Kriisipuhelimen lis\u00e4ksi kriisiapua saa MIELI ry:ss\u00e4 verkkokriisikeskus\u00a0TUKINETISS\u00c4<\/a>\u00a0ja nuorille suunnatussa\u00a0SEKASIN-CHATISSA,\u00a0<\/a>kriisikeskusverkostossa ja itsemurhien ehk\u00e4isykeskuksessa.<\/p>\n Kuva: Milosz Reterski | Public Domain<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n Robin Williamsin<\/strong> kuolema j\u00e4rkytti maailmaa pahemman kerran vuonna 2014, kun se kaiken lis\u00e4ksi tapahtui oman k\u00e4den kautta. Williams oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen suosittu n\u00e4yttelij\u00e4, joka tunnettiin muun muassa roolisuorituksistaan elokuvissa Hyv\u00e4\u00e4 huomenta, Vietnam<\/em>, Will Hunting<\/em>\u00a0ja useista komediaelokuvista. 63-vuotiaana menehtynyt Williams tunnettiinkin ennen kaikkea \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hauskana koomikkona, vaikka h\u00e4n siis kykeni enemm\u00e4n kuin hyvin my\u00f6s vakavampiin rooleihin, kuten juuri Will Hunting<\/em> -elokuvasta saatu parhaan miessivuosan Oscar-palkinto osoitti.<\/p>\n Williamsin<\/a> p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen riist\u00e4\u00e4 oma henkens\u00e4 johti hyvin pitk\u00e4lti ruumiinavauksessa todettu Lewyn kappale -dementia<\/a>, joka vaikuttaa sit\u00e4 sairastavan ihmisen k\u00e4yt\u00f6kseen, muistiin ja mielialaan; kyseess\u00e4 on siis aivorappeumaa aiheuttava sairaus. Lis\u00e4ksi h\u00e4nell\u00e4 oltiin todettu my\u00f6s Parkinsonin tauti, josta h\u00e4n k\u00e4rsi viimeisin\u00e4 aikoinaan. Williams k\u00e4rsikin ennen kuolemaansa masennuksesta, paniikkikohtauksista, pelkotiloista ja unettomuudesta, mitk\u00e4 olivat seurausta muun muassa siit\u00e4, ettei h\u00e4n muistanut en\u00e4\u00e4 repliikkej\u00e4\u00e4n ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tavallinen el\u00e4m\u00e4 oli k\u00e4ynyt hankalaksi.<\/p>\n Vy\u00f6ll\u00e4 naulakkoon hirtt\u00e4ytynyt Williams j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 itsemurhaviestin, tai paremminkin sanottuna kolme lyhytt\u00e4 lausetta useammalle muistilapulle, mitk\u00e4 kuuluivat seuraavasti:<\/p>\n ”En en\u00e4\u00e4 kest\u00e4 t\u00e4t\u00e4. On aika l\u00e4hte\u00e4. T\u00e4m\u00e4 oli t\u00e4ss\u00e4.”<\/em><\/p>\n Kuva: Wikimedia Commons | Public domain<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n George Sanders<\/strong> oli vuonna 1906 Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnassa syntynyt ja lopulta Espanjassa kuollut brittil\u00e4inen n\u00e4yttelij\u00e4. H\u00e4nen korkein saamansa tunnustus upeasta urasta oli vuonna 1950 voitettu Oscar-palkinto ”All about Eve”<\/em> -elokuvasta.<\/p>\n 65-vuotiaana itselt\u00e4\u00e4n hengen riist\u00e4nyt Sanders, joka oli naimisissa nelj\u00e4 kertaa, ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkien mielest\u00e4 se miellytt\u00e4vin persoona. H\u00e4n totesi t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4neen my\u00f6s itse kertomalla seuraavaa<\/a>: ”En ole miellytt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6. Olen herk\u00e4sti erimielisyyksiin ajautuva inhottava persoona ja pid\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 minua vihataan.” <\/em>Sanders k\u00e4vi ennen kuolemaansa per\u00e4ti seitsem\u00e4n psykiatrin juttusilla, mutta siit\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut apua. H\u00e4nt\u00e4 piinasi kaikkein eniten se, ett\u00e4 h\u00e4n uskoi vakaasti menett\u00e4neens\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 rooleja – tiett\u00e4v\u00e4sti sen takia, millainen h\u00e4n ihmisen\u00e4 oli.<\/p>\n Sanders p\u00e4\u00e4tti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vuonna 1972 juomalla viisi pullollista sedatiivista Nembutal-l\u00e4\u00e4kett\u00e4, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa anestesian eli nukutuksen esil\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s unil\u00e4\u00e4kkeen\u00e4. J\u00e4lkeens\u00e4 h\u00e4n j\u00e4tti seuraavan itsemurhaviestin, joka sekin oli jotenkin h\u00e4nen tylylle tyylilleen uskollinen:<\/p>\n ”Rakas maailma, j\u00e4t\u00e4n sinut taakseni, koska olen tylsistynyt. Minusta tuntuu, ett\u00e4 olen el\u00e4nyt riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n. J\u00e4t\u00e4n sinut jatkamaan matkaa huoliesi kanssa t\u00e4ss\u00e4 suloisessa likakaivossa. Onnea matkaan.”\u00a0<\/em><\/p>\n Kuva: Virgina Woolf | CC BY-SA 4.0<\/a><\/p><\/div>\n Vuonna 1882 synytynyt Virginia Woolf<\/strong> oli yksi 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kirjailijoista ja h\u00e4n oli Euroopassa, James Joycen<\/strong><\/a> ohella, modernin kirjallisuuden uranuurtaja. Englantilainen Woolf k\u00e4rsi mielenterveyden ongelmista koko ik\u00e4ns\u00e4, mutta teki menestyksekk\u00e4\u00e4n uran ei ”vain” kirjailijana vaan my\u00f6s toimittajana, kustantajana ja kirjallisuuskriitikkona.<\/p>\n H\u00e4nen on ep\u00e4ilty sairastaneen kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4, jota ei viel\u00e4 1900-luvun alussa osattu diagnosoida saatikka hoitaa. Woolf haki masennukseensa apua, mutta useat traumaattiset sairaalajaksot eiv\u00e4t ainakaan helpottaneet. Toinen maailmansota sai Woolfin miettim\u00e4\u00e4n kuolemaa pakkomielteisesti ja lopulta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi \u2013 ainoana pakoreittin\u00e4 ja l\u00e4heisilleen parhaaksi katsomanaan ratkaisuna \u2013 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Itsemurhaviestin<\/a> h\u00e4n j\u00e4tti aviomiehelleen Leonard Woolfille<\/strong>.<\/p>\n ”Rakkaimpani, olen varma, ett\u00e4 olen j\u00e4lleen menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rkeni. En usko, ett\u00e4 voimme k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi taas samanlaista kamalaa ajanjaksoa. Ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa en toipuisi. Alan kuulla \u00e4\u00e4ni\u00e4 enk\u00e4 voi keskitty\u00e4. Joten teen mink\u00e4 parhaaksi n\u00e4en. Olet antanut minulle suurimman mahdollisen onnen. Olet ollut joka tavalla kaikki, mit\u00e4 kukaan voisi olla. En usko, ett\u00e4 kaksi ihmist\u00e4 olisi voinut olla onnellisempia, kunnes t\u00e4m\u00e4 hirvitt\u00e4v\u00e4 sairaus iski. En pysty en\u00e4\u00e4 tappelemaan vastaan. Tied\u00e4n pilaavani el\u00e4m\u00e4si, sill\u00e4 ilman minua sin\u00e4 pystyisit ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n. Ja tied\u00e4n, ett\u00e4 niin tulet tekem\u00e4\u00e4n. Huomaatko, etten pysty kirjoittamaan edes t\u00e4t\u00e4 kunnolla. En pysty lukemaan. Haluan sanoa, ett\u00e4 kaikki onnellisuus el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni on sinun ansiotasi. Olet ollut niin k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja uskomattoman hyv\u00e4. Haluan sanoa sen, jotta kaikki saavat tiet\u00e4\u00e4. Jos kukaan olisi voinut minua pelastaa, se olisi ollut sin\u00e4. Olen menett\u00e4nyt kaiken muun, paitsi varmuuden sinun hyvyydest\u00e4si. En voi tuhota el\u00e4m\u00e4\u00e4si en\u00e4\u00e4 kauempaa. En usko, ett\u00e4 kaksi ihmist\u00e4 olisivat voineet olla onnellisempia, kuin me olimme. V.<\/em>”<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n rakastavan ja tyylilleen uskollisesti jopa runollisen itsemurhaviestin kirjoittamisen j\u00e4lkeen, maaliskuun 28. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1941, Woolf t\u00e4ytti taskunsa kivill\u00e4 ja k\u00e4veli kotinsa l\u00e4hell\u00e4 virranneeseen jokeen.<\/p>\n Kuva: Riksarkivet, Billedbladet N\u00c5\/Arne S. Nielsen<\/a> | No known copyright restrictions<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n Jokainen punkrockin yst\u00e4v\u00e4 tiedostaa varmasti Sex Pistols -yhteen merkityksen kyseiselle musiikkityylille ja tietyll\u00e4 tapaa my\u00f6s tavalle el\u00e4\u00e4. Kyseinen yhtye ei ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 se maailman taitavin, ja yhtyeen basistina toiminut Sid Vicious<\/strong> oli kyseisen b\u00e4ndin j\u00e4senist\u00e4 ehk\u00e4 se kaikkein lahjattomin. T\u00e4t\u00e4 tietynlaista lahjattomuuden viittaa yhtye ja Vicious kantoivat kuitenkin ylpeydell\u00e4.<\/p>\n Vuonna 1957 syntynyt Vicious, joka oli oikealta nimelt\u00e4\u00e4n Simon John Ritchie<\/strong> ja tunnettiin kahdeksanvuotiaasta l\u00e4htien Beverley-sukunimell\u00e4, riisti vain 21 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n hengen. Persoonaltaan r\u00e4j\u00e4hdysherkk\u00e4n\u00e4 tunnettu Vicious, joka k\u00e4vi uransa aikana muun muassa useiden toimittajien ja fanien p\u00e4\u00e4lle, seurusteli kuolemansa aikoihin Nancy Spungenin<\/strong> kanssa. Heill\u00e4 molemmilla oli p\u00e4ihdeongelma ja he k\u00e4yttiv\u00e4t muun muassa heroiinia.<\/p>\n Vuonna 1979 Vicious pid\u00e4tettiin, kun h\u00e4n oli l\u00f6yt\u00e4nyt Spungenin kylpyhuoneesta puukotettuna ja kuolleena. Sex Pistols -basisti antoi useita toisistaan poikkeavia haastatteluja tuon murhaillan tapahtumista. Tutkintavankeudessa ollessaan h\u00e4n yritti itsemurhaa useita kertoja, mutta h\u00e4n menehtyi vasta takuita vastaan vapaaksi p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. Vicious oli riist\u00e4nyt itselt\u00e4\u00e4n hengen ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 l\u00f6ysi poikansa ruumiin sek\u00e4 takintaskussa olleen itsemurhaviestin<\/a>, joka kuului seuraavasti:<\/p>\n ”Meill\u00e4 oli kuolemaan liittyv\u00e4 sopimus ja pid\u00e4n nyt oman osuuteni tuosta sopimuksesta. Toivon teid\u00e4n hautaavan minut beibini viereen ja pukemaan minut nahkatakkiin, farkkuihin ja moottoripy\u00f6r\u00e4kenkiin. Hyv\u00e4sti.”<\/em><\/p>\n Kuva: National Archives Catalog | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Lukittauduttuaan huhtikuun lopulla vuonna 1945 Berliiniss\u00e4 sijainneeseen F\u00fchrerbunkkeriin<\/em> tuoreen vaimonsa Eva Braunin<\/strong> kanssa, Adolf Hitler<\/strong> ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se l\u00e4hestyv\u00e4\u00e4 puna-armeijaa pakoon. H\u00e4n korviinsa oli my\u00f6s kulkeutunut tieto siit\u00e4, mit\u00e4 italialaiselle ihmishirvi\u00f6yst\u00e4v\u00e4lleen Benito Mussolinille<\/strong> oli tapahtunut kiinnij\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen: Mussolini teloitettiin ja h\u00e4nen ruumiinsa h\u00e4v\u00e4istiin Milanon kaduilla. Hitler ei halunnut j\u00e4\u00e4d\u00e4 vangiksi ja kokea samanlaista kohtaloa, joten n\u00e4ki itsemurhan ainoana ratkaisuna.<\/p>\n Virallista itsemurhaviesti\u00e4 natsijohtaja ei kirjoittanut, mutta saneli viimeisen tahtonsa ja poliittisen testamenttinsa seuraajilleen ja kansalle luettavaksi.<\/p>\n Kirjeens\u00e4 alussa Hitler kertoi avioliiton solmimisesta, vaikka ei Braunia nimelt\u00e4 mainitsekaan. Kaiken omaisuutensa h\u00e4n testamenttasi Saksan kansallissosialistiselle ty\u00f6v\u00e4enpuolueelle ”ja jos sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole olemassa, niin Kolmannelle valtakunnalle<\/em>”. Jos my\u00f6s valtakunta tuhoutuisi, koki Hitler, ettei h\u00e4nen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa olisi v\u00e4li\u00e4. Puolueen ylimm\u00e4ksi johtajaksi ja kuolinpes\u00e4nhoitajaksi Hitler nimitti yksityissihteerins\u00e4 ja ”uskollisimman puoluetoverinsa<\/em>” Martin Bormannin<\/strong>.<\/p>\n Kirjeen lopussa Hitler kertoi syyns\u00e4 itsemurhaan: ”Min\u00e4 ja vaimoni \u2013 paetaksemme viraltapanon tai antautumisen h\u00e4pe\u00e4\u00e4 \u2013 valitsemme kuoleman. Toivomme, ett\u00e4 ruumiimme poltetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti t\u00e4ss\u00e4 paikassa, jossa olen suurimmaksi osaksi ty\u00f6skennellyt viimeisen 12 vuoden aikana, joina olen palvellut kansaani<\/em>.”.<\/p>\n Monisivuisessa ja erillisess\u00e4 poliittisessa testamentiss<\/a>a ei ole h\u00e4iv\u00e4hdyst\u00e4k\u00e4\u00e4n katumusta, vaan Hitler kannusti kansaansa jatkamaan vastarintaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4si ”ennen kaikkea kansakunnan johtajia ja heid\u00e4n alaisuudessaan olevia toteuttamaan tunnontarkasti rotulakeja ja vastustamaan armotta kaikkien kansojen ikuista myrkytt\u00e4j\u00e4\u00e4, kansainv\u00e4list\u00e4 juutalaisuutta<\/em>.”.<\/p>\n Huhtikuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, alle vuorokauden kuluttua viimeisen tahdon ja testamentin kirjoittamisen j\u00e4lkeen, Hitler otti syanidikapselin ja ampui itse\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Kuvakaappaus: CBC News | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n Yhdysvaltalainen muotisuunnittelija Kate Spade<\/strong>, joka oli tunnettu erityisesti k\u00e4silaukuistaan, menehtyi kes\u00e4kuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 2018 kotonaan New Yorkissa. Kodinhoitaja l\u00f6ysi 55-vuotiaan Spaden<\/a> aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 makuuhuoneensa ovenkahvaan punaisella huivilla hirtt\u00e4ytyneen\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ollut en\u00e4\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 \u2013 elvytysyrityksist\u00e4 huolimatta.<\/p>\n Itsemurhaviesti vuoti jollakin ihmeell\u00e4 medialle varsin pian Spaden l\u00f6ytymisen j\u00e4lkeen ja suunnittelijan aviomies Andy Spade<\/strong> otti julkisesti kantaa viestin aikaiseen levitykseen: ”En ole itse n\u00e4hnyt viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n viesti\u00e4 ja olen tyrmistynyt siit\u00e4, ett\u00e4 joku on jakanut tytt\u00e4relleni osoitetun henkil\u00f6kohtaisen kirjeen medialle<\/em>”.<\/p>\n Lehtien mukaan viestiss\u00e4 luki: ”Bea \u2013 olen aina rakastanut sinua. T\u00e4m\u00e4 ei ole sinun syysi. Kysy is\u00e4lt\u00e4!<\/em>”.<\/p>\n Spade oli kamppaillut masennuksen ja ahdistuksen kanssa vuosia ja hakenut apua sek\u00e4 terapiasta ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4, mutta sis\u00e4iset demonit olivat lopulta liian vahvoja. Andy Spade kertoi The New York Times<\/em> lehden julkaisemassa tiedotteessa<\/a>, ett\u00e4 pariskunta oli ollut l\u00e4hes vuoden asumuserossa, mutta vietti paljon aikaa yhdess\u00e4 eik\u00e4 avioerosta oltu miss\u00e4\u00e4n vaiheessa edes puhuttu: ”Asuimme muutaman korttelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 toisistamme ja lomailimme yhdess\u00e4. Olimme parhaita yst\u00e4vi\u00e4 kesken\u00e4mme ja pyrimme olemaan parhaita mahdollisia vanhempia Bealla<\/em> (13-vuotias Frances Beatrix).<\/p>\n Itsemurhan syyt\u00e4 ja tuolloin valtoimenaan vellovia huhuja aviomies ja yhti\u00f6kumppani kommentoi seuraavasti: ”Juttelimme edellisen\u00e4 iltana ja Kate vaikutti iloiselta. H\u00e4n ei k\u00e4ytt\u00e4nyt huumeita tai alkoholia. Mink\u00e4\u00e4nlaisia bisnesongelmia ei ollut. Rakastimme tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 yhdess\u00e4. Itsemurhasta ei ollut mit\u00e4\u00e4n viitteit\u00e4 tai ennakkomerkkej\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 oli suuri j\u00e4rkytys. H\u00e4n ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ollut oma itsens\u00e4.<\/em>”.<\/p>\n Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n San Franciscossa sijaitsee eritt\u00e4in tunnettu silta, joka kulkee nimell\u00e4 Golden Gate Bridge. Tuo silta tunnetaan eritt\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n\u00e4, joskin siell\u00e4 on n\u00e4hty my\u00f6s traagisia ihmiskohtaloita. Yksi n\u00e4ist\u00e4 edell\u00e4 mainittuun kategoriaan kuuluvista henkil\u00f6ist\u00e4 on asianajaja John Thomas Doyle<\/strong>, joka p\u00e4\u00e4tti riist\u00e4\u00e4 henkens\u00e4 tuolla toukokuussa 1937 liikenteelle avatulla sillalla.<\/p>\n Doyle ei ollut vuonna 1964 varsinainen julkisuuden henkil\u00f6, mutta h\u00e4nest\u00e4 tuli sittemmin sellainen juuri t\u00e4m\u00e4n itsemurhansa my\u00f6t\u00e4<\/a>. Erityisesti h\u00e4net nosti lehtien otsikoihin ja nykyaikana internetin ihmeellisess\u00e4 maailmassa esille h\u00e4nen poikkeuksellisen lyhyt ja ytimek\u00e4s itsemurhaviestins\u00e4:<\/p>\n ”T\u00e4h\u00e4n ei ole olemassa yhtik\u00e4s mit\u00e4\u00e4n muuta syyt\u00e4 paitsi se, ett\u00e4 minulla on hammass\u00e4rky.”<\/em><\/p>\n Tuo syy saattaa kuulostaa omituiselta monille, mutta itse asiassa siin\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n kummallista. H\u00e4nen ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in k\u00e4rsineen trigeminusneuralgiasta eli kolmoishermos\u00e4ryst\u00e4<\/a>, joka aiheuttaa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen voimakkaan kiputilan; kyse on kasvojen tuntohermotuksesta vastaavan aivohermon eli kolmoishermon kiputilasta. Kyseinen hermo toimii my\u00f6s tuntohermona hampaille. Kipua voidaan helpottaa esimerkiksi epilepsial\u00e4\u00e4kkeell\u00e4, mutta tuohon aikaan l\u00e4\u00e4ketiede ei ollut viel\u00e4 kehittynyt riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle.<\/p>\n On siis paljon mahdollista, ettei Doyle k\u00e4rsinyt varsinaisesti vain hammass\u00e4ryst\u00e4 – se saattoi vain ilmenty\u00e4 hammass\u00e4ryn muodossa. Trigeminusneuralgia on tunnettu puhekieless\u00e4 my\u00f6s termill\u00e4 ”itsemurhatauti”, sill\u00e4 kipu on t\u00e4ysin siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n Kuva: Ilagardien<\/a> | CC BY-SA 3.0<\/a><\/p><\/div>\n Etel\u00e4afrikkalainen kuvareportteri Kevin Carter<\/strong> (kuvassa oikealla) aloitti toimittajan ja valokuvaajan uransa urheiluosastolla, mutta sai vuonna 1984 pestin Johannesburg Star<\/em> -lehdess\u00e4, jossa h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin dokumentoimaan apartheidin kauhuja. Hieman reilu parikymppinen Carter tallensi filmille j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4 kidutuksia ja teloituksia, jotka j\u00e4iv\u00e4t vuosiksi kummittelemaan nuoren kuvaajan mieleen.<\/p>\n Carter l\u00e4hetettiin 1990-luvun alkupuolelle sis\u00e4llissotien runtelemaan Sudaniin, jonka etel\u00e4osissa oli k\u00e4ynniss\u00e4 ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vakava n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Siell\u00e4 Carter otti yhden 1900-luvun tunnetuimmista valokuvista, jossa korppikotka vaanii n\u00e4l\u00e4n heikent\u00e4m\u00e4\u00e4 poikaa (katso kuva t\u00e4st\u00e4<\/a>). Mies kertoi my\u00f6hemmin haastattelussa, ett\u00e4 oli k\u00e4ynyt raastavaa sis\u00e4ist\u00e4 kamppailua asetellessaan kameraa 20 minuutin ajan, jotta saisi parhaan mahdollisen kuvakulman. Tilanne oli lohduton ja syd\u00e4nt\u00e4 s\u00e4rkev\u00e4.<\/p>\n Kun The New York Times<\/em> julkaisi kuvan maaliskuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1993, sai se osittain myrskyis\u00e4n vastaanoton. Ihmiset pitiv\u00e4t Carteria syd\u00e4mett\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja valokuvaa raakalaismaisena. Omissa aamupalap\u00f6ydiss\u00e4\u00e4n tuhansien kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kauhistelleet ihmiset eiv\u00e4t kuitenkaan ymm\u00e4rt\u00e4neet, ett\u00e4 Carter oli aseistettujen sotilaiden ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ollut lupaa koskea tai ottaa mit\u00e4\u00e4n kontaktia n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n uhreihin. My\u00f6hemmin on kuitenkin selvinnyt, ett\u00e4 kuvan poika p\u00e4\u00e4si YK:n ruoka-aputeltalle.<\/p>\n Valokuva voitti Pulitzer-palkinnon huhtikuussa 1994, mutta 33-vuotias Carter oli n\u00e4hnyt tarpeeksi<\/a>. Vain kolme kuukautta arvostetun palkinnon voittamisen j\u00e4lkeen h\u00e4n ajoi lapsuudestaan tutulle leikkikent\u00e4lle Johannesburgissa ja teki itsemurhan h\u00e4k\u00e4myrkytyksell\u00e4.<\/p>\n Carter j\u00e4tti apukuskin penkille paljonpuhuvan itsemurhaviestin, josta on julkaistu vain p\u00e4tki\u00e4: ”Olen todella, todella pahoillani… El\u00e4m\u00e4n tuottama k\u00e4rsimys syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilon niin totaalisesti, ett\u00e4 iloa ei en\u00e4\u00e4 ole olemassa… Olen masentunut… ilman puhelinta ja rahaa vuokranmaksuun… Mielt\u00e4ni kalvavat liian yksityiskohtaiset muistot kaikista tappamisista, ruumiista, vihasta, tuskasta, teloittajista, n\u00e4lkiintyneist\u00e4 ja haavoittuneista lapsista, … onnellisina sormi liipasimella odottavista sekop\u00e4ist\u00e4, jotka usein ovat poliiseja…<\/em>”. Viestins\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti sanoihin: ”Liityn Kenin seuraan, jos olen niin onnekas.<\/em>”.<\/p>\n ”Ken” oli Carterin kollega Ken Oosterbroek<\/strong>, joka oli saman vuoden huhtikuussa saanut surmansa rauhanturvaajan luodista ollessaan dokumentoimassa Etel\u00e4-Afrikan kansallisen rauhanturvajoukon ja Afrikan kansalliskongressin eli ACN:n yhteenottoa ennen historiallisia vaaleja, joissa Nelson Mandela<\/strong> valittiin presidentiksi.<\/p>\n Kuva: Frances Benjamin Johnston | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n Charlotte Perkins Gilman<\/strong><\/a> oli vuonna 1860 syntynyt yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja, taiteilija ja filosofi. H\u00e4net muistetaan feministin\u00e4, joka on valintojensa ja mielipiteidens\u00e4 ansiosta toiminut roolimallina modernille feminismille. Gilmanin ajalleen ep\u00e4sovinnaiset ajatukset v\u00e4littyiv\u00e4t h\u00e4nen kirjallisista tuotoksistaan ja h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n naisen ja miehen perinteiset sukupuoliroolit olisi pit\u00e4nyt heitt\u00e4\u00e4 romukoppaan. Toisaalta Gilmanilla oli varsin rasistisia ajatuksia ja h\u00e4n teki ehdotelmia orjuuden uudistamisesta; ei siis lopettamisesta, vaan j\u00e4rjestelm\u00e4n muokkaamisesta tehokkaammaksi. Joten sin\u00e4ns\u00e4 kyseess\u00e4 ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n loistava roolimalli.<\/p>\n Gilman oli kaikkien muiden rajoja rikkovien mielipiteidens\u00e4 lis\u00e4ksi koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan vankka eutanasian kannattaja. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n niill\u00e4, jotka olivat kuolemansairaita tai olivat sairastuneet esimerkiksi parantumattomaan sy\u00f6p\u00e4\u00e4n, pit\u00e4isi olla oikeus valita armokuolema.<\/p>\n Sellaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan ollut olemassa, joten elokuussa 1935, sairastettuaan muutaman vuoden ajan pitk\u00e4lle levinnytt\u00e4 rintasy\u00f6p\u00e4\u00e4, Gilman otti oikeuden omiin k\u00e4siins\u00e4 j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4lkeens\u00e4 kantaaottavan itsemurhaviestin:<\/p>\n ”Kun on tullut vakuuttuneeksi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ja l\u00e4hestyv\u00e4st\u00e4 kuolemasta, on yksinkertainen ihmisoikeus saada valita nopea ja helppo kuolema hitaan ja kauhean sijaan. Min\u00e4 valitsen kloroformin ennemmin kuin sy\u00f6v\u00e4n.<\/em>”.<\/p>\n Kuva: Arnav Singhal | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n Uutistoimittajana ty\u00f6skennelleen 30-vuotiaan Christine Chubbuckin<\/strong> osalta hein\u00e4kuun 15. p\u00e4iv\u00e4 vuonna 1974 vaikutti kuin milt\u00e4 tahansa muulta p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Useita kertoja ep\u00e4onnistuneesti itsemurhaa yritt\u00e4nyt yhdysvaltalaisnainen saapui t\u00f6ihin, WXLT-TV<\/em>:n tiloihin, t\u00e4ysin normaalisti. Poikkeuksellista oli kuitenkin se, miten h\u00e4n aloitti uutisl\u00e4hetyksen. H\u00e4n nimitt\u00e4in p\u00e4\u00e4tti nostaa esiin edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtuneen ammuskelun, vaikka h\u00e4n ei normaalisti aloittanut l\u00e4hetyst\u00e4 koskaan t\u00e4ll\u00e4 tavoin – siis k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 l\u00e4pi jotain uutista.<\/p>\n Viel\u00e4 tuossa vaiheessa kaikki vaikutti kuitenkin t\u00e4ysin normaalilta. K\u00e4yty\u00e4\u00e4n uutisen l\u00e4pi h\u00e4n kuitenkin kurotti taakseen, kaivoi esiin aseen ja riisti henkens\u00e4 ampumalla itse\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n suorassa TV-l\u00e4hetyksess\u00e4, lukuisten amerikkalaisten seuratessa l\u00e4hetyst\u00e4.<\/p>\n Chubbuck, joka oli jo viikkoa aiemmin vitsaillut<\/a> ty\u00f6kaverilleen henkens\u00e4 riist\u00e4misest\u00e4 suorassa l\u00e4hetyksess\u00e4, sanoi ennen liipaisimen painamista seuraavaa (t\u00e4t\u00e4 voidaan siis pit\u00e4\u00e4 itsemurhaviestin\u00e4, joka ei vain t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ollut kirjoitetussa muodossa):<\/p>\n ”Pit\u00e4\u00e4kseni kiinni Channel 40:n linjauksesta tuoda teille verta ja suolenp\u00e4tki\u00e4 el\u00e4v\u00e4n ja v\u00e4rillisen kuvan muodossa, tulette kokemaan my\u00f6s jotain muuta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa – nimitt\u00e4in itsemurhayrityksen.”.<\/em><\/p>\n Masennuksesta k\u00e4rsinyt, ja muun muassa kaveripiirins\u00e4 kiusaamaksi neitsyytens\u00e4 ja naimattomuutensa vuoksi joutunut, Chubbuck vietiin tapahtuneen my\u00f6t\u00e4 viel\u00e4 sairaalaan, jossa h\u00e4n oli kriittisess\u00e4 tilassa, mutta menehtyi saamiinsa vammoihin 14 tuntia my\u00f6hemmin. TV-yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4tti katkaista kuvan Chubbuckin ammuttua itse\u00e4\u00e4n ja n\u00e4ytti sen per\u00e4\u00e4n elokuvan.<\/p>\n *<\/p>\n Jos sinulla tai l\u00e4heisell\u00e4si on itsetuhoisia ajatuksia, niin MIELI ry:n Kriisipuhelin p\u00e4ivyst\u00e4\u00e4 numerossa\u00a009 2525 0111<\/strong> suomen kielell\u00e4 24\/7. Kriisipuhelimeen voit soittaa nimett\u00f6m\u00e4sti ja luottamuksellisesti.<\/p>\n Soittajan oma puhelinoperaattori veloittaa puhelusta soittajan liittym\u00e4sopimuksen mukaisen hinnan (pvm\/mpm). MIELI ry ei peri maksua.<\/p>\n Kriisipuhelimen lis\u00e4ksi kriisiapua saa MIELI ry:ss\u00e4 verkkokriisikeskus\u00a0TUKINETISS\u00c4<\/a>\u00a0ja nuorille suunnatussa\u00a0SEKASIN-CHATISSA,\u00a0<\/a>kriisikeskusverkostossa ja itsemurhien ehk\u00e4isykeskuksessa.<\/p>","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Usein sit\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mainetta ja mammonaa saavuttaneet ihmiset ovat onnellisia. N\u00e4m\u00e4 10 itsemurhaviesti\u00e4 kertovat kuitenkin aivan jostain muusta. Mukana listalla on tunnettuja henkil\u00f6it\u00e4, jotka syyst\u00e4 tai toisesta p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4st\u00e4 maailmasta oman k\u00e4den kautta. Joskus itsemurhaviesti on antanut selityksen tapahtumaan, mutta toisinaan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 vain suuri mysteeri. Ja viel\u00e4 varoituksena: Listalla puhutaan itsemurhista, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":20281,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_feature_clip_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[35],"tags":[],"class_list":["post-20274","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta"],"yoast_head":"\nRobin Williams<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Robin-Williams_Wikimedia-Commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
George Sanders<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/George-Sanders_Wikimedia-Commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Virginia Woolf<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/virginiawoolf_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Sid Vicious<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Sid-Vicious_Wikimedia-Commons.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Adolf Hitler<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/hitlerviimeinentahto.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kate Spade<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/kate_spade_youtube.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
John Thomas Doyle<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Golden-Gate-Bridge_Pixabay.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Kevin Carter<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/kevincarter.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Charlotte Perkins Gilman<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/gilman_wikimedia.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")
Christine Chubbuck<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/i0.wp.com\/listafriikki.com\/wp-content\/uploads\/2021\/08\/Revolveri_Unsplash.jpg?resize=740%2C444&ssl=1\")