia oli vain viisi ja hekin kaikki edustivat is\u00e4nt\u00e4maa Yhdysvaltoja.<\/p>\n

Kyyhkysammunta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jules Beau | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Onneksi nyky\u00e4\u00e4n ammutaan savikiekkoja! Mutta Pariisissa \u2013 kummallisten olympialajien kehdossa \u2013 ammuttiin el\u00e4vi\u00e4 kyyhkysi\u00e4. Ja niit\u00e4h\u00e4n lahdattiin paljon, sill\u00e4 kilpailussa oli ideana ampua mahdollisimman monta kyyhky\u00e4 ja pudottaa ne aidatun keh\u00e4n sis\u00e4lle. Kilpailija karsiutui, jos h\u00e4n ampui kaksi kertaa ohi.<\/p>\n

Belgialainen Leon de Lunden<\/strong> (kuvassa keskell\u00e4 muiden mitalistien kanssa) onnistui kilpailussa parhaiten ja vei olympiakultaa 21 ammutulla linnulla. Kisassa tapettiin yhteens\u00e4 300 kyyhky\u00e4. Nuo vuoden 1900 kisat ovat ainoat olympialaiset, joissa el\u00e4imi\u00e4 on tapettu, sill\u00e4 jo seuraavissa kisoissa ammunnan kohteeksi valikoitui jotain muuta kuin el\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kyyhkysammuntaa<\/a> ei varmuudella tulla kertaluontoisen kokeilun j\u00e4lkeen koskaan en\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n olympialaisissa, ja hyv\u00e4 niin!<\/p>\n

Yhden k\u00e4den painonnosto<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4isiss\u00e4 moderneissa olympialaisissa vuonna 1896 kilpailtiin painonnostossa kahdessa lajissa: yhden ja kahden k\u00e4den painonnostossa. Sen enemp\u00e4\u00e4 selittely\u00e4 nuo olympialajit eiv\u00e4t varmaankaan kaipaa, sill\u00e4 nimet kertovat kaiken oleellisen.<\/p>\n

Ateenassa yhden k\u00e4den painonnostossa<\/a> kultaa otti nelj\u00e4n urheilijan joukosta brittil\u00e4inen Launceston Elliot <\/strong>(kuvassa), joka nosti 71 kiloa tempaustyylill\u00e4 \u2013 h\u00e4n oli ylivoimainen, sill\u00e4 hopea irtosi tanskalaiselle Viggo Jensenille<\/strong> 57 kilolla. Listafriikille t\u00e4m\u00e4 laji kuulostaa l\u00e4hinn\u00e4 varmalta loukkaantumiselta.<\/p>\n

Kultamitalisti Elliot oli jo aiemmin samoissa kisoissa ottanut hopeaa kahden k\u00e4den painnonnostossa ja kilpaili, joskin huonommalla menestyksell\u00e4, my\u00f6s 100 metrin juoksussa, painissa ja jo aiemmin mainitussa k\u00f6ysikiipeilyss\u00e4. Mitenk\u00f6h\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n urheilijoilta sujuisi n\u00e4iden lajien yhdist\u00e4minen?<\/p>\n

Tandempy\u00f6r\u00e4ily<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Olympics | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Tandempy\u00f6r\u00e4ily on poistunut olympialaisten ohjelmasta varsin hiljattain, sill\u00e4 viimeisen kerran mitaleita jaettiin kahden hengen tiimeille M\u00fcncheniss\u00e4 vuonna 1972. T\u00e4ss\u00e4 ratapy\u00f6r\u00e4ilyn kilpailumuodossa kaksi joukkuetta polkee kerrallaan kahden kilometrin matkan pudotuspelien tyyppisesti. Vaikka velodromilla oli tandemajon aikana vain kaksi py\u00f6r\u00e4\u00e4, ei t\u00f6rm\u00e4yksilt\u00e4 tai kolhuilta v\u00e4ltytty; liek\u00f6 se syyn\u00e4 tippumiseen pois olympiaohjelmasta!?<\/p>\n

Tandemajo<\/a> on yksi niist\u00e4 lajeista, joita olisi hauska seurata olympialaisissa edelleen, sill\u00e4 taktiset ratkaisut sek\u00e4 kyky lukea kilpailutilannetta vaativat kuskeilta rutkasti taitoa \u2013 \u00e4kkin\u00e4isten reaktioiden piti tapahtua yht\u00e4aikaa joukkuetoverin kanssa.<\/p>\n

Yll\u00e4 olevassa kuvassa Italia ja Saksa (Saksojen yhteinen joukkue) kamppailevat vuoden 1960 Rooman olympialaisten finaalissa. Voittajaksi selviytyi is\u00e4nt\u00e4maan pari Sergio Bianchetto<\/strong> ja Giuseppe Beghetto<\/strong>.<\/p>\n

Vaikka tandempy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 olympialaisissa n\u00e4hd\u00e4k\u00e4\u00e4n, voi t\u00e4t\u00e4 huippumielenkiintoista lajia seurata elokuun lopulla k\u00e4ynnistyviss\u00e4 paralympialaisissa.<\/p>\n

Ammunnan kaksintaistelu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: WIkimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ammunan kaksintaistelussa kilpailtiin ensimm\u00e4isen kerran Ateenan vuoden 1906 v\u00e4likisoissa, joita Kansainv\u00e4linen olympiakomitea ei tunnusta virallisiksi olympialaisiksi. Onneksi kaksintaisteluja k\u00e4ytiin my\u00f6s Lontoossa vuonna 1908. Laji ei nimest\u00e4\u00e4n huolimatta tuottanut olympia-areenoille ruumiita, sill\u00e4 villin l\u00e4nnen meininkiin viittaavassa ammuntalajissa t\u00e4hd\u00e4ttiin vahanukkeihin, eik\u00e4 suinkaan oikeisiin vastustajiin. L\u00e4nkk\u00e4reiden hengess\u00e4 ladattu pistooli vedettiin ja laukaistiin k\u00e4skyst\u00e4.<\/p>\n

Koska kyseess\u00e4 kuitenkin oli kaksintaistelu<\/a>, oli nuket oli puettu tyylikk\u00e4isiin takkeihin ja napakymppi oli nuken rinnassa. Ennen Sydneyn vuoden 2000 olympialaisia tehdyss\u00e4, entisiin olympialajeihin liittyneess\u00e4 kyselyss\u00e4 jopa 32 prosenttia australialaisista vastaajista toivoi ammunnan kaksintaistelun palauttamista kisaohjelmaan. Arvoitukseksi j\u00e4i, ett\u00e4 tiesiv\u00e4tk\u00f6 kyselyyn vastaajat ammunnan kohteen olleen nukke vai houkutteliko ajatus oikean kaksintaistelun n\u00e4kemisest\u00e4.<\/p>\n

Moottoriveneily<\/h2>\n
\"\"

Kuva: IOC – Official Olympic Report | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kun moottorit alkoivat 1900-luvun vaihteen molemmin puolin yleisty\u00e4, oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 uutta ja ihmeellist\u00e4 asiaa yritettiin saada osaksi olympialaisia. Moottoriveneilyss\u00e4 kilpailtiin Lontoon olympialaisissa vuonna 1908 ja kaikki kolme lajin eri kilpailua j\u00e4rjestettiin Southamptonin edustalla. Meno ei kisoissa huimannut p\u00e4\u00e4t\u00e4 ainakaan nykyajan standardeilla, sill\u00e4 noin viiden kilometrin rataa kierrettiin viisi kertaa ymp\u00e4ri keskim\u00e4\u00e4rin 30 kilometrin tuntivauhdilla.<\/p>\n

Moottoriveneilyyn<\/a> osallistui kilpailijoita vain Ranskasta ja is\u00e4nt\u00e4maa Isosta-Britanniasta, ja hyvin pian kisojen j\u00e4lkeen Kansainv\u00e4linen olympiakomitea p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 moottorit eiv\u00e4t kuulu olympialaisiin. Taisi olla hyv\u00e4 ratkaisu, vai mit\u00e4 lukijat ovat mielt\u00e4?<\/p>\n

Moottoriveneily oli siit\u00e4 erikoinen tapahtuma olympialaisissa, ett\u00e4 kaikissa kolmessa kilpailussa jaettiin ainoastaan kultamitalit. Osallistujia oli toki enemm\u00e4n, mutta myrskyis\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4, haaksirikoista ja moottoriongelmista johtuen kussakin kilpailussa maaliin p\u00e4\u00e4si vain yksi vene.<\/p>\n

Kroketti<\/h2>\n
\"\"

Kuva: IOC Museum Collection | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Nyt on erikoiset ja ohjelmistosta poistetut olympialajit t\u00e4m\u00e4n listan osalta viimeist\u00e4 vaille valmiina. Vuoden 1900 kes\u00e4olympialaisissa \u2013 kyll\u00e4, j\u00e4lleen Pariisissa \u2013 tehtiin olympiahistoriaa, kun my\u00f6s naiset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t osallistumaan kisoihin, mutta tietenkin rajoitetusti. Pariisin kisoissa n\u00e4htiin yhteens\u00e4 22 naista, jotka osallistuivat tennikseen, golfiin, purjehdukseen ja krokettiin.<\/p>\n

Historiallisuudestaan huolimatta kroketti<\/a> n\u00e4htiin vain noissa yksiss\u00e4 olympialaisissa, sill\u00e4 suosio ei ollut j\u00e4rin suuri; sit\u00e4 voisi jopa kutsua flopiksi. Kaikki osanottajat yht\u00e4 belgialaista lukuun ottamatta olivat ranskalaisia eik\u00e4 yleis\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n tarvinnut tapella istumapaikoista. Lipun katsomoon osti vain yksi englantilainen kroketin yst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

Nelj\u00e4n vuoden kuluttua St. Louisissa oteltiin viel\u00e4 kroketin amerikkalaisessa versiossa, roquessa, mutta sittemmin kroketti on vakiinnuttanut asemansa vain leppoisana seurapelin\u00e4.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/span><\/strong><\/p>\n