{"id":2022,"date":"2024-12-06T16:51:16","date_gmt":"2024-12-06T14:51:16","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=2022"},"modified":"2024-12-09T22:35:37","modified_gmt":"2024-12-09T20:35:37","slug":"10-teoriaa-suomen-nimi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/10-teoriaa-suomen-nimi\/","title":{"rendered":"10 erilaista teoriaa siit\u00e4, miksi Suomen nimi on Suomi ja toisaalta taas Finland?"},"content":{"rendered":"

Jos haluat tyhjent\u00e4v\u00e4n vastauksen siihen, miksi Suomen nimi on Suomi ja Finland, tulet pettym\u00e4\u00e4n. Teorioita on kyll\u00e4 mit\u00e4 mielenkiintoisempia, joten saat valita kymmenest\u00e4 vaihtoehdosta mieluisimman.<\/p>\n

Osa k\u00e4y enemm\u00e4n j\u00e4rkeen, mutta mist\u00e4s sit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, vaikka se kaikkein oudoin teoria olisi lopulta oikea. Osa teorioista l\u00e4htee kyll\u00e4 aika kovasti laukalle ja ovat l\u00e4hinn\u00e4 huvittavia.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohtaa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mainita, ett\u00e4 sek\u00e4 Suomi<\/a> ett\u00e4 Finland nimill\u00e4 kutsuttiin alunperin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Varsinais-Suomea, josta nimitys levisi my\u00f6hemmin kattamaan laajemman alueen, jolla puhuttiin samanlaista kielt\u00e4. Se tulee listassa monessa kohtaa esille, mutta on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 h\u00e4mmennyksen v\u00e4ltt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Kun olet lukenut n\u00e4m\u00e4 Listafriikin<\/a> 10 teoriaa Finland ja Suomen nimien alkuper\u00e4st\u00e4, kerro ihmeess\u00e4 meille ja muille, mik\u00e4 sinun veikkauksesi on! V\u00e4\u00e4rin et voi vastata, koska kell\u00e4\u00e4n ei ole oikeaa tietoa.<\/p>\n

Suomi, saame ja h\u00e4me ovat per\u00e4isin samasta lainasanasta<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jarkko M\u00e4nty | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Otin listan ensimm\u00e4iseksi kohdaksi kaikkein tuoreimman ja hyv\u00e4ksytyimm\u00e4n teorian Suomen<\/a> nimelle. Toki samaan hengenvetoon sanottakoon, ett\u00e4 osa asiantuntijoista pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 liian monen sattuman summana ja siten ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/p>\n

Melko varmaksi (tai niin varmaa kuin t\u00e4llaiset asiat voivat olla) tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4me<\/em> ja saame<\/em> ovat per\u00e4isin kantabaltinkielisest\u00e4 \u017eeme<\/i>-sanasta, joka tarkoittaa alavaa maata. My\u00f6s vanha slaavilainen sana zemla<\/em> tarkoittaa maata. Suomi on sanana hyvin samantyyppinen kuin h\u00e4me ja saame, joten olisi luonnollista, ett\u00e4 niill\u00e4 on samat juuret.<\/p>\n

Ongelma on kuitenkin se, ett\u00e4 Suomi maantieteellisen\u00e4 alueena ja kansana oli aikoinaan t\u00e4ysin eri asia kuin h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset tai saamelaiset. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 \u017eeme<\/i> olisi t\u00e4ytynyt lainautua kahteen kertaan samaan kieleen, mik\u00e4 on tutkijoiden mukaan l\u00e4hes ennenkuulumatonta.<\/p>\n

Mielenkiintoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 Suomen nimi on liettuaksi Suomija ja latviaksi Somija, jotka siis eroavat t\u00e4ysin niiden sukulaiskielten Finlandia muistuttavasta sanasta.<\/p>\n

Lainattu ven\u00e4j\u00e4n kielest\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Toinen lainasanaan perustuva Suomen nimi -teoria tulee Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Vanhoissa ven\u00e4l\u00e4isiss\u00e4 kartoissa Lounais-Suomen alueen nimi on ollut \u0421\u0443\u043c\u044c (Sum). N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja kuulostaa kovasti samalta kuin Suomi!?<\/p>\n

Muinaisten balttilaisten heimojen asutusta 900-luvulla kuvatessa, asui Suomen alueella saamelaisia, h\u00e4m\u00e4l\u00e4isi\u00e4 (\u0415\u043c\u044c) ja karjalaisia kansoja. Vasta tuhat vuotta my\u00f6hemmin nuo erilliset heimot ovat muodostaneet yhten\u00e4isen kansan ja alueen.<\/p>\n

Ennen kuin ruotsalaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 Finland-nimi levisi it\u00e4naapuriimme, ei maamme kansoille ollut ven\u00e4j\u00e4n kieless\u00e4 yht\u00e4 yhten\u00e4ist\u00e4 sanaa. Suomi oli viel\u00e4 1700-luvullakin heid\u00e4n kartoissaan ja ajatuksissaan vain pieni alue muiden joukossa.<\/p>\n

Suomi tarkoittaa ihmist\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Aku Otsola | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Toisen selityksen mukaan Suomi<\/i> olisi alkuaan ihmist\u00e4 merkitsev\u00e4 muinaisindoeurooppalainen lainasana. (T\u00e4h\u00e4n valtavaan kieliryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat muun muassa romaaniset, germaaniset ja slaavilaiset kielet). <\/span><\/p>\n

Monessa jo h\u00e4vinneess\u00e4 kieless\u00e4 miest\u00e4 ja ihmist\u00e4 tarkoittava sana on ollut esimerkiksi guma<\/i> tai gomo<\/i>, joka on sitten varhaiskantasuomeen lainattu muodossa \u0107oma.\u00a0<\/i>My\u00f6hemmin se on muokkaantunut<\/span> sanaksi *s\u014dmi<\/i> ja lopulta meid\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sanaan Suomi.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n teorian mukaan Suomi olisi sanana sukua muun muassa nykyisille liettuan \u017emu\u00f5 <\/i>ja latinan\u00a0homo\u00a0<\/i>sanoille. Kautta historian tunnetaan paljon kansoja, jotka ovat alkaneet nimitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n muista kielist\u00e4 lainaamillaan miest\u00e4 ja ihmist\u00e4 tarkoittavilla sanoilla.<\/span><\/p>\n

Sitten siirryt\u00e4\u00e4n hetkeksi tarkastelemaan Finland-sanaa! J\u00e4ljell\u00e4 ovat viel\u00e4 hauskimmat teoriat Suomi<\/a> nimen takana.<\/p>\n

Maailman laidalla<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Kaj S\u00f6derman | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Fin<\/em> on latinaksi loppu. Loppu siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin se tarkoittaa reunaa tai rajaa. Englannissa on useita sanoja, joiden alkuper\u00e4 on latinan fin-sanassa: final<\/em>, viimeinen; finish<\/em>, lopettaa; definition<\/em>, m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4; infinite<\/em>, \u00e4\u00e4ret\u00f6n.<\/p>\n

Olemmeko siis lopun maa? Tavallaan kyll\u00e4.<\/p>\n

Katolisen kirkon kartografit eli kartanpiirt\u00e4j\u00e4t olivat 700-luvulla saaneet teht\u00e4v\u00e4kseen piirt\u00e4\u00e4 Pohjois-Euroopan rajoja. He seilasivat It\u00e4meren aalloilla piirt\u00e4en alueiden \u00e4\u00e4riviivoja ja nimesiv\u00e4t silloin Ruotsin valtakunnan it\u00e4isimm\u00e4n osan, nykyisen Varsinais-Suomen, fin landiksi<\/em> eli maan lopuksi.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ollut maa tai valtio, kuten me sen nyt ajattelemme, vaan sill\u00e4 tarkoitettiin kirjaimellisesti maailman laitaa. Ehk\u00e4 he ajattelivat siell\u00e4 olevan pannukakun reunan?<\/p>\n

Kun Vatikaani alkoi agressiivisesti markkinoida katolista kirkkoa Ruotsin alueelle (kitke\u00e4kseen pakanallisuutta ja ehti\u00e4kseen paikalle ennen id\u00e4n ortodokseja), tarttui fin land paikallisille pysyv\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sill\u00e4 kuitenkin viitattiin vain l\u00e4ntiseen ja hyvin pieneen osaan nykyist\u00e4 Suomea.<\/p>\n

Muut kansat: h\u00e4m\u00e4l\u00e4iset, saamelaiset, inkeril\u00e4iset ja karjalaiset olivat tuolloin aivan erill\u00e4\u00e4n ”suomalaisista”.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Maapallo ei ole py\u00f6re\u00e4 \u2013 10 uskomatonta v\u00e4itett\u00e4 Litte\u00e4n Maan yhdistykselt\u00e4<\/strong><\/a><\/p>\n

Muinaisnorja ja viikingit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Paul Barlow | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Finland-nimen alkuper\u00e4n on arvuuteltu tulleen my\u00f6s naapurimaista. Viikinkienkin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 muinaisnorjan kieless\u00e4 on sana finnr<\/em>, l\u00f6yt\u00e4\u00e4, josta arvellaan riistaa etsivien ja mets\u00e4st\u00e4vien it\u00e4isen alueen asukkien saaneen nimens\u00e4. Toisaalta ensimm\u00e4isen vuosituhannen lopulla kaikki ihmiset viljeliv\u00e4t maata, mets\u00e4stiv\u00e4t ja ker\u00e4iliv\u00e4t ravintoa. Finnr on voinut tarkoittaa kaikkia Pohjois-Euroopassa el\u00e4neit\u00e4 kansoja.<\/p>\n

Vanhoista riimukivist\u00e4 on my\u00f6s l\u00f6ydetty viitteit\u00e4 Finlandiin. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 1600-luvulla Ruotsin it\u00e4rannikolta l\u00f6ydetyss\u00e4 riimukivess\u00e4<\/a> oli kirjoitettuna: ”biarn huk * ikulfri\u00fe : raistu : stain : aft\u0280 : utrik : sun : sain * han * ua\u0280 : tribin : o * fin*lonti<\/strong>” , <\/sup>joka voidaan vapaasti k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4: Bj\u01ebrn ja \u00cdgulfr\u00ed\u00f0r pystyttiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kiven poikansa \u00d3tryggrin muistoksi. H\u00e4n kuoli Finlandissa.<\/p>\n

Suomalaiset kansana oli kyll\u00e4 tunnettu jo paljon ennemmin, mutta tuota kive\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 kirjallisena Finland-alueen mainintana; se on per\u00e4isin 1000-luvulta.<\/p>\n

Toisaalta, kiveen hakatut fin ja lonti sanat oli kirjoitettu erikseen, joten Finlandin lis\u00e4ksi niill\u00e4 on voitu tarkoittaa ”vaeltajien maata”, ”mets\u00e4st\u00e4jien maata”, ”soiden maata” eli periaatteessa mit\u00e4 tahansa maata.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: 10 kiehtovaa faktaa viikinkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista<\/strong><\/a><\/p>\n

Ajanlaskun alussa oli Fennit ja Phinnoit<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suomalaiset tunnettiin jo ajanlaskumme alussa antiikin Roomassa. Ensimm\u00e4inen meihin viittaava maininta on vuodelta 98 roomalaisen tutkimusmatkailija Cornelius Tacituksen<\/strong> Germania-teoksessa<\/a>, jossa esitell\u00e4\u00e4n Rooman valtakunnan rajojen ulkopuolella el\u00e4vi\u00e4 heimoja.<\/p>\n

H\u00e4n kuvailee teoksessaan lyhyesti ”jossain Balttian koillisosissa” asuvaa Fenni<\/em>-kansaa. Fennit olivat Tacituksen mukaan villej\u00e4, luonnossa asuvia mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4, jotka eliv\u00e4t sanoinkuvaamattomassa kurjuudessa ja k\u00f6yhyydess\u00e4. Ihmisill\u00e4 ei ollut kunnollisia majapaikkoja, hevosia tai aseita, mutta he olivat Tacituksen mukaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tyytyv\u00e4isi\u00e4 vaatimattomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 pel\u00e4nneet tulevaa. Se h\u00e4mm\u00e4stytti monia maita kiert\u00e4nytt\u00e4 historioitsijaa.<\/p>\n

Jep, Tacitus oli selv\u00e4sti tutustunut suomalaisiin!<\/p>\n

Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin kreikkalais-roomalainen maantieteilij\u00e4 Ptolemy<\/strong> teki karttakirjan, joka vuonna 150 mainitsee kansan nimelt\u00e4 Phinnoi<\/em>. Heit\u00e4 asui Euroopassa nykyisen Puolan ja Liettuan alueella, mutta my\u00f6s pohjoisemmilla alueilla. Skandinaviassa eleli my\u00f6s Phinnoi-heimo, joka asutti pient\u00e4, saareksi kuviteltua, maa-aluetta.<\/p>\n

Palataan sitten takaisin Suomen nimi -teorioihin.<\/p>\n

Suomaalaiset<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Suomea voisi tuhansin j\u00e4rvien maan lis\u00e4ksi kutsua tuhansien soiden maaksi. Voisiko siin\u00e4 olla ratkaisu nimiongelmaan?<\/p>\n

Ihmiset ovat kaskenneet happamista suotyypeist\u00e4 eroavia lettoja ja perustaneet asutuksia n\u00e4iden maanviljelyyn hyvin soveltuvien, ravinteikkaitten alueiden l\u00e4heisyyteen. He asuivat siis soisella maaper\u00e4ll\u00e4, suomaalla.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 tukee meid\u00e4n kansamme nimi; miksi olemme suomalaisia emmek\u00e4 suomilaisia. Se selittyisi sill\u00e4, ett\u00e4 alunperin olemme olleet suomaalaisia, joka on ajan mittaan lyhentynyt yhdell\u00e4 kirjaimella. Jostain syyst\u00e4 alueen nimeksi oli kuitenkin tullut Suomi.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 teoriassa saadaan luotua monien kaipailema yhteys Suomen ja Finlandin v\u00e4lille.<\/p>\n

Englanninkielinen sana fen<\/em> tarkoittaa suomeksi suota, ja viel\u00e4 tarkemmin ottaen lettoa. Muissakin germaanisissa kieliss\u00e4 tuota suotyyppi\u00e4 kutsuttiin samantapaisella sanalla. Nykyisen Lounais-Suomen alueella kauppaa k\u00e4yneet ulkomaalaiset alkoivat kutsua soista maa-aluetta Fen\/Finlandiksi.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 teoriassa osuu kaikki kohdalleen.<\/p>\n

Paitsi se, ett\u00e4 Suomi-nimitys levisi verrattain my\u00f6h\u00e4\u00e4n soisimpiin osiin maatamme. Miksi l\u00e4nsirannikon saaristoisella alueella el\u00e4v\u00e4t ihmiset olisivat kuvailleet itse\u00e4\u00e4n soilla asuviksi suomaalaisiksi?<\/p>\n

My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kielitieteit\u00e4 tutkivat etymologit eiv\u00e4t pid\u00e4 suomaa\/fenland -teoriaa uskottavana.<\/p>\n

Kalannahkavaatteet?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Uwe Baumann | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Germaanisissa kieliss\u00e4 (esim. saksa ja englanti) fin<\/em> tarkoittaa ev\u00e4\u00e4. Ruotsin it\u00e4ist\u00e4 aluetta piirt\u00e4neet kartoittajat luonnostelivat Lounais-Suomen rannikon ev\u00e4n muotoiseksi, koska silt\u00e4 se n\u00e4ytti merelt\u00e4 p\u00e4in. Siit\u00e4 tuli nimitys ”ev\u00e4maa”, Finland.<\/p>\n

Harvassa syntytarinassa on selitys sek\u00e4 Suomen ett\u00e4 Finlandin alkuper\u00e4lle, mutta kalateoria raksittaa kummankin kohdan.<\/p>\n

Rannikolla asuville kansoille kalastus oli t\u00e4rkein tapa hankkia ravintoa. Suomen nimi on t\u00e4m\u00e4n teorian mukaan johdettu sanasta suomu<\/em>. Kalansuomut voivat viitata pakanauskontojen totemismiin, jossa ihmisill\u00e4 on yliluonnollinen yhteys johonkin el\u00e4imeen; t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kalaan. Se selitt\u00e4isi, miksi muinaissuomea puhuva kansa olisi alkanut viitata itseens\u00e4 kaloihin liittyv\u00e4ll\u00e4 sanalla.<\/p>\n

On my\u00f6s ep\u00e4ilty, ett\u00e4 suomu-johdannainen olisi perua alueen ihmisten k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, kalannahkaisista vaatteista. Onko jo v\u00e4h\u00e4n kaukaa haettua?<\/p>\n

Maa, joka on meille suotu<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ben White | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Suomen nimen on er\u00e4\u00e4n oletuksen mukaan ajateltu tulleen verbist\u00e4 suoda<\/em>. Sill\u00e4 on tarkoitettu sit\u00e4, ett\u00e4 upea maa on sen asukkaille suotu. Ylistyksess\u00e4 on menty jopa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 on Suomen on sanottu olevan ”Jumalan suoma” maa ja siit\u00e4 nimitys olisi per\u00e4isin.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 teoriaa tukisi se, ett\u00e4 suoda-verbist\u00e4 on johdettu erisnimi Suoma, joka sata vuotta sitten oli hyvinkin yleinen naisen nimi. Siit\u00e4 saadaan pienesti muokkaamalla my\u00f6s etu- ja sukunimen\u00e4 k\u00e4ytetty Suomi. Nimi Suomi on muuten 1900-luvun alusta alkaen rekister\u00f6ity alle sadalle miehelle ja naiselle.<\/p>\n

Suoda-verbi on saanut kannatusta Suomen alkuper\u00e4n\u00e4 my\u00f6s sen takia, ett\u00e4 maassa asuneita ihmisi\u00e4 on pidetty erityisen hyv\u00e4nsuopina.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on v\u00e4h\u00e4n ristiriidassa listan viimeisen kohdan kanssa.<\/p>\n

Riidanhaastajat<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Nimi Suomi on per\u00e4isin suomia<\/em>-verbist\u00e4. Se voi tarkoittaa arvostelua tai moittimista, kun joku on k\u00e4ytt\u00e4ytynyt huonosti eik\u00e4 ole uskonut kieltoja ja k\u00e4skyj\u00e4.<\/p>\n

Suomia-sana tarkoittaa my\u00f6s konkreettisempaa l\u00e4hestymistapaa: pieks\u00e4mist\u00e4, hakkaamista ja selk\u00e4\u00e4n antamista. Sen on arveltu olleen maamme nimen l\u00e4ht\u00f6kohtana, koska suomalaiset ovat olleet tunnetusti kovia tappelemaan.<\/p>\n

Onko t\u00e4m\u00e4 kaikkein j\u00e4rkeenk\u00e4yvin vai hulluin teoria? Itse en voi uskoa, ett\u00e4 t\u00e4llaista on ihan kirkkain silmin esitetty.<\/p>\n

Sanomattakin lienee selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen ja Finlandin alkuperist\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4sty tutkijoiden keskuudessa yhteisymm\u00e4rrykseen.<\/p>\n

On kuitenkin yksi asia, josta ollaan samaa mielt\u00e4: Finland on aina viitannut maantieteelliseen alueeseen ja on muualla asuvien ihmisten antama nimi. Suomi taas on kansan itse itselleen antama nimi, joka perustuu yhteiseen kieleen ja heimoon.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n