{"id":20836,"date":"2021-09-11T17:31:01","date_gmt":"2021-09-11T14:31:01","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=20836"},"modified":"2022-09-14T18:11:23","modified_gmt":"2022-09-14T16:11:23","slug":"huumori-nobelit-2021","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/tiede\/huumori-nobelit-2021\/","title":{"rendered":"Orgasmi auttaa tukkoiseen nen\u00e4\u00e4n ja miehill\u00e4 on parta, koska se suojelee nyrkkitappelussa \u2013 vuoden 2021 huumori-Nobelit on jaettu"},"content":{"rendered":"

Huumori-Nobelit on taas jaettu kymmenelle eri tieteenalan tutkimukselle, jotka saavat ensin nauramaan ja sitten ajattelemaan. Palkintojen tarkoitus on tuoda n\u00e4kyvyytt\u00e4 ep\u00e4tavallisina pidetyille tutkimuksille, jotka ehk\u00e4 muuten j\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n

Huumori-Nobeleiden eli Ig Nobel -palkintojen jakaminen on vuosittainen tapahtuma, jota arvostettu tiedelehti Nature<\/em> on nimitt\u00e4nyt ”tieteellisen kalenterin kiistattomaksi kohokohdaksi<\/em>”. Vuodesta 1991 l\u00e4htien humoristinen tiedejulkaisu Annals of Improbable Research<\/em> on jakanut huumori-Nobelit Harvardin yliopiston Sanders Theatressa, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna tilaisuus oli sattuneesta syyst\u00e4 virtuaalinen. Palkinnot jaettiin torstaina, syyskuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ja koko setti on katsottavissa YouTubessa<\/a>. Tunnustukseksi kaikki huumori-Nobelin voittajat saivat pokaalin, joka heid\u00e4n piti kuitenkin itse kasata tulostetusta PDF-tiedostosta. Lis\u00e4ksi voittajat saivat v\u00e4\u00e4rennetyn 10 biljoonan Zimbabwen dollarin setelin.<\/p>\n

Vaikka kymmeness\u00e4 eri kategoriassa jaettuja palkintoja kutsutaan huumori-Nobeleiksi, ovat niiden saajat alansa rautaisia ammattilaisia ja tekev\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4. Tutkimukset vaikuttavat toki ensisilm\u00e4yksell\u00e4 erikoisilta ja hauskoilta, mutta niiden merkityst\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 siis t\u00e4m\u00e4n vuoden kymmenen Ig Nobel -palkintojen voittajaa<\/a>.<\/p>\n

Biologia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Biologian huumori-Nobel meni Ruotsiin, Lundin yliopiston kielitieteilij\u00e4 Susanne Sch\u00f6tzille<\/strong>. Palkinto my\u00f6nnettiin pitk\u00e4aikaisesta tutkimusty\u00f6st\u00e4, jonka aikana Sch\u00f6tz on ”analysoinut kehr\u00e4yksen<\/a>, viserryksen, s\u00e4ks\u00e4tyksen, livertelyn, sirkutuksen<\/a>, maukumisen, mouruamisen, naukumisen, s\u00e4hin\u00e4n, ulinan, ulvonnan, murinan ja muun \u00e4\u00e4ntelyn variaatioita kissan ja ihmisen v\u00e4lisess\u00e4 kommunikaatiossa<\/em>”. (Toim. huom. Mietin, ett\u00e4 onko kissoilla n\u00e4iden lis\u00e4ksi olemassa viel\u00e4 muitakin tapoja \u00e4\u00e4nnell\u00e4. Selvisi, ett\u00e4 on \u2013 kissan arvioidaan kykenev\u00e4n tuottamaan yli 60 erilaista \u00e4\u00e4nt\u00e4).<\/p>\n

Sch\u00f6tz on tutkinut muun muassa ruotsin kielen murteiden foneettisia eroavaisuuksia sek\u00e4 i\u00e4n, tunteiden, terveydellisen tilanteen ja asenteiden aikaansaamia eroja puheessa. Vuonna 201o h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti yhdist\u00e4\u00e4 kaksi suurta rakkauttaan: fonetiikan eli puheentutkimuksen ja kissat. Siit\u00e4 l\u00e4htien h\u00e4n on tutkinut sit\u00e4, miten eri tavoin kissat kommunikoivat<\/a> niin toisten kissojen kuin ihmistenkin kanssa.<\/p>\n

Rauhanpalkinto<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Michael Gaida | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4ss\u00e4 huumori-Nobelissa yksi hauskimmista aspekteista on kategoria: rauhanpalkinto. Oikea Nobelin rauhanpalkintohan my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 rauhanty\u00f6st\u00e4 tai jonkin t\u00e4rke\u00e4n asian hyv\u00e4ksi toimimisesta. Ig Nobel -my\u00f6nnettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna Utahin yliopiston tutkijoille \u2013 Ethan Beseris<\/strong>, Steven Naleway<\/strong> ja David Carrier<\/strong> \u2013 jotka olivat testanneet hypoteesia, jonka mukaan miehill\u00e4 on parta, koska se suojaa kasvoja nyrkkitappelussa<\/a>. Tutkimus julkaistiin Integrative Organismal Biology<\/em> -lehdess\u00e4 huhtikuussa 2020, ja my\u00f6s Listafriikki uutisoi siit\u00e4 tuoreeltaan<\/a>.<\/p>\n

Kaikille partaisille on hyvi\u00e4 uutisia, sill\u00e4 tutkimuksen mukaan kokoparta suojaa haavoittuvaisia kasvoja luiden s\u00e4rkymisen lis\u00e4ksi my\u00f6s erilaisilta viilloilta. Se onkin eri asia, miten paljon parrasta on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4, mutta tutkimuksen tulokset viittaavat vahvasti siihen, ett\u00e4 miesten v\u00e4liset kamppailut ovat vaikuttaneet huomattavalla tavalla ihmisen evoluutioon.<\/p>\n

Kemia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Krists Luhaers | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Kemian huumori-Nobel meni monikansalliselle ty\u00f6ryhm\u00e4lle, johon kuului tutkijoita Saksasta, Isosta-Britanniasta, Uudesta-Seelannista, Kreikasta, Kyprokselta ja It\u00e4vallasta. J\u00f6rg Wicker<\/strong>, Nicolas Krauter<\/strong>, Bettina Derstroff<\/strong>, Christof St\u00f6nner<\/strong>, Efstratios Bourtsoukidis<\/strong>, Achim Edtbauer<\/strong>, Jochen Wulf<\/strong>, Thomas Kl\u00fcpfel<\/strong>, Stefan Kramer<\/strong> ja Jonathan Williams<\/strong> saivat tunnustuksen tutkimuksesta, jossa oli selvitetty elokuvateatterien hengitysilman kemiaa<\/a>. Ihmisen fysiologista vastetta erilaisiin tunteisiin vetoaviin tapahtumiin tai \u00e4rsykkeisiin on tutkittu monin eri tavoin, mutta ei hajujen osalta.<\/p>\n

Tutkimuksessa analysoitiin sit\u00e4, vaikuttaako elokuvassa esiintyv\u00e4 v\u00e4kivalta, seksi, ep\u00e4sosiaalinen k\u00e4yt\u00f6s, huumeiden k\u00e4ytt\u00f6 ja kiroilu\u00a0yleis\u00f6n eritt\u00e4miin tuoksuihin. Ja kuinka ollakaan, elokuvateatterissa puolen minuutin v\u00e4lein mitattuja haihtuvia orgaanisia yhdisteit\u00e4 pystyttiin liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tiettyihin tunnetiloihin: ammoniakkia ja asetonia erittyi veristen v\u00e4kivaltakohtausten aikana, formaldehydi\u00e4 komedian seurauksena, isopreeni\u00e4 erittyi j\u00e4nnityksen ja romantiikan seurauksena ja siloksaaneja ihmisist\u00e4 haihtui valkokankaalla n\u00e4hdyn vakavan loukkaantumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Talous<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Talouden huumori-Nobel meni Montpellierin kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Pavlo Blavatskyylle<\/strong>. Tutkimus, josta palkinto my\u00f6nnettiin, k\u00e4sitteli sit\u00e4, voiko poliitikon ylipainosta p\u00e4\u00e4tell\u00e4 jotain kyseisen maan korruptiosta<\/a>. Blavatskyy tutki 15 entisen neuvostotasavallan poliittisten johtajien kuvia vuodelta 2017 ja arvioi niiden perusteella henkil\u00f6iden painoindeksit; johtajien terveystietoja ei ole vapaasti saatavilla.<\/p>\n

K\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 korkean painoindeksin ja valtion korruptoituneisuuden v\u00e4lill\u00e4 oli yhteys. Blavatskyy arvioi 299 johtajan kuvaa ja valtaosa heist\u00e4 oli painoindeksin mukaan ylipainoisia ja jopa vaikeasti ylipainoisia. Baltian maiden \u2013 Viro, Latvia ja Liettua \u2013 sek\u00e4 Georgian poliittisten johtajien keskipainoindeksit ovat alhaisimmat ja n\u00e4iss\u00e4 valtioissa my\u00f6s korruptiota on v\u00e4hiten.<\/p>\n

Blavatskyy kuitenkin varoittaa tekem\u00e4st\u00e4 suoria johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 perustuen h\u00e4nen tutkimukseensa, mutta yhteys ylipainon ja korruptoituneisuuden v\u00e4lill\u00e4 oli sen verran vahva, ett\u00e4 sit\u00e4 voisi mahdollisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 arviointiperusteena.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4ketiede<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Diana Polekhina | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Olcay Cem Bulut<\/strong>, Dare Oladokun<\/strong>, Burkard Lippert<\/strong> ja Ralph Hohenberger<\/strong> saivat l\u00e4\u00e4ketieteen huumori-Nobelin tutkimuksestaan, jossa selvitettiin yhteytt\u00e4 seksin ja nen\u00e4n toiminnan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat aloittavat artikkelinsa lauseella ”Fysiologisesta yhteydest\u00e4 nen\u00e4n ja sukuelinten v\u00e4lill\u00e4 on puhuttu pitk\u00e4\u00e4n<\/em>”, ja heid\u00e4n siteeraamansa l\u00e4hteet ulottuvat 1800-luvulle saakka. Vaikka nen\u00e4ss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n varsinaisia pisteit\u00e4, joista olisi suora yhteys alap\u00e4\u00e4h\u00e4n \u2013 t\u00e4m\u00e4 teoria on haudattu jo aikap\u00e4ivi\u00e4 sitten\u2013, haluttiin nen\u00e4n ja orgasmin liittoa tutkia hieman tarkemmin.<\/p>\n

Tutkimuksessa selvitettiin, onko seksuaalisella aktiivisuudella vaikutusta nen\u00e4hengitykseen ja miten vaikutus vertautuu nen\u00e4sumutteen k\u00e4ytt\u00e4miseen. Kokeet osoittivat, ett\u00e4 nen\u00e4hengitys tehostui huomattavasti orgasmiin johtaneen seksin j\u00e4lkeen<\/a> ja kliimaksi avasi tukkoista nen\u00e4\u00e4 samalla tavalla kuin nen\u00e4sumute. Vaikutus kesti jopa tunnin ajan aktin p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Joten tied\u00e4t mit\u00e4 tehd\u00e4, kun flunssa iskee tai allergiakausi on pahimmillaan!<\/p>\n

Fysiikka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Brian Merrill | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Alessandro Corbetta<\/strong>, Jasper Meeusen<\/strong>, Chung-min Lee<\/strong>, Roberto Benzi<\/strong> ja Federico Toschi<\/strong> saivat fysiikan huumori-Nobelin tutkimuksesta, jossa haluttiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 syy sille, miksi jalankulkijat eiv\u00e4t jatkuvasti t\u00f6rm\u00e4\u00e4 toisiinsa<\/a>.<\/p>\n

Tutkimuksessa seurattiin puolen vuoden ajan ihmisten k\u00e4velyreittej\u00e4 ja valintoja yhdell\u00e4 rautatieasemalla. Analysoitavaa tuli paljon \u2013 useita miljoonia ratoja \u2013 sill\u00e4 tutkijat olivat tarkoituksella valinneet vilkkaan rautatieaseman. Joulukuussa 2018 julkaistussa artikkelissa kerrotaan, miten k\u00e4velij\u00e4t mukauttavat k\u00e4velyreitti\u00e4\u00e4n jatkuvasti vastaantulevien k\u00e4velij\u00f6iden mukaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen t\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4kseen itselleen mieluisan, henkil\u00f6kohtaisen tilan. Se oli sit\u00e4 aikaa, kun oli ihan ok olla alle kahden metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 muista.<\/p>\n

Tutkimuksesta on tulevaisuudessa apua, kun julkisia tiloja ja esimerkiksi k\u00e4velykatuja suunnitellaan.<\/p>\n

Kinetiikka<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Jan Va\u0161ek | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Kinetiikan huumori-Nobel meni samaisen aiheen tutkimiseen kuin fysiikan palkintokin, mutta p\u00e4invastaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hisashi Murakami<\/strong>, Claudio Feliciani<\/strong>, Yuta Nishiyama<\/strong> ja Katsuhiro Nishinari<\/strong> palkittiin tutkimuksestaan, jossa selvitettiin sit\u00e4, miksi jalankulkijat t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t toisiinsa<\/a>.<\/p>\n

Kokeessa laitettiin kymmenitt\u00e4in ihmisi\u00e4 k\u00e4velem\u00e4\u00e4n suoraa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 toisiaan kohti ja heid\u00e4n v\u00e4ist\u00f6liikkeit\u00e4\u00e4n ja ennakointiaan seurattiin. T\u00f6rm\u00e4yksilt\u00e4 v\u00e4ltyttiin suurimmaksi osaksi, mutta tutkimuksen seuraava vaihe ei sujunutkaan yht\u00e4 sulavasti. Joukkoon laitettiin k\u00e4nnyk\u00f6it\u00e4\u00e4n tuijottavia ulkopuolisia, jotka sekoittivat pakkaa suunnattomasti. Yhteent\u00f6rm\u00e4yksi\u00e4 tuli huomattavasti enemm\u00e4n, eik\u00e4 sill\u00e4 ollut v\u00e4li\u00e4, oliko t\u00f6rm\u00e4yksen osapuolilla \u2013 tai vain toisella \u2013 k\u00e4dess\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6tekij\u00e4.<\/p>\n

Tuloksista voidaan siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 vastavuoroinen ennakointi k\u00e4velij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 auttaa est\u00e4m\u00e4\u00e4n kolarointia.<\/p>\n

Liikenne<\/h2>\n
\"\"

Kuvakaappaus: Guardian News | YouTube<\/a><\/p><\/div>\n

Ig Nobel jaettiin t\u00e4n\u00e4 vuonna my\u00f6s liikenteen alalla, joten palkinnot eiv\u00e4t t\u00e4ysin j\u00e4ljittele Nobeleita kategorioillaan. Cornellin yliopistossa ty\u00f6skentelev\u00e4n el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rin Robin W. Radcliffen<\/strong> johtama suuri ja monikansallinen tutkimusryhm\u00e4 selvitti, onko sarvikuonoja turvallista kuljettaa ilmassa yl\u00f6salaisin<\/a>.<\/p>\n

Vaikka sarvikuonojen roikottaminen jaloista kuulostaa pahalta, on se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. El\u00e4imi\u00e4 ei siirrell\u00e4 huvikseen, vaan elinymp\u00e4rist\u00f6n vaihdoksella pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n salamets\u00e4styst\u00e4<\/a>. Tutkimusryhm\u00e4 halusi tutkia, vaarantuuko sarvikuonojen terveys, kun niit\u00e4 kuljetetaan helikopterilla paikasta toiseen. Yl\u00f6salaisin kuljettaminen on varsin yleist\u00e4, mutta kukaan ei ennen Radcliffe\u00e4 ja h\u00e4nen kollegoitaan ollut tutkinut, onko se sarvikuonoille turvallista.<\/p>\n

Radcliffe ty\u00f6ryhmineen riiputti Namibiassa 12 l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4 tainnutettua sarvikuonoa kymmenen minuutin ajan ja tekiv\u00e4t mittauksia elimist\u00f6n toiminnasta. Lennot sujuivat hyvin ja tulokset olivat varsin yksiselitteisi\u00e4: yl\u00f6salaisin kuljettaminen oli kaikkein paras tapa, sill\u00e4 makuulla tai kyljell\u00e4 liikuttelu saattavat vaikuttaa vahingollisesti verenkiertoelimist\u00f6\u00f6n. Yl\u00f6salaisin kuljettamisen aikana sarvikuonojen keuhkot ja syd\u00e4n ovat vapaana.<\/p>\n

Samaa metodia on k\u00e4ytetty my\u00f6s norsuille ja nyt kun tarjolla on oikeaa tutkimustietoa erikoisen kuljetusasennon hy\u00f6dyist\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4isille el\u00e4imille, voidaan sit\u00e4 tulevaisuudessa soveltaa<\/a> esimerkiksi puhveleiden, virtahepojen ja jopa kirahvien siirt\u00e4miseen.<\/p>\n

Ekologia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Ryan McGuire | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Espanjalais-iranilaisessa tutkimuksessa, joka toi tekij\u00f6illeen ekologian huumori-Nobelin, iskettiin k\u00e4det ja tutkimuslaitteet melko inhaan kohteeseen. Leila Satari<\/strong>, Alba Guill\u00e9n<\/strong>, \u00c0ngela Vidal-Verd\u00fa<\/strong> ja Manuel Porcar<\/strong> selvittiv\u00e4t jalkak\u00e4yt\u00e4ville sylk\u00e4istyjen ja asvalttiin liimautuneiden purukumien bakteeristoa<\/a>. Purukumeista eristettiin kaikki perint\u00f6aines, jota analysoimalla saatiin selville jokainen tahmeassa m\u00e4lliss\u00e4 asustellut bakteeri. Purkkaa ker\u00e4ttiin Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa, Turkissa ja Singaporessa.<\/p>\n

Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 maahan sylk\u00e4istyn purukumin bakteeristo muuttuu huomattavasti p\u00e4ivien ja viikkojen kuluessa. Muutokset ja purukumiin ilmestyneet bakteerit olivat hyvin samankaltaisia riippumatta ker\u00e4yspaikasta tai -maasta. Tuloksia voidaan tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi rikostutkinnassa ja tartuntatautien tutkimuksessa ja valvonnassa.<\/p>\n

Entomologia<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Achim Scholty | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Entomologia eli hy\u00f6nteistiede on my\u00f6s sellainen tieteenala, jolta ei Nobeleista l\u00f6ydy omaa kategoriaa. Mutta se ei toki tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 hy\u00f6nteistutkijoille voitaisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Nobelin palkintoa. Nyt kuitenkin John Mulrennan Jr<\/strong>., Roger Grothaus<\/strong>, Charles Hammond<\/strong> ja Jay Lamdin<\/strong> ovat saaneet huumori-Nobelin tutkimuksesta, jossa kehitettiin ja testattiin menestyksekk\u00e4\u00e4sti uutta menetelm\u00e4\u00e4 torakoiden torjumiseen sukellusveneiss\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Sukellusveneiss\u00e4 ei voi suihkutella ihan mit\u00e4 tahansa myrkkyj\u00e4. Tai voi varmasti, mutta myrkytyksen j\u00e4lkeinen tuulettaminen onkin hankalampaa. Tasapainon l\u00f6yt\u00e4minen tehokkaan torjunnan ja ihmisille haitallisuuden v\u00e4lille ei ole helppo juttu.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n