{"id":20878,"date":"2021-09-14T22:12:13","date_gmt":"2021-09-14T19:12:13","guid":{"rendered":"https:\/\/listafriikki.com\/?p=20878"},"modified":"2022-08-21T14:44:34","modified_gmt":"2022-08-21T12:44:34","slug":"virolla-on-sama-kansallislaulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/listafriikki.com\/en\/yleistieto\/virolla-on-sama-kansallislaulu\/","title":{"rendered":"Lukijoiden kysymyksi\u00e4: Miksi Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu?"},"content":{"rendered":"

Lukijoiden kysymyksiss\u00e4 Listafriikki<\/a> selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa muun muassa sen, miksi Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi otamme selv\u00e4\u00e4 siit\u00e4, miten lepakot pystyv\u00e4t roikkumaan p\u00e4\u00e4 alas p\u00e4in ilman, ett\u00e4 veri pakkaantuu niiden p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vastaamme my\u00f6s siihen, miksi maha liikkuu, kun nauraa.<\/p>\n

Laittakaahan taas mielt\u00e4nne askarruttavia ajatuksia tulemaan! Kysymyksenne, omat tai kaverin, voitte laittaa esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6postitse osoitteeseen listafriikki(at)gmail.com (muista muuttaa (at) tilalle miukumauku-merkki) tai liity mukaan Listafriikkil\u00e4iset-ryhm\u00e4\u00e4mme<\/a> ja esit\u00e4 kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 keskustele siell\u00e4!<\/p>\n

Miksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itse aikaa p\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhki pohtimiseen ja netin loputtomaan pl\u00e4r\u00e4\u00e4miseen, kun voi panna asialle pari siihen erikoistunutta listafriikki\u00e4? Mutta t\u00e4ss\u00e4 siis t\u00e4m\u00e4n kertaisia lukijoiden kysymyksi\u00e4!<\/p>\n

Miksi Suomella ja Virolla on sama kansallislaulu?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

Jonkun urheilukilpailun palkintojenjaossa moni on varmaan ihmetellyt, kun Maamme<\/em> kajahtaa eettereist\u00e4, vaikka voittaja on virolainen. Toki vain sill\u00e4 erolla, ett\u00e4 Viron kansallislaulussa ei tule kertausta. Niinkuin ei v\u00e4lill\u00e4 virheellisesti Suomenkaan kansallislaulussa.<\/p>\n

Viro ei ole mitenk\u00e4\u00e4n ominut Suomen kansallislaulua, vaikka niinkin joskus kuulee v\u00e4itett\u00e4v\u00e4n. Joten menn\u00e4\u00e4np\u00e4 Maamme<\/em>\u00a0ja Mu isamaa, mu \u00f5nn ja r\u00f5\u00f5m<\/em> -laulujen historiaan.<\/p>\n

S\u00e4vellyksen on tehnyt Helsingin yliopistossa musiikinopettajana toiminut saksalainen Fredrik Pacius<\/strong>. H\u00e4nelt\u00e4 tilattiin vuoden 1848 Flooran p\u00e4iv\u00e4n eli ylioppilaiden kev\u00e4tjuhlan viettoon s\u00e4vellys Johan Ludvig Runebergin<\/strong> V\u00e5rt land<\/em> -runoon, joka on samana vuonna ilmestyneen runoteoksen, V\u00e4nrikki Stoolin tarinoiden<\/em>, ensimm\u00e4inen runo. Runeberg oli kirjoittanut V\u00e5rt land<\/em> -runon jo kaksi vuotta aiemmin ja siihen oli tehty muutamakin eri s\u00e4vellys \u2013 my\u00f6s Runeberg itse teki runoonsa s\u00e4vellyksen. N\u00e4m\u00e4 versiot eiv\u00e4t kuitenkaan nousseet suosioon.<\/p>\n

Pacius ei pyrkinyt s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomelle kansallislaulua, vaan teki vain kepe\u00e4n s\u00e4vellyksen kev\u00e4tjuhlaan. Tulevan kansallislaulun ensiesitys tapahtui Kumt\u00e4hden kent\u00e4ll\u00e4 13. toukokuuta vuonna 1848. Meni muutama vuosikymmen ennen kuin Maamme<\/em> vakiinnutti kansallisen her\u00e4\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 paikkansa muun muassa koulujen opetusohjelmassa sek\u00e4 seura- ja kokoustoiminnassa.<\/p>\n

V\u00e4nrikki Stoolin tarinat<\/em> tunnetaan suomenkielisen\u00e4 parhaiten Paavo Cajanderin<\/strong> vuoden 1889 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4, mink\u00e4 vuoksi my\u00f6s Maamme<\/em>-laulun katsotaan usein olevan Cajanderin k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4. Cajanderin k\u00e4\u00e4nn\u00f6s kuitenkin pohjautuu Julius Krohnin<\/strong> johtaman ty\u00f6ryhm\u00e4n vuonna 1867 tekem\u00e4\u00e4n suomennokseen ja merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se, ett\u00e4 Maamme<\/em>-laulun ensimm\u00e4inen ja viimeinen s\u00e4keist\u00f6 ovat per\u00e4isin Krohnin k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. Eli ne, joita yleens\u00e4 lauletaan.<\/p>\n

Suomen kansallislauluksi Maamme<\/em> valikoitui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1918, kun itsen\u00e4isen Suomen vaikeat ensimm\u00e4iset kuukaudet oli taisteltu l\u00e4pi ja sis\u00e4llissota p\u00e4\u00e4ttyi valkoisten joukkojen voittoon.<\/p>\n

Peruutetaan sitten hieman ajassa taaksep\u00e4in ja menn\u00e4\u00e4n Viroon. Kansallinen her\u00e4\u00e4minen oli nostamassa p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s etel\u00e4naapurissa samaan aikaan kuin meill\u00e4 Suomessa, ja Tartossa suunniteltiin n\u00e4iss\u00e4 tunnelmissa maan ensimm\u00e4isi\u00e4 laulujuhlia. Virolainen toimittaja Johann Voldemar Jannsen<\/strong> tunsi suomalaisuusliikkeen johtohahmoihin kuuluneen Yrj\u00f6 Sakari Yrj\u00f6-Koskisen<\/strong> ja pyysi t\u00e4lt\u00e4 juhlaan sopivia kuorolauluja. Paciuksen s\u00e4velt\u00e4m\u00e4 Maamme<\/em> oli yksi monista lauluista, jonka Yrj\u00f6-Koskinen tuttavalleen l\u00e4hetti. Jannsen teki s\u00e4vellykseen itse vironkieliset sanat ja Mu isamaa, mu \u00f5nn ja r\u00f5\u00f5m<\/em> sai ensiesityksens\u00e4 Tarton laulujuhlilla kes\u00e4kuussa 1869 nousten heti suureen suosioon. Virallisesti siit\u00e4 tuli Viron kansallislaulu vuonna 1920.<\/p>\n

Miten ihmeess\u00e4 lepakot pystyv\u00e4t roikkumaan p\u00e4\u00e4 alas p\u00e4in ilman, ett\u00e4 niiden p\u00e4\u00e4h\u00e4n pakkaantuu veri?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Nils Bouillard | Unsplash<\/a><\/p><\/div>\n

Ihminenh\u00e4n ei kovin kauaa kykene \u2013 ainakaan mukavasti \u2013 olemaan p\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in, sill\u00e4 painovoiman vaikutuksesta veri kasaantuu alimpana olevaan ruumiinosaan eli tuossa tapauksessa p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Paine johtaa ennen pitk\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyyn ja lopulta tajunnanmenetykseen. Aikuisessa ihmisess\u00e4 verta on noin viisi litraa, mik\u00e4 on liian suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4, jotta elimist\u00f6mme voisi taistella painovoimaa vastaan.<\/p>\n

Lepakot ovat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n pieni\u00e4. Suurimmatkin lepakkolajit, joiden siipien k\u00e4rkiv\u00e4li voi olla 170 sentti\u00e4, painavat hieman reilun kilon. Useimmat ovat muutamien kymmenien grammojen painoisia, joten niill\u00e4 on niin v\u00e4h\u00e4n verta<\/a>, ettei painovoima vaikuta sen kiertoon. Niinp\u00e4 veri ei pakkaudu lepakon p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Lepakoilla on my\u00f6s kokoonsa n\u00e4hden iso ja vahva syd\u00e4n, joka voi lent\u00e4ess\u00e4 ly\u00f6d\u00e4 yli 1000 kertaa minuutissa<\/a>. Lev\u00e4tess\u00e4, eli p\u00e4\u00e4 alasp\u00e4in roikkuessa, syke harventuu moninkertaisesti, mutta voimakas syd\u00e4nlihas p\u00e4ihitt\u00e4\u00e4 Maan vetovoiman.<\/p>\n

Miksi maha liikkuu, kun nauraa?<\/h2>\n
\"\"

Kuva: Christopher Ross | Pixabay<\/a><\/p><\/div>\n

T\u00e4m\u00e4 kysymys tuli hyvin erityiselt\u00e4 henkil\u00f6lt\u00e4: seitsem\u00e4nvuotiaalta kummityt\u00f6lt\u00e4ni. Kun videopuhelun aikana nauroimme jollekin huppuhauskalle jutulle, kysyi h\u00e4n vatsaansa pidellen, ett\u00e4 miksi maha liikkuu, kun nauraa. Lupasin selvitt\u00e4\u00e4 asian ja vastata ”virallista” reitti\u00e4. Vanhempansa saavat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 vastauksen, sill\u00e4 h\u00e4n ei itse ole Listafriikin lukija \u2013 viel\u00e4.<\/p>\n

Mahan liikkuminen nauraessa johtuu pitk\u00e4lti ohuesta ja suurimmaksi osaksi j\u00e4nteist\u00e4 koostuvasta pallelihaksesta. Pallealihas muodostaa sein\u00e4m\u00e4n vatsa- ja rintaontelon v\u00e4lille, ja sis\u00e4\u00e4nhengitt\u00e4ess\u00e4 rintaontelon tilavuus kasvaa, jolloin ilmasta t\u00e4yttyv\u00e4t keuhkot mahtuvat laajentumaan. Rintaontelon laajentuminen onnistuu, kun pallealihas supistuessaan laskeutuu.<\/p>\n

Ihmisen nauraessa pallealihas tekee nopeaa alasp\u00e4in suuntautuvaa liikett\u00e4, eli supistelee ahkerasti<\/a>, ja muihin keskivartalon lihaksiin kiinnittyneen\u00e4 se kiskoo my\u00f6s niit\u00e4 mukaan. T\u00e4m\u00e4 pallean aikaansaama myllerrys hieroo sis\u00e4elimi\u00e4 ja saa vatsaontelon sis\u00e4ll\u00f6n hytkym\u00e4\u00e4n. Siksi maha liikkuu, kun nauraa \ud83d\ude04<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/span><\/p>\n