{"id":20414,"date":"2026-01-18T19:00:57","date_gmt":"2026-01-18T17:00:57","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=20414"},"modified":"2026-01-18T20:19:54","modified_gmt":"2026-01-18T18:19:54","slug":"10-vinkkia-pelastaa-henki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/10-vinkkia-pelastaa-henki\/","title":{"rendered":"10 vinkki\u00e4 ja faktaa, jotka voivat pelastaa hengen arkisissa tai harvinaisissa tilanteissa"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 listalla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kymmenen faktaa tai vinkki\u00e4, joiden avulla voi pelastaa oman tai toisen ihmisen hengen tilanteessa kuin tilanteessa.<\/p>\n

Listafriikki<\/a> kokosi t\u00e4h\u00e4n erilaisia ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 selviytymiskeinoja, joilla henki voi s\u00e4ily\u00e4 tukalassakin tilanteessa. Kun katastrofi iskee, oli se sitten miten ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen tahansa, ovat hyv\u00e4t neuvot kalliit. Siksip\u00e4 listalla on faktoja, joiden avulla voi selvit\u00e4, jos j\u00e4\u00e4 lumivy\u00f6ryn alle tai joutuu alligaattorin hampaisiin tai j\u00e4\u00e4karhun jahtaamaksi.<\/p>\n

Toisaalta listalla on vinkki my\u00f6s aivan jokap\u00e4iv\u00e4iseen autoiluun, myrkytyksen ensiapuun ja siihen, miten julkisella paikalla saa parhaiten apua. Mahdollisuuksien mukaan aina on tietenkin otettava yhteytt\u00e4 viralliseen tahoon, jolta on saatavissa asiantuntevaa apua, mutta h\u00e4t\u00e4tilanteessa n\u00e4m\u00e4 vinkit voivat pelastaa joko oman tai sitten jonkun toisen hengen.<\/p>\n

Yleinen h\u00e4t\u00e4numero 112<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Eiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 hengen mahdollisesti pelastavat vinkit nyt suinkaan ala sill\u00e4, ett\u00e4 Listafriikki kertoo lukijoilleen, mik\u00e4 on yleinen h\u00e4t\u00e4numero. Mutta sen verran kerromme, ett\u00e4 112 on my\u00f6s kansainv\u00e4linen h\u00e4t\u00e4numero. Sama numero on kotimaamme lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kaikissa EU-maissa<\/a> sek\u00e4 monessa muussakin Euroopan maassa.<\/p>\n

Mutta se t\u00e4rkein juttu: 112 toimii maailmanlaajuisestikin useassa maassa. Vaikka 112 ei olisi kyseisen maan h\u00e4t\u00e4numero, on se monesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ”virallisen” h\u00e4t\u00e4numeron rinnalla. Kansainv\u00e4lisen televiestint\u00e4liiton suosituksen mukaan mill\u00e4 tahansa k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 tai \u00e4lypuhelimella pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 lukittunakin soittamaan kahteen numeroon. Toinen numero on paikallinen h\u00e4t\u00e4numero ja toinen on 112.<\/p>\n

On my\u00f6s maita, joissa 112:een soitettu puhelu ei suoraan yhdisty h\u00e4t\u00e4keskukseen, mutta matkapuhelinverkko yhdist\u00e4\u00e4 puhelun paikalliseen h\u00e4t\u00e4numeroon. N\u00e4in on esimerkiksi 000-h\u00e4t\u00e4numeron Australiassa sek\u00e4 911-h\u00e4t\u00e4numeron Yhdysvalloissa ja Kanadassa.<\/p>\n

Matkustaessa kannattaa kuitenkin AINA tarkistaa ja painaa mieleen kunkin maan h\u00e4t\u00e4numero, mutta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle 112 on pahan paikan tullen kaikkein varmin keino saada apua.<\/p>\n

Lumivy\u00f6ryn alle j\u00e4\u00e4dess\u00e4 sylkeminen voi pelastaa henkesi<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sitten menn\u00e4\u00e4nkin yleisest\u00e4 h\u00e4t\u00e4numerosta lumivy\u00f6ryihin. Kun tein t\u00e4t\u00e4 listaa varten taustatutkimusta, tuli t\u00e4m\u00e4n vinkin kohdalla eteen monta kritisoivaa kommenttia, esimerkiksi ”miten t\u00e4m\u00e4 on hy\u00f6dyllinen vinkki?” tai ”milloin kukaan muka tarvitsee t\u00e4t\u00e4 tietoa?”. Nooh, toivottavasti ei kukaan milloinkaan, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti t\u00e4m\u00e4 fakta on kultaakin kalliimpi sille henkil\u00f6lle, joka hautautuu lumeen ja yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 hengiss\u00e4 ulos pinteest\u00e4.<\/p>\n

Eli jos selvi\u00e4\u00e4 varsinaisesta lumivy\u00f6ryst\u00e4 hengiss\u00e4, voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 lumeen hautautuneena. Siin\u00e4 myllerryksess\u00e4 suunnat menev\u00e4t sekaisin, eik\u00e4 lumen keskell\u00e4 ole hajuakaan siit\u00e4, mik\u00e4 on yl\u00f6sp\u00e4in ja mik\u00e4 alasp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 tieto on elint\u00e4rke\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hautautunut ei l\u00e4hde kaivautumaan syvemm\u00e4lle lumeen (jos ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4see liikkumaan).<\/p>\n

Asiantuntijoiden mukaan lumeen hautautuneella on usein mahdollisuus kaivaa tai suulla sulattaa itselleen ilmatasku, jossa on jonkin verran happea. Hengitt\u00e4misen lis\u00e4ksi tuo kolo mahdollistaa sylkemisen. Vaikka syljeskely\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti huonona tapana, on se lumivy\u00f6ryn sattuessa sallittua ja jopa suositeltavaa. Suunta kohti vapautta on tietenkin vastakkainen<\/a> verrattuna siihen, mihin sylki painovoiman vaikutuksesta p\u00e4\u00e4tyy.<\/p>\n

Tiukka viina voi pelastaa hengen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: bandita<\/a> | CC BY-SA 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Alkoholin vaaroja ei sovi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4, mutta on olemassa hetki\u00e4, jolloin kunnon ryyppy voi pelastaa hengen. Jos k\u00e4y sellainen vahinko, ett\u00e4 sattuu juomaan jarrunestett\u00e4, j\u00e4\u00e4hdytysnestett\u00e4 tai pakkasnestett\u00e4, on syyt\u00e4 hakeutua nopeasti l\u00e4\u00e4k\u00e4rin pakeille.<\/p>\n

N\u00e4iden nesteiden nauttiminen saattaa jo hyvin v\u00e4h\u00e4isin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 aiheuttaa vakavan, jopa kuolemaan johtavan myrkytystilan. Syyllinen on etyleeniglykoli<\/a>, jonka toksiset aineenvaihduntatuotteet kertyv\u00e4t elimist\u00f6\u00f6n ja aiheuttavat vakavan monielinvaurion. Heti altistumisen j\u00e4lkeen on havaittavissa etanolimyrkytyst\u00e4 eli ”perushumalaa” muistuttavia keskushermosto-oireita, jotka kuitenkin tuntien kuluessa pahenevat ja tulevat vakavammiksi. Hoitamattomana etyleeniglykolimyrkytys johtaa kuolemaan tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n koomaan.<\/p>\n

Sairaalahoitoon p\u00e4\u00e4seminen voi kuitenkin syyst\u00e4 tai toisesta viiv\u00e4sty\u00e4, jolloin ensiapu l\u00f6ytyy viinakaapista<\/a>.<\/p>\n

Esimerkiksi Hella Pagid DOT4 -jarrunesteen englanninkielisess\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6turvallisuustiedotteessa on kotihoito-ohje<\/a>, jossa aikuisille kehotetaan antaa myrkytyksen ensiapuna 90-120 millilitraa v\u00e4kev\u00e4\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40-prosenttista viinaa.<\/p>\n

My\u00f6s muiden etyleeniglykolia sis\u00e4lt\u00e4vien nesteiden hoidossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ihan sairaalassakin etanolia, joka est\u00e4\u00e4 myrkyllisten aineenvaihduntatuotteiden syntymisen. Jos pitoisuus veress\u00e4 saadaan tarpeeksi korkeaksi, p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 etanoli etyleeniglykolin, kun ne kilpailevat alkoholia hajottavasta entsyymist\u00e4.<\/p>\n

Ongelma on kuitenkin se, ett\u00e4 aikuiset harvemmin nauttivat \u2013 ainakaan vahingossa \u2013 myrkyllisiksi tiedettyj\u00e4 aineita, joten vaarassa ovat erityisesti lapset. Samanlaista reilun desin h\u00f6rppy\u00e4 ei kuitenkaan lapsille ole syyt\u00e4 antaa, vaan Hella Pagid suosittelee annostelemaan viinaa 2 millilitraa painokiloa kohti.<\/p>\n

Jos ep\u00e4ilet myrkytyst\u00e4, niin ota aina ensin yhteys Myrkytystietokeskukseen<\/a> (p. 0800 147 111) ja terveydenhuoltoon.<\/p>\n

Odota renkaat suorassa vasemmalle k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 vinkki voi olla p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4 monelle lukijalle, mutta Listafriikin mielest\u00e4 se ansaitsi paikkansa t\u00e4ll\u00e4 listalla, sill\u00e4 olemme ainakin oletusarvoisesti auton ratissa huomattavasti enemm\u00e4n kuin vaarassa joutua vaikkapa lumivy\u00f6ryyn tai alligaattorin hampaisiin.<\/p>\n

Eli kun odotat paikallaan sopivaa hetke\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vastaantulevien kaistan yli, niin pid\u00e4 renkaat eteenp\u00e4in suunnattuna. Suomessa ja suurimmassa osassa maailmaa t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 rattia ja renkaita ei pid\u00e4 veivata valmiiksi vasemmalle. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 jos joku sattuu ajamaan autosi per\u00e4\u00e4n, l\u00e4hdet tuuppauksen voimasta liikkeelle auton renkaiden osoittamaan suuntaan. Vasemmalle k\u00e4\u00e4nnetyt renkaat tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt vastaantulevan liikenteen joukkoon. Ei hyv\u00e4!<\/p>\n

Sormet alligaattorin sieraimiin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Everglades National Park | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Suomessa tuskin tarvii pohtia, miten tulee toimia, jos joutuu krokotiiliel\u00e4imen hampaisiin. Vinkki on kuitenkin syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, jos lomailee ja ui n\u00e4iden suurten matelijoiden elinalueella; se voi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen!<\/p>\n

Peli voi tuntua menetetylt\u00e4, jos alligaattorin tai krokotiilin leuat napsahtavat raajan ymp\u00e4rille, mutta yhdysvaltalaisen matelijaekspertin Kenan Harkinin<\/strong> mukaan vastaan tappeleminen kannattaa<\/a>, sill\u00e4 joskus kamppailusta voi selvit\u00e4 voittajana \u2013 eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hengiss\u00e4. Kohteeksi on hyv\u00e4 ottaa silm\u00e4t, sill\u00e4 ne ovat krokotiilien herkin ruumiinosa. Joskus silm\u00e4t voivat kuitenkin olla k\u00e4den ulottumattomissa, joten l\u00e4hemp\u00e4\u00e4kin l\u00f6ytyy ratkaisu \u2013 nimitt\u00e4in sieraimet.<\/p>\n

Hyv\u00e4 esimerkki on 10-vuotias Juliana Ossa<\/strong>, jonka jalkaan kolmimetrinen alligaattori nappasi kiinni toukokuussa 2017, kun h\u00e4n oli uimassa matalassa rantavedess\u00e4 Orlandon kaupungissa, Floridassa. Ossa yritti p\u00e4\u00e4st\u00e4 irti hakkaamalla alligaattoria p\u00e4\u00e4h\u00e4n, ja vaikka se ei tuottanut tulosta, piti nuori tytt\u00f6 p\u00e4\u00e4ns\u00e4 kylm\u00e4n\u00e4. H\u00e4n muisti ohjeen, jonka oli kuullut Gatorland -el\u00e4inpuistossa vieraillessaan: ”iske sormesi tai k\u00e4tesi el\u00e4imen sieraimiin, niin sen on ilmaa saadakseen pakko avata suunsa<\/em>”.<\/p>\n

Ossa survoi sormensa alligaattorin nen\u00e4\u00e4n, ja oli kyse sitten hapensaannista tai kivusta sieraimissa, niin alligaattori hellitti otteensa ja tytt\u00f6 p\u00e4\u00e4si pakoon. Haavat toki vaativat kymmeni\u00e4 tikkej\u00e4, mutta Ossa s\u00e4ilyi hengiss\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4kseen muillekin tiedon tositoimissa testatusta selviytymiskeinosta.<\/p>\n

Jotkin tyrm\u00e4ystipat maistuvat suolaiselle<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kaikkein varmin tapa v\u00e4ltty\u00e4 tyrm\u00e4ystipoilta<\/a> ja niiden tahatonta nauttimista seuraavilta tapahtumilta, on pit\u00e4\u00e4 koko ajan oma juoma hallussa. Drinkki\u00e4 ei ikin\u00e4 saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pubissa tai y\u00f6kerhossa valvomatta, eik\u00e4 koskaan pid\u00e4 vastaanottaa tarjottua juomaa (ainakaan tuntemattomalta), ellei itse ole tiskill\u00e4 sit\u00e4 heti ottamassa k\u00e4teen.<\/p>\n

Kaikkia tyrm\u00e4ystipoiksi kutsuttuja huumausaineita ei pysty mitenk\u00e4\u00e4n havaitsemaan, sill\u00e4 ne ovat v\u00e4ritt\u00f6mi\u00e4, hajuttomia ja mauttomia. Mutta Suomessa eritt\u00e4in vaaralliseksi huumausaineeksi luokiteltu ja Isossa-Britanniassa ”raiskaajien vuoden 2020 asevalinnaksi<\/a>” nimitetty gammahydroksivoihappo on mahdollista havaita. GHB:ss\u00e4 on voimakas, suolainen maku, joka voi puskea drinkist\u00e4 l\u00e4pi. Jos juomasi siis yht\u00e4kki\u00e4 maistuu aivan joltain muulta kuin pit\u00e4isi, saattaa se olla vaarallisesti ter\u00e4stetty ja on silloin syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 nauttimatta.<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 yrit\u00e4 uida paluuvirtausta vastaan!<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Invertzoo<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Paluuvirtauksen viet\u00e4v\u00e4ksi voi joutua meren tai suuren j\u00e4rven rantavedess\u00e4. Jos n\u00e4in k\u00e4y, on parasta antautua virran viet\u00e4v\u00e4ksi tai uida virtauksesta pois rannan suuntaisesti. Paluuvirtausta vastaan ei kannata yritt\u00e4\u00e4 kamppailla<\/a>, sill\u00e4 ihminen j\u00e4\u00e4 auttamatta kakkoseksi.<\/p>\n

Mutta menn\u00e4\u00e4n hieman tarkemmin siihen, mik\u00e4 tuo paluuvirtaus on. Paluuvirtaus syntyy, kun tuuli ja murtuvat aallot ty\u00f6nt\u00e4v\u00e4t ylint\u00e4 vesikerrosta kohti maata, jolloin vedenpinta on rannassa hieman korkeammalla. Tuo ylij\u00e4\u00e4m\u00e4 vesi virtaa takaisin ulapalle sulavinta reitti\u00e4, joka voi olla katkos vedenalaisessa hiekkas\u00e4rk\u00e4ss\u00e4 tai yksinkertaisesti vain syvempi kohta. Koska vesi virtaa isolta alueelta takaisin melko kapeaa reitti\u00e4, voi paluuvirtaus olla todella voimakas. Nopeudeksi on parhaimmillaan mitattu 2,5 metri\u00e4 sekunnissa; sellaisella vauhdilla ei kukaan ihminen pysty uimaan.<\/p>\n

Vastoin yleist\u00e4 harhaluuloa paluuvirtaus ei ved\u00e4 uimaria pohjaan, joten hukkumisen vaaraa ei sin\u00e4ns\u00e4 ole, vaikka huomaisikin joutuneensa virran kuljetettavaksi. Ongelmaksi muodostuu se, kun h\u00e4t\u00e4\u00e4ntynyt pulikoija yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 \u00e4kki\u00e4 rantaan ja yritt\u00e4\u00e4 uida virtaa vastaan: vahva ja taitavakin uimari v\u00e4syy. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 paluuvirtaukset ovat hengenvaarallisia ja suurin hengenpelastajien ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Australiassa vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan paluuvirtaukset aiheuttavat maassa vuosittain enemm\u00e4n kuolemia kuin maastopalot, py\u00f6rremyskyt, tulvat ja haihy\u00f6kk\u00e4ykset yhteens\u00e4.<\/p>\n

Vaikka paluuvirtaus on siis hyvin voimakas, on se yleens\u00e4 varsin paikallinen ja kapea. Helpoin tapa pelastautua on k\u00e4yd\u00e4 rennosti kellumaan ja menn\u00e4 mukana voimakkaan pullonkaulan yli, kunnes vapautuu virrasta luonnollisesti. Toinen vaihtoehto on l\u00e4hte\u00e4 uimaan rannan suuntaisesti poisp\u00e4in virrasta, jolloin yleens\u00e4 muutama veto riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Jos j\u00e4\u00e4karhu jahtaa, riisuudu!<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Arturo de Frias Marques<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Nyt kun tuli jo annettua neuvo krokotiilien hampaista vapautumiseen, niin otetaan vinkki siihen, miten henkens\u00e4 voi pelastaa j\u00e4\u00e4karhun ollessa kintereill\u00e4. On olemassa yleinen ja osittain koominenkin ohje siit\u00e4, miten eri karhujen kanssa tulee toimia: Ruskeakarhun kohdalla esit\u00e4 kuollutta, mustakarhuun t\u00f6rm\u00e4tess\u00e4 ole aggressiivinen ja tappele vastaan, ja j\u00e4\u00e4karhun kohdalla peli on menetetty.<\/p>\n

Jos nyt kuitenkin k\u00e4y niin onnellisesti, ett\u00e4 kohtaaminen j\u00e4\u00e4karhun kanssa ei v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti johtanut ihmisen illalliseksi p\u00e4\u00e4tymiseen, voi yritt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4kseen tuon arktisen alueen huippupedon heikkoutta, eli suurta uteliaisuutta. Per\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 kannattaa ruveta riisumaan vaatekappaleita yksi kerrallaan ja tiputella niit\u00e4 maahan tasaisin v\u00e4liajoin. J\u00e4\u00e4karhu jumittuu tutkimaan ja tarkistamaan jokaisen vaatteen yksityiskohtaisesti, jolloin pakenevalla ihmisell\u00e4 voi olla mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 turvaan.<\/p>\n

Voi kuulostaa h\u00f6lynp\u00f6lylt\u00e4, mutta asiantuntijoiden mukaan vinkki on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 testattu ja toimivaksi todettu<\/a>. Er\u00e4s tutkimusryhm\u00e4 oli jokunen vuosi sitten juuri rantautunut Novaja Zemljalle, joka on Ven\u00e4j\u00e4lle kuuluva saariryhm\u00e4 Pohjoisella j\u00e4\u00e4merell\u00e4, kun n\u00e4lk\u00e4inen j\u00e4\u00e4karhu alkoi jahdata tiimin j\u00e4seni\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti tutkijat eiv\u00e4t olisi kertomassa selviytymistarinaansa, ellei er\u00e4s mukana ollut opiskelija olisi ruvennut riisuutumaan<\/a> ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pedolle haisteltavaa. Karvahattu, hansikkaat ja takki h\u00e4mmensiv\u00e4t j\u00e4\u00e4karhua sen verran, ett\u00e4 ryhm\u00e4 ehti hypp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n veneeseen ja l\u00e4htem\u00e4\u00e4n pakoon vesille.<\/p>\n

T\u00e4ysin toinen juttu on se, kannattaako arktiseen er\u00e4maahan l\u00e4hte\u00e4 juoksentelemaan ilkosillaan.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: J\u00e4\u00e4karhut ovat mustaihoisia merinis\u00e4kkk\u00e4it\u00e4 – 10 mielenkiintoista faktaa pohjoisen kuninkaista<\/a><\/strong><\/p>\n

Kohdista avunpyynt\u00f6 suoraan yhdelle ihmiselle<\/h2>\n