{"id":2077,"date":"2020-02-15T11:00:31","date_gmt":"2020-02-15T09:00:31","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=2077"},"modified":"2024-05-18T22:22:01","modified_gmt":"2024-05-18T20:22:01","slug":"hullut-suomalaiset-sanonnat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/vainsuomijutut\/hullut-suomalaiset-sanonnat\/","title":{"rendered":"Suomalaiset sanonnat: Onko n\u00e4iss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Mietitk\u00f6 ikin\u00e4 \u00e4idinkielemme rikkautta? Voin panna p\u00e4\u00e4ni pantiksi<\/em>, ett\u00e4 suomalaiset sanonnat ovat aivan omaa luokkaansa, kun puhutaan hulluista sananlaskuista.<\/p>\n

Mist\u00e4 kaikki toistaan kummallisemmat suomalaiset sanonnat sitten ovat saaneet alkunsa? Monen kohdalla joudumme vain arvailemaan, mutta onneksi useimmille l\u00f6ytyy jonkinlainen selitys.<\/p>\n

Aika moni voi aiheuttaa naurunpyrsk\u00e4hdyksi\u00e4, joten toivottavasti n\u00e4m\u00e4 suomen kielen helmet tuovat iloa p\u00e4iv\u00e4\u00e4si! Kuvittele selitt\u00e4v\u00e4si n\u00e4m\u00e4 jollekin ulkomaalaiselle.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis Listafriikki.com:n<\/a> hulluimmat suomalaiset sanonnat. Kerro ihmeess\u00e4 meille, jos mieleesi tulee muita hauskuuksia!<\/p>\n

Nostaa kissa p\u00f6yd\u00e4lle<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun kissa nostetaan p\u00f6yd\u00e4lle<\/a>, niin silloin on tosi kyseess\u00e4: tarkoitus on k\u00e4sitell\u00e4 jotain vaikeaa asiaa ja selvitt\u00e4\u00e4 se perinpohjaisesti. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n ei \u2013 yll\u00e4tys, yll\u00e4tys \u2013 ensisilm\u00e4yksell\u00e4 ole erityisemmin j\u00e4rke\u00e4, koska kissahan hypp\u00e4\u00e4 p\u00f6yd\u00e4lle ihan ilman nostamistakin.<\/p>\n

Sanonta juontaa juurensa kuitenkin kirjaimellisesti siihen, ett\u00e4 kissa on nostettu p\u00f6yd\u00e4lle er\u00e4\u00e4n tietyn asian selvitt\u00e4miseksi. Kun haluttiin tiet\u00e4\u00e4, onko kissanpoikanen naaras vai uros, niin lemmikki nostettiin p\u00f6yd\u00e4lle ja k\u00e4\u00e4nnettiin sel\u00e4lleen. Jos olet joskus yritt\u00e4nyt selvitt\u00e4\u00e4 kissanpennun sukupuolta, niin tied\u00e4t, ett\u00e4 se on eritt\u00e4in vaikeaa.<\/p>\n

Joten hankalan asian puheeksi ottamiseen on enemm\u00e4n kuin sopivaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanontaa ”nostetaan kissa p\u00f6yd\u00e4lle”.<\/p>\n

Ei nimi miest\u00e4 pahenna, jos ei mies nime\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Tim Mossholder | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4t\u00e4 sanontaa n\u00e4kee ja kuulee k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n paljon, kun esimerkiksi mediassa kerrotaan hauskoista ja erikoisista nimist\u00e4. Mutta moniko tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varsinaisesti tarkoittaa?<\/p>\n

Olisiko niin, ett\u00e4 nimell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sanonnan merkityksen kanssa? Pohjimmiltaan t\u00e4m\u00e4 suomalainen sanonta tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ulkoiset tekij\u00e4t eiv\u00e4t m\u00e4\u00e4rit\u00e4 ihmist\u00e4. Ja jokaisella meist\u00e4 on mahdollisuus antaa itsest\u00e4mme hyv\u00e4 kuva toimimalla oikein. T\u00f6rtt\u00f6ilyt ja tyhmyydet saavat kenet tahansa n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n pahalta.<\/p>\n

Tokihan nime\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4. Jos jonkun etunimi on Adolf, niin se ei tarkoita, ett\u00e4 h\u00e4n on huono ihminen. Vaikka kyseisell\u00e4 nimell\u00e4 on historiallisesti varsin ik\u00e4v\u00e4 maine, eiv\u00e4t kaikki Adolfit tietenk\u00e4\u00e4n ole ihmishirvi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4 kolmantena jalkana<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kun sanotaan, ett\u00e4 joku menee p\u00e4\u00e4 kolmantena jalkana<\/em>, tarkoitetaan sill\u00e4 tietysti sit\u00e4, ett\u00e4 joku menee hurjaa vauhtia paikasta toiseen. Mutta t\u00e4ss\u00e4 hieman ihmetytt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 jos on nopeasti siirtym\u00e4ss\u00e4 paikasta A paikkaan B, niin eik\u00f6 olisi j\u00e4rkevint\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 l\u00e4helle jalkoja?<\/p>\n

Todellisuudessa lausahduksella tarkoitetaan tilannetta, jossa etenij\u00e4n vauhti on niin kova, ett\u00e4 kompuroidaan ja kaadutaan.<\/p>\n

Vai voitaisiinko sanonnalla kuitenkin kuvata naista, joka on kiirehtim\u00e4ss\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

J\u00e4\u00e4d\u00e4 kiikkiin<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Ei liene kellek\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 on tapahtunut, kun joku on j\u00e4\u00e4nyt kiikkiin. Seh\u00e4n tietenkin tarkoittaa yksinkertaisesti kiinni j\u00e4\u00e4mist\u00e4. Mutta mik\u00e4s ihme se ”kiikki” sitten on?<\/p>\n

Kinnerpuunakin tunnettu kiikki on v\u00e4h\u00e4n henkaria muistuttava puinen esine, johon tapettu el\u00e4in laitetaan roikkumaan nylkemist\u00e4 ja suolistamista varten. Kiikkiin j\u00e4\u00e4minen onkin v\u00e4h\u00e4n lopullisempaa, kuin olin aiemmin luullut.<\/p>\n

Seuraavan kerran, kun joku sanoo sinulle ”olet kiikiss\u00e4”, niin toivottavasti h\u00e4n ei ole perill\u00e4 vanhoista suomalaisista esineist\u00e4 tai sanoista!<\/p>\n

Kell’ onni on, se onnen k\u00e4tkek\u00f6\u00f6n<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4it\u00e4 sarjassamme Suomi<\/a> ja vaatimattomuus. Varsinaisesti se ei ole sananlasku, vaan Eino Leinon<\/strong> vuonna 1900 julkaistusta Laulu onnesta -runosta napattu ytimek\u00e4s kehotus, joka kuvaa loistavasti suomalaista mentaliteettia. L\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kai liittyy siihen, ett\u00e4 ihmiset on kateellisia, joten on parempi\u00a0 pit\u00e4\u00e4 iloa tuottavat asiat omana tietonaan, ettei pahoita kenenk\u00e4\u00e4n mielt\u00e4. Muita t\u00e4m\u00e4n genren kannustavia sanontoja ovat muun muassa: Vaatimattomuus kaunistaa. Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.<\/em><\/p>\n

Onneksi elet\u00e4\u00e4n 2020-lukua ja me kaikki voimme syd\u00e4memme kyllyydest\u00e4 kehuskella Instagramissa, miten t\u00e4ydellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme on. Palkankorotuksesta, hyvin sujuneista treffeist\u00e4, loistavista urheilusuorituksista tai vaikkapa lottovoitosta kuuluu nyky\u00e4\u00e4n kertoa koko maailmalle!<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 Leinon mielt\u00e4 ylent\u00e4v\u00e4 runo kokonaisuudessaan:<\/p>\n

Kell\u2019 onni on, se onnen k\u00e4tkek\u00f6\u00f6n,<\/em>
\nkell\u2019 aarre on, se aarteen peitt\u00e4k\u00f6\u00f6n,<\/em>
\nja olkoon onnellinen onnestaan<\/em>
\nja rikas riemustansa yksin vaan.<\/em><\/p>\n

Ei onni k\u00e4rsi katseit\u2019 ihmisten.<\/em>
\nKell\u2019 onni on, se k\u00e4yk\u00f6\u00f6n korpehen<\/em>
\nja el\u00e4k\u00f6h\u00f6n hiljaa, hiljaa vaan<\/em>
\nja hiljaa iloitkohon onnestaan.<\/em><\/p>\n

…<\/p>\n

Kell’ onni on, se k\u00e4yk\u00f6\u00f6n korpehen… MIT\u00c4!?<\/p>\n

\u00c4l\u00e4 nuolaise ennen kuin tipahtaa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

\u00c4l\u00e4 nuolaise ennen kuin tipahtaa<\/em> -sanonnan merkitys on p\u00e4iv\u00e4n selv\u00e4. Sen mukaan t\u00e4ytyy olla maltillinen ja harkitseva, eik\u00e4 saa iloita ennenaikaisesti.<\/p>\n

Kehotuksen sanoma on my\u00f6s ihan j\u00e4rkev\u00e4: on parempi olla juhlimatta liian aikaisin, ettei sitten tule pettymyst\u00e4. Kirjaimellisesti\u00a0 katsottuna sanonnassa ei kuitenkaan ole j\u00e4rjen h\u00e4iv\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Miksi pit\u00e4\u00e4 antaa tippua? Miksi olisi hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 esimerkiksi j\u00e4\u00e4tel\u00f6st\u00e4 nuolaisematta, jos sen n\u00e4kee sulavan? Eik\u00f6 ole paljon parempi hoitaa uhkaava tilanne, kuin odottaa sotkun syntymist\u00e4?<\/p>\n

\n

Selv\u00e4 pyy<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n<\/div>\n

\n

Selv\u00e4ll\u00e4 pyyll\u00e4 ei tarkoiteta alkoholista kielt\u00e4ytynytt\u00e4 kanalintua. Sen taustalla on alunperin pidempi sanonta, joka k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4laelleen ymm\u00e4rryst\u00e4 ilmaisevan lausahduksen merkityksen: ”Selv\u00e4 pyy, sanoi akka kun variksen ampui<\/em>\u201d.<\/p>\n

Sanonnalla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 havaitaan ja tavoitellaan jotain mielek\u00e4st\u00e4 ja hy\u00f6dyllist\u00e4, joka lopulta paljastuukin aivan joksikin muuksi. Jos joku sanoo sinulle ”selv\u00e4 pyy”, niin tarkista useampaan otteeseen, ett\u00e4 kuulija on oikeasti ymm\u00e4rt\u00e4nyt mit\u00e4 tarkoitat.<\/p>\n

Itseasiassa suomalaiset sanonnat pursuavat viittauksia pyyhyn.<\/p>\n

”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla<\/em>”. Pivo on koura ja sanonnalla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 on parempi tyyty\u00e4 siihen mit\u00e4 on, kuin tavoitella paljon eik\u00e4 saada mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mit\u00e4s mielt\u00e4 olet ”pienenee kuin pyy maailmanlopun edell\u00e4<\/em>” -sanonnasta? Se pohjautuu tarinaan, jonka mukaan Kristus oli pel\u00e4stynyt isoa pyyt\u00e4 ja tuominnut sen pienenem\u00e4\u00e4n maailman loppuun saakka. Maailmanloppu on l\u00e4hell\u00e4 silloin, kun pyy mahtuu kulkemaan sormuksen l\u00e4pi.<\/p>\n

Ett\u00e4 sellaista t\u00e4ll\u00e4 kertaa… Veikkaisin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 teorialla maailmanloppua saadaan viel\u00e4 tovi odotella.<\/p>\n<\/div>\n

P\u00e4\u00e4 tulee vet\u00e4v\u00e4n k\u00e4teen<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Mik\u00e4 p\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 vedet\u00e4\u00e4n ja miksi?<\/p>\n

Tarkoittaako t\u00e4m\u00e4 samaa kuin ahneella on paskanen loppu<\/em>?<\/p>\n

Kielitoimiston sanakirja<\/a> tiet\u00e4\u00e4 kertoa, ett\u00e4 sanonnalla viitataan esimerkiksi siihen, miten tuhlailu tai muu harkitsematon toiminta saa ik\u00e4v\u00e4n lopun.<\/p>\n

Esimerkki sanonnan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4: ”Kyll\u00e4 nykyisenlaisessa kvartaalitaloudessa tulee viel\u00e4 p\u00e4\u00e4 vet\u00e4v\u00e4n k\u00e4teen. Kun puberteetti-ik\u00e4inen p\u00e4\u00e4see kokeilemaan rajojaan, niin eih\u00e4n niit\u00e4 ole miss\u00e4\u00e4n<\/em>” ortodoksipiispa Ambrosius<\/strong> Helsingin Sanomissa vuonna 2005.<\/p>\n

Parempi virsta v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kuin vaaksa vaaraa<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ida Olsson | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 sanonta ei voi olla tuomatta hymy\u00e4 huulille. Nopealla silm\u00e4yksell\u00e4 siin\u00e4 vaikuttaa olevan ihan outoja sanoja.<\/p>\n

Tarkastellaas noita pituusmittoja<\/a>. Virsta on vanha slaavilainen maanviljelyyn liittyv\u00e4 lainasana, joka on merkinnyt auralla yhteen suuntaan kynnetty\u00e4 matkaa. Suomessa virsta on 1069 metri\u00e4. Vaaksa taas on levitetyn k\u00e4mmenen peukalon ja etusormen v\u00e4li. (Kenen k\u00e4mmenest\u00e4 puhutaan? Sen samanko, joka vet\u00e4\u00e4 niin ett\u00e4 p\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen?)<\/p>\n

Sananlaskulla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 on fiksumpaa ottaa jokin asia varman p\u00e4\u00e4lle, kuin l\u00e4hte\u00e4 h\u00e4tik\u00f6im\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin 1970-luvulla televisiossa varoittamassa ihmisi\u00e4 heikoista j\u00e4ist\u00e4: parempi kiert\u00e4\u00e4 j\u00e4rvi, kuin oikaista arvaamattoman j\u00e4\u00e4n poikki.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Partasekunti, poronkusema ja k\u00e4rp\u00e4sen kivespussi \u2013 10 omituista ja huvittavaa mittayksikk\u00f6\u00e4<\/strong><\/a><\/p>\n

Joka pierem\u00e4tt\u00e4 kusee, se naimatta kuolee<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

No niin, suomalaiset sanonnat ovat kyll\u00e4 vertaansa vailla.<\/p>\n

V\u00e4h\u00e4n on hankala keksi\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kirjoitettavaa t\u00e4ss\u00e4 kohtaa.<\/p>\n

Helsingin kaupunginkirjastosta kerrotaan sanonnan olevan varoitus liiallisesta t\u00e4ydellisyydentavoittelusta. Jos ihminen keskittyy vain turhanp\u00e4iv\u00e4isiin yksityiskohtiin, voivat merkitykselliset asiat ja el\u00e4m\u00e4nilo unohtua. Sanonnan mukaan on siis vain hyv\u00e4ksi, jos on v\u00e4h\u00e4n pahoja tapoja tai syntisyytt\u00e4.<\/p>\n

Sanontaa kuulee ja n\u00e4kee joskus virheellisess\u00e4 ”joka kusematta pieree…” muodossa. Se on muuten luojan lykky<\/em>, ett\u00e4 tuo versio ei ole p\u00e4\u00e4tynyt ohjeistavaksi sananlaskuksi! Silloin voisi olla jatkuvasti kusi sukassa<\/em>.<\/p>\n

Vett\u00e4 tulee kuin Esterin perseest\u00e4<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Sanonnan merkityst\u00e4 ei tarvi kauaa mietti. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vett\u00e4 tulee ja paljon. Mutta kuka on tuo mystinen Esteri, joka on p\u00e4\u00e4osassa t\u00e4ss\u00e4 surullisen kuuluisassa sanonnassa?<\/p>\n

Yhden teorian mukaan Esteri on p\u00e4\u00e4tynyt sanontaan nimip\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 vuoksi. Toukokuun 16. p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on aikoinaan pidetty hyvin sateisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isin selitys on kuitenkin kaikkein tylsin, joten seuraavaan…<\/p>\n

Entisaikojen suomalaisissa paloautoissa oli Esteri-merkkiset vesipumput, ja olisikin mielenkiintoista tiet\u00e4\u00e4 kumpi oli ensin. Oliko pumppumerkki saanut nimens\u00e4 sanonnasta vai toisinp\u00e4in?<\/p>\n

Mielenkiintoisimman alkuper\u00e4veikkauksen todenmukaisuus riippuu t\u00e4ysin siit\u00e4, milloin sanonta on oikeasti syntynyt.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n teorian mukaan Esteri p\u00e4\u00e4tyi lorottelemaan sen j\u00e4lkeen, kun maailmassa pystyttiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa s\u00e4\u00e4satelliitilla havaitsemaan hirmumyrsky. Tuo hirmumyrsky oli syyskuussa 1961 Yhdysvaltojen it\u00e4rannikolle iskenyt hurrikaani Esther.<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Mit\u00e4 eri kielill\u00e4 sanotaan kun sataa kaatamalla? Suomalainen sutkautus vie auttamatta voiton!<\/strong><\/a><\/p>\n

Nyt tuli tupenrapinat<\/h2>\n

\"\"<\/p>\n

Kun komennat vaikka lapsiasi ja sanot heille, ett\u00e4 ”nyt tuli tupenrapinat”, niin mit\u00e4 oikein tarkoitat sill\u00e4?<\/p>\n

Olet tuohtunut ja j\u00e4lkikasvulle on tiedossa seuraamuksia. Eik\u00f6 vaan? Mutta mink\u00e4laisia seuraamuksia?<\/p>\n

Mietip\u00e4 kirjaimellisesti mit\u00e4 tupenrapina tarkoittaa. Se viittaa \u00e4\u00e4neen, joka syntyy vedett\u00e4ess\u00e4 puukkoa esiin tupestaan. Erityisesti vanhanaikaisesta tuohitupesta kuuluu rahinaa. Jos on tulossa tupenrapinat, niin tilanne on jo eskaloitunut melko pahaksi; siit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 keskustelemalla selvi\u00e4.<\/p>\n

Tupenrapinoista seuraava vaihe onkin sitten henkil\u00f6kohtainen suosikkisanontani, joka on per\u00e4isin kotimaakunnastani Etel\u00e4-Pohjanmaalta: Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon selj\u00e4s ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa.<\/em><\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/h3>\n