{"id":20650,"date":"2021-08-27T06:00:26","date_gmt":"2021-08-27T03:00:26","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=20650"},"modified":"2023-05-11T00:08:11","modified_gmt":"2023-05-10T22:08:11","slug":"halleyn-komeetta-10-faktaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/halleyn-komeetta-10-faktaa\/","title":{"rendered":"10 faktaa Halleyn komeetasta \u2013 universumin kuuluisimmasta pyrst\u00f6t\u00e4hdest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Elokuun 26. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1682 Edmond Halley<\/strong> n\u00e4ki ensimm\u00e4isen kerran komeetan, joka tultaisiin my\u00f6hemmin nime\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen mukaansa. T\u00e4ss\u00e4 10 mielet\u00f6nt\u00e4 faktaa Halleyn komeetasta!<\/p>\n

Listalla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi sit\u00e4, mink\u00e4lainen taivaankappale tuo Halleyn komeetta oikein on, ja miksi se on universumin tunnetuin lajissaan \u2013 ainakin meille ihmisille! T\u00e4m\u00e4 Auringon kiertolainen on sek\u00e4 ihastuttanut ett\u00e4 vihastuttanut vuosituhansien ajan, ja siihen liittyy monenlaisia uskomuksia.<\/p>\n

Harva p\u00e4\u00e4see ihastelemaan Halleyn komeettaa useammin kuin kerran el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n \u2013 ainakaan niin, ett\u00e4 siit\u00e4 olisi muistikuvia. Edellisen kerran se ilmestyi n\u00e4kyville vuonna 1986 ja seuraava mahdollisuus sen havainnointiin tulee vasta vuonna 2061; silloin sen pit\u00e4isi n\u00e4ky\u00e4 erityisen kirkkaana, joten pistet\u00e4\u00e4np\u00e4 tuo vuosi muistiin!<\/p>\n

Selkeyden vuoksi viittaan t\u00e4h\u00e4n taivaankappaleeseen Halleyn komeettana my\u00f6s kirjoittaessani sen vaiheista ennen tuon nimen saamista.<\/p>\n

Miten Halleyn komeetta sai nimens\u00e4?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Thomas Murray | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

On varsin yleinen harhaluulo, ett\u00e4 englantilainen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Edmond Halley oli nimenomaan se, joka kyseisen komeetan l\u00f6ysi; miksi muuten taivaankappale olisi nimetty h\u00e4nen mukaansa? Mutta todellisuudessa Halleyn komeetasta on kirjallisia mainintoja jo vuodelta 466 eaa. ja n\u00e4k\u00f6havaintoja varmasti huomattavasti kauempaa; palataan n\u00e4ihin tuonnempana.<\/p>\n

Muutamat t\u00e4htitieteilij\u00e4t olivat jo ennen Halleyta arvelleet, ett\u00e4 komeetat kiert\u00e4v\u00e4t Aurinkoa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisill\u00e4 kiertoradoillaan eiv\u00e4tk\u00e4 ole vain sattumanvaraisesti ohikiit\u00e4vi\u00e4 ”t\u00e4hti\u00e4”; n\u00e4in ep\u00e4ili, mutta ei kyennyt todistamaan my\u00f6s muun Isaac Newton<\/strong>.<\/p>\n

Harvinaisen kirkasta taivaankappaletta, joka nyky\u00e4\u00e4n tunnetaan Halleyn komeettana, oli havainnoinut Petrus Apianus<\/strong> vuonna 1531 sek\u00e4 Johannes Kepler<\/strong> vuonna 1607, mutta Edmond Halley yhdisti pisteet. H\u00e4n oli varma siit\u00e4, ett\u00e4 maineikkaiden edelt\u00e4jiens\u00e4 n\u00e4kem\u00e4 ja h\u00e4nen itsens\u00e4 vuonna 1682 havaitsema komeetta oli yksi ja sama kiertolainen.<\/p>\n

Halley analysoi edelt\u00e4jiens\u00e4 tekemi\u00e4 huomioita ja k\u00e4ytti yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Newtonin juuri laatimia lakeja laskeakseen Jupiterin ja Saturnuksen painovoiman vaikutuksia komeettojen oletettuihin kiertoratoihin. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli laskelmiensa sek\u00e4 omien havaintojensa perusteella vuonna 1705, ett\u00e4 vuosia aiemmin n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 komeetta palaisi v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aurinkokunnan sis\u00e4osiin ja paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi vuonna 1758. Kiertoajaksi Halley laski noin 76 vuotta.<\/p>\n

Edmond Halley ei itse ollut en\u00e4\u00e4 todistamassa sit\u00e4, kun Halleyn komeetta ennustuksen mukaisesti ilmestyi taivaalle, mutta sen verran arvokasta ty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n oli tehnyt, ett\u00e4 universumin tunnetuin komeetta nimettiin h\u00e4nen mukaansa vuonna 1759.<\/p>\n

Mik\u00e4 on komeetta?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: NASA\/W. Liller | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ennen kuin menn\u00e4\u00e4n tarkemmin Halleyn komeettaan, niin tarkastellaan yleisell\u00e4 tasolla, ett\u00e4 mik\u00e4 komeetta on.<\/p>\n

Komeettoja kutsutaan likaisiksi lumipalloiksi, koska ne koostuvat pitk\u00e4lti j\u00e4\u00e4st\u00e4, jonka seassa on erilaisten mineraalien muodostamaa hiekkaa ja kive\u00e4. Asteroidista komeetan erottaa sen suuri j\u00e4\u00e4pitoisuus: komeetat ovat keskim\u00e4\u00e4rin 75-prosenttisesti vesi-, hiilidioksidi- ja metaanij\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n

Kun Aurinko l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 komeettaa, rupeaa sen ytimen pinnalla oleva j\u00e4\u00e4 sublimoitumaan (muuttuu suoraan kiinte\u00e4st\u00e4 kaasuksi), ja h\u00f6yryn mukana irtoaa tomua. Kaasu ja tomu muodostavat niin kutsutun pyrst\u00f6n \u2013 siit\u00e4 komeetta on saanut ep\u00e4virallisen pyrst\u00f6t\u00e4hti-nimens\u00e4. Kaasukeh\u00e4 eli koma muodostuu vain komeetan ollessa l\u00e4hell\u00e4 Aurinkoa; suurimman osan kierrostaan ne kiit\u00e4v\u00e4t tiiviin\u00e4, syv\u00e4j\u00e4isen\u00e4 pakettina l\u00e4pi kylm\u00e4n avaruuden. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ne antavat oivan mahdollisuuden kurkistaa Aurinkokuntamme alkuaikoihin.<\/p>\n

Komeetat ovat syntyneet noin viitisen miljardia vuotta sitten, samoihin aikoihin kuin koko Aurinkokunta rupesi muodostumaan tiivistyv\u00e4st\u00e4 kaasupilvest\u00e4. Tuolloin osa pienemmist\u00e4 kappaleista menetti kaiken j\u00e4isen aineksensa, sill\u00e4 ne kiersiv\u00e4t keskust\u00e4hte\u00e4mme verraten l\u00e4hell\u00e4 ja melko py\u00f6reill\u00e4 radoilla \u2013 niist\u00e4 tuli asteroideja. Toiset kappaleet, jotka nyt tunnetaan komeettoina, taas p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t soikeille kiertoradoille, jolloin ne viettiv\u00e4t suurimman osan ajasta kaukana Auringon l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ja s\u00e4teilyst\u00e4: j\u00e4\u00e4 ja siihen sekoittuneet hiukkaset s\u00e4ilyiv\u00e4t vuosimiljardien ajan sellaisenaan. Komeettojen j\u00e4iset ytimet pit\u00e4v\u00e4t siis sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n l\u00e4hes muuttumattomana s\u00e4ilynytt\u00e4 ainetta.<\/p>\n

Karrikoidusti voidaan siis sanoa, ett\u00e4 kivest\u00e4 koostuvat asteroidit kiert\u00e4v\u00e4t py\u00f6re\u00e4t\u00e4 rataa ja suurimmaksi osaksi j\u00e4\u00e4st\u00e4 koostuvat komeetat ellipsin muotoista rataa, mutta rajan veto ei tietenk\u00e4\u00e4n ole n\u00e4in yksiselitteinen.<\/p>\n

Halleyn komeetan strategiset mitat<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Edward Emerson Barnard | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Kuten jo tuli mainittua, laski Halley komeetan kiertoajaksi 76 vuotta, mutta kesto vaihtelee 74\u201379 vuoden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tekee Halleyn komeetasta lyhytperiodisen komeetan, jonka kiertoaika on alle 200 vuotta. Halleyn komeetta on todenn\u00e4k\u00f6isesti aiemmin ollut pitk\u00e4jaksoinen komeetta, joka on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 16 000 vuotta sitten sinkoutunut suurten planeettojen painovoiman vaikutuksesta nykyiselle soikealle radalleen kohti Aurinkokunnan sis\u00e4osia.<\/p>\n

Komeetan periheli, eli kiertoradan Aurinkoa l\u00e4hinn\u00e4 oleva piste, sijaitsee Merkuriuksen ja Venuksen kiertoratojen v\u00e4liss\u00e4, ja apheli, eli kauimmaisin piste, sijaitsee suunnilleen yht\u00e4 kaukana kuin k\u00e4\u00e4pi\u00f6planeetta Pluto.<\/p>\n

Puhuttaessa avaruuden et\u00e4isyyksist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein astronomista yksikk\u00f6\u00e4, AU (engl. astronomical unit<\/em>). Yksi AU on alkuper\u00e4isen ja yksinkertaisimman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan Maan keskiet\u00e4isyys Auringosta eli noin 149,6 miljoonaa kilometri\u00e4. Halleyn komeetta on l\u00e4himmill\u00e4\u00e4n Aurinkoa vain 0,6 AU:n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja kaukaisimmillaan 35 AU:n et\u00e4isyydell\u00e4. Maata l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 se k\u00e4vi vuonna 837, jolloin et\u00e4isyytt\u00e4 oli vaivaiset 0,03 AU:ta eli 5 miljoonaa kilometri\u00e4.<\/p>\n

Suurimmaksi osaksi vesij\u00e4\u00e4st\u00e4 koostuva Halleyn komeetta on hyvin ep\u00e4tavallinen Aurinkokunnan kappale, sill\u00e4 se kiert\u00e4\u00e4 Aurinkoa eri suuntaan kuin planeetat ja muut kappaleet. Se muistuttaa muodoltaan karkeakuorista maap\u00e4hkin\u00e4\u00e4 ja on kooltaan verrattain pieni: komeetan ydin on noin 15 kilometrin mittainen ja halkaisijaltaan suunnilleen 8 kilometri\u00e4. Ytimen pienest\u00e4 koosta huolimatta sen pyrst\u00f6 on miljoonien kilometrien mittainen, mik\u00e4 usein tekee siit\u00e4 ilmestyess\u00e4\u00e4n t\u00e4htitaivaan kirkkaimman kohteen.<\/p>\n

Historialliset havainnot<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Xu, Zhentao, David W. Pankenier, and Yaotiao Jiang | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Ensimm\u00e4inen varmistettu, kirjalliseen muotoon (yll\u00e4 oleva kuva) tallennettu havainto Halleyn komeetasta on vuodelta 240 eaa, jolloin kiinalaiset t\u00e4htitieteilij\u00e4t kuvailivat komeetan ilmestymist\u00e4 muun muassa seuraavasti: ”harjamainen t\u00e4hti ilmestyi id\u00e4st\u00e4 ja liikkui pohjoiseen<\/em>”. Kuvaus komeetan sijainnista taivaalla varmisti sen olleen nimenomaan Halleyn komeetta.<\/p>\n

Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan on kuitenkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 jo antiikin Kreikassa havainnoitiin ja dokumentoitiin Halleyn komeetan ilmestyminen<\/a>. Monet sen aikaiset tekstit kertovat vuonna 466 eaa. Pohjois-Kreikkaan iskeytyneest\u00e4 meteorista ja samaan aikaan taivaalla n\u00e4kyneest\u00e4 komeetasta.<\/p>\n

Tutkivat ovat nykytekniikka apuna k\u00e4ytt\u00e4en pystyneet mallintamaan, miss\u00e4 p\u00e4in maailmaa Halleyn komeetta olisi tuolloin ollut mahdollista n\u00e4hd\u00e4, sill\u00e4 ajankohtana vuosi 466 eaa. sopii t\u00e4ydellisesti komeetan kiertoradan aikatauluun. Ja kyll\u00e4, hieman yll\u00e4tt\u00e4en selvisi, ett\u00e4 komeetan silloinen reitti oli poikkeuksellinen ja se olisi hyvinkin voinut olla kreikkalaisten n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4. Lis\u00e4ksi tietokonemallinnuksen mukaan Halleyn komeetta olisi n\u00e4kynyt taivaalla 70\u201375 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Tutkijat my\u00f6s laskivat, ett\u00e4 komeetan pyrst\u00f6 olisi tuolloin ollut erityisen suuri j\u00e4tt\u00e4en j\u00e4lkeens\u00e4 monia Maan ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyneit\u00e4 kappaleita eli tuttavallisemmin t\u00e4hdenlentoja. Pohjois-Kreikkaan iskeytyneen suurehkon meteorin ei kuitenkaan uskota olevan per\u00e4isin Halleyn komeetasta; oli sattumaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi tapahtumaa olivat samanaikaisia.<\/p>\n

Monimutkaiset laskelmat ja tietokonemallit olivat yhdenmukaisia kreikkalaisen historioitsijan Deimachuksen laatimien dokumenttien kanssa. Deimachus kirjoitti valoshown kest\u00e4neen noin 75 p\u00e4iv\u00e4n ajan ja kuvaili my\u00f6s lukuisat komeetan yhteydess\u00e4 n\u00e4kyneet t\u00e4hdenlennot.<\/p>\n

Sittemmin komeetan ohilento on tallennettu monissa eri kulttuureissa ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan mesopotamialaiset astronomit p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t jo ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla, paljon ennen Edmond Halleyta, ett\u00e4 komeetta on kiertolainen. Babylonialaisessa Talmudissa nimitt\u00e4in viitataan ohimennen ”t\u00e4hteen, joka ilmestyy kerran seitsem\u00e4ss\u00e4kymmeness\u00e4 vuodessa ja saa laivojen kapteenit harhautumaan<\/em>”.<\/p>\n

Babyloniassa oli suunnattu katseet taivaalle jo satoja vuosia ennen tuota huomiota, sill\u00e4 ajanlaskun alkua edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta on l\u00f6ydetty kaksi savitaulua, joihin on tallennettu havainto taivaan poikki kiit\u00e4v\u00e4st\u00e4 kappaleesta vuonna 164 eaa., mutta sit\u00e4 ei ole voitu varmistaa Halleyn komeetaksi. Halleyn komeetan kiertoradan tuntien se olisi kuitenkin juuri oikea ilmestymisajankohta.<\/p>\n

Halleyn komeetta tiet\u00e4\u00e4 hankalia aikoja<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Wikimedia Commons | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Varsinkin keskiajalla (noin vuosina 400\u20131500) Halleyn komeetta kuvattiin lukuisissa tarinoissa ja maalauksissa. Yleens\u00e4 siihen suhtauduttiin pelonsekaisella kunnioituksella. Siit\u00e4 oli muodostunut pahanilmanlintu, jonka ilmestyminen tiesi tuhoa ja kuolemaa<\/a>.<\/p>\n

Jo ajanlaskun ensimm\u00e4isell\u00e4 vuosisadalla Halleyn komeetta sai maineensa tuhon tuojana. Vuoden 66 ilmestyminen \u2013 ”t\u00e4hti, joka muistuttaa miekkaa<\/em>” \u2013 oli historioitsija Flavius Josephuksen<\/strong> mukaan merkki muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 tapahtuneesta Jerusalemin piirityksest\u00e4 ja roomalaisten aiheuttamasta tuhosta.<\/p>\n

Vuonna 451 taivaalle ilmestynytt\u00e4 Halleyn komeetta pidettiin merkkin\u00e4 Attilan johtamien hunnien p\u00e4ihitt\u00e4misest\u00e4 Katalaunien kenttien taistelussa. Satoja vuosia my\u00f6hemmin frankkien kuningas ja Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ludvig I<\/strong> piti vuonna 837 ilmestynytt\u00e4 Halleyn komeettaa niin pahaenteisen\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4si sen olevan merkki h\u00e4nen omasta tuhostaan. Valtansa puolesta pel\u00e4nnyt Ludvig rupesi antamaan k\u00f6yhille almuja sek\u00e4 rukoili ja paastosi loputtomasti pit\u00e4\u00e4kseen komeetan tuoman ep\u00e4onnen loitolla.<\/p>\n

Ehk\u00e4 tunnetuin Halleyn komeetan ilmestyminen tapahtui vuonna 1066, kun englantilaiset valmistautuivat sen my\u00f6t\u00e4 ep\u00e4onneen, ja kuinka ollakaan, pelot osoittautuivat oikeiksi. My\u00f6hemmin samana vuonna Vilhelm Valloittajan<\/strong> johtamat normannit l\u00f6iv\u00e4t englantilaiset Hastingsin taistelussa tappaen samalla kuningas Harald II<\/strong>:n. Komeetta on kuvattuna my\u00f6s Bayeux’n sein\u00e4vaatteessa, joka kuvaa muun muassa Englannin valloitusta ja juuri Hastingsin taistelua. Yll\u00e4 olevassa kuvassa kyseinen yksityiskohta 73 metri\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 teoksesta.<\/p>\n

Vuonna 1222 ilmestyneen komeetan uskottiin toimineen ennusmerkkin\u00e4 ja jopa l\u00e4ht\u00f6laukauksena T\u0161ingis-kaanin<\/strong> Euroopan valloitukselle seuraavina vuosikymmenin\u00e4. Ottomaanien vuoden 1456 hy\u00f6kk\u00e4ys Balkanille ja Belgradin valtaus tapahtuivat samaan aikaan Halleyn komeetan ohilennon kanssa.<\/p>\n

Vihdoin 1500-luvulla taivaankappaleita, komeetat mukaan lukien, ruvettiin tarkastelemaan enemm\u00e4nkin tieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta taikauskot eliv\u00e4t vahvoina viel\u00e4 1900-luvulle tultaessa. Siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Vuoden 530 ilmestys oli todellinen tuhon ennusmerkki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Bernt Rostad<\/a> | CC BY 2.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n

Vaikka oikeastaan kaikki ik\u00e4v\u00e4t tapahtumat Halleyn komeetan ilmestymisen ymp\u00e4rill\u00e4 ovat olleet sattumaa, sill\u00e4 onhan sotia ja kurjia aikoja ollut muulloinkin kuin vain 76 vuoden v\u00e4lein, on yksi komeetan ohilento ollut oikeasti tuhoisa. Se aiheutti vuosia kest\u00e4neen kuivuuden ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ymp\u00e4ri maailmaa<\/a>, mik\u00e4 osaltaan lis\u00e4si ihmisten alttiutta vuosina 541\u2013542 jyll\u00e4nneelle paiserutolle. Pandemia tappoi kymmeni\u00e4 miljoonia ihmisi\u00e4 eli ison osan koko maailman silloisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Miten t\u00e4m\u00e4 liittyy Halleyn komeettaan? No, vuonna 530 ollessaan taas perinteisell\u00e4 kierroksella Aurinkokuntamme sis\u00e4osissa, k\u00e4vi se todenn\u00e4k\u00f6isesti harvinaisen l\u00e4hell\u00e4 Aurinkoa. Komeetasta irtosi kaasun ja p\u00f6lyhiukkasten sijaan isompia osia, joista ainakin yksi sy\u00f6ksyi Maahan vuonna 536. Valtaisa t\u00f6rm\u00e4ys nostatti ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00f6ly\u00e4, joka sumensi Auringon ja laski koko planeetan l\u00e4mp\u00f6tilaa dramaattisesti 3 celsiusastetta.<\/p>\n

Tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet syv\u00e4lt\u00e4 Gr\u00f6nlannin mannerj\u00e4\u00e4st\u00e4 poratuista n\u00e4ytteist\u00e4 pienten, trooppisten merieli\u00f6iden fossiileja, mink\u00e4 uskotaan viittaavaan siihen, ett\u00e4 jokin iskeytyi ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kovalla voimalla l\u00e4mpim\u00e4\u00e4n mereen ja t\u00f6rm\u00e4yksen voimasta n\u00e4m\u00e4 pieneli\u00f6t p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kauas kotoa \u2013 hyiseen Gr\u00f6nlantiin saakka. Tutkittu j\u00e4\u00e4 on muodostunut vuosien 533\u2013540 v\u00e4lill\u00e4. Samaisista porausn\u00e4ytteist\u00e4 on l\u00f6ytynyt my\u00f6s harvinaisen paljon maapallon ulkopuolista tavaraa. Muun muassa hiukkasten korkea tinapitoisuus viittaa komeettaan.<\/p>\n

Vuoden 530 ohilento oli kirjattujen havaintojen perusteella harvinaisen kirkas. Yleens\u00e4 komeetat ovat n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 silloin, kun niist\u00e4 irtoaa paljon tavaraa. On mahdoton sanoa, mihin p\u00e4in komeetan kappale 1500 vuotta sitten iskeytyi tai kuinka suuri se oli, mutta vuonna 2004 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 600 metri\u00e4 halkaisijaltaan oleva ”palanen” olisi ilmakeh\u00e4ss\u00e4 r\u00e4j\u00e4ht\u00e4ess\u00e4\u00e4n saanut aikaan tasaisesti maapallon ymp\u00e4rille levitt\u00e4ytyneen tomukerroksen, joka viilensi planeettamme katastrofaalisin seurauksin.<\/p>\n

Mark Twain ja Halleyn komeetta tulivat ja l\u00e4htiv\u00e4t yhdess\u00e4<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Mark Twain<\/strong>, aikansa tunnetuimpia kirjailijoita, syntyi Yhdysvalloissa marraskuun 30. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1835. Halleyn komeetta oli ollut periheliss\u00e4 ja Maasta n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vain kaksi viikkoa aiemmin.<\/p>\n

Kun komeetta oli seuraavan kerran l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 Aurinkokunnan sis\u00e4osia, ennusti Twain oman kohtalonsa<\/a> olevan taivaankappaleeseen sidottuna. ”Tulin Halleyn komeetan kanssa vuonna 1835. Ensi vuonna se saapuu j\u00e4lleen ja min\u00e4 oletan l\u00e4htev\u00e4ni sen kanssa. On el\u00e4m\u00e4ni suurin pettymys, ellen l\u00e4hde Halleyn komeetan kanssa. Kaikkivaltias on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 sanonut: T\u00e4ss\u00e4 ovat n\u00e4m\u00e4 kaksi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n outoa tyyppi\u00e4; he tulivat yhdess\u00e4, joten heid\u00e4n on l\u00e4hdett\u00e4v\u00e4 yhdess\u00e4<\/em>”, virkkoi Twain vuonna 1909.<\/p>\n

Ja kuinka ollakaan. Kun Halleyn komeetta huhtikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmestyi taivaalle, vei se rakastetun kirjailijan mukanaan \u2013 t\u00e4m\u00e4n hartaan toiveen mukaisesti. Mark Twain kuoli syd\u00e4nkohtaukseen huhtikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1910.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n erikoisen yhteensattuman vuoksi Yhdysvaltain postilaitos julkaisi muistopostimerkin Twainista ja Halleyn komeetasta. My\u00f6s Turks- ja Caicossaaret julkaisi lennokkaan muistomerkin vuonna 1985, kun Twainin syntym\u00e4st\u00e4 oli kulunut 150 vuotta ja Halleyn komeetta oli j\u00e4lleen palaamassa. Postimerkiss\u00e4 Twain ratsastaa komeetalla.<\/p>\n

Vuoden 1910 paniikki<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Edward Emerson Barnard | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Huhtikuun 20. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vuonna 1910 Halleyn komeetta ilmestyi t\u00e4htitaivaalle ja se sai ihmiset levottomiksi. Pelkoa ei lainkaan lievitt\u00e4nyt ranskalaisen astronomin Camille Flammarionin<\/strong> sanat, jotka varsin vastuuttomasti julkaistiin The New York Times<\/em> -lehdess\u00e4.<\/p>\n

Flammarion oli lehden mukaan varoittanut komeetan pyrst\u00f6n myrkyllisest\u00e4 syaanista, joka ”t\u00e4ytt\u00e4isi ilmakeh\u00e4n ja h\u00e4vitt\u00e4isi kaiken el\u00e4m\u00e4n planeetalta<\/em>”. Vaikka Flammarionin kollegat ymp\u00e4ri maailman julistivat n\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet potaskaksi, oli vahinko jo ehtinyt tapahtua. Monet muut mediat siteerasivat luotettavana pidetty\u00e4 The New York Timesia<\/em> lis\u00e4ten kukin artikkeleihinsa omat mausteensa. Paniikki oli valmis<\/a>.<\/p>\n

Monet vuorasivat kotinsa ilmatiiviiksi pit\u00e4\u00e4kseen tappavat huurut loitolla, kaasunaamarit lensiv\u00e4t kauppojen hyllyilt\u00e4 ja kirkot t\u00e4yttyiv\u00e4t vuorokauden ymp\u00e4ri rukoilevista ihmisist\u00e4, jotka uskoivat lopunaikojen olevan k\u00e4sill\u00e4. Pelokkaimmat ja herkk\u00e4uskoisimmat lankesivat r\u00f6yhkeitten kaupustelijoitten huijaukseen ja ostivat ”anti-komeettapillereit\u00e4”, joiden v\u00e4itettiin toimivan syaanikaasun vastamyrkkyn\u00e4. Ehk\u00e4 kaiken huippu olivat ”komeetalta suojaavat sateenvarjot”.<\/p>\n

Olihan Halleyn komeetta jo toukokuun 6. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 (jollain mystisell\u00e4 tavalla) tappanut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijan Edvard VII<\/strong>:n ja Seine oli tulvinut katastrofaalisesti Pariisin kaduille alkuvuodesta, joten ties mit\u00e4 muuta oli luvassa. Pahimmissa skenaarioissa puhuttiin p\u00e4\u00e4laelleen k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 gravitaatiokent\u00e4st\u00e4, Atlantin valtamereen yli Amerikan mantereen molskahtavasta Tyynest\u00e4merest\u00e4 ja Etel\u00e4-Amerikan mets\u00e4t alleen peitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 Saharan hiekkavy\u00f6ryst\u00e4.<\/p>\n

Toukokuun 19. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 maapallo kulki komeetan pyrst\u00f6n l\u00e4pi. El\u00e4m\u00e4 jatkui, maailma ei loppunutkaan.<\/p>\n

Vuosi 1910 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun Halleyn komeetasta otettiin valokuva. Seuraavaan ohilentoon kului aikaa se 76 vuotta, mutta teknologia oli kehittynyt valovuosien verran.<\/p>\n

Ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kuvat vuonna 1986<\/h2>\n
\"\"

Kuva: ESA\/MPS | Public Domain<\/a><\/p><\/div>\n

Vuosi 1986 oli Halleyn komeettaa tutkiville t\u00e4htitieteilij\u00f6ille valtavan merkitt\u00e4v\u00e4 ajankohta. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 v\u00e4lineet, joilla komeettaa p\u00e4\u00e4stiin kunnolla tutkimaan<\/a>. Valitettavasti tavallisille ihmisille kovasti odotetun komeetan ilmestyminen oli pettymys, sill\u00e4 se n\u00e4kyi taivaalla vain hyvin himme\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 periheliss\u00e4 (eli siin\u00e4 Aurinkoa l\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 pisteess\u00e4) ollessaan komeetta oli Maahan n\u00e4hden Auringon toisella puolella.<\/p>\n

Avaruusj\u00e4rjest\u00f6t l\u00e4hettiv\u00e4t kuitenkin onnistuneesti useita luotaimia kuvaamaan ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteit\u00e4 harvinaisesta kiertolaisesta. Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien avaruusalusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli huima ja ”laivastoa” onkin kutsuttu Halleyn armadaksi. Neuvostoliiton ja Ranskan yhteisty\u00f6n\u00e4 valmistamien luotainten emoalus l\u00e4hetti maaliskuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ensimm\u00e4iset kuvat Halleyn komeetan ytimest\u00e4 ollessaan viel\u00e4 miljoonien kilometrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kohteesta. Vega 1 ja Vega 2 -luotaimet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t reilun 8000 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n Halleyn komeetasta, ja ottivat sadoittain kuvia ja ker\u00e4siv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n dataa \u2013 muun muassa ytimen mitat, muodon ja l\u00e4mp\u00f6tilan \u2013 lent\u00e4ess\u00e4\u00e4n sen kaasuhunnun l\u00e4pi.<\/p>\n

Vega-ohjelman kuvien ansiosta Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6 ESA:n Giotto-luotain p\u00e4\u00e4si viel\u00e4kin l\u00e4hemm\u00e4s ja maaliskuun 13. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se teki ohilennon vain 596 kilometrin et\u00e4isyydell\u00e4 Halleyn komeetasta. Giotton l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t kuvat olivat mullistavia ja henke\u00e4salpaavan upeita. My\u00f6s Japanin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4t Sakigake ja Suisei -luotaimet tallensivat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 informaatiota.<\/p>\n

Vaikka luotaimet onnistuivat kuvaamaan vain noin nelj\u00e4nneksen komeetan ytimen pinnasta, oli niiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 vuoria, laaksoja, kukkuloita ja ainakin yksi kraatteri.<\/p>\n

Katse tulevaisuuden ohilentoihin<\/h2>\n
\n
\"\"

Kuva: Pablo Carlos Budassi<\/a> | CC BY-SA 4.0<\/a> (kuvaa rajattu)<\/p><\/div>\n<\/div>\n

Kuten t\u00e4ll\u00e4 listalla on jo useampaan kertaan tullut mainittua, ilmestyy Halleyn komeetta Maasta k\u00e4sin paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi noin 76 vuoden v\u00e4lein. Seuraava ohilento on siis luvassa vuonna 2061.<\/p>\n

Jos edellinen, vuoden 1986 ilmestys oli maallikoille mit\u00e4\u00e4nsanomaton, tulee seuraava olemaan aivan eri luokkaa. Tuolloin komeetan periheli on Maan kanssa samalla puolella Aurinkoa, joten hein\u00e4kuun lopulla kannattaa katseet suunnata taivaalle. Eik\u00f6h\u00e4n joku muistuta viel\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4kin!?<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 elossa olevista ihmisist\u00e4 tuskin kovinkaan moni on hengiss\u00e4 todistaakseen sit\u00e4 seuraavaa eli vuoden 2134 ohilentoa, mutta jos n\u00e4in k\u00e4y \u2013 kuka tiet\u00e4\u00e4, mihin l\u00e4\u00e4ketiede pian kykenee \u2013, niin silloin luvassa on harvinaislaatuista herkkua. Halleyn komeetta ohittaa Maan vain 0,09 AU:n (noin 13,5 miljoonan kilometrin) et\u00e4isyydelt\u00e4 ja n\u00e4kyy taivaalla tuplaten kirkkaampana kuin kirkkain t\u00e4hti.<\/p>\n

Nykyisin astronomit voivat seurata Halleyn komeetan matkaa tehokkailla v\u00e4lineill\u00e4\u00e4n koko ajan, huolimatta sen sijainnista radallaan. Toisaalta me kaikki voimme n\u00e4hd\u00e4 osia kuuluisasta komeetasta kaksi kertaa vuodessa. Vuosittain lokakuussa Maa osuu Orionidien meteoriparveen<\/a>, joka on Halleyn komeetan j\u00e4lkeens\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ”p\u00f6lyvana”. Toinen komeetan j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 koostuva meteoriparvi on Eta-akvaridit<\/a>, jonka l\u00e4pi Maa kulkee aina toukokuun alussa.<\/p>\n

Vaikka Orionidit ja Eta-akvaridit eiv\u00e4t yleens\u00e4 Suomessa ole niit\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4vimpi\u00e4 meteoriparvia, on taivaalle katsellessa hauska ajatella niiden alkuper\u00e4\u00e4 ja samalla todistaa maailman kuuluisimman komeetan rippeit\u00e4, jos vaikka ohilentoa ei koskaan p\u00e4\u00e4sisi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n